(Angel Diaries-minisarja päättyy) Osa 213 Sataman Sahalla soi

Angel: No nyt minä kerron pikaisesti siitä korealaisen poikabändin keikasta, jota Connorin kanssa olimme kuun puolivälissä katsomassa. Nyt on ollut jo lumi maassa jonkin aikaa, silloin ei vielä ollut. Dear Diary, oli siis 14.marraskuuta ja lauantai kun olimme lähdössä tapahtumaan.

Angel: Eikai siellä muuta tarvitse olla kuin käsilaukku..?

Connor: Takit vaan päälle ja autolle!

Angel: Olin halloween-juhlista saakka ollut kovin mietteissäni Joyn aaveen takia. En ollut vielä päättänyt, mitä asialle tekisin. Enkä ole päättänyt vieläkään! Minulla vaan on ihan kamalan huono omatunto siitä, että todennäköisesti Darian kohtaloon syytön nainen kärsii Rajamaailmassa ja odottaa apuani. Eikä minulla ole mitään aavistusta, kuinka häntä voisin auttaa! Kaikki itsemurhan tehneet joutuvat sinne ikuisuudeksi, joten kyllä Joy melkoisen taakan harteilleni puki! Kuinka minä sitä voisin selvittää? En ainakaan ilman, että poistaisin unisiepparin sänkyni yltä ja toivoisin päätyväni unen kautta Rajamaailmaan kuten aiemminkin. Kenties Oraakkeli osaisi neuvoa minua... Mutta oma miehenihän on myös Rajamaailmaa kokenut, joten pohdin, kertoisinko hänelle kaiken ja jospa hän osaisi neuvoa edes jotakin!

Angel: Connor oli selvästi huonolla tuulella, joten päätin, etten ainakaan sillä hetkellä ottaisi Rajamaailman juttuja puheeksi.

Connor: No?! Mikä siinä nyt kestää? Autoon nyt ja menoksi!

Angel: Ajoimme vaan Cindy Townista Kokkolan puolelle ja Ykspihlajan satamaan. Pienen kiertelyn jälkeen löysimme tapahtumapaikan, eli Kahvila Sahan. Se sijaitsi aivan meren rannassa mutta tontilla oli monta eri rakennusta. Isoin keltainen talo oli ilmeisesti varsinainen päärakennus.

Angel: Punainen pienempi rakennus, josta suorastaan ylsi hyppäämään mereen oli vastapäätä keltaista rakennusta, emmekä tienneet kumpaan piti mennä.

Angel: Voisiko se muka olla noin pieni kuin tuo punainen rakennus..?

Connor: No sinne menee porukkaa! Tietysti se on se!

Angel: Sieltä TULEE porukkaa, eli kyllä se tuo iso keltainen talo on!

Connor: Kyllä naisilla ei ole minkäänlaista suuntavaistoa, sinä päätyisit vielä mereen, ellen olisi täällä kanssasi.

Angel: Älä nyt viitsi, kyllä minä ennenkin olen poikabändin keikalle löytänyt. Enkä muuten päätyisi mereen, se on jäässä!

Angel: Dear Diary, oi että se mies osasi olla ärsyttävä sinä lauantaina! Tosin hän oli oikeassa; punainen talo oli paikka, jossa bändi esiintyisi. Mutta siitäkin piti piruilla.

Connor: Mitäs minä sanoin! 

Angel: Juu, olin väärässä, palatkaamme takaisin.

Connor: Ja uskon kyllä, että olet poikabändien keikoille löytänyt, kun ovat olleet varmaan komistuksia!

Angel: Yleensä joo, mutta Whateverin pojat eivät ole komistuksia!

Connor: Ai? 

Angel: He ovat oikeita söpöläisiä! Kaikki viisi! Lällällää...

Angel: Ihan kuin äsken olisi tullut joku tuttu kasvo vastaan...

Connor: Minä menen ainakin sisälle, täällä jäätyy!

Angel: Oi kuinka ilahduin, sillä olin todellakin nähnyt tutut kasvot! Nainen oli Aviksen Pajan Minna!

Angel: No mutta hei! Kuinkas sinä Seinäjoelta saakka olet tänne lähtenyt?!

Minna: Onko se Shania?

Angel: No olenhan minä! Tosin käytän nimeä Angel nykyään!

Minna: Voi jestas, Seinäjoeltahan mää tulin ja otin kaverin mukaan, yks kiva Yukiko. Miten niin sieltä saakka? Onhan Dollywood satoja kilometrejä kauempana!

Angel: Oi minä olen asunut täällä Pohjanmaalla kesästä asti. Tilapäisesti työn perässä tulin ja Dollywoodin taloni on vesivahingon takia remontissa, joten asun täällä päin Suomea jonkin aikaa.

Angel: Menimme yhdessä sisälle. Siellä oli kotoisaa ja lämmintä.

Minna: Vai työn peräsä? Mikä homma? Etkös sää ollu Adalialla kiinteistöhommisa ainaki joskus? Mikäs tuo mies sitte tuosa äsken oli? Siis jos vain työn peräsä muutit...

Angel: No hän on nykyinen miesystäväni Connor, mutta tunsin hänet jo Dollywoodissa. Ja olen taas mallina!

Minna: Vai sellasta! Siitä on muuten aikaa ku ollaan nähty, misä lie messuilla vuosia sitte!

Angel: Niin on. Kirottu korona pilasi kaikki kivat messutkin!

Angel: Juttelimme siinä Aviksen Pajan asioista, välttelin kertomasta millaisia mallihommia nykyään teen ja esittelin Minnalle Connorinkin. Väkeä oli paljon teinitytöistä keski-ikäisiin ja takanani seisovat hieman varttuneemmat naiset olivat tulleet Tampereelta asti bändiä katsomaan.

Angel: Huomasin, että Minnan vieressä seisoi ilmeisesti ainakin puoliksi japanilaista syntyperää oleva nuori nainen, joka hymyili ujosti.

Angel: Minna esittelikin sitten hänet ja hän oli tämän ystävä Yukiko Seinäjoelta.

Angel: En paljoa ehtinyt Yukikon kanssa jutella, kun huomasin toisen tutun! Se oli Kite Oulusta, joka teki minulle hiustenpidennykset ja ripsipidennyksen vuonna 2016, jota varten matkustin silloin hänen kauneussalonkiinsa.

Angel: Ei voi olla totta, olethan sinä Kite?!

Kite: Juu... Älä vaan sano, että Shania Simmons tulee vastaan Kokkolassa?!

Angel: Hahah! Melkein oikein! Minähän se, mutta käytän nykyään nimeä Angel. Se tulee por.. toisesta nimestäni eli Angelicasta. Mitäs sinulle kuuluu? Emme ole nähneet aikoihin!

Kite: No minä kuule löysin niin ihanan miehen, että kun mies sanoo ensimmäisenä, että kyllä kissat vaan on ihania, niin tämä nainen on myyty!

Angel: No ohhoh! Te siis seurustelette tämän kissamiehen kanssa nykyään?

Kite: Me kuule mentiin naimisiin asti! 

Angel: Ihanko totta?! Voi onnea!

Kite: Kiitos. Se on aivan ihana mies, täydellinen. En oo ikinä ollut näin onnellinen. Entäs sinun miesasiat nykyään? Viime kerralla kun nähtiin, olit päässy eroon siitä... No, sarjamurhaajasta...

Angel: Kaikki tietävät Rodionista, ei asiasta tarvitse kuiskia. Ja poliisihan joutui ampumaan hänet pari vuotta sitten. Minä seurustelen nykyään vakavissani erään Connorin kanssa. Hän halusi välttämättä lähteä mukaan tänne keikalle, en suoraan sanoen tiedä miksi! Ei täällä montaa miestä näy!

Ella: Hei tahrotteko nährä kissan? Kuulin nääs sellasta puhetta.

Angel: Minun ja Kiten juttuja vieressä kuunnellut tamperelainen Ellaksi esittäytyvä nainen oli pukeutunut kansallispukuun  ja kun kuuli meidän puhuvan kissoista, hän kertoi, että jollakin naisella oli täällä keikkapaikalla jokin upea eksoottinen kissa mukanaan. Kite oli sitä jo koko illan silitellyt, joten menin ikään kuin kohteliaisuuttani katsomaan tuota paljon puhuttua kissaa. Minähän en voi sietää kissoja, eivätkä ne minua! Nainen kissoineen oli tullut Daisylandista ja kävin pikaisesti katsomassa tuota pelottavaa otusta, vaikka se kyllä upea eläin olikin!

Angel: Connor yritti olla niin koko tapahtuman keskipiste, että oli saanut joukon tamperelaisia naisia ympärilleen. Minua huvitti kun katsoin naisten ilmeitä; heitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mieheni löpinät ties mistä! En kuullut Connorin puhetta, mutta ilme kertoi, että nyt hänellä oli Galagarin Lapset-seurakunnan johtajan rooli selvästi päällä. Dear Diary, minua suoraan sanoen ärsytti koko Connor sinä iltana, ettei olisi haitannut, vaikka olisi juossut sinne mereen koko ukko...

Angel: Yhtäkkiä alkoi kamala kiljunta ja kansa alkoi kohista! Kaksi oululaista teinityttöä pyörtyi ihastuksesta hetkeksi. Illan esiintyjät taisivat olla aloittamassa!

Angel: Sitten huomasin, ettei yhtye vielä kavunnut lavalle, vaan söpöjä korealaisia bändin poikia oli tullut yleisön joukkoon faneja tapaamaan ennen keikkaa! Eräs söpö poika oli siitä kissasta kiinnostunut ja huvitti, kun huomasin Minnan ja Kiten siinä takana hääräämässä ihastuneina (sekä poikaan että kissaan) ja joku otti juuri valokuvaa heistä.

Angel: Oh, Dear Diary! Minäkin jonotin siihen, kunnes oli oma vuoroni. Pääsin juttelemaan maailmankuulun korealaisen poikabändin jäsenen kanssa! En edes tiennyt, mitä olisin sanonut, hihih!

Angel: Hello. How are you? 

Bändin poika: Fine, just a little bit busy ATM.

Angel: En ymmärtänyt yhtään mitä ne kirjaimet tarkoittivat, olen näköjään jo liian vanha ymmärtämään nuorison lyhenteitä...

Bändin poika: OMG! Got to go now, enjoy the gig! BTW, I like your hair!

Angel: En edes ehtinyt kiittää häntä saatika sanoa muutakaan kun hän jo poistui kiireessä. Suurin osa suomalaisista faneista kiljui erään Whateverin pojan ympärillä, jolla fanien harmiksi oli tyttöystävänsä mukana!

Angel: Sitten koko bändi yritti änkeä kohti lavaa fanilauman litistäessä heidät miltei seinää vasten. Olin yllättynyt siitä, kuinka vähän noin kuuluisan yhtyeen keikalla oli vartijoita. Vielä enemmän yllätti se, ettei Sahan ovella oltu kysytty korona-passia, joka oli ainakin kaikissa ravintoloissa nykyään pakollinen. Mutta TAAS koin niin suuren yllätyksen, Dear Diary, etten ollut uskoa silmiäni; Whateverin mukana liikkui myös toinen nuori nainen ja kuka hän olikaan?! No se Aimi Botan, josta olin halloweenina tuntenut mustasukkaisuutta, kun hän poseerasi niissä Simonin naamiaiskuvissa ja oli kirjoittanut sen mieleeni juurtuneen "I'm in laaav!" Simonin faceen! Siellä se sama pieni teinipissis hillui sinisessä paidassaan ja tunsi selkeästi koko yhtyeen!

Angel: Bändi oli hetken kuluttua lavalla ja yleisö mekasti niin, etten saanut selvää omista ajatuksistani. Kyllä vaan, Dear Diary, se sinipaitainen tyttö eturivissä näytti olevan jonkun yhtyeen jäsenen tyttöystävä ja voin vannoa, että hän todellakin OLI se sama Aimi taikka sitten täysin identtinen kaksossisko! 

Whatever: Mita kuulu Kokola?! Nautika WHATEVER!!!

Angel: Ja niin ihana Whatever alkoi esittämään koreapoppia ja fanit hyppivät ja huusivat. Minä istuin Connorin tiukassa syleilyssä, vaikka olisin halunnut hyppiä lavan edustalla! Bändi on minulle vielä niin uusi musiikki-ihastus, etten tiedä vieläkään poikien  nimiä, mutta pidän eniten pojasta, jolla on toinen puoli hiuksistaan pinkki!

Angel: Mokoma Aimi hillui ihan minun edessäni ja keikan jatkuessa halusin pois Connorin sylistä.

Angel: Hei kulta, mennään mekin tuonne tanssimaan ja hieman liikkumaan!

Connor: Sinä py.. Me pysymme tässä.

Whatever: And The final song is "Just You and I"!

Angel: Connor! Tämä on viimeinen kappale, mennään nyt tanssimaan yhdessä vaikka!

Connor: MITÄ?!

Angel: ETTÄ MENNÄÄN TANSSIMAAN!!!

Connor: Noo..Ovathan he kyllä söpöläi... SÖPÖLÄISISTÄ KAUKANA! MUTTA MENE SITTEN!

Angel: Ryntäsin innoissani lavan eteen Yukikon viereen nauttimaan viimeisestä biisistä. En ollut koskaan ennen kokenut parisuhteessa vastaavaa, että mieheltä tarvitsi LUVAN tehdäkseen jotakin normaalia?! Painukoot hiiteen koko käppänä! En itsekään ollut uskoa, mitä suustani tuli, kun Yukiko huusi minulle kovan metelin takia!

Yukiko: KIVA ETTÄ TULIT TANSSIIN! ANGELKO SÄÄ OLIT?!

Shania: EI! MINÄ OLEN SHANIA! WUHUU!!!!

Shania: Ja niin minä tunsin olevani jälleen oma itseni. Ja vapaa! Sitä paitsi, minulla on tärkeä tehtävä Rajamaailmassa, minua tarvitaan siellä! Ja siellä minä en ole mikään itsekeskeinen "Angeli" vaan sankarina tunnettu Shania! Dear Diary, Shania Simmons kiittää että kuuntelit ja kuittaa!

Angel Diaries-minisarja päättyy ja Silky Street jatkuu normaalisti!

Tarinassa mukana: Kahvila Saha, Kokkola

Avis & miniminä ja Yukiko

Kite & miniminä, Whatever-poikabändi, bändin jäsenten tyttöystävät, uudet Cindyt ym

Tokkopahka & vintage Lillit, Silkstone, "Ella" kansallispuvussa, Ken yleisössä ym

Adalmina & Lucy-Barbie ja printterillä tehty oselotti

SUURET KIITOKSET TEILLE KOKKOLAN MIITISSÄ OLLEILLE!