sunnuntai 17. huhtikuuta 2022

Osa 221 Shania kuntoon perheen ja shoppailuterapian voimin

Shania palasi maaliskuussa takaisin Dollywoodiin jättäen Cindy Townin glamour-malliurineen taakseen, sillä hänen miesystävänsä Connor Sharp paljastui rikolliseksi ja huijariksi. Shania on jälleen kerran työtön sinkku ja yrittää toipua Connorin jättämistä psyykkisistä ja jopa fyysisistä arvista vanhempiensa luona sisarustensa ja muiden läheistensä tukien häntä kaikin mahdollisin keinoin.

Huhtikuun alkupuolella Dollywoodissa ei enää juurikaan ole lunta, mutta kylmää riittää kyllä. Shania on lähtenyt äitinsä Jacquelinen sekä isosiskonsa Annikan kanssa shoppailemaan. Menomatkalla on pysähdytty pieneen pop-up-kahvilaan.

Jacqueline: Oi minusta on aivan ihanaa, että sinä ja Annika asutte uudessa talossamme. Jos olisimme tienneet sen viimeisimmän sekopääsi puuhista, olisimme isänne kanssa vaikka kantaneet sinut kotiin sieltä Cindy Townista. 
Shania: Juu olet sanonut tuon jo pelkästään tänään noin neljätoista kertaa... Emmekä asuisi teillä, ellei isä olisi pistänyt omaa kotiamme remonttiin kirotun vesivahingon takia.

Annika palaa vessasta ja äiti tyttärineen istuutuu pöytään.

Annika: Kylläpä donitsit näyttävät suurilta ja ihanilta! Voi kun saisi maistaa teidänkin pullianne... Saanko maistaa?
Jacqueline: No tottahan toki.
Shania: No ei kun et saa maistaa, saat kadehtia oman pullasi kanssa kun äiti ja minä mässäilemme omiamme!

Annika ei tajua kyseessä olevan Shanian ja Nichellen vuosia vanha sisäpiirivitsi ja hämmentyy aluksi.

Shania: No voi taivaan tähden; se oli pelkkä vitsi! Senkus syöt minun puolestani vaikka koko tarjottimellisen!

Lopulta Annikaa naurattaa kyseinen vitsi niin, että Shaniaa alkaa jo ärsyttää, että menikin avaamaan suunsa.

Annika: Hehhee! Niin se teidän vitsinne perustuu siis siihen, että jos joku tärkeilee vaikka jollakin kalliilla sisustuslampullaan, niin siihen kun vastaa tuon "kadehdin!" niin tärkeilijä hämmentyy ja lakkaa tärkeilemästä?! 
Shania: Niin juuri, ei sen kummempi vitsi...
Annika: Eli jos joku ystäväni nyt, sanotaan vaikkapa Elina, niin jos hän nyt leuhkisi uudella taitoluistelupystillään ja sanoisin ainoastaan: "Kadehdin!" niin Elina menisi ihan sanattomaksi!!! Hohhohoo!
Shania: Oli se meidänkin mielestä hauska silloin kauan sitten, kun sen keksimme...

Puhe kääntyy väkisinkin Nichelleen, jonka kanssa Shania vitsin kehitteli puolivahingossa. Myös Annikan hersyvä nauru hiljenee tuolloin.

Jacqueline: Nichelle oli kuin omaa perhettämme... Ei taivaan talikynttilät; aina kun alan ikävöidä jotakuta, ja Nichellekin tosiaan voi hyvin vaikka kaukana asuukin, kääntyvät ajatukseni siskopuolenne perheeseen ja se pelkkä ajatus on niin sietämätön, että...

Jälleen kerran kahvipöydän valtaa keskustelunaihe, jota jokainen tahtoisi välttää, mutta josta kaikkien kuitenkin tulee sanailtua harva se päivä, ellei jopa tunti. Nimittäin Connorin aiheuttama tuho Jäykän perheelle, etenkin pienelle Jonnalle.

Shania: Jonnaan saa niin kovin vaikeasti kontaktia muutenkin, saati sitten joutua sen pedon kynsiin. Ajatelkaa, mitkä traumat sille pikku tytölle voikaan tulla sen sekopäisen pedofiilin takia?! En IKINÄ ole vihannut ketään niin kovasti, kuin vihaan sitä hirviöukkelia! Minulla on ollut kaksi vanhaa äijää; Tommi ja Connor, ja molemmat paljastuivat hulluiksi pervoiksi! Tommi ei sentään ollut rikollinen, mutta tästedes otan ainoastaan ikäisiäni miehiä.

Koska keskustelu kääntyy nykyisin aina Connorin hirmutekoihin (ellei puhuta Venäjän presidentistä), ajatukset täytyy väkipakolla muuttaa positiivisiksi. Koska Shanian mahdollista seuraavaa seurustelukumppania on vielä tahditonta spekuloida, puheeksi otetaan yleensä neidin tulevat työkuviot. 

Annika: Et siis halua tehdä mitään muuta kuin mallihommia?
Shania: No en! Ja minun ikäistäni "vanhusta" kun mikään toimisto ei palkkaa, jää ainoaksi vaihtoehdokseni hankkia ne silikonirinnat, jotta pääsen edes miestenlehtiin... Ohhoijaa, joko pian jatketaan matkaa ostoksille?

Jacqueline ei edes kommentoi tyttärensä silikonipuheita, sillä hän ei usko hetkeäkään, että Shania oikeasti moisilla vartalonsa pilaisi. Shania ehdottaa isosiskolleen ja äidilleen kirpputorilla käymistä. Ainahan saattaa löytyä Barbie-nukkeja Shanian kokoelmaan! Näin ollen kolmikko saapuu kotvan kuluttua tutulle kirpputorille ja Shania säntää leluosastolle.

Shania: Tänne!
Jacqueline: No joko hän löysi niitä nukkeja?
Annika: Siltä näyttää. Mene vaan rauhassa katselemaan antiikkia, minä jään Shanian kanssa tänne!

Shania: Hmm... My Size-Barbieita... Ei kiinnosta tällä kertaa näin isot.

Shania: Hitto mitä lasten sotkemia haratukkia, kuten aina... Nämäkin kaksi minulla jo on. Tätä pinkkiasuista ei edes tunnistaisi ballerinaksi, mutta minulla on tämä uudenveroisena standeineen päivineen.

Annika on löytänyt mielestään Shanialle sopivan Barbien.

Annika: Katso! Pengoin joka laatikon ja tämähän on aivan ihastuttava! Joku siivekäs barbi!
Shania: Nääytä...

Shania: Joo tämä on ilmeisesti Winx-keiju.
Annika: Niin?! Kai otat sen??!!
Shania: Ääh, ei minua tällaiset kiinnosta. Ihan sievä, muttei sovi kokoelmaani. Tämä on vieläpä kumipää! Ei siis aidon tuntuisia hiuksia.
Annika: Höh...

Kyllä isosisko jotakin kiinnostavaa löytää.

Annika: Mitä nämä tyhmän näköiset isopäät tässä korissa ovat? Näillä ei ole jalkateriäkään!
Shania: Bratz-nukkeja! Oi näytä niitä!

Annika ei voi käsittää, miksi täysin epärealistisen oloiset nuket kiinnostavat pikkusiskoaan.

Annika: No katso nyt, suhteettoman suuret päät verrattuna kroppiin, nenää ei erota lainkaan ja miten näille saa jalkaterät?
Shania: Ei niillä mittasuhteilla ole merkitystä. Näille liitetään ne jalkaterät tavallaan kenkien mukana. Melkoisia haratukkia taas kerran, mutta ne minä otan. Hyvä Annika!

Annikan istuskellessa Bratz-löydöt mukanaan, tekee Shania todella hienon löydön.

Shania: Ooh! Oi en saa nyt päähäni mikä tämän sarjan nimi on, mutta olen etsinyt tällaista! Kylläkin Barbieta, sillä sen yllä on pinkkinä tämä mekko!

Annika: Kieltämättä kivan näköinen tämä löytö. Niin tämäkö ei myöskään ole Barbie vaan jokin Präts vai mitä nämä kaksi ovatkaan?
Shania: Siis on se ihan Barbie, mutta tummahiuksisena Teresa.
Annika: Siis... En pysy kärryillä lainkaan!
Shania: Oi katso minkä huomasin vielä tuolla hyllyn reunalla istumassa! Nämä ovat aina nivellettyjä! Jee!
Annika: No mikä tuo nyt sitten on?! Teresa? Eikös sillä ole tummat hiukset!
Shania: Oi tämä ei ole muotinukke lainkaan, vaan Action Woman, poikien leikkeihin tarkoitettu.

Kirpputorilta poistutaan neljän nuken kanssa. Shania on riemuissaan ja Annika sitäkin hämmentyneempi.

Jacqueline: Näköjään kannatti tulla tänne.
Shania: Oi äiti, teimme minulle aivan huikeita nukkelöytöjä!
Annika: Sen minä vaan opin tällä shoppailureissulla, että nukkekeräilyä voi verrata rakettitieteeseen!
Shania: Hahah, sinä olet hassu!
Jacqueline: Voi olkoot vaikka kvanttifysiikkaa, kunhan Shania on taas hieman piristyneempi!

Kuun puolivälissä koittavat pääsiäispyhät. Tavallisesti Shania pitäisi Silky Streetin kodissaan kahvikutsut ystävilleen, mutta nyt koti on remontissa ja Shania asuu vanhempiensa luona vierashuoneessa, samoin kuin Annika Amerikan reissulta palattuaan on asunut.

16.4. on lankalauantai ja Simmonseilla juodaan pääsiäiskahvit sinä päivänä siksi, koska Shanian nuorin sisaruspuoli Pikku Junior täyttää 6 vuotta. Shania on käynyt ostamassa pikkuveljelleen lahjan ja häntä odottaa melkoinen yllätys, kun hän astelee ruokailuhuoneeseen.

Shania: No niin iso poika, onnea! Ohhoh, te todella laitoitte yllenne jotakin keltaista, kuten toivoin?!
Jonathan: Tyttö-kulta, mitä tahansa sinun vuoksesi.
Pikku Junior: Jee arvaa mitä iskä osti mulle lahjaks??!!

Shania säikähtää veljensä saamaa lahjaa, sillä kyseinen lahja säntää hänen jalkoihinsa.

Shania: Iiiiiik!!! Mikä tuo karvakasa on?! Ota se pois!!!
Pikku Junior: Se on koiranpentu! Ei sitä tarvi pelätä!

Shania menee istumaan sydän pamppaillen.

Shania: Huh! Säikähdin ihan kamalasti tuota elukkaa! Siinä sinulle oma lahjani. Huh huh...
Pikku Junior: Tämä on Luka! Se on kiltti koira ja sen rotu on Husky! Jee, noin iso paketti mulle?!

Koiranpentu Luka katsoo Pikku Juniorin jokaista liikettä tarkkaan, kun poika avaa Shanian lahjaa.

Pikku Junior: Onko täällä se juttu jonka mä halusinki?!
Shania: No avaa niin näet.
Jonathan: Meidän Shania se on niin tarkka väreistä; pääsiäisenä kaikilla pitää olla keltaista ja tuo Junnun lahjapaperikin on saman värinen kuin Shanian hame!

Paketista ilmestyy leikkikitara, jota poika on toivonutkin.

Pikku Junior: Jeeee! Nyt mä oon kuuluisa rokkistara niinku mun isosisko! *rämpyti rämpyti*
Shania: No minä en enää kitaraan koske...

Jacqueline: No niin, jo sinulla on siinä vaikka mitä kivaa. Annoin isäsi ostaa tuon koiran, koska jotenkin jäin itsekin kaipaamaan lemmikin pyörimistä jaloissa, kun Sinead vei Dior-kissan mennessään New Yorkiin. Oi kamala kuinka ikävä minulla on Sineadia...
Jonathan: Meidän on päästävä pian taas käymään Jenkeissä. Ikävä on meikäläiselläkin. Sinead, äitini, James...
Pikku Junior: Joo! Granny Steph on ihan paras ja James-setäki! Kattokaa, Luka tykkää kans tästä jätti-pääsiäismunasta, josta tuli joku tipu!

Shania on tyytyväinen koiran hankinnasta vain siksi, että pikkuveli on onnellinen.

Shania: Tajusin vasta nyt, että joudun asumaan tuon otuksen kanssa saman katon alla... Nirsokin näyttää olevan! Kuppi täynnä ruokaa ja pyörii tuossa joku luukin.
Pikku Junior: Sillä on kuivamuonaa, mutta se haluaa sellasta härkärisottoa!

Jacqueline komentaa pojan pöytään, sillä aikuisten tekee jo kahvia mieli. Jonathan tosin litkii kaljaa; onhan nyt pääsiäinen.

Jacqueline: Junnu kuulehan, nyt alas se koira. Se ei saa ottaa pöydältä mitään.
Pikku Junior: Luka on vaan kiltisti sylissä! Ei se halua lattialle!
Shania: Laske se otus nyt vaan kauemmas minus..öö...täytekakusta.

Pikku Junior vie Lukan sille tarkoitetulle pedille, johon koira jää kiltisti. Shanian ajatukset harhailevat jälleen kerran Connoriin.

Shania: Kun mietin tätä, että asumme vanhempiemme nurkissa Annikan kanssa, tulee pakostakin mieleen se aika, kun asuimme minun talossani ja rakas ystäväni Dariakin asui siellä... Connor tuhosi hänen elämänsä! Hän huumasi Darian miltei kuoliaaksi ja raiskasi hänet! Daria ei ehkä koskaan palaudu ennalleen ja se Darian ystävä siellä malliasuntolassa; Joy, oi hän sekosi itsesyytöksistä ja tappoi itsensä! Miten turha kuolema! Joy ei edes tehnyt mitään väärää! Kaikki paha oli Connorin aikaansaannosta!
Jonathan: Vielä minä jonakin päivänä riistän hengen siltä äijältä! Kun hän vapautuu vankilasta, minä...
Jacqueline: NYT suut kiinni, ettekö tajua, ettei pojan kuullen voi puhua tuollaisia?!

Shania ja isänsä hiljenevät aiheesta. Shania ikävöi Dariaa niin kovasti ja kärsii huonosta omatunnosta, sillä hänen tuekseenhan Daria lähti Cindy Towniin. Nyt ystävä viruu suljetussa hoitolaitoksessa traumatisoituneena ja ties vaikka kärsisi yhä vieroitusoireistakin. Shania yrittää miettiä jotakin muuta, pikkuveljensä takia.

Shania: Öö.. Niin minäkin voisin lähteä Amerikkaan seuraavan kerran kun lähdette sinne. Kiva juttu, että Annikakin lähti sinne tutustumaan oikeisiin sukujuuriinsa, eikä enää haikaile Japaniin. Missäs Annika muuten on? Luulin, että hän tulisi Junnun synttärikahveille.

Jacqueline: Annikalla oli jokin sovittu tapaaminen. Säästämme hänelle kyllä kakkua, jotta hän saa edes palasen kun tulee kotiin.
Jonathan: Isän vaistoni sanoo, että joku äijä sillä meidän esikoisella on kiikarissa! Jokos Shanialla on uusi mies?
Jacqueline: Älä hyvänen aika puhu tuollaisia! Eihän Shania ole toipunut vielä edellisestäkään miehestä! Voiko siitä Connorista edes toipua?!
Shania: Aion unohtaa koko hirviön! Haluan tavata sen Simonin heti kun voin. Tuntuu vaan, että jotkin korkeammat voimat yrittävät estää mahdollisen parisuhteemme. Nyt hänellä on uusi tyttöystäväkin... Sellainen isonenä-Aimi...

Jacqueline: Minä niin haluaisin tavata tämän herra Deforestin... Olet puhunut Simonista jo monta vuotta, niin kauan kuin muistan! Hän taitaakin olla ainut ihastuksesi, jota emme ole tavanneet. Hän taitaa olla siis täysi vastakohta verrattuna aiempiin miehiisi. Harmi, että hän on löytänyt naisen.

Shania ottaa lautaselta pikkuleivän ja pohtii äitinsä sanoja.

Shania: Jos Simon kerran seurustelee, olisi minulla eräs nuori mies, kenet voisin halutakin tavata uudelleen. Nimittäin eräs pitkähiuksinen komistus, jonka tapasin venetsialaisina Kokkolan torilla. Christian... Hän oli venetsialaisia juhlimassa parhaan ystävänsä Lucasin kanssa ja minulla ja Christianilla synkkasi välittömästi. Samoin kävi Lucasilla ja Darialla! Voi ei, TAAS minä aloin miettimään Dariaa...
Jonathan: Ymmärrän, tyttö-kulta, olet kokenut liian paljon pahaa siellä Pohjanmaalla. 

Simmonsin perhe päättää kääntää ajatukset muualle ja juttelevat ainoastaan iloisia asioita muista perheensä jäsenistä. Juniorilla ja Candylla sujuu yhteiselo hyvin, Elaine on pysynyt erossa huumeista, Turussa Jill seurustelee yhä Juhan kanssa ja harrastaa moottoripyöriä, Sonjalla on myös uusi kumppani, mutta hänestä ei tiedetä enempää kuin sukupuoli ja se, että Sonja oli iskenyt silmänsä tähän henkilöön jo Olivian ja Dickin häissä! 

Shania: Johan on jännittävä juttu! Haluan kuulla mahdollisimman pian, kuka on tuo Sonjan uusi nainen!

Ei aikaakaan, kun puhe kääntyy muihin sisaruksiin ja hiljalleen synkempiin asioihin. Ensin ikävöidään Amerikassa elävää Sineadia, sitten päädytään taas Caitliniin ja hänen perheensä tuskaan, jonka Connor aiheutti. Pikku päivänsankari tajuaa tunnelman taas laskeneen ja päättää isona 6-vuotiaana miehenalkuna pelastaa tilanteen. Poika nousee tuolille seisomaan:

Pikku Junior: Hei nyt ootte hiljaa kurjista jutuista, otetaan mun synttärikakkua!
Jacqueline: Hyvä idea!
Jonathan: Khuule poika, zzinusta tulee viälä hiano miäz-zz...
Shania: Hahaa, isä on kännissä! Hyvä Junnu; KAKKUA! KAKKUA!
Pikku Junior: Jeeee!!! Isosisko on paras! KAAAKKUAAAA!!!!!!

17.4. on ensimmäinen pääsiäispäivä. Mitäs kaikkea Dollywoodissa puuhaillaan juuri tähän aikaan alkuillasta? No, koska lopuksi ei viitsi miettiä Jäykän perheen surua, kurkataan vaikka Aidan kotiin. Gunnar on siellä pääsiäisen ajan ja pariskunta näyttää... No joo, tämän nyt varmaan jokainen arvasi?

Aida: Ooh, makaa päälläni niin, etten pääse liikkumaan. Olet niin voimakas!
Gunnar: Aidaseni, et kuule pääse liikkumaan siitä ennen huomisaamua, ryähhähhää!!!

LUKIJOILLE RIEMUKASTA PÄÄSIÄISTÄ!!!

to be continued...

Tarinassa mukana: Mariannen Gunnar vierailulla

perjantai 1. huhtikuuta 2022

Osa 220 UUSINTA! Osa 41 Pertin suuri seikkailu

Vuosikymmen Silky Streetillä-juhlavuoden sekä Venäjän sotatoimien takia tänään nähdään sarjassa UUSINTANA osa 41, joka on julkaistu alunperin 22.3.2013 TheBdoll-foorumilla sekä myöhemmin 28.4.2015 tässä blogissa.
Jaksossa päästään vierailemaan Venäjällä, sillä onhan kyseessä tuttu ja suosittu Pertin suuri seikkailu.

Prologi 
Poika vailla vanhempia ja rakkautta

Pertti Parrunen kasvoi lapsuutensa kasvattiäitinsä huomassa, koska hänen oikeat vanhempansa olivat poikansa jo pienenä hylänneet. Kasvattiäiti ei koskaan kertonut Pertille tämän biologisista vanhemmista eikä myöskään sitä, miksi nämä eivät itse halunneet huolehtia pojastaan. Sukunimi Parrunen oli ainoa asia mitä Pertillä oli jäljellä vanhemmistaan.

5-vuotias Pertti ja kasvattiäitinsä kesällä 1973


Pertin täytettyä 17 hänen kasvattiäitinsä menehtyi haimasyöpään. Tämän jälkeen Pertti pakeni kotikaupungistaan ja asepalveluksen suoritettuaan hän vietti useita vuosia maata kierrellen tehden erilaisia hanttihommia. Vuosien varrella Pertti rakastui moneen otteeseen, mutta joka kerta hän sai suhteessa siipeensä ja lopputulos oli aina sama; hän jäi yksin sydän särkyneenä. Kun näin tapahtui edellisen kerran Pertin ollessa 38-vuotias, hän päätti, että hänen täytyy toimia vastaisuudessa itsevarmemmin ja lähestyä naisia suoraan. Hän otti elämäntehtäväkseen löytää suuren rakkauden ja mikä vielä tärkeämpää, oikeat vanhempansa.

1. Parrukadun Pervo tietää kaiken

Pertti työskenteli 2000-luvun puolivälissä satamassa ahtaajana ja potkut saatuaan hän päätti vaihtaa maisemaa. Vuonna 2006 hän muutti vuokralle pieneen omakotitaloon Parrukadulle, jossa hän päätti aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä.
Eräänä aamuna kevättalvella 2010 Pertti näkee jotakin kiinnostavaa kävellessään postilaatikolle. Läheiseen taloon, joka sijaitsee Silky Streetin ja Parrukadun kulmassa, muuttaa kaksi ihastuttavaa nuorta naista. Toinen on vaalea ja toinen, joka etenkin on Pertin mieleen, tumma ja eksoottinen. Heti tämän mustan jumalattaren nähtyään Pertti päättää: tuossa se elämäni nainen nyt on! Hän päättää tehdä kuten aiemmin suunnitteli ja lähestyy naista suoraan:

Pertti: Tuitui tumma tamma! Minä olen Pertti. En ole eläissäni maistanut kuuluisaa mustaamakkaraa, annatkos pienen maistiaisen?
Nichelle: IIIIK!!! Häivy siitä ihme ukkeli!

Pertti ei käsitä mikä hänen suorassa lähestymisessään meni vikaan, mutta hän päättää, että kun vaan sinnikkäästi jatkaa, niin tulosta syntyy varmasti ennemmin tai myöhemmin. Parin vuoden ajan Pertti yrittää lähennellä naapurin naisia, joka kerta yhtä laihoin tuloksin.

Pertti: Hmmm... Nyt tuolla pihalla kyykkii se vaalea neito Shania, testaanpas hieman charmiani häneen!

Shania: Hyi hitto tätä puutarhaa, tällaisessa menee vaatteet pilalle! Yäk, mikä liero tuossakin luikertaa!

Pertti: Tuitui simpsakka blondi, meikäläisen varsikin kaipaisi vähän kastelua!

Shania: Hyi hitto! Painu helvettiin!!!

Pertti ei tiedä miten edetä. Kaiken lisäksi naapurin kaunottaret eivät juuri koskaan ole kotosalla. He työskentelevät malleina ja soittavat bändissä, minkä vuoksi he ovat usein matkoilla. Jospa Pertti vaan näkisi heitä useammin, niin iskuyritykset varmasti palkittaisiin!

Eräänä huhtikuun aamuna keväällä 2012 Pertti touhuaa puutarhavajassaan. Yhtäkkiä hän keksii ongelmaansa ratkaisun; jotta hän voisi seurata naisia kaikkialle, hänen tulee selvittää missä ja milloin he liikkuvat.

Pertti: Tämä se on kaikkien aikojen idea! Piilotan tyttöjen asuntoon kameroita ja kuuntelulaitteita! Täytyy siis keksiä tekosyitä päästä heidän kotiinsa...

Pertti: Haa! Tuollahan ne tyttöset ovat pihallaan kahden muun tytön seurassa. Mitähän he puuhaavat? Kantavat näköjään soittimiaan johonkin isoon autoon. Menenpäs juttelemaan heille ja ujutan samalla kuuntelulaitteen tuonne autoon!

Pertti saapastelee komeana auton luo puutarhaletku kädessään.

Pertti: Pitääkö tyttöjen konetta vähän kostuttaa?
Tytöt: AJA NICHELLE AJA!!!

Pertti: Heheh! Eivät huomanneet kuuntelulaitetta jonka ovelasti ujutin letkusta! Nyt saan tietää minne neidot ovat matkalla!

Pertti saa tietää tyttöjen olevan menossa bändinsä Glamour Bonsaisin keikalle Hard Rock Houseen ja lähtee oitis ajamaan perään. Illan iskurepliikkikin on selvillä ja Pertti odottaa vain sopivaa hetkeä.

Bändin keikka on lopuillaan ja Pertti päättää yrittää parhaansa. Hän suuntaa kommenttinsa tummalle Nichellelle, joka on yhtyeen rumpali:

Pertti: Rumpali voisi käsitellä minunkin KAPULAANI!

Odotusten vastaisesti Pertin yritys epäonnistuu jälleen, mutta hän ei lannistu. Seuraavalla viikolla Pertti livahtaa tyttöjen kotiin asentamaan kameroita ja kuuntelulaitteita, kun tytöt itse touhuavat takapihallaan.

Pertti: Heheh! Nyt saan tietää AINA mitä te kaunottaret puuhaatte!

Muutaman päivän päästä Pertti tutkiskelee monitoriltaan, mitä tytöt puuhaavat kotonaan.

Pertti: Jaahas, siellä tytöt hyppivät innosta olohuoneessaan. Vai ovat he lähdössä Alpeille laskettelemaan. Minun täytyy kiireesti varata lentoliput! Mikä onkaan romanttisempi paikka iskeä
nainen kuin vuoristomaisemat! En tosin osaa lasketella, täytynee turvautua pulkkaan...

Pertin yritys epäonnistuu taas, sillä tytöt laskevat häntä karkuun lumilaudoillaan! Eikä seuraavana päivänäkään onnista, kun Pertti seuraa tyttöjä autolla vuoristoon piknikille. Kaiken kukkuraksi autoreissu päättyy kamalaan onnettomuuteen, jossa tytöt suistuvat tieltä kohti syvää rotkoa. Jotakin positiivista Pertti sentään löytää tuosta onnettomuudesta. Hän pääsee pelastamaan tytöt varmalta kuolemalta! Hän syöksyy auton päälle juuri kun se on putoamassa, kiskoo tytöt ulos autosta ja antaa heille tekohengitystä.
Sankaritekojensa lisäksi hän tutustuu Alpeilla myös mukavaan mieheen, Tohtori Aurinkoiseen, joka toimii tyttöjen lääkärinä onnettomuuden jälkeen. Pertti ja Tohtori Aurinkoinen juttelevat sairaalassa:

Tohtori Aurinkoinen: Kyllä he vielä osoittavat kiitollisuuttaan. Ja sinä, pyyteetön hyväntekijä olet mies minun makuuni! Mennäänkö joku kerta yhdessä oluelle?
Pertti: Öh, hehe, kiitosta vain! Sinä meistä se hyväntekijä olet. Ja mennään toki!

Mukavaksi yllätykseksi Pertti tapaa Aurinkoisen pian uudelleen, seurattuaan tyttöjä Lahteen messuille. Pertillä ei koskaan ole ollut hyvää ystävää, ja tästä miehestä voisi hyvinkin tulla sellainen. Miehet viettävät yhdessä aikaa Aviksen pajalla ja ihastelevat Poriksen alusvaatemalleja. Messujen loppupuolella he käyvät juttelemassa Shanialle ja Nichellelle.

Tohtori Aurinkoinen: Kas, arvon neidit ovat päässeet aloilleen onnettomuuden jälkeen! Saanen kertoa teille jotain elämän tosiasioista?
Pertti: Heheh, tohtori tietää näistä asioista parhaiten! Mutta katsokaahan millaisen julisteen löysin Porikselta!

Blondin Shanian siskopuoli ja tyttöjen upea aasialainen ystävä muuttavat myös Silky Streetille, joten Pertti keksii juonen tarjota muuttohommista väsyneille tytöille munakasta ja saa näin piilotettua kameran myös heidän keittiöönsä.

Pertti: Tuitui tytöt! Iskikös muuttohommissa munannälkä? Hahaa, tuossa verhotangon päällä kamera on huomaamaton! 

Koko loppuvuoden 2012 Pertti seuraa naapurin tyttöjen tekemisiä ja heidän kauhukseen ilmestyy aina kaikkialle minne kaunottaret suuntaavatkaan. Pertti näkee hurjasti vaivaa hioessaan iskurepliikkejään ja testaa niitä tyttöihin muun muassa gootiksi pukeutuneena Tampereen Lumous-festareilla ja säikäyttämällä tytöt telttaretkellä metsässä. Hän seuraa heitä Lahteen Adalian luo ja hiiviskelee kaislikossa tyttöjen viettäessä rantapäivää. Ihastustensa vuoksi hän ottaa selvää nykytaiteesta seuratessaan heitä taidenäyttelyyn ja yrittää verestää tanssitaitojaan heidän huomion saadakseen niin diskolattialla kuin hyväntekeväisyysgaalan tanssiaisissakin. Edes työkeikoillaan tytöt eivät välty Pertin viiksekkäältä naamalta; hän ilmestyy paikalle kesken mainoskuvausten ja saa aikaan hämmennystä muotinäytöksen catwalkilla. Iskuyrityksissään mies sortuu välillä äärimmäisyyksiin; hän uskaltautuu jopa sovituskoppiin naisia tiirailemaan! Kaikesta vaivasta ja koettelemuksista huolimatta vielä ainakaan ei ole tärpännyt. Eikä Pertti suinkaan kaikkea aikaansa käytä naapurin naisiin, hänellä on elämässään toinenkin tavoite suuren rakkauden löytämisen lisäksi. Ne muutamat harvat kerrat, jotka Shania ja Nichelle ovat välttyneet Pertin paikalle ilmestymiseltä, mies on ollut selvittämässä sukujuuriaan. Löytääkö Pertti vielä jonain päivänä biologiset vanhempansa?

2. Odotettu puhelu

On 10.2.2013 ja Pertti on nähnyt naapurin tytöt edellisen kerran uudenvuoden oopperabaletissa. Hän tietää tänään olevan Nichellen syntymäpäivän ja miettii iskutaktiikoita aamusuihkussa.

Pertti: Laalalaa! Tralaa! Tänään se tumma tamma täyttää vuosia. Nyt hän varmasti ei ole enää sakkolihaa. Vai pitäisikö sanoa mustaa sakkomakkaraa, heheh!

Pertti: Mitähän minä keksisinkään? Kuulemma tytöt juovat kotonaan kahvit ja illaksi Nichellelle on suunnitteilla työpaikan bileet. Vienkö hänelle lahjan kotiin vai sinne mallitoimistolle? En tajua miksen saa naista, tyylini on taatusti kohdallaan ja paljastan itsestäni aina sen seksikkäimmän puolen...

Pertti menee keittiöön.

Pertti: Pikku Jormakin on jo nälissään. Tuitui Jorma, odotahan kun laitan meille aamiaista!

Pertti hääräilee keittiössään koiransa kanssa ja paistaa kananmunia.

Pertti: Mehukas muna se on joka Jormankin tiellä pitää!
  
Tililililili tililililili

Pertti: Kukahan siellä näin aamutuimaan soittelee?

Pertti: Parrusella!
Soittaja: Täällä soittelee Martta Tyyskä Pyhän Ponytailin kirkkoherranvirastosta, huomenta.
Pertti: Huomenta vaan!

Soittaja: Tehän kävitte joku aika sitten meillä kyselemässä sukujuuristasi.
Pertti: Kyllä vain! Haluan löytää oikeat vanhempani.
Soittaja: Minulla on teille sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät uutiset ovat ne, että sain selville mistä päin sukusi on ja saatat löytää etsimäsi piankin. Valitettavasti ainoastaan äitisi oli suomalainen, nimeltään Piritta Pauliina Parrunen ja hän valitettavasti on kuollut 1978. Hänellä ei ollut sisaruksia ja molemmat vanhemmistaan menehtyivät sodassa. Isoisäsi nimi oli Pertti Kalevi Parrunen ja isoäitisi Josefina Maria Parrunen, omaasukuaan Niemi. 
Pertti: Ai minun äitikö on kuollut? Olen ollut vasta 10-vuotias, kun hän jo on kuollut!

Soittaja: Valitettavasti näin on. Jos haluat kuulla lisää äitisi puolen suvusta, voin selvittää pidemmällekin.
Pertti: Öö... Ehkä myöhemmin... Mutta entäpä sitten isäni? Onko hänkin kuollut?!
Soittaja: Siitä asiasta teille juuri soitinkin. Isäsi ei ole suomalainen vaan venäläinen. En löytänyt hänestä juuri mitään tietoja, ainoastaan nimen. Hänen nimensä on Sergei Koba Vissarionovitš Džugašvili. Tämän nimen perusteella otin yhteyttä Pietarin konsulaattiin josta monen mutkan kautta päädyin soittamaan Moskovan suurlähetystöön. Siellä heillä on tietoja isästäsi. Niitä vaan ei luovuteta muille kuin lähiomaisille tai virkavallalle.
Pertti: Hyvät hyssykät sentään! Olenko puoliksi ryssä?! Jorma, lopeta munieni lipominen!

Soittaja: Näin taitaa olla. Enkä ainakaan löytänyt tietoa että isäsi olisi kuollut. Ainoa tapa selvittää isäsi kohtalo on matkustaa Moskovaan.
Pertti: No minähän lähden sinne tältä seisomalta! Vanhempani eivät ilmeisesti olleet naimisissa, kun minulle on annettu äitini sukunimi?
Soittaja: Juuri näin. Ihmettelen kyllä miten isästäsi löytyi niin kovin vähän tietoa, toivottavasti onnistut matkallasi.
Pertti: Erittäin paljon kiitoksia teille, kerron palattuani miten kävi! Kiitos ja näkemiin! Jipii!

Pertti on pitkästä aikaa innoissaan. Vaikka hänen äitinsä kuolema harmittaakin häntä, hänellä voi yhä olla isä elossa! Pertti aloittaa matkavalmistelut, jotta pääsisi pian lähtemään. Sitä ennen hän haluaa kuitenkin nähdä elämänsä rakkauden Nichellen. Seurantalaitteiden mukaan Nichellelle järjestetään parasta aikaa yllätysjuhlia työpaikalla ja Pertti rientää Mallitoimisto Dramaattiselle. Kaikessa matkahuumassaan hän unohtaa synttärilahjan ja Dramaattisen eteiseen saavuttuaan päättää ilahduttaa Nichelleä kevyellä vitsillä. Hän tarttuu nurkassa olevaan vaahtosammuttimeen ja saapastelee kaunottaren luo:

Pertti: Täällähän on kuuma meno! Pitäisikö letkusta purskauttaa hieman valkoista mönjää tunnelman viilentämiseksi!
Nichelle: Laske se rakkine alas ja häivy!

3. Matka Venäjälle

Maaliskuun puolivälissä Pertti lopulta pääsee aloittamaan elämänsä seikkailun. Jorma on hoidossa herra Aurinkoisella ja Pertti luottaa ystäväänsä täysin. Lento Moskovaan sujuu hyvin ja ensimmäisenä päivänä Pertti päättää katsella hieman nähtävyyksiä.

Pertti: Heheh! Luulin että täällä olisi pelkkiä slummeja ja liimanimppaajia! En taida siltikään olla ylipukeutunut... Onpas torilla aikalailla kokoeroa Kuopioon verrattuna ja tuo katedraalikin on täysin eri kaliiberia Pyhän Ponytailin kirkon kanssa!

Illalla Pertti käy ravintolassa, jonka lavalla koreilevat venäläiset naiset perinnepuvuissaan.

Pertti: Vodka on mitä maukkainta ja kaunottaretkin vallan mainioita!

Pertti yöpyy paikallisessa hotellissa ja etsii seuraavana aamuna Moskovan Suomen suurlähetystön.

Pertti: Onpas täällä jo keväistä! Tuossa tien toisella puolella se laitos on. Kunpa he osaisivat kertoa isästäni jotakin!

Pertti astuu jännittyneenä huoneeseen, johon hänet on ohjattu. Tuiman näköinen virkailija pyytää häntä istumaan.

Virkailija: Good day sir, sit down, please.
Pertti: Thanks, thanks madam.

Pertti on henkisesti valmistautunut kuulemaan pahimman; että hänen isänsä ei enää ole elossa. Mutta siihen mitä hän seuraavaksi kuulee, hän ei koskaan olisi osannut varautua!

Pertti näkee virkailijan suun liikkuvan kuin hidastetussa filmissä. Hänen päänsä valtaa kohina, eikä hän erota enää naisen sanoja. Hiki puskee otsaan ja sydän jättää muutaman lyönnin väliin. Koska Pertti ei järkytykseltään saa sanaa suustaan, virkailija toistaa tärkeimmän:

Virkailija: Did You hear me, sir? Are You alright? Your father uses name Mr Sunny or Monsieur Soleil, and he lives in Finland as a doctor. He is 65 years old now and his father, Your grandfather was Josif Stalin.

Pertti on shokissa. Hänen biologinen isänsä on herra Aurinkoinen, mies johon Pertti vuosi sitten tutustui ja jonka kanssa hän on sittemmin ystävystynyt. Ja Pertin isoisä... Ei! Tällaista ei tapahdu edes Kuopion torilla! Tällaista ei tapahdu edes Kauniissa ja Rohkeissa! Hänen isoisänsä on Neuvostoliiton diktaattori Stalin! 

Virkailija: I can understand Your shock, sir. Would You take some water? Vodka, maybe?
Pertti: Ööh... What? I mean, excuse me? Öö... Thanks.

Pertti istuu alas ja hetken kuluttua saa kuulla, ettei ole edes herra Aurinkoisen ja Piritta Parrusen ainoa lapsi, vaan hänellä on myös pikkusisko. 40-vuotias Suomessa asuva nainen nimeltä Pirkko Parrunen. Heti nimen kuultuaan Pertti muistaa kuulleensa sen aiemminkin; viime syksynä Club Diskoteekissa murhattu nainen oli nimeltään Pirkko Parrunen! Hänen pikkusiskonsa on siis kuollut! He ovat eläneet kaikki nämä vuodet samassa kaupungissa toisistaan tietämättä eivätkä ehtineet edes tutustua!
Samalla Pertille valkenee, miksi hänen isänsä käyttää salanimeä Aurinkoinen. Hän ei halua tulla liitetyksi pelättyyn Staliniin, mutta on valinnut nimensä Stalinin kutsumanimen mukaan. Varmaan siitä syystä myös pariskunnan lapset Pertti ja Pirkko saivat äitinsä sukunimen.

Pertti: I got my answers, thank You very much, madam.
Virkailija: You have to be careful, sir. Your family is not any family.

Pertti poistuu suurlähetystöstä mietteissään.

Pertti: Joutuikohan isä hylkäämään minut ja Pirkon sukunsa takia? Tietääköhän hän edes, että olen elossa? Tai että Pirkko on kuollut?! Mitä ihmettä minä nyt sanon isälleni? Kun hän tuo Jorman hoidosta, sanonko vaan yhtäkkiä, että hei isä!? Voihan ristus mikä reissu!
  
Epilogi
Hei isä!

Pertti Parrunen eli lapsuutensa kasvattiäitinsä huomassa, koska oikeat vanhemmat olivat poikansa jo pienenä hylänneet. Kun Pertti oli 45-vuotias, hän viimein löysi biologisen isänsä.
Venäjän reissulta palattuaan Pertti katsoo herra Aurinkoista uusin silmin. “Hei isä” hän sanoo. Herra Aurinkoinen katsoo Perttiä ensin tuimasti. Katse vaihtuu hämmennykseen, jonka jälkeen miehen silmät kostuvat kyynelistä. “Rakas poikani!” hän huudahtaa ja kietoo pojan syleilyynsä.

To be continued...

Tarinassa mukana: Severus69, Avasund
TaruisenAaveen Princess of Imperial Russia
Avasundin Russian Barbie
Severus69:n Tommy
Ninnin Suite Retreat Silkstone ja Dramatic New Living-TNT hybridi

Suuret kiitokset Avasundille mm. keittiötarvikkeista ja Severus69:lle kuvanmuokkauksesta!

Nyt vuonna 2022 lähetän osanottoni sodassa kaatuneille ja heidän läheisilleen. Haluan kiittää Marianne Tahkoa tämän jakson uusinnan teknisestä puolesta ja kaikkia uskollisia sarjan faneja tästä huikeasta vuosikymmenestä.