sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Osa 94 Menetyksiä ja lahjoja

Vuosi on juuri vaihtunut. Shania makaa Rodionin sängyssä pystymättä liikkumaan. Onko hän maannut siinä kymmenen minuuttia? Menikö jo tunti? Onko hän maannut siinä tuntikausia, kenties päivän? Shanialle ajankulku ei enää ole selkeää, eikä hän ole varma edes olinpaikastaan.

Kauhukuvat täyttävät shokkiin vajonneen mielen.

Rodion: Shania kulta, sinun ei tarvitse pelätä mitään. Minun käsissäni olet turvassa.

Sinead: Neekereitä! Rättipäitä! Pakoloisia KAIKKIALLA! White Power!

Rodion: Tapoin isosiskosi Sineadin, juuri kuten toivoit minun tekevän. Tapan vaikka kaikki maailman ihmiset, jotta voimme olla yhdessä IKUISESTI!

Sinead: Ei vittu, minähän olen kuollut! Se on sinun syytäsi, Shania. Halusit poikaystäväsi murhaavan minut. 

Isabella: Minäkin olen kuollut sinun takiasi! Rodion tappoi minut, koska sanoit ääneen, että ”Olisipa Isabella kuollut.” Ja se kokkolalainen Tiina joutui murhatuksi turhamaisuutesi takia, koska halusit hänen mekkonsa! 

Shania: LOPETTAKAA!!! Antakaa minun olla! En kestä enää! En tiennyt Rodionin olevan murhaaja, oi antakaa minulle anteeksi!

Kauhukuvat eivät jätä Shaniaa rauhaan.

Jonathan: Shania kulta, rakas kuopukseni. Ei kun ethän sinä mikään isin kuopus olekaan, minullahan on useita tyttäriä! Parasta ollakin, kun sinä olet tuollainen pettymys! Annoit neitsyytesi sarjamurhaajalle. Miehelle, joka murhasi oman siskosi! Et voi kuvitellakaan, miten monta siskoa sinulla onkaan. Olen paneskellut kaikki nämä vuodet niin ahkeraan, että sinulla luultavasti on yli sata siskoa!

Nana: Minä synnytän sinulle pian uuden siskon! Hänestä tulee isäsi todellinen kuopus ja tyttö tulee viemään paikkasi isäsi sydämessä. Onneksi isäsi ei tiedä, että tyttö tulee olemaan Antikristus! Hahaa!

Ryan: Shania hei, anna nyt minullekin sitä pesää. Jos kerran sarjamurhaajalle irtosi, niin kai minäkin saan viimein osani? 

Kymmenet piinaavat ja vääristyneet kasvot tuijottavat Shaniaa ilkkuen ja syyttäen, sitten tulee pimeys.

Shania havahtuu seuraavan kerran oman kotinsa olohuoneessa. Isä ja äiti hääräävät ympärillä huolestuneen oloisina.

Jonathan: Shania kulta, sano nyt jotain!
Jacqueline: Tyttö rakas, äiti tässä. Toin sinulle kahvia.
Jonathan: Olit tajuton kun haimme sinut kotiin. Tulimme heti, kun poliisi soitti ja kertoi Rodionista. Ei kai se mies ehtinyt satuttaa sinuakin?!

Shania ei puhu puoleen tuntiin, sitten hän alkaa täristä ja nyyhkyttää hervottomasti.

Shania: Olen tuhonnut kaiken! Niin moni viaton on kuollut minun takiani. En minä tarkoittanut, en minä tiennyt. Isä, en minä tiennyt!
Jonathan: Kulta pieni, et tietenkään sinä voinut tietää. Et sinä ole ketään tappanut, se mies sen kaiken pahan teki.
Jacqueline: Ehtikö se hullu koskea sinuunkin ennen poliisien tuloa?

Shania: Hän... Ei hän sillä tavalla kuin niitä muita...
Jonathan: Mutta hän siis satutti sinua?!
Shania: Hän... Hän vei neitsyyteni...
Jonathan: Jos se perkeleen ruoja ei olisi telkien takana, lähtisin tältä seisomalta hänet kuristamaan!
Shania: Ei hän väkisin minua ottanut... Antauduin hänelle, koska luulin löytäneeni elämäni rakkauden. Ja se muuttuikin täydelliseksi painajaiseksi!

Shania pomppaa tuolilta hysteerisenä ja alkaa repiä vaatteita yltään.

Shania: Nämä lateksivaatteet! Nämä täytyy polttaa! Hän kosketti minua nämä ylläni, hän tunkeutui minuun nämä ylläni!
Jonathan: Rauhoitu nyt kulta pieni, kyllä me autamme sinua vaihtamaan vaatteesi. Jacqueline, mene pian hakemaan Shanian pyjama!
Shania: Minun on saatava nämä pois päältäni HETI! Sen miehen haju tuntuu näissä! Voi luoja, olen tuhonnut kaiken, Sineadkin on kuollut minun takiani!

Samaan aikaan Caitlin on kuullut uudenvuodenjuhlissa sattuneista kauhuista lähtönsä jälkeen eikä ole saanut yöllä unta. Hän on lähtenyt kävelylle ja huomannut Parturi-Kampaamo Polkka Dotin ikkunoissa valot. Hän on marssinut serkkunsa Ilonan kampaamoon surkeana.

Ilona: Serkkutyttö! Meillä molemmilla on ollu ihan kauheeta sen sarjamurhaajan takia!
Caitlin: Pliis halaa meitsii!

Caitlin: Kelaa mikä juttu! Se Orion puukotti meitsin puolsysterii ja nyt Shaniaki on ihan paskana.
Ilona: Joo mä luin just netistä uutisista. Mä oon tosi pahoillani sun perhees puolesta.

Ilona: Jengi pitää mua varmaan hulluna, kun oon keskellä yötä duunipaikalla. Mut en oo pystyny tekeen mitään sen jälkeen ku Erika katos. Ja sit paljastu, et se sama äijä murhas senkin! Mun paras frendi ja yhtiökumppani on viety multa! Täällä kampaamos tuntuu, et Erika on jotenki mua lähellä...

Caitlin: Täs hommelis on ainut plussa se, et se Orion on nyt vangittu! Vai oliks sen sekopäämurhaajan nimi Rodeo? Vai Ronon? No enivei, joku Radio se oli. Nyt se ei enää pysty lahtaan ainuttakaa blondii!

Silky Streetillä Shanian kotona shokissa oleva neito on saanut pyjaman päälleen.

Jacqueline: Mitä ihmettä sinä tyttö kulta itseäsi syytät sen kamalan miehen tekosista? Ja minkä takia sanoit, että Sinead on kuollut sinun takiasi?
Shania: No se on totta! Sanoin Rodionille pari kertaa, että kumpa Sinead olisi kuollut Shawnan siasta! Hän tappoi siskoni, koska luuli että oikeasti toivoin sitä! Minähän vaan kiukuspäissäni soitin suutani!

Jacqueline: Mutta kun Sinead ei ole kuollut!
Shania: Mitäh..?
Jonathan: Ensihoitaja löysi vaimean pulssin. Siskosi on nyt sairaalassa.
Shania: Ei voi olla totta...
Jonathan: Äitisi kertoo tarkemmin, minä haen sinulle lämmintä kanakeittoa.

Hetken kuluttua:

Shania: Sinead siis on elossa… Mutta miksi hän on koomassa?
Jonathan: Hän löi pahasti päänsä kun se hirviö puukotti häntä. Aivojen turvotuksen laskemiseksi hänet vaivutettiin koomaan. Mutta otahan tästä keittoa nyt, kulta pieni.
Shania: En varmasti ota! En syö koskaan enää mitään! Rodion varmasti kohteli minua näin, koska olen tällainen lihava löllö!

Shanian vanhemmat ovat todella huolissaan tyttärestään.

Jacqueline: Tyttö parka on kokenut ihan kamalia! Ensin sinä paljastuit kaupungin pahimmaksi naistenkaatajaksi ja se siskokatras sai Shanian täysin tolaltaan. Sitten Sinead kuulemma aiheutti hänelle jotain harmia periaatteidensa vuoksi, siitä en edes tiedä mitään!
Jonathan: No Sinead sekaantui johonkin uusnatsiporukkaan, Takalan Jorma siitä kertoi. Mutta voisitko lopettaa minun syyttelyni!
Jacqueline: En! Naisseikkailujesi vuoksi me nyt erosimme ja sellainen on lapsille aina vaikeaa, vaikka he olisivat jo aikuisia!
Jonathan: Eiköhän suurin syy Shanian pahaan oloon ole se, että hänen unelmiensa mies paljastui etsityimmäksi sarjamurhaajaksi? Ja sen lisäksi, että mies tappoi Shanian työkavereita ja muita tuttuja, yritti hän riistää Shanian siskonkin hengen! Ja vei vieläpä kauniin tyttäremme viattomuuden! Ja nyt tyttö parka syyttää kaikesta itseään.
Jacqueline: Pelkään, että Shania yrittää selviytyä traumoistaan kontrolloimalla syömisiään, äskeinen puhe viittasi siihen.
Jonathan: Samaa pelkään minäkin. Hänen anoreksiansa saattaa uusiutua.

Shanian äiti päättää soittaa välittömästi yksityiseen hoitolaitokseen, jossa saa parasta apua psyykkisiin ongelmiin. Crystal Mind Clinic on erikoistunut myös syömishäiriöihin.

Jacqueline: Täällä soittaa Jacqueline Simmons. Pahoittelen, että soitan keskellä yötä, mutta tyttäreni tarvitsisi pikaisesti paikan teiltä.
Niinkö? Ihanko totta? Kerrassaan loistavaa! Lähdemme tuomaan ex-mieheni kanssa Shaniaa välittömästi sinne!

Shania raukka on ihan sekaisin ja hämillään kun vanhemmat lähtevät taluttamaan häntä takkahuoneesta.

Shania: Pääsenkö nyt nukkumaan?
Jonathan: Ihan kohta, kulta pieni. Ensin laitetaan kengät jalkaan ja vähän takkia päälle ja käydään pienellä ajelulla.
Shania: Te aiotte viedä minut jonnekin! Kuulin kun soitit jollekin! En lähde! Haluan omaan sänkyyni!
Jacqueline: Tämä on omaksi parhaaksesi. Luota meihin, kaikki järjestyy vielä.

Viikot kuluvat ja Shania on ollut hoidossa jo jonkin aikaa. Tammikuun puolen välin jälkeen Nichelle ja Ichirō ovat paikallisessa Jalokivigalleriassa ostoksilla.

Nichelle: Olen niin onneton, että luotin parhaan ystäväni sen hullun murhaajan käsiin silloin uudenvuoden yönä!
Ichirō: Nichelle rakas, Rodion hämäsi meitä kaikkia, jopa poliisia. Et olisi voinut auttaa Shaniaa mitenkään.

Nichelle: Kävin katsomassa Shaniaa tänään. Hän ei puhunut mitään, tuijotti vaan Elliot Cranen julistetta huoneensa seinällä. Kuinka hän enää koskaan voi luottaa yhteenkään mieheen?!

Ichirō: Voit auttaa ystävääsi nyt ainoastaan tukemalla häntä parhaasi mukaan.
Nichelle: Niin kai se on... Täällä putiikissa on samat patsaat ja kivet kuin aina ennenkin, mitähän minä haluaisin? Ei edes huvita ostella mitään kun asumme yhä vanhempieni nurkissa.
Ichirō: No siihen minulla saattaa olla ratkaisu!

Nichelle: Mikä ratkaisu? Kerro heti!
Ichirō: Silky Streetillä on pieni kaksio vuokrattavana. Asunto on samoja Adalian elementtitaloja kuin omistamamme oli, mutta paljon pienempi.
Nichelle: Koolla ei ole väliä tässä tapauksessa, pääasia että saisimme jälleen oman asunnon! Vaikka siis vuokralle vaan, mutta pääsisimme pois vanhemmiltani.

Ichirō: Lähetin sille asunnonomistajalle viestin, että olisimme kiinnostuneet. Odotan parastaikaa, että häneltä tulisi vastaus.
Nichelle: Näetkö tuon myyjän? Hän on se ”pesukone-eukko” sieltä Dol Pesulapalveluista!
Ichiro: Ai hän, joka istui pesukoneen päällä kuin jenkkileffassa?
Nichelle: Juuri se! Shanian kanssa naureskelimme hänelle. Ihme kummittelija, hän ilmestyy aina ihme paikoissa.

Ichirō: No mitä sinä kulta niitä kiviä enää pyörität, valitse nyt jotain.
Nichelle: Mikä kiire meillä on? Nämä ovat kaikki niin ihastuttavia, etten osaa päättää. Olisin halunnut sellaisen kivikokoelman, mutta en näe sitä täällä missään.

Nichelle: Ooh, tuo kiiltävä kvartsi näyttäisi uuden asunnon hyllyssä upealta!

Lopulta Nichelle päättää ostaa jadesta tehdyn tiikerin.

Nichelle: Ei, haluan sittenkin sen ihanan kilpikonnan!
Ichirō: No hyvä tavaton, ota molemmat! Minä maksan ne.

Ichirō: Ottaisimme nämä patsaat, kiitos.
Myyjä: Loistava valinta! Tarvitsetteko pienen pussin näille? Voin kääriä ne sanomalehtiin.
Nichelle: Laita ihmeessä pussiin. Oi kiitos, Ichirō!

Pariskunnan ollessa kassalla Ichirōn kännykkään tulee viesti.

Ichirō: Tämä on nyt siltä vuokranantajalta!
Nichelle: Lue äkkiä mitä siinä sanotaan!

Ichirō: ”Hei. Valitettavasti vuokra-asunto ehti jo mennä. Annoin sen kahden tyttäreni käyttöön. Toivottavasti löydätte vielä mieleisenne asunnon. Terveisin: Jonathan Simmons.”
Nichelle: MITÄ?! Shanian isäkö sen asunnon omistaa? Ei voi olla todellista! Hän on varmasti majoittanut niitä syrjähyppyjensä lehtolapsia sinne! Helvetti, että ärsyttää!
Ichirō: Älä muuta sano. Olin lähes varma, että saamme asunnon...

Nichelle on oikeassa. Jonathan Simmons on tosiaankin lahjoittanut Silky Streetiltä ostamansa kaksion tyttäriensä Jillin ja Sonjan käyttöön. Tytöistä on tullut läheisiä sen jälkeen kun Jill hiljattain muutti Dollywoodiin.

Jonathan: Mahtavaa saada teidät samalle kadulle, jolla Shania ja Sinead asuvat. Nyt pääsen tapaamaan teitä usein!
Jill: Miten Sinead muuten voi? Onks se yhä koomas?
Jonathan: No onhan hän. Kävin häntä eilen katsomassa.

Sonja: No miten Shania sitten jakselee?
Jonathan: Ei puhua pukahda.
Jill: Tosi kaameen tempun teki se jätkä sille. Meikä just eniten halus tutustuu Shaniaan. Mut mieletöntä, et täält löyty muitaki siskoi, kuten nyt tää Sonja!
Sonja: Niin, vielä syksyllä emme edes tienneet toisistamme ja nyt asumme saman katon alla.

Sisarukset esittelevät juuri sisustettua kaksiotaan isälleen.

Sonja: Täällä on osa minun vanhoja huonekaluja, kuten tuo tv-taso. Jill ei omistanut juuri mitään, mutta saimme valtavasti tavaraa Retroilija hakee roskiksesta-kirpparilta!
Jonathan: Käväisin kerran Shanian parhaan ystävän asunnossa, joka oli tällä kadulla vähän kauempana. Osa näistä teidän tavaroistanne näyttää olevan tältä Nichelleltä peräisin.
Sonja: Ahaa, se Nichelle ilmeisesti on kuskannut vanhoja tavaroitaan sinne kirpparille, ja me ostimme niitä tänne.

Jonathan: Nichelle oli kihlattunsa kanssa kiinnostunut tästä asunnosta, mutta olin jo ehtinyt antaa sen teille. Heidän omasta talostaan löytyi hometta ja he asuvat nyt Nichellen vanhemmilla.
Sonja: Ja kiitos tosi paljon, että saimme tämän! Kunhan Shania pääsee hoidosta ja Sinead sairaalasta, haluamme Jillin kanssa tutustua heihin oikein kunnolla!

Jonathan: Toivotaan, että Shania ja Sinead toipuvat pian, molemmat tahoillaan. Mutta älkää vaan paljastako entiselle vaimolleni, että saitte kämpän minulta. Jacqueline luulee saaneensa avioerossa kaiken omaisuuteni, mutta minullapa onkin salaisia pankkitilejä maailmalla, joista hän ei tiedä mitään!

10. helmikuuta Nichelle täyttää 25 vuotta. Ichirō ja Aida ovat järjestäneet hänelle yllätysjuhlat.

Nichelle: Oi miten ihanaa, ei teidän olisi tarvinut!

Ichirō: Mitä tahansa sinun vuoksesi, rakkaani.
Aida: Ja tämä nyt oli vähintä mitä voimme tehdä. Tuntuu varmasti kurjalta, että paras ystäväsi ei ole täällä.
Nichelle: Ikävöin Shaniaa kovasti... Viime vierailuni aikana hän sentään jo puhui! Aika vaisu oli yhä, mutta eiköhän hän pikkuhiljaa toivu kokemastaan.

Ichirō: Kutsuimme tänne sukulaisiasi, koska tätisikin sattuu olemaan kaupungissa.
Nichelle: Aivan ihanaa! Toivottavasti minulla on tukka hyvin...
Ichiro: No miksi ei olisi? Ainahan se on!
Nichelle: No se nyt vaan on sellainen minun ja Shanian välinen inside-juttu. Minä kyselen onko tukka hyvin ja Shania vastaa: "Kyllä kultaseni, kuten aina".

Nichellellä on kaksi siskopuolta, joista toisen kanssa hän tulee hyvin toimeen. Nichelle on riemuissaan nähdessään Nikeishan pitkästä aikaa.

Nikeisha: Moi Nichelle! Ja tietysti: ONNEA!

Nichelle: Oi miten ihana lahja, minä rakastan erikoisia teelaatuja! Kiitos, Nikki!
Nikeisha: Täti Gladys on kuulemma ostanut sinulle jotain aivan huikean hienoa lahjaksi. Nämä minun teepurnukkani kalpenevat sen lahjan rinnalla.
Nichelle: Täti Gladysilla on aina niin suuret puheet ja hän mainostaa sukulaisille hankkimiaan lahjoja jokaiselle, joka jaksaa kuunnella.

Täti Gladys saapuukin juhliin seuraavana.

Gladys: Nichelle kultaseni! Paljon onnea! Olikos se nyt 23 vai vähemmän?
Nichelle: Valitettavasti enemmän. Täytän 25. Kiva nähdä pitkästä aikaa. Ellen ihan väärin muista, tapasimme edellisen kerran siellä meidän sukujuhlissa, ja siitä on aikaa. Muistan vaan, että ystäväni Caitlinin esikoinen Katja oli ihan vauva vielä. Sen täytyi olla siis kevättä 2013.
Gladys: Siitä on aivan liian pitkä aika, meidän on alettava järjestää sukujuhlia useammin!

Gladys: Ostin sinulle jotakin aivan ainutlaatuista!
Nichelle: Ööh... Mikä tuo on?
Gladys: Tämä on vallan upea pyyhe, jossa on tarranauha yläreunassa! Sen avulla pyyhkeen saa näppärästi kiedottua ympärilleen. Ole hyvä kulta!
Nichelle: Ööh... Kiitos...

Nichelle on ihmeissään typerän oloisesta lahjasta ja kertoo siitä serkulleen Milanalle.

Nichelle: Täti Gladys oli kehuskellut loisteliaalla lahjallaan minulle ja se oli joku kämäinen kylpypyyhe!
Milana: No sehän on täti Gladysille tyypillistä! Muistan, miten minulla oli rippijuhlat ja täti oli mainostanut ympäri kaupunkia, että hänen ostamansa rippiristi on taatusti upein. Hän oli selostanut tärkeänä paikallisessa kampaamossakin, miten risti on aitoa kultaa, eikä mitään dubleeta.
Nichelle: No oliko risti upea?
Milana: Vielä mitä! Se oli niin olemattoman pieni, ettei siitä edes saanut selvää, että se oli risti! Muistan, miten en kehdannut näyttää sitä edes ystävilleni, kun vertailimme rippijuhlien jälkeen, kuka sai hienoimman korun.

Toinen serkku Leticia kertoo saman kaltaisia muistoja täti Gladysista.

Nichelle: Ihana nähdä sinuakin!
Leticia: Onnea serkku! No anna nyt hali! Milana kertoi täti Gladysin "loisteliaasta" pyyhkeestä. Itse sain häneltä hopealusikoita vuodesta toiseen.
Nichelle: No mutta nehän kuulostavat ihan järkeviltä lahjoilta.
Leticia: Ehkäpä... Mutta en kestänyt sitä, että hän selitti kaikille miten kamalasti rahaa hän käytti niihin lusikoihin kaiverruksineen. Sanon suoraan, että olen hävittänyt koko lusikat!
Milana: Niin minäkin hävitin sen kaamean rippiristin!

Aidan synttärilahja saa hymyn Nichellen kasvoille.

Nichelle: Ei voi olla totta! Tämä on se haluamani kivikokoelma, jota etsin Jalokivigalleriasta!
Aida: No sitä ei ollut siellä kun Ichirōn kanssa kävitte, koska olin ostanut sen sinulle jo aiemmin.

Nichelle: Mutta nyt kaikki kakkua ottamaan!
Milana: Kahta kertaa ei tarvitse pyytää.
Nikeisha: Sama täällä, kuolen nälkään.

Gladys: Oi minun täytyy mennä vielä veljeni kanssa päivälliselle, en taida syödä makeaa ennen sitä.
Nichelle: Kerro isälleni, etteivät odota minua ja Ichirōa tänään syömään. Taidamme mennä elokuviin näiden juhlien jälkeen, pitäähän sitä nyt Tarantellan uutuuselokuva käydä katsomassa.
Gladys: Kerron Charlesille kyllä. Kurjaa, että joudutte sulhasesi kanssa asumaan vanhemmillasi, koska se vuokra-asunto meni teiltä sivu suun.
Nichelle: Hmm... Mahtaakohan Shanian äiti tietää, että ex-miehensä omistaa Silky Streetiltä toisenkin asunnon? Jacquelinehan luuli saaneensa erossa koko miehensä omaisuuden...

Jacqueline ei todellakaan tiedä kaikkea ex-miehensä raha-asioista. Hän on tyytyväinen juuri voimaanastuneeseen avioeroon ja on vaihtanut takaisin tyttönimensä Rooseveltin. Rouva Simmons on siis taakse jäänyttä historiaa. Jacquelinella on runsaasti rahaa ja lisää on tulossa, sillä Simmonsien residenssi myydään tuota pikaa.

14. helmikuuta on ystävänpäivä ja Jacqueline tapaa galleristiystävänsä Alietten tämän uudistetussa galleriassa.

Aliette: Ihanaa että pääsit tulemaan galleriaani! Kati Heljakan valokuvanäyttely La Serenissima on hyvin elegantti ja kiertänyt ympäri maailmaa.
Jacqueline: Suoraan sanottuna halusin vaan avautua ystävälleni, kulttuuri ja taide tulevat siinä sivussa.

Aliette: Olet kokenut kovia viime kuukausina. Avioero, kaksi tytärtä sairaalassa ja...
Jacqueline: Niin, itseasiassa Shania on psykiatrisella osastolla. Mutta saman, pahan miehen takia he ovat nyt hoidossa.

Naisten ystävätär keskeyttää keskustelun purjehtiessaan paikalle.

Jacqueline: Camillei Barcelona, ei voi olla totta!
Camillei Barcelona: Jacqueline! Aliette! How wonderful to see you!
 

Camillei asuu Pariisissa ja on tullut vierailulle Suomeen tapaamaan hyvää ystäväänsä Veronique Rochesteria. Jacqueline ja Aliette ovat nähneet hänet edellisen kerran Nina van Goghin taidenäyttelyn avajaisissa noin kaksi vuotta sitten. Naisilla on siis runsaasti kerrottavaa toisilleen.

Camillei Barcelona: Divorce? Serial killer? Oh, I feel so bad for you, dear Jacqueline.
Jacqueline: Me too... I'm so worried about my daughters.

Camillein analysoidessa erästä Heljakan taideteosta, huomaa Jacqueline lisää tuttaviaan galleriassa.

Jacqueline: Takalan Tuulikki! Oletko se sinä?
Camillei Barcelona: Excuse moi, did you say something?

Punapäinen rouva on kuin onkin Tuulikki Takala. Jacqueline siirtyy sivummalle keskustelemaan hänen kanssaan.

Jacqueline: Oi että, sinulla on molemmat tyttäresikin mukana. Ja pikku Caramel myös!
Tuulikki: Joo lähdimme Mckennan, Candyn ja Caramelin kanssa pienelle sunnuntaikävelylle ja päädyimme tänne. Jorma ei taiteesta perusta, hän lähti tapaamaan ex-ukkoasi. Heillä on meneillään jokin kuntoiluun liittyvä projekti.
Jacqueline: Jonathanilla ja Jormalla? Tehköön Jonathan mitä lystää, siedän häntä silmissäni ainoastaan silloin, kun on kyse yhteisistä lapsistamme.

Tuulikki: Olen kuullut, että olet joutunut kokemaan kovia viime aikoina. Miten tyttäresi voivat?
Jacqueline: Sinead on yhä koomassa, mutta kallon sisäinen paine on laskenut kokonaan. Kannan puhelinta jatkuvasti mukanani, jos sairaalasta soitetaan että hän olisi herännyt.
Tuulikki: No mitenkäs se Shania pärjää?
Jacqueline: No, aika heikosti. Hänen anoreksiansa uusiutui tragedian seurauksena.
Mckenna: Mitä? Onko Shania parka taas syömishäiriöklinikalla?

Jacqueline: Ei hän siellä klinikalla ole jossa olitte muutama vuosi sitten yhtä aikaa.
Mckenna: Muistan, miten tutustuimme Shanian kanssa siellä klinikalla. Ystävänpäivänä teidän perheenne tuli Shaniaa tapaamaan ja näin Juniorin pitkästä aikaa. Siitä taitaa olla jo kolme vuotta aikaa! Ja nyt Shania raukka joutuu viettämään ystävänpäivän taas jollain anoreksiaklinikalla. Millä klinikalla hän muuten on? Voinko mennä häntä tapaamaan?
Jacqueline: Se on yksityinen psykiatrian laitos, Crystal Mind Clinic nimeltään. En suosittele vierailua vielä. Ainoastaan meidän perhe on käynyt häntä tapaamassa, samoin hänen paras ystävänsä Nichelle.

Siskokset sekä Candyn tytär Caramel ovat pukeutuneet yhteneväisiin asuihin ja Jacqueline ihastelee kolmikkoa.

Camillei Barcelona tulee juuri esittäytymään Takalan perheelle, kun Jacquelinen kännykkä soi laukussa.

Jacqueline: Muistelen Tuulikki, että tekin olitte Nina van Goghin näyttelyn avajaisissa. Camillei oli siellä myös, esittelinkö teitä silloin?
Tuulikki: Oi oliko se se hirvittävä rivologinen veistosnäyttely niistä miesten elimistä? Alkuvuodesta 2014?
Jacqueline: Juuri se. Meidän Shania oli Ryanin kanssa ensitreffeillä ja meidän Junior ja teidän Mckenna seurustelivat onnellisesti. Voi apua, nyt puhelimeni soi! Onkohan se sairaalasta?!

Jacqueline: Mitä ihmettä? Tämä taitaakin olla poliisista... Haloo? Jacqueline Simmons, anteeksi, Roosevelt puhelimessa.
Candy: Laita kaiuttimelle!

Soittaja on pääetsivä Cole Bekowsky.

Cole Bekowsky: Rouva Roosevelt, on parasta, että istuudutte alas.
Jacqueline: Niin..?
Cole Bekowsky: Minun täytyy valitettavasti ilmoittaa, että sarjamurhista epäilty Rodion Dex on päässyt pakenemaan poliisivankilasta.
Jacqueline: Mitä... MITÄ HELVETTIÄ?!
Cole Bekowsky: Tärkeintä on nyt järjestää tyttärillenne ympärivuorokautinen suojelu, hoidan asian välittömästi.
Jacqueline: En voi uskoa tätä. Ei, tämä ei voi olla totta!
Tuulikki: Oi Jacqueline rakas, kyllä se roisto pian kiinni saadaan!

To be continued...

Tarinassa mukana: Kati Heljakan valokuvat, Poris Designs
TaruisenAaveen: Twilight Bella, Birthstone Beauties Miss Opal, On Location Milan, Look City Shopper, Evening Gown Silkstone
Ninnin: On Location Barcelona, Je Ne Sais Quoi Silkstone, Life in the Dreamhouse Midge, Joulunukke Tinttufialta 2014, Basics 3 (001,5), Basics 6 (001,5), Model Muse-hybridi ja Kelly

Kiitokset Ninnin kummitädille, jonka toimintaan täti Gladysin jutut perustuivat!