SILKY STREET TÄYTTÄÄ TÄNÄÄN 13 VUOTTA! Sen kunniaksi erikoisjakso.
Erikoinen matka
Ninni: Kerron alkuun LYHYESTI mistä lähdettiin liikkeelle ja missä vaiheessa nyt ollaan. Kun Silky Street vuonna 2012 alkoi, olin thebdoll-muotinukkefoorumilla aktiivinen jäsen. Aloimme parhaan ystäväni (nimim. TaruinenAave) kanssa kuvata ja kirjoittaa sarjaa. Teimme tätä yhdessä 2012-2016 eli nelisen vuotta. Sen jälkeen jatkoin tarinaa yksinäni suunnilleen vuoteen 2020, taas kerran nelisen vuotta. Tämän jälkeen rakas ystäväni Marianne alkoi osallistua yhä enemmän ja enemmän jaksojen tekoon, joten nyt olemme tehneet sarjaa yhdessä, yllätys yllätys, nelisen vuotta.
Tässä jaksossa ei sen ihmeemmin muistella menneitä, sen sijaan kerrotaan kahdesta sarjan päähenkilöstä. Nimenomaan kahdesta nykyisestä päähenkilöstä.
Shaniahan on ollut Silky Streetin päähenkilö alusta saakka ja on sitä edelleen. 13 vuotta sitten toinen päähenkilö oli TaruisenAaveen hahmo Nichelle. Hänen toisesta hahmostaan Aidasta tuli pian myös keskeinen tähti sarjaan, kuten myös minun hahmostani Caitlinista.
Nichelle ei enää ole mukana sarjassa, mutta vierailee kuitenkin joskus. Kuten tässä kyseisessä jaksossa; sain hänet nimittäin TaruiseltaAaveelta kyläilemään! Sekä Aida että Caitlin seikkailevat sarjassa yhä, minä ikään kuin hankin Aidan tekijänoikeudet TaruiseltaAaveelta. Myös Aida ja Caitlin nähdään tässä jaksossa.
Niin monta pää- ja sivuhenkilöiden ystävää ja sukulaista kuin sarjassa on vuosien saatossa nähtykin, ja huolimatta siitä, että uusia sankareita tulee ja menee jatkuvasti, on toinen päähenkilö Shanian lisäksi tietysti Mariannen hahmo Simon.
Kaikki ne vierailevat tekijät harrastajapiiristä vuosien varrella, kaikki se mittava taustatutkimus sarjan eteen, kaikki ne uudet ihmiset ja oudot paikat joihin ei olisi tutustunut ilman Silky Streetiä; tämä ei ole ollut suinkaan pelkkä nukketarina. Tämä on ollut erikoinen matka.
Shania vs. Hello Kitty
Voisin kertoa Shaniasta monella tavalla: kuinka monessa mallitoimistossa hän onkaan ollut, Shania ja kaikki harrastuksensa, Shanian muusikon ura viulistista kitaristiin ja takaisin tai vaikkapa neiti Simmonsin kaikki miljoona poikaystävää mukaan lukien pikku deitit ja yhden yön jutut. Mutta valitsin hiukan erikoisemman tavan. Kuvassa näette Shanian tänä päivänä. Miten ihmeessä nainen joka ei edes voi sietää kissoja liittyy Hello Kittyyn?
Kun Silky Street alkoi, tarvitsin pikaisesti nuken esittämään omaa päähenkilöäni. Thebdoll-muotinukkefoorumin Kirppis-osiossa oli eräällä tutulla myyjällä useita Barbieita myynnissä, mutta vain yksi oli enää myymättä. Katsoin kuvaa ja nukella oli lempi kasvomuottini Steffie. Kuvauksessa luki: Hello Kitty Barbie Shani-kropassa 8€. Sain nuken ostettua, ja hahmo sai nimen Shania silloisen Shani-kroppansa mukaan. Tarina pääsi alkamaan! Kuvassa näette ensimmäisen Shaniasta ottamani kuvan vuonna 2012, jossa hän on saanut reiät korviinsa.
Ihan mielenkiinnosta haluan kaikkien näkevän, millainen on Mattelin tehtaalta tuleva Shania. Tässä siis upea Hello Kitty Barbie (joka edelleen puuttuu kokoelmastani tuollaisena).
.webp)
Shania ei sitä siis itse tiedä, mutta hänen sisimmässään asuu ikuisesti pieni Hello Kitty. Tosin neidin alitajuntaan tuo fakta näyttää jossain määrin vaikuttavan. Vuonna 2015 Shania osallistui halloweenjuhliin Hello Kittyksi pukeutuneena! Kuvassa neidillä on muodikas polkkakampaus.
Shania raahasi naamiaisiin myös hurjan määrän Hello Kitty-rekvisiittaa kotoaan. Mukana on muun muassa sohvatyyny ja omat teeman mukaiset juhlaeväät. Ilmeisesti Shania ei luottanut juhlien tarjoiluihin. Olisiko ollut edes ihme, sillä juhlat järjesti Shanian silloisen poikaystävän Rodion Dexin pikkusiskot noita-Nana sekä Shanian exän vikitellyt Meme. Ja itse Rodionkin paljastui myöhemmin sarjamurhaajaksi... Kuvassa on myös merenneidoksi pukeutunut Nichelle.
Vuonna 2017 Shania meni mukaan uuteen yhtyeeseen nimeltä Pinkissimo. Vuonna 2018 bändin tuotantotiimi Xara'silla päätti tehdä yhteistyötä Hello Kittyn kanssa, ja niin Hello Kitty sponsoroi Pinkissimon kiertuetta. Bändin jäsenillä oli sponsorinsa tuotteita, kuten esiintymisasut. Kuvassa yhteistyöstä on juuri ilmoitettu medialle ja bändin jäsenistä otettu ryhmäkuva. Kitaristi Shanialla on jo ripsien ja hiustenpidennys sekä nenälävistys.
Hello Kittyn sponsoroima Pinkissimo lavalla vuonna 2019.
Shania kitaransa kanssa Hello Kitty-kiertueen lavalla UV-lamppujen loisteessa.
Siirrytään vuoteen 2025. 1. maaliskuuta Shania on ystävänsä Merin kanssa lumilautailemassa, joka on neidin lempiharrastuksia. (Meri kuuluu sarjan suhteellisen uusiin sivuhahmoihin.) Toki työkiireiltä ei juurikaan ehdi tehdä mitään, saati sitten harrastaa. Kuinka ollakaan, Shania on pukeutunut rinteeseen Hello Kittyksi! Hänellä todellakin on selvä yhteys fiktiiviseen kissaan. Tässä vaiheessa Shania on jo muuttanut itseään niin paljon, että on teetättänyt silikonirinnat.
Meri on hieman peloissaan, sillä ei ole aiemmin lautaillut.
Meri: No joko mennähän? Mää en kohta tohi lähtiä koko mäkehen! Äläkä tee sitte mitään kauhioita temppuja pää alaspäin.
Shania: Mennään mennään, haluan meistä kuvan ennen lautailua. Tämä on ihan laskettelulauta, minulla on temppulauta erikseen. Nyt selfie, jeeee!
Shania on jo rinteessä kun Meri vasta tasapainoilee lautansa kanssa.
Meri: Eääh! Eihän täsä pysy ees pystösä!
Shania laskee laudallaan lujaa ja tärkeän näköisenä.
Shania: Meri! Etsi tasapaino! Täältä tullaan!
Meri: Iiiiik! Älä helevetisä laske mun päälle!
Shania: Muista joustaa polvista!
Meri: Nonii, nyt tuntuu pikkusen paremmalta. Mitä se Shania sanokaan äskön?!
Shania kurvailee lumilaudallaan rinteessä.
Yhtäkkiä Meri on hänen alapuolellaan.
Shania: Meri, mitä..?
Meri: Auta! Tämä härveli lähtee ihteksehen laskehen JUSTIHIN! Iiiiik!
Shania: No laske pois altaa-aa-AAA!!!
Ja niin ystävykset päätyvät lautoineen lumihankeen. Molemmat lahjakkaasti selälleen.
Meri: Nii että semmosta. Arvaa seittemän kertaa lähenkö enää ikään?
Shania: No totta hitossa lähdet, ja heti huomenna! Silloin on laskiaissunnuntai!
Meri: Ja joillaki toisilla se on laiskiaissunnuntai!
Erään tuittupään syntyhistoria
Marianne: Tein vuosina 2011-2016 omaa nukketarinaa nimeltä The Life and Tales of Elliot Crane, jota julkaisin englanniksi Flickrissä. Tuo tarina on sittemmin ollut pitkään tauolla, mutta toivon saavani sen käyntiin vielä jonakin päivänä. Tarinan päähenkilö Elliot Crane oli Trolliwoodin kaupungissa Etelä-Suomessa asuva amerikkalainen laulaja, kitaristi ja lauluntekijä, jolla oli Victoria Milov -niminen kollega, joka vieraili tarinassa satunnaisesti. Koska Elliotilla oli bändi, niin tietysti myös Victorialla piti olla. Victorialla oli jo kitaristi Gunnar Sawyer ja rumpali Boone Geary. Basisti häneltä puuttui. Muokkaan monet nukeistani maalaamalla niille uudet kasvot ja osalle roottaan uudet hiukset myös. Kaikki edellä mainitut ovat näitä OOAK- eli ainutlaatuisia nukkejani. Vuoden 2014 keväällä tein taas yhden uuden nukkemuokkausprojektin... Simonin.
Simon Deforest ilmestyi Trolliwoodiin mystisesti smokki päällä ja ruusu kädessä hortoilemassa vailla varsinaista syytä tai päämäärää.
Marianne: Tein vuosina 2011-2016 omaa nukketarinaa nimeltä The Life and Tales of Elliot Crane, jota julkaisin englanniksi Flickrissä. Tuo tarina on sittemmin ollut pitkään tauolla, mutta toivon saavani sen käyntiin vielä jonakin päivänä. Tarinan päähenkilö Elliot Crane oli Trolliwoodin kaupungissa Etelä-Suomessa asuva amerikkalainen laulaja, kitaristi ja lauluntekijä, jolla oli Victoria Milov -niminen kollega, joka vieraili tarinassa satunnaisesti. Koska Elliotilla oli bändi, niin tietysti myös Victorialla piti olla. Victorialla oli jo kitaristi Gunnar Sawyer ja rumpali Boone Geary. Basisti häneltä puuttui. Muokkaan monet nukeistani maalaamalla niille uudet kasvot ja osalle roottaan uudet hiukset myös. Kaikki edellä mainitut ovat näitä OOAK- eli ainutlaatuisia nukkejani. Vuoden 2014 keväällä tein taas yhden uuden nukkemuokkausprojektin... Simonin.
Simon Deforest ilmestyi Trolliwoodiin mystisesti smokki päällä ja ruusu kädessä hortoilemassa vailla varsinaista syytä tai päämäärää.
Loin Simonin Kuolleista palanneet (Les Revenants) -nimisen ranskalaisen tv-sarjan inspiroimana. Sarjassa oli hahmo nimeltä Simon Delaître, joka palasi kymmenen vuotta kuolemansa jälkeen kummittelemaan entiselle morsiamelleen ja tyttärelleen, josta ei kuollessaan vielä tiennyt. Sarjan Simon oli ranskalaisnäyttelijä Pierre Perrierin esittämä.
Otan nukkeja muokatessani aina mallia jostain tosielämän ihmisestä – tai joskus jopa useammasta kerralla. En yleensä pyri tekemään mitään täydellisiä miniminänukkeja, sillä se on hankalaa jos ei ole käytössä sen tietyn ihmisen näköistä kasvomuottia. Sen sijaan hahmoni saavat piirteitä oikeilta ihmisiltä siinä määrin kuin mahdollista, ja nukketarinoissani ne saavat täysin omat persoonansa ja henkilötarinansa. Tykkäsin etunimestä Simon, joten se sai jäädä, mutta täyskaimaa en mistään oikeasta ihmisestä tai toisen luomasta hahmosta nukkemaailmaani halua, joten sukunimeksi hahmoni sai Deforest, joka on vanha ranskalaissyntyinen sukunimi ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”metsästä”. Sen voi tietysti ääntää myös englantilaisittain. Simon kuitenkin ääntää nimensä ranskalaiseen tyyliin: si-MU döfo-RES, paino isoilla kirjaimilla. Simon inhoaa, että erityisesti hänen etunimensä äännetään usein väärin, tyyliin Saimon. Mutta ei se ole niin vakavaa, jos minulta kysytään. Jos Simonilta kysytään, niin se on haudanvakava asia!
Simon näytti sopivalta Victorian basistiksi, joten sellainen hänestä tuli. Koko porukka tapasi Elliotin yhdessä tarinani jaksossa, jossa tarkkaavainen Simon huomasi heti, ettei Elliotilla ollut kaikki kunnossa. Sen jälkeen Simonia ei tuossa tarinassa enää nähty.
Simon näytti sopivalta Victorian basistiksi, joten sellainen hänestä tuli. Koko porukka tapasi Elliotin yhdessä tarinani jaksossa, jossa tarkkaavainen Simon huomasi heti, ettei Elliotilla ollut kaikki kunnossa. Sen jälkeen Simonia ei tuossa tarinassa enää nähty.
Simon kuitenkin nähtiin vielä lyhyesti Victorian kanssa muutaman kuvan omassa minijaksossa. Simon oli silloin kokeillut tukkansa suoristamista ensimmäistä ja todennäköisesti viimeistä kertaa, ja Victoria oli pystyttämässä kotistudiota, jota myös hänen bändinsä jäsenet saisivat vapaasti sisustaa, jotta tuntisivat olonsa kotoisaksi. Simon ei hyväksynyt Victorian ideaa laittaa Eiffel-tornia kuvaava koriste nurinpäin katosta roikkumaan, mutta sen sijaan hän osti Victorialle upouuden tulostimen, jotta studiossa olisi jotain ”ranskansinistä”. Tulostimen hankkiminen oli Victorialle ok, mutta ei se, että Simon käytti siihen Victorian luottokorttia… Simonin persoona on muotoutunut huippuunsa vasta hänen Silky Streetissä olonsa aikana, mutta hän on kuitenkin alusta asti ollut ilkikurinen ja itsepäinen kiroileva pröystäilijä, vaikka hänellä ei muusikonuransa alkuaikoina ollutkaan varaa muuhun hienoon kuin siihen smokkiin.
Tuolloin nukkemaailmassani elettiin kesää 2012, ja Simonin ikä ei vielä ollut minulla tiedossa, olihan hän vain satunnainen sivuhahmon basisti. Ajattelin hänen kuitenkin olleen nuorin Victorian bändissä, ehkä 23-vuotias. Myöhemmin on Silky Streetissä selvinnyt, että Simonin syntymäpäivä on 8.6.1994, joten hän oli tuolloin juuri täyttänyt 18 vuotta. Ja nykyään tiedämme myös sen, että Victoria oli keväällä 2012 käymässä pariisilaisessa baarissa ja hän oli umpikännissä, kun 17-vuotias Simon soitti siellä mandoliinia ja Victoria suostutteli tämän bändinsä basistiksi, vaikkei Simon vielä tuolloin edes osannut soittaa bassoa. Tästä Gunnar kertoi jaksossa 243 Salaisesti sinun, osa 1/2. Tiedämme myös sen, että Simon valehteli ikänsä kolme vuotta vanhemmaksi, ja ettei Simon tuolloin vielä jäänyt Suomeen, vaan meni vielä samana kesänä takaisin Ranskaan, sillä oli liittynyt vuodeksi palkka-armeijaan. En vielä tiedä mitä ja missä Simon hommaili seuraavan vuoden ajan (ehkä Simon kertoo joskus), mutta hän muutti pysyvästi Suomeen vasta kesällä 2014 ja liittyi Victorian bändin täysipäiseksi… tai ainakin täysiaikaiseksi jäseneksi, jossa jatkoi seuraavat lähes kuusi vuotta. Ja lisäksi tiedämme nykyään, että tuo kympin oppilas kävi samalla vaativaa taideyliopistoa Trolliwoodissa! Tästä ja paljosta muustakin Simon kertoi Aidalle jaksossa 244 Salaisesti sinun, osa 2/2.
Minun on ollut aina vähän hankala sovittaa aiemmin hahmoilleni kirjoittamia asioita Ninnin Silky Streetin tapahtumiin, etenkin kun Elliotin tarina eteni hitaasti ja jämähti vuoteen 2012. Elliotkin vieraili aikoinaan Silky Streetissä muutaman kerran, tapasi Shanian ja jopa esiintyi lavalla tämän kanssa, mutta sen jälkeen Elliotin tai hänen läheistensä vierailu ei ole ollut mahdollista, kun viimeinen kerta kuvattiin joskus vuonna 2014, eli se ei ollut enää reaaliaikaista Elliotin tarinassa, jossa sen piti siis tapahtua vuonna 2012… kun taas Silky Streetissä samat kohtaukset tapahtuivat tietysti vuonna 2014, sillä Ninni on tehnyt Silky Streetiä aina reaaliaikaisesti vähintään yhden jakson kuukausitahtia. Elliotille minulla on niin paljon juonikuvioita, ettei hän voinut noin vain hypätä toiseen aikaan. Mutta Simon ja jopa Victoria olivat asia erikseen, sillä heidän elämänsä ei ollut vielä liian pysyvästi kietoutunut Elliotin elämään.
Minun on ollut aina vähän hankala sovittaa aiemmin hahmoilleni kirjoittamia asioita Ninnin Silky Streetin tapahtumiin, etenkin kun Elliotin tarina eteni hitaasti ja jämähti vuoteen 2012. Elliotkin vieraili aikoinaan Silky Streetissä muutaman kerran, tapasi Shanian ja jopa esiintyi lavalla tämän kanssa, mutta sen jälkeen Elliotin tai hänen läheistensä vierailu ei ole ollut mahdollista, kun viimeinen kerta kuvattiin joskus vuonna 2014, eli se ei ollut enää reaaliaikaista Elliotin tarinassa, jossa sen piti siis tapahtua vuonna 2012… kun taas Silky Streetissä samat kohtaukset tapahtuivat tietysti vuonna 2014, sillä Ninni on tehnyt Silky Streetiä aina reaaliaikaisesti vähintään yhden jakson kuukausitahtia. Elliotille minulla on niin paljon juonikuvioita, ettei hän voinut noin vain hypätä toiseen aikaan. Mutta Simon ja jopa Victoria olivat asia erikseen, sillä heidän elämänsä ei ollut vielä liian pysyvästi kietoutunut Elliotin elämään.
Olen Ninnille kiitollinen siitä, että olen saanut omia hahmojani tähän tarinaan mukaan, joten olen näin päässyt pitämään ainakin osan hahmoistani kiinni reaaliajassa, sekä ylipäätään päässyt julkaisemaan jotain silloin kun Elliotin tarinan tekeminen ei ole ollut minulle mahdollista. Simon on näistä reaaliajan hahmoista minulle tärkein ja onkin minulle samalla tasolla Elliotin ja tämän elämän naisen, valokuvaaja Sybil De Hurstin kanssa – joka muuten diivailussaan vetää hyvin vertoja Shanialle!
Simonin ensiesiintyminen Silky Streetissä tapahtui keväällä 2015, kun Caitlin kävi Trolliwoodissa terapiassa ampumavälikohtauksen takia. Jos oikein muistan, niin joku yritti ampua Caitlinin, mutta luoti osui henkariin(!), ja Caitlin pelastui. Caitlin oli kuitenkin tapauksesta niin traumatisoitunut, että kävi neljästi trolliwoodilaisen puoskaripsykiatrin juttusilla, ja Aida oli tukena joka kerta. Viimeisellä kerralla tytöt kävivät myös vierailulla Victorian kotistudiolla, jossa soitettiin ja tanssittiin, ja Aida kuherteli noin vuotta aiemmin tapaamansa Gunnarin kanssa.
Caitlin meni sitten kaatumaan kännissä, ja Simon auttoi tämän pystyyn. Simon ei vielä osannut suomea ja puhui sen sijaan ranskaa ja englantia sekaisin. (Simonilla ei ollut mitään kiirettä opetella suomea, sillä Trolliwoodissa pärjää hyvin englannilla.) Simon ihasteli Caitlinia, ja Caitlin puolestaan kuvitteli Simonin haukkuvan tätä, kuten tyypillistä. Kyseinen jakso oli osa 79, Muutaman mekon tarina.
Vuoden 2017 syksyllä pidettiin Pinkissimon debyyttikeikka Dollywoodin Club Camnerissa ja juhlittiin Shanian syntymäpäivää, ja Victoria oli bändeineen heittämässä lämppärikeikan. Shania seurusteli silloin Anders Mattsonin kanssa ja Caitlin oli kadonnut. Shania näki Simonin ennen keikkaa istumassa pöydän ääressä ja sanoi, että ”Tuota punapaitaista en ole tavannut”. Shania olisi halunnut päästä keikan jälkeen takahuoneeseen tapaamaan Victorian bändin jäseniä, mutta ei saanut siihen tilaisuutta villin yleisön takia. Simon oli siellä silloin Mildredin ahdisteltavana tuplajakson toisessa osassa.
Simonin ei tuolloin näytetty noteeraavan Shaniaa mitenkään, mutta vuotta myöhemmin selvisi, että hän todellakin oli huomannut Shanian. Vuoden 2018 Exotic Partyissa vietettiin Shanian syntymäpäivää, ja Simon oli varta vasten tuonut Shanialle kukkakimpun ja muutenkin kulki Shanian perässä neitoa kuolaten. Shaniakin kuolasi Simonia samalla tavalla, siitä huolimatta että seurusteli silloin Simonin Pikkymieheksi kutsuman Aki Sirénin kanssa, joka paljastui pian rikolliseksi. (Shania muuten huusi Akin kanssa sekstaillessaan ”Saimoon!” ja kun Aki ihmetteli asiaa, niin Shania sanoi pikaisesti, että ”Sain monta”, mitä pidin aika huvittavana, etenkin kun Shania näytti aivan rukoilijasirkalta. Kyseessä oli jakso 149, Tosi ystävyyttä ja tosi-teeveetä.)
Simon antoi Shanialle numeronsa kukkapuskan mukana, mutta Shania hukkasi sen, sillä ei sitä edes huomannut, ja Shania ja Simon saivat uuden yhteyden vasta vuotta myöhemmin, taaskin Shanian syntymäpäivillä, kun Shania seurusteli jälleen uuden miehen kanssa. Mies oli Isaac Williams, puolentoista vuoden seurustelulla Shanian pitkäaikaisin poikaystävä Simonia lukuunottamatta; Shania menetti Isaacin seuraavan vuoden alussa hulppean neliödraaman seurauksena. Ketään niistä draaman kolmesta miehestä Shania ei kuitenkaan lopulta halunnut, sillä Simon otti sopivasti yhteyttä...
Tuosta alkoi sitten Shanian ja Simonin tiiviimpi yhteydenpito ja on-off-seurustelemmeko-vai-emme-suhde, ja vaikka parilla on kaikenlaisia väärinkäsityksiä, suoranaisia riitoja ja parin vuoden yhteyskatkoskin tässä matkan varrella ollut, niin Simon on kuitenkin aina ollut Shanian ajatuksissa, ja Shania Simonin. Minulla on etenkin tuolta yhteyskatkoksen ajalta kuvattuna Simonin elämää kohtauksiin, jotka eivät tuolloin sopineet Silky Streetiin syystä tai toisesta, enkä ole niitä muuallakaan näyttänyt. Mutta ehkäpä niitä nähdään joskus takaumina? Tässä yksi kuva Simonin kevään 2022 taidekurssilta, joka kertoo herrasta enemmän kuin tuhat sanaa.
Simonin kielenkäytöstä vielä… Minulla on aikomuksena korjata Simonin aksenttia vuoden 2020 syksyä edeltäviin jaksoihin heti kun ehdin. Simon käytti aluksi vähän liikaa ääkkösiä, sitten selkeytin hänen puhettaan kehittämällä hänelle ihan oman kieliopin, jolla Simon puhui alkaen jaksosta 198, Victorian halloween-boolissa kourallinen yllätyksiä. Simon osasi jo hänelle aiemmin kirjoittamassani puheessa sanoa H:n persoonapronomineissa. Niiden lisäksi Simon osaa nykyään lausua sen tietyissä muissakin usein toistamissaan sanoissa, kuten sanassa ”kahvi” – mitä nyt aivovamma nykyään välillä sekoittaa hänen aiemmin osaamaansa ääntämystä. U:n Simon lausuu aina Y:nä, ja Y sanan alussa muuttaa A:n ja O:n ääkkösiksi sanan lopussa, kuten sanassa ”mutta”, josta tulee Simonin suussa ”myttä”. Useat sanat Simon osaa sanoa ihan oikeaoppisesti, mutta sitten taas tietyt sanat Simon sanoo kokonaan ääkkösillä ihan ilman näkyvää syytä, ehkä hän vain pitää siitä… Ne ovatkin lähinnä kirosanoja: ”päskä”, ”säästäinen”, ”räkkäys”… tai sanoja, joiden lopussa on U, jonka Simon lausuu Y:nä, ja sana kuulostaa tuplakonsonantin takia luontevammalta ääkkösillä, kuten ”kakku” –> ”käkky”.
Pitää vielä lopuksi mainita, että Simonia esittää nykyään kaksi OOAK-nukkea. Vuonna 2021 tein toisen Simonin, koska halusin pidempitukkaisen version hieman erilaisella ilmeellä, enkä halunnut muuttaa olemassa olevaa Simon-nukkeani, jotta voisin käyttää häntä vielä sellaisenaan takaumissa, tai nykyajassakin mikäli Simon vielä leikkauttaa tukkansa. Alkuperäinen Simon on viimeksi nähty tässä tarinassa vuoden 2023 lopulla, kun muokkasin hänestä Simonin nuoruuskuvat. Vasemmalla nähdään alkuperäinen kuva, keskellä välivaihe, jossa Simon mielestäni näyttää noin 16-vuotiaalta, ja oikealla on se 12-vuotias Simon, jonka lapsuus loppui lyhyeen. Muodonmuutos hoitui enimmäkseen FaceAppin lapsifiltterillä. Olen edelleen aika hämmästynyt siitä, miten aidolta Simon näyttää lapsuuskuvissaan; ei pelkästään ihmismäisen aidolta, vaan juuri sellaiselta, jolta kuvittelen Simonin hahmon sen ikäisenä näyttäneen. Joten näitä kuvia saattaa hyvinkin olla odotettavissa lisää, kunhan yhteys on sopiva!
Sukset ristissä
Palataan takaisin nykyaikaan ja tarkemmin sanottuna laskiaissunnuntaihin 2.3. Victoria on ystävänsä Angien kanssa metsikössä suksien kanssa. Angie rakastaa hiihtämistä ja on hyvä siinä. Victoriaa puolestaan kiinnostaa enemmän saada hyvät kuvat someen…
Palataan takaisin nykyaikaan ja tarkemmin sanottuna laskiaissunnuntaihin 2.3. Victoria on ystävänsä Angien kanssa metsikössä suksien kanssa. Angie rakastaa hiihtämistä ja on hyvä siinä. Victoriaa puolestaan kiinnostaa enemmän saada hyvät kuvat someen…
Ja ystävykset hymyilevätkin kuvissa leveästi.
Mutta Angie ei anna periksi, vaan on päättänyt saada Victorian hiihtämään, kun sitä kerran on tultu tänne tekemään.
Angie: No niin, tästä se hauskuus alkaa!
Victoria: Oi apua, en mä tiedä… Toi mäki näyttää kamalan jyrkältä, ja
mun sukset ei tahdo pysyä suorassa, ne yrittää vaan ristiin koko ajan!
Angie: Ja höpsistä! Ota minusta mallia, koukista polvia näin… ja sitten vauhtia! Heleijaa!
Victoria: Iik, miten vaarallisen näköstä! Jospa mä, tota, odottelen sua täällä?
Angie laskettelee mäkeä kepeän ja sulavan näköisesti.
Angie: Ala tulla nyt vain! Muista koukistaa polviasi. Laskettelu ei onnistu suorilla jaloilla. Polvet koukkuun ja sauvoilla vauhtia!
Angie: Ala tulla nyt vain! Muista koukistaa polviasi. Laskettelu ei onnistu suorilla jaloilla. Polvet koukkuun ja sauvoilla vauhtia!
Victoria lähtee liukumaan mäkeä alas Angien perässä.
Victoria: Ai sauvoilla? Niinku MITEN? Eihän ne pysy käsissä! Ja mun sukset… Aaa!
Angie: Äs, älä nyt valita siellä vaan laske minun jälessäni!
Victoria tekee työtä käskettyä ja törmää päistikkaa Angieen, joka putoaa polvilleen.
Victoria: UUPS! APU-A-AA!
Angie: IIIK!
Victoria on todellakin laskenut mäkeä Angien jälessä, eivätkä suksetkaan pysyneet vauhdissa mukana.
Tytöt löytävät itsensä solmusta mäen alla.
Angie: Aih… Sinä sitten laskit mäkeä jalat suorina kuin yksi tönkkösuolatuista Model Muusistasi! Aargh!
Victoria: Öh… No nyt meillä tais mennä sukset ristiin? Hehe! Et varmaan enää IKINÄ halua opettaa mua hiihtämään, laskettelusta puhumattakaan? Hehheh…
Angie: Ja vielä mitä! Sinä tarvitset vain lisää harjoitusta! Huomenna me tulemme tänne jo aamuseitsemältä, että ehdimme saada harjoitusta purkkiin ennen kuin sinä menet laittamaan biisejä purkkiin!
Victoria: Voih ei…
Huruluiksista ja hitsin pimpulat!
2.3. sunnuntaina Caitlin perheineen on juhlakahvilla Dollywoodin Rose de Porvari's ravintolassa. Kuinka ollakaan juoposta hörhöstä on kasvanut vuosien saatossa vastuullinen perheenäiti. Toki Caitlin on aina omalaatuinen ja sellaisena pysyy. Perhe on juhlistamassa merkittäviä perhetapahtumia pari päivää myöhässä. Caitlinin ja Jaakon kaikki kolme tytärtä ovat mukana, esikoinen Katja sekä kaksoset Jenna ja Jonna.
Caitlin: Kelatkaa ny, me saatiin tää pöytä ku joku muija oli perunu tän. Meitsi haluu, et me juhlistetaan jutskii, jotka tapahtu 27. helmikuuta! Ei torstaina huvittanu lähtee bilettään, sen takii me tultiin ny sunnuntaina.
Katja: No mä täytin 12 ja systerit 11.
Jaakko: Ja tietysti samana päivänä oli minun ja rakkaan emäntäni hääpäivä!
Caitlin: Nii, se on kuulkaas likat sairaan tärkee jutska, meil on siis sillee niinku kaikil jotain juhlittavaa!
Jenna: No onhan meillä tää vuosittainen juttu...
Caitlin: No siis tää Jäykän perheen juhlajutska on vaan kerran vuodes, ku joku tyyliin jouluki on joka vuosi. Ja tsiigatkaa meitsii, mul on kaulakoru, jonka teidän faija osti meitsille viime äitienpäivänä!
Jenna: Hyi ällöö faija, lopeta!
Jonna: Yääh...
Caitlin: Ei hitsin pimpulat, meitsi on universaalin onnekkain gimma!
Katja: Universumin...
Jaakko: Kyllä me saamme olla kiitollisia siitä, että meillä on näin upea perhe. Jonnakin on jälleen kanssamme, eikä sairaalassa.
Caitlin: Ja just sen takii me käydään otattaan sairaan magee perhepotretti meist!
Katja: Ei vittu taas?! Meillähän oli ennen jouluu se perhekuva jo!
Caitlin: Katja sä saat himas remmii jos tollee kiroilet...
Ja niin Jäykän perhe sai uuden perhepotretin, sillä olihan tyttärillä synttärit ja vanhemmilla hääpäivä! Perheen koira Prinssi ja Jonnan kissa Viiru pääsivät kuvaan mukaan, ja se jos mikä tyttöjä ilahdutti, etenkin sairasta ja autistista Jonnaa.
Shanian limattu lahja
5.3. on keskiviikko ja Meri on Shanian luona kahvittelemassa. Shania ei ole erikoisen mielissään, sillä Meri ei ole suostunut toistamiseen lumilautailemaan ja hänellä on vieläpä Pepe-koira mukanaan. Shania yrittää piristää itseään avaamalla vihdoin ja viimein Simonilta joululahjaksi saamansa Barbien matkailuautoineen.
Shania: Katso nyt kuinka upean joululahjan kihlattuni osti! On ollut niin paljon töitä, etten ole ehtinyt avata tätä.
Meri: Jaa Simon osti barbiauton sulle. Komia on. Mutta kyllä teijän pitää sanua sielä työmaalla, että pakko se on saaja vapaata välillä. Tuommonen on aivan pöhölyä touhua.
Shania: Se on ihan turhaa, meillä kun on niin iso palkka ja monta kuukautta lomaa sitten jossain vaiheessa. Katso, ei tämä ole pelkkä auto, tässä on Barbie mukana! Ja tämä on asuntoauto, tiskipöytä ja kaikki. En tiedä onko tuo auton katto joku ihmeen minikokoinen uima-allas vai minkä takia nukke on paketin kuvassa tuossa. Pitää tutkia nyt tarkemmin. Pidä se elukkasi sitten kaukana tästä.
Meri: No oho, kyllä on aivan superi lahaja. Joo mää piän Pepen täsä sohovan vieresä.
Juuri samalla hetkellä Pepe tarttuu hampaillaan mystiseen altaaseen, jossa Barbie makaa.
Shania: Eieieieieiii! Sano sille otukselle jotain! Iiiik!
Meri: Pepe EI! Ei koske! HYI!
Koira sieppaa nuken suuhunsa ennen kuin kumpikaan ehtii tehdä mitään.
Meri: Voi helevetti sun kans, heti irti siittä! IRTI!
Shania kiljuu kuin olisi syttynyt se hänen pelkäämänsä kolmas maailmansota. Meri kuitenkin saa nuken Pepeltä pois.
Shania: Eiiiiiih! Minä en kestää! Se on Simonin ostamaaa! Aaargghh!
Meri: Nyt tänne se!
Meri pitelee nukkea kädessään ja Pepe yrittää saada pöydältä jotakin muuta purtavaa. Koira katsoo emäntäänsä kujeillen.
Meri: Miten me tämmönen kihilatun ostama lahaja oltas korvattu, häh?! Pepe hyi!
Shania riuhtaisee nuken ystävänsä kädestä.
Shania: Yäk, uusi nukkeni on ihan kuolassa! Kuinka tuo sama elukka, tai pikemminkin luonnon oikku, voi tehdä tämän rakkaille nukeilleni jo toista kertaa?! Hui kamala, meinasin pyörtyä kauhusta! Lisäksi alaselkääni sattuu jälleen, huooh...
Repo rangalla roikkuen
8.3. juhlitaan sekä naistenpäivää että erään seurapiirijulkkis Odilen syntymäpäivää. Paikkana on Dollywoodissa sijaitseva hulppea Woimala-sali, jossa viime kesänä tanssittiin Mildredin ja Vertin häitä. Simon on sen verran tunnettu sekä muusikkona, kuvataiteilijana että kahvilayrittäjänä, että on saanut kutsun näihinkin bileisiin. Simon on ensimmäisenä onnittelemassa päivänsankaria, vaan eipä häntä ikävä kyllä ole tahdikkuudestaan tunnettu. Ehkäpä hän ei kesken jääneen lapsuuden takia koskaan kasvanutkaan henkisesti kunnolla aikuiseksi.
Simon: Onneksi olkoon, mademoiselle! Paljonko te nyt täytättekään?
Odile: Öh, kiitoksia vain, ja tuota… Eihän naisen ikää ole sopivaa kysellä, höh! Enkä minä nyt sitä viitsisikään mainostaa. Kiitoksia myös siitä, että saimme tänne pittoreskin kahvila-leipomonne tuotteita. Oi, ne ovat niin herkullisia, en saa niistä tarpeekseni!
Simon: Niin. Se on kyllä selvää kyn teitä katsoo. Te sovittekin täydellisesti edystämään femme luxuriante, re’evää naista minyn elävän mallin taidekyrsseilleni sitten kyn saan ne taas käyntiin.
Odile: Öh… Ai?
Simonin herkkujen lisäksi juhlapöydässä on muitakin kakkuja, sekä tietysti samppanjaa.
Juhlavieraita on monenlaisia. Aino ja Jaakko ovat tietysti saapuneet paikalle, ovathan hekin tunnettuja koko Etelä-Suomen seurapiireissä. Ainolla on päällään upea silkkiluomus, ja Jaakko edustaa aistikkaasti tummansinisessä smokissa.
Café La Teinten työntekijä Lilja on päässyt näihin suihkuseurapiirin juhliin Simonin avecina, tai pikemminkin apulaisena. Onhan jonkun pitänyt auttaa Simonia tuomaan leivokset paikalle, ja lisäksi myös itse Simon, joka ei onnettoman suuntavaistonsa takia pääse enää mihinkään yksin. Ilman Liljaa Simon hortoilisi varmasti jossakin Trolliwoodin tai Dollywoodin rähjäalueella. Kukaan ei tiedä – ei vielä edes Lilja – että nainen on salaa ihastunut Simoniin.
Lilja: Miten joku voi olla noin törkeä toista kohtaan ja silti niin charmikas, että pääsee siitä kuin koira veräjästä? Oih...
Lilja: Miten joku voi olla noin törkeä toista kohtaan ja silti niin charmikas, että pääsee siitä kuin koira veräjästä? Oih...
Bileiden järjestäjä Nicola tulee juttelemaan Liljalle.
Nicola: Hei! Olen Nicola Virta, ohjelmatoimisto Xara’sin omistaja! Sinähän olet se Simonin kahvilatyöntekijä Lilja? Olen nähnyt sinut kyllä usein, mutta emme ole aiemmin virallisesti tavanneet. Sano vain Nicolaksi!
Lilja: Moi. Kyllä, mä oon Lilja Lillukanvarsi, ja oon tosiaan töissä Simonin kahvila-leipomossa, ja oon ennen sen avaamista kiertäny messujakin pop-up-kahvilan mukana. Että joo… Hauska tavata.
Ujo Lilja ei oikein keksi sanottavaa rohkealle Nicolalle.
Nicola: Samoin! On aina mukavaa tavata uusia ihmisiä. Mutta minä nyt olenkin tällainen jokapaikanhöylä, heheh! Joka tilanteessa siis mukana. Sellaista se yrityksen omistaminen on; jatkuvaa mainostamista! Ja senhän takia Simonkin on täällä. Vaikka… taitaapa hän olla täällä myös siksi, että tykkää poseerata ihmisten kanssa somea varten. Vaikuttaa tuo poseeraaminen olevan maailman tärkein asia hänelle. Taitaa kihlattu Shaniakin jäädä siinä toisarvoiseksi… Ei sillä, että minä mitään juoruaisin… Hehe!
Lilja: Ehehe. Joo, niin varmaan. Tai siis, et tietenkään.
Nicola: Samoin! On aina mukavaa tavata uusia ihmisiä. Mutta minä nyt olenkin tällainen jokapaikanhöylä, heheh! Joka tilanteessa siis mukana. Sellaista se yrityksen omistaminen on; jatkuvaa mainostamista! Ja senhän takia Simonkin on täällä. Vaikka… taitaapa hän olla täällä myös siksi, että tykkää poseerata ihmisten kanssa somea varten. Vaikuttaa tuo poseeraaminen olevan maailman tärkein asia hänelle. Taitaa kihlattu Shaniakin jäädä siinä toisarvoiseksi… Ei sillä, että minä mitään juoruaisin… Hehe!
Lilja: Ehehe. Joo, niin varmaan. Tai siis, et tietenkään.
Bileissä on juhlimassa myös pariskunta Ellen ja Aaron. Ellen on äskettäin käynyt kauneussalongissa kunnon kasvohoidossa, ja hän suorastaan hehkuu kuin kevään uusi kukka. Hän onkin tuonut syntymäpäiväsankarille kukkapuskan merkkipäivää juhlistamaan.
Juhlaväki on pukeutunut toinen toistaan hienommin. Istumassa ovat ystävykset Victoria ja Sylvia, ja taustalla nähdään punatukkainen Casandra, sekä artisti Pipari juttelemassa vaalean ystävänsä kanssa, kun seuraan tuppaa… kukas muu kuin itse Justin Collier! Mies tunnetaan aika monen naisen keskuudessa Satiais-Justinina, sattuneesta syystä. Myös Shania on kerran erehtynyt tähän mieheen sekaantumaan. Justinin isosisko sattuu olemaan Shanian pomo Deborah Collier, ja lisäksi hänellä on kaksi identtistä kolmoskatraan veljeä, jotka annettiin vauvoina adoptioon Itä-Suomeen. Nuo veljet ovat nimiltään Killevi ja Suolevi Lemminkäinen ja asuvat ja työskentelevät tätä nykyä Trolliwoodissa. He olivat Shanian tohelot hoitajat, kun neito pari vuotta sitten sai silikonit.
Justin: Täälhä on paljo muijii liikentees! Ehkä mulle liikenis vähä piparii? Höhöhö!
Pipari: Öh...
Juhlaväkeä alkaa kerääntyä yhä enemmän…
Osaa vieraista ujostuttaa sen verran, että he jäävät seinäkukkasiksi. Näitä ovat muun muassa kukkamekkoon pukeutunut Alice ja vihreää turkista kantava Lara.
Ja toiset astelevat rohkeasti yleisön keskelle upeissa juhlaluomuksissaan.
Simon juttelee yhä Odilen kanssa. Häntä kiinnostaa naisessa aivan erityinen asia, eikä se liity mitenkään tämän ulkonäköön.
Simon: Mitä matérielia työ étole on?
Odile: Etola?
Simon: Työ karvainen jytty siis, tyrkki? Ei kai se ole aito tyrkki?
Odile: Öh, kyllä vain on! Turkis siis. Hienointa kettuahan tämä! Hahhah, että olet hassu!
Simon: Mitä matérielia työ étole on?
Odile: Etola?
Simon: Työ karvainen jytty siis, tyrkki? Ei kai se ole aito tyrkki?
Odile: Öh, kyllä vain on! Turkis siis. Hienointa kettuahan tämä! Hahhah, että olet hassu!
Simon menee seuraavaksi juttelemaan Jaakon kanssa; hän pussaa miestä poskelle tervehdykseksi ja kuiskaa sitten tämän korvaan.
Simon: Tiesitkö sinä, että työ Odile roikottaa päällään oikeaa kettyä? Niin kyin eläintä? Kykä ‘elvetti vielä tä’än maailmanaikaan ‘arrastaa työlläistä jylmyyttä?! Quelle salope!
Jaakko: Öö… Niin kuin mitä ja missä?
Simon: No työ nainen työllä viaton eläin päällään! Mort! Kyöllyt sellainen! Minä en vain voi ‘yväks...
Aino tulee keskeyttämään Simonin höpinät.
Aino: Oih, mitäs täällä kuiskutellaan? Saanko minäkin liittyä seuraan, vai suunnitteletteko te pojat jotain miesbileitä jonnekin pimeään luolaan, jossa juodaan kaljaa, pelataan pelejä ja arvostellaan naisia? Hihih!
Jaakko: No itse asiassa nyt kun ehdotit...
Simon: Ketä sellainen mykä kiinnostaa? Totta kai sinä liityt seyrään! Ei kykään ’älyä ilman naisia jy’liä! ’Yvää naistenpäivää kaikille i’anille naisille! Ja nyt… Minyllä on syynnitelmä. Myttä ensin me otamme selfien!
Simon ottaa Jaakon kanssa yhteiskuvan, ja ennen kuin Aino ehtii tulla kuvattavaksi, kiiruhtaa Simon Jaakkoa perässään vetäen Odilen luokse.
Odile: Oh, tuolta se Simon taas marssii tänne, niin määrätietoisen näköisenä. Kunhan ei ala tosissaan ehdotella, että minä muka menen jonnekin taidekurssille poseeraamaan ilman rihman kiertämää, hahah!
Simon ilmoittaakin haluavansa yhteiskuvan Odilen ja Jaakon kanssa, ja he suostuvat mielellään.
Simon: Minä siirrän tämän päsk… ypeän tyrkin sivyyn, jotta kyrvinne tylevät paremmin esille.
Odile: Oh, no passaahan se! Kiitos vain.
Juhlaväki enimmäkseen istuskelee tai juttelee seisaaltaan sen sijaan että tanssisi. Se sopii Simonille hyvin, sillä hän ei halua ketään kameran eteen heilumaan kun kuvauttaa itsensä Odilen ja Jaakon kanssa.
Simon: Itse asiassa minä voisin viedä sen pois tieltä teitä varten, jotta poseeräys onnistuu paremmin. Ja on’an täällä aika kyymäkin.
Odile: Oi, se olisi ihanaa! Kiitos! Olet niin huomaavainen, oikea kohteliaisuuden malliesimerkki!
Simon: Oh, de rien! Hihhih!
Kaikki hymyilevät aurinkoisesti kuvassa. Mutta Odile-parka ei tajua, että Simon suunnittelee jotain ilkikurista, minkä takia tämä hymyilee erityisen maireasti.
Nicola on mennyt juttelemaan Piparin kanssa.
Pipari: Kiva kun sinä olet niin hyvä järjestämään minulle esiintymisiä, onkin keikkakalenteri jälleen kerran ihan täynnä!
Nicola: No, kaikesta on kiittäminen Reginaa. Hän hoitaa Xara’sin talousasiat niin hyvin, että minä voin vallan mainiosti keskittää kaiken energiani mainostukseen ja markkinointiin, siis kaikkeen luovaan mitä rakastan tehdä!
Lilja puolestaan törmää kaimaansa, toiseen Lilja-nimiseen naiseen, jolla on upea Marilyn-puku päällään.
Blondi Lilja: Ups! Anteeksi, että törmäsin teihin.
Punapäinen Lilja: Oi, ei se mitään. Onpas teillä kaunis mekko!
Seinän vieressä seisoskelee Donna, joka tykkää käydä bileissä ja kaikenlaisissa kulttuuritapahtumissa. Hän juttelee punatukkaisen Casandran kanssa.
Donna: Onpas kiva olla taas ihmisten ilmoilla!
Casandra: Niin minustakin. Ja miten kauniit koristelut täällä onkaan!
Ellen ja Aaron miettivät, että olisikohan jo hyvä hetki viedä kukat päivänsankarille.
Ellen: Josko nyt?
Aaron: Odotetaan vielä hetki. Hän näyttää olevan kiireinen.
Simon on lähtenyt kiikuttamaan päivänsankarin repopuuhkaa minne lie. Hän roikottaa turkista käsivarrellaan, sillä ei halua koskea siihen.
Simon: Hihihi!
Matkan varrella näkyy toinen turkikseen pukeutunut nainen nimeltä Lara, jonka viereen Simon pysähtyy hetkeksi.
Simon: Excusez-moi, mademoiselle, onko työ tyrkki aitoa eläimen karvaa? Minä voin viedä sen pois, niin teillä ei ole kyymä.
Lara: Öh... Onko tuo joku kettupoika olevinaan? Tämä on ihan tekoturkista vaan. Hehheh! Eikö olekin aidon näköinen?
Simon: Väriä lykyyn ottamatta, todellakin se on...
Simon tunkee Odilen stoolan roskakoriin.
Simon: Helvetin ämmä valehteli eikä antanut sitä raatoa… No, yksi ainakin on pois näköpiiristä.
Ja niin Odilen hieno turkisstoola päätyi roskikseen, ja sinne se myös saisi jäädä, mikäli Simonilta kysytään.
Simon bongaa jo kaukaa eräällä vieraalla upeat pinkit kengät...
Mies esitteleekin niitä innoissaan ja hivelee samalla vaivihkaa Nicolan kättä, mikä aiheuttaa Nicolalle epämukavan olon. Simon kuvittelee Nicolan tuntevan miehen entuudestaan, sillä Justin osaa esittää niin. Tosiasiassa hän on juuri tavannut Nicolan ja on heti menossa naisen iholle.
Simon: Oh là là, mitkä kengät! Täällä on niin sivistynyttä ja tyylikästä väkeä! Nyö korot! Nyö soljet! Mistä työlläisiä kenkiä oikein saa?
Justin: Ei mitään hajuu, systeri kaivo ne jostain. Mut kyl näit stifloi kaikki muijat kyylää, et näil kyl luulis irtoovan… Eiks nii, musta muija? Sähän frendi tiiät nää kuviot ku oot niin maailmaa kiertäny! Itekki käyn aina Thaikuis lomal!
Justin: Ei mitään hajuu, systeri kaivo ne jostain. Mut kyl näit stifloi kaikki muijat kyylää, et näil kyl luulis irtoovan… Eiks nii, musta muija? Sähän frendi tiiät nää kuviot ku oot niin maailmaa kiertäny! Itekki käyn aina Thaikuis lomal!
Nicola puolestaan yrittää vaihtaa puheenaihetta, mutta ei siinä ihan onnistu. Justin hipelöi Nicolan mekkoakin.
Nicola: Öh, enhän minä ole joka paikassa käynyt… Ja minun pitäisi tästä mennä, tuota, tuonne noin… Mutta olipas mukavaa tavata sinut taas, Simon! Mitäs kihlatullesi kuuluu?
Simon: ’Yvää tietysti, töitä vain tyntyy olevan liikaa, kyn...
Justin: Hei etsä ollu sen blondin serkku tai joku joka soitti skebaa siin pikkupillubändis, joku Pinkee Kissimo? Mä painoin sitä muijaa pari kertaa ja kyl ketuttaa nyt, ku mä kuulin et se on otattanu silarit. Pitäs koodaa sille blondille, jos se lähtis panee. Pitää kyl ensin päästä eroon täst klesast olost. Kävin äsken antaa ylen tuol sivummal. Siis ei mul mitää tarttuvaa oo, niinku ei IKINÄ muutenkaan, kuha vaan ei maha kestäny noit fiinei litkui pöydäs.
Simon: Öö… Kykä?
Justin: Sä vissiin tiiät sen nimen ku mä en muista. Se oli joku Shawna, Sheila tai Saana. Mun broidit oli hoitsui ku sen bozat suurennettii. Vähäks oon kade niille!
Simon: Siis… Mitkä? Mitä helvetin kieltä tuo puhuu? En saa mitään selvää. Kaikenlaisia tuttuja tuolla Nicolalla onkin.
Juhlinta jatkuu ja Odile saa kukkia Elleniltä ja Aaronilta yleisön hurratessa ja skoolatessa päivänsankarille.
Yleisö: Wuhuu! Onneksi olkoon!
Odile: Oi, kiitoksia! Kaikki ovat minulle niin ystävällisiä. Ihana Simonkin vei stoolani naulakkoon, ettei minulle tulisi kuuma ja että iltapukuni näkyisi hyvin kuvissa.
Simon jättää Justinin omaan seuraansa Nicolankin karatessa tältä ja siirtyy taputtamaan päivänsankarille samalla itsekseen hykerrellen.
Simon: Hihih! Maailma vapautettu yhdestä turhasta raadosta, jota ei koskaan olisi saatu murhata. Lepää rauhassa, pikkuinen. Mutta onpa täällä tosiaan kuuma… ja hirveä väsymyskin painaa.
Simon päättää ottaa kimaltavan takkinsa pois ja kömpiä sen kanssa pöydän alle nukkumaan.
Simon: Kukaan ei huomaa jos minä vähän torkahdan täällä. Onkin rauhalliset bileet kun kukaan ei tanssi tai riehu.
Jaakko huomaa, että Simon on mennyt pöydän alle nukkumaan ja tekee oman johtopäätöksensä asiasta.
Jaakko: Ai? Täällä saa siis jopa nukkua? No, kun kerran ei ole tarpeeksi tuolejakaan…
Jaakko kellahtaa selälleen Simonin viereen.
Jaakko: Ai tätä myötäelämisen tuskaa, kun pitää olla reporankana kovalla lattialla…
Jaakon teko saa Liljan ja Nicolan huomaamaan Simonin, ja he ryntäävät tämän luokse huolissaan, onhan Simonilla aivovamma, mikä saa tämän usein huonovointiseksi.
Nicola: Simon, oletko sinä kunnossa?
Lilja: Simon, kaikki katsoo. Tarviitko apua?
Simon: Mitä? Antakaa minyn nykkyä. Voi Luoja sentään, mitä hössöttäjiä!
Lilja: Simon, kaikki katsoo. Tarviitko apua?
Simon: Mitä? Antakaa minyn nykkyä. Voi Luoja sentään, mitä hössöttäjiä!
Aino potkaisee Jaakkoa tympääntyneenä.
Aino: Hei, ylös sieltä! Ei sinulla mitään aivovammaa ole.
Jaakko: Öh, no minähän vain myötäelän vahvasta sympatiasta…
Odile huomaa viimein missä stoolansa on ja onkii sen esiin haisevien roskien seasta.
Odile: IIK! Mitä tämä roskiksessa tekee? Luulin Simonin vieneen sen naulakkoon! Ja hyi helvetti mikä haju! Tämän se Simon saa kyllä maksaa… Grrr!
Odile antaa stoolansa erään rouvan huolenpitoon ja raivoaa itsekseen. Nicola menee rauhoittelemaan tulistunutta päivänsankaria.
Odile: Minä vielä… Aaargh! Ettäs kehtasikin! Ja tuolla se törkeä ranskalainen vain makaa naisten hössötyksen kohteena ja ihailtavana… Siis aargh! Että voi ketuttaa!
Nicola: No, no! Ei mitään hätää. Kyllä teidän turkiksestanne varmasti se oksennuksen haju lähtee aivan alta aikayksikön! Saisinko tässä välissä udella, miten monta vierasta siihen kesäkuun cocktail-tilaisuuteenne olisi tulossa, jotta tiedämme miten paljon ruokaa tilataan?
Odile: No vaikka 156 MIINUS YKSI HELVETIN RANSKALAINEN!
Simon: Oui? Py’yikö joky minystä? Ei ole kovin ’ienostonyttä ’yytää työllä tavalla.
Terveisiä Japanista kun kroppa hajoaa
11.3. Cindy Townissa Shania on menossa työterveyshuollon yleislääkärille jatkuvien selkäkipujensa takia. Saatuaan ulkovaatteet yltään hänen kännykkänsä soi odotushuoneessa.
Shania: Voi ei, kuka soittaa juuri kun olen lääkäriin menossa?!
Nichelle: Moi Shania! Mitä kuuluu ystävä rakas?
Shania: Moi Nichelle! Minä tulin juuri lääkärin vastaanotolle, sillä alaselkäni on jatkuvasti kipeämpi.
Nichelle: Voi ei, kipu ei siis ole helpottanut... Toivoin, että sinulle kuuluisi hyvää.
Shania: Vai hyvää?! En ole edelleenkään saanut sitä juttuakaan selville, sillä en töiltäni ole ehtinyt Aidan luo. Tai joka kerta kun ehtisin ja jaksaisin käydä hänen luonaan, hän vastaa, ettei juuri silloin voi mennä.
Nichelle: No johan on kumma juttu. Mikäs kiire rakkaalla kälylläni mahtaa olla..? Ei kun hänhän opiskelee nykyään!
Shania: Niin tosiaan, sen takia hän varmasti on kiireinen.
Nichelle: Eikä Simon ole ilmeisesti puhunut asiasta mitään?
Shania: Simon ei ole sanonut halaistua sanaa siitä, että hän olisi ollut rakastunut Aidaan tai mitään muutakaan kummallista. Oi hän oli viikonloppuna ollut erään Odilen syntymäpäivillä ja ollut niin väsynyt, että oli levännyt pöydän alla keskellä juhlia! No nyt kun tuli puheeksi ne juhlat, niin kuulostivat ne kyllä kummallisilta...
Nichelle: Shania kulta, minä haluan kuulla SINUN kuulumisiasi, hahah! Aloitan muuten ensi viikolla uudessa työssä. Ja se on nyt se unelmatyöni! Pääsen opettamaan historiaa nuorille aikuisille!
Shania: Ei ole todellista! Ihanko totta?! Voi paljon onnea rakas ystäväni!
Nichelle: Kiitos vaan. Tänne kuuluu muutenkin hyvää, myös Ichirolle ja tytöille.
Shania: Voi kerro miehellesi terveisiä ja erityisesti tyttärillesi! Kaipaan teitä kaikkia, Sagaa varmaan eniten. Että sori nyt vaan, kun et ole etusijalla, heh! Mutta niin... Täällä on ollut murheita myös mummini uuden hoitajan löytämisessä ja...
Nichelle: Minkä vuoksi hän tarvitsee uuden hoitajan? Onko edellinen tehnyt jonkin hoitovirheen?
Shania: No ei ole vaan kuollut! Enkö minä ole vielä kertonut sinulle, että exäni on kuollut?!
Nichelle: Kuka ihmeen exäsi?! Et todellakaan ole kertonut! Ja miten hän liittyy isoäitiisi?
Shania: No taivaan vallat, etkö sinä muista, että Brandon oli Emilia-mummini hoitaja?!
Nichelle: Jeskamandeer! Sinulla niitä exiä piisaa kuin kenkiä! Minä en olisi muistanut, mutta nyt kun sanoit nimen Brandon... Voi ei, otan osaa.
Shania: Kiitos... No, unohdetaan nyt negatiiviset asiat. Ai hitto miten selkääni sattuu!
Nichelle: Hieman vaikeaa unohtaa koska sinuun sattuu...
Shania: Ääh no nyt tohtori kutsuu minua, minun täytyy lopettaa, ystävä rakas.
Nichelle: Voi ei, lopetetaan niin pääset tohtorin pakeille! Soitellaan myöhemmin, hei sitten!
Shania: Hei hei... ai hemmetti minun selkääni, aargghh!!!
Hei, olen Aida. Olen alkoholisti.
Koittaa perjantai 14.3. ja Shania pääsee lopultakin kyläilemään Aidalle. Hän on päättänyt udella kaikki pienimmätkin yksityiskohdat väitetystä Aidan ja Simonin suhteesta.
Aida: Siihen vaan istumaan!
Shania: Juu kiitos vaan, minun alaselkääni sattuukin jälleen. Kävin lääkärissä tällä viikolla ja tohtori epäili, että särky johtuu painavasta rintavarustuksestani...
Shania selittää kaiken lääkärillä käynnistä seisoessaan tuskissaan etukumarassa. Hän ei huomaa Aidan olohuoneen pöydällä olevaa konjakkipulloa...
Aidalla on omituinen virne kasvoillaan ja Shania katsoo häntä hieman salaa silmäillen kun istuu sohvalle.
Aida: Vai sellaista... HIK!
Shania: Minä tulin puhumaan siitä asiasta, siitä joka... Miten sinä vaikutat niin kummalliselta..?
Aida nappaa pöydällä olevan pullon käteensä ja ottaa siitä ison kulauksen.
Aida: Hörpsis! Ehkä vaikutan kummalliselta, koska olen jo humalassa!
Shania: Aida mitäh..?
Shania pomppaa seisomaan. Ainakin melkein, sen minkä kipeältä selältään kykenee.
Shania: Aida voi helvetti sentään TAAS?! Ja suoraan pullon suusta, ihan kuin silloin nuorena kun tutustuimme Dramaattisella! Kuinka kauan siitä on, yli kymmenen vuotta ainakin. Siitä taitaa olla... 13 vuotta! Silloin sinä juopottelit noin, ja vieläpä yhdessä Caitlinin kanssa. Mikä sinua vaivaa, et ole enää parikymppinen!? Ai saakeli tätä kipeää selkääkin, minä en kestä!
Aida: Ai? SINÄ et kestä? Kuinka minä sitten kestäisin?! Selvin päin nimittäin! Sinä tulit taas jankuttamaan siitä samasta asiasta, minä ja Simon! Etkö sinä ymmärrä, että minä en pysty puhumaan siitä asiasta?! Sen takia en ole halunnut tavata sinua!
Shania lysähtää alas sohvalle sydänjuuriaan myöten järkyttyneenä.
Shania: Kuinka sinä kehtaat?! Syytät minua juomisestasi! Koska et jaksa puhua minulle asiasta, joka olisi minulle tärkeä!
Aida: Idiootti! En minä sitä tarkoita, vaan että se asia itsessään on se, mitä minä en kestä! Minä sekoan sen vuoksi mitä Etelä-Suomessa tapahtui! Siksi muutin tänne perähikiällekin! Siihen helvetin "asiaan" ei ole muuta lääkettä kuin tämä konjamiini!
Shania: Voi ei! Älä ota sitä viinahörppyä! Anteeksi ystävä rakas, en minä tajunnut!
Aida: Ethän sinä IKINÄ tajua mitään! Nyt minä otan Pohjanmaan kautta, kerran nyt täällä asun, kippis ja kulaus!
Shania: Aida eiiii!!!
Kiitokset kun olette lukeneet Silky Streetiä nämä vuodet! Ja kiitokset Mariannelle jakson teosta! Ehkä tarina jatkuu vielä yhtä pitkään...
Tarinassa mukana:
Tikkurilan kirjaston Voimala-salin nukkemiitti 8.3.
Hello Kitty Barbie by JNLTrading*com
TaruisenAaveen Nichelle Ninnin luona vierailulla
Mariannen molemmat Simonit, Victoria, Angie ja Lilja, sekä kerronnassa lisäksi Elliot, Boone, Gunnar, Sybil, ja Ninnin Caitlin ja Aida vierailulla, sekä Simonin taidekurssikuvassa Saffi ja Lyydia, sekä Riikan Eurotäti ja Eurosetä vierailulla
Merja + Aino, Jaakko, vihreäpukuinen neito ja Marilyn-asuinen neito
Siiri + Nicola ja Odile
Mirka + Ellen ja Aaron
Tiina Anna + Pipari ja blondi ystävä, sekä punatukkainen BMR1959 Ken Justinin roolissa
Sara + Casandra
Johanna + Victoria ja Sylvia
Laura + oma miniminänsä ja miehensä miniminä, sekä Donna
Hanna + Alice ja Lara
Outi + vihreätukkainen BMR1959 Ken nimeltä Redi ja deittinsä Selma
Lisäksi nukkeja muilta miittiläisiltä: Sari S., Sari H., Milena ja Maria (Saatte kertoa nukkejenne nimiä jos niitä on.)
