Tästä tapahtumasta on jo muutama viikko, mutta katsotaan nyt viimein, miten rauhallisena alkanut päivä sievässä pienessä kahvilassa pystyi saamaan aivan sekopäisiä käänteitä.
Lauantai-aamuna 28.9. itäisessä Trolliwoodissa ollaan työn teossa; kahvilatyöntekijät Lilja ja Miriam laittavat ahkerasti näyteikkunaa kuntoon. He järjestävät sinne siististi keksejä, patonkeja, croissantteja, macaroneja ja kaikenlaisia muitakin houkuttelevia herkkuja.
Kun näyteikkuna on saatu valmiiksi, on vielä tarkistettava nopeasti kassajärjestelmä sekä kahvilan yleinen siisteys. Sitten onkin kaikki valmiina asiakkaita varten – eikä yhtään liian aikaisin, sillä kello lyö ihan pian kymmenen.
On viimeinkin koittanut eräs kauan odotettu tapahtuma, nimittäin Simon Deforestin kahvila-leipomo Café La Teinten avajaiset!
Shania on viime aikoina auttanut Simonia kaikenlaisissa tämän kahvilaan
liittyvissä asioissa ja järjestelyissä, joten Simon on viimein
uskaltautunut avaamaan kahvilansa. Se merkitsee Simonille paljon, sillä
hän on jo pitkään halunnut tuoda Trolliwoodin köyhälle itäpuolelle
hienoja ranskalaisia herkkujaan aikomuksenaan pitää hintataso niin
alhaisena kuin mahdollista, jotta myös vähävaraiset pääsevät
herkuttelemaan. Kahvilassa on tarkoitus myös järjestää muuta mukavaa,
kuten lautapelien pelaamista ja ehkä jopa taidekursseja myöhemmin. Simon
yritti kahvilan avaamista jo reilu vuosi sitten, mutta homma tyssäsi
kahvilassa sen avajaispäivän aamuyönä tehtyyn väkivallantekoon, jossa
Simon sai pysyvän, vaikean aivovamman.
Simon ei jaksa enää tehdä kokopäivätyötä.
Hän on sopinut Liljan kanssa, että tämä kyyditsee hänet kahvilaan pari
kertaa viikossa muutamaksi tunniksi, tietenkin ekstrapalkalla. Muuten
Simon leipoo kotonaan sen verran kuin jaksaa, ja lähistöllä asuva Lilja
hakee Simonin leivokset myytäviksi kahvilaan. Lilja ja Miriam hoitavat
muut leivontahommat ja työt kahvilassa, joka on jatkossa auki tiistaista
lauantaihin. Lilja ja Miriam saavat pienen lepohetken juuri ennen kiireisen päivän alkua. Lilja ei tajua, että hänen ihonsävyiset alushousunsa näkyvät lyhyen helman alta. Simon ei ole määrännyt työntekijöilleen mitään työasuja, vaan nämä saavat tulla sellaisina kuin ovat.
Miriam: Vittu ku vituttaa, et Lilja saa enemmän liksaa ku mä! Kai se bossi aikoo edes hankkii meille jotkut nimitägit, et asiakkaat tajuu ketä me ollaan?
Lilja: En mä vaan tiedä. Sun pitää kysyä siltä.
Miriam: No kun ei siltä voi mitään kysyy, kun ei se tajuu näitä asioita! Ja se on koko ajan kiinni siinä bimbossa huorassa, nii hyvä et viittii edes kahvilansa viimeinkin avata, mokoma daiju. Se piti meitä kiinni tässä mestassa nollasoppareilla yli vuoden ajan! Mä olin niin ku THIS klöys, etten lähteny vetää!
Lilja: Älä jaksa aina valittaa. Et sä olis muutenkaan voinu tehdä vielä kokopäivätöitä aiemmin, kun sulla on se leipuri-kondiittorin perustutkinto vielä ihan kesken, toisin kun mulla. Äläkä hauku Shaniaa, sehän on ollu meille ihan mukava. Ja niin Simonkin.
Miriam: No jäkä jäkä...
Juuri ennen avajaisia paikalle tulee myös itse maestro matameineen. Pariskunta istuu tuolilla sylikkäin juttelemassa ja pusuttelemassa. Kahvilan avajaisten lisäksi Shania ja Simon juhlivat yhä kihlajaisiaan sekä pari päivää sitten olleita Shanian syntymäpäiviä.
Shania: Oi miten ihanaa, että kahvilan avajaiset pidetään viimein! Ja samalla juhlimme kihlausta. Se, että minä täytin 33, ei ole niinkään mikään juhlan aihe, hihih!
Simon: Kyllä sinyn synttäriäsikin pitää jy'listää... Myttä
työltä alkaa nyt tyllä asiakkaita... Hihi! Vic on 'eti
ensimmäisenä ovella, kyten lypäsi!
Simonin teini-ikäiset superfanit Vilma ja Aada saapuvat tietenkin kahvilaan jo heti sen avautuessa. Vaan Aada on aivan murheen murtama. Vilma on Aadan täti, vaikkei ole tätä kuin kolmisen vuotta vanhempi. Silti vanhempi tyttö osaa lohduttaa nuorempaansa.
Aada: Kato Vilma! Mitä toi muija tekee Simonin päällä?! Ja kuka hitto se ees on?!
Vilma: Oho. No en kyllä oo koskaan nähnyt. Mutta googlataan.
Vilma kaivaa puhelimensa esiin ja selailee hetken nettiä. Vastaus löytyy pian Simonin Facebook-profiilin kautta, jossa on Simonin omien tietojen lisäksi linkkejä lööppeihin, koska Simon on niihin tägätty.
Vilma: "Shania Simmons, ex-huippumalli ja Pinkissimon ex-kitaristi. Nykyinen lööppijulkkis, silikoniblondi ja Simon Deforestin kihlattu."
Aada: Kihlattu!!! Jollekin vitun silaribimbolle?! Mä en kestä, mun elämä päättyy tähän!! Nyyh! Yhyy!
Vilma: No ei toi varmaan kauaa kestä. Tuu, mennään pois. Eihän tota kukaan jaksa katella.
Aada: Joo. Ihan kamalaa.
Myös paikallinen kylähullu, pervo, huumediileri, pikkurikollinen, Victorian ystävän Kat Ariinan serkku, Aidan yhden yön virhe ja mikä lie muukaan limanuljaska eli Billy Laine on vääntäytynyt kahvilaan, ei suinkaan kahvin ja leivosten takia, vaan tarkkailemaan sen asiakaskuntaa. Nyt Billy tiirailee noin 16-vuotiasta Aadaa.
Billy: Aika muhkee perse tol blondil tytsäl... Irtoiskoha silt jos sille tarjois vähä rivoi?
Vilma ja Aada ehtivät onneksi lähteä ennen kuin Billy iskee heihin limaiset näppinsä! Hyypiö menee sitten iskemään erästä Sofia-nimistä naista, eikä häntä haittaa vaikka tällä on jo seuraa.
Billy: Hei kuule... Kuule, ku sähän se oot oikeen kedon kaunein kukkanen!
Sofia: Ööh, ki-kiitos...
Luukas: Minä käyn hakemassa ne leivokset, lähdetään sitten!
Nainen nimeltä Eveliina istahtaa Luukaksen paikalle.
Eveliina: Jospa minä hetken lepuutan jalkojani tässä...
Billy: Mut nythä teit on siinä oikeen kaks kukkasta! Ei huvittais käydä tuol vessas vähä mun kaa? Höhö! Saatte ottaa vuorot!
Eveliina: Mitä hel...
Sofia: Tule Eveliina, lähdetään!
Naiset karkaavat nopeasti Billyn lähettyviltä. Shanialta ja Simonilta menee välikohtaus täysin ohi, sillä Victoria on juttusilla heidän kanssaan kahvilan toisessa päässä.
Victoria: Hitto mä oon ylpee susta, Simon! Täällä on niin hienoa! Ja Shania, sä oot tietenkin auttanu Simonia ihan valtavasti. Propsit sullekin!
Simon: Kiitos, Vic. Tämä on ollyt niin pitkäaikainen 'aave... Kaikki on Shanian ansiota! En minä olisi mitenkään pystynyt tä'än ilman häntä.
Shania: Oh, kiitos teille kummallekin ihanista sanoistanne, mutta enhän minä juuri mitään ole tehnyt, kaikki kunnia kuuluu Simonille.
Victoria: No äläs nyt säkään oo turhan vaatimaton!
Onko muuten tietoa, mitä Aidalle kuuluu? Mä en oo nähny sitä viime aikoina ollenkaan, eikä se juuri vastaakaan mitään viesteihin. Mut se on varmaan kiireinen niiden opiskelujensa kanssa? Eikö sen pitäny aloittaa ne henkilökohtaisen avustajan opinnot viime kuussa?
Simon: Öh... Niin hänen piti. Työtä... Mistä minä tiedän aloittiko hän edes niitä? Ei ole kertonut. Minä taisin suututtaa hänet pahemman kerran. Mutta enhän minä voi siitä kenellekään puhua.
Shania: Aida on vastannut viesteihini, mutta vain silloin tällöin ja muutamalla sanalla. Jotkin viestit ovat vaikuttaneet sellaisilta, että hän on ollut kännissä. Muistan, kun hiljattain lähetin hänelle viestin, jossa kerroin että Simon osti minulle tämän ihanan kihlasormuksen, niin Aida vastasi: "Oumaikaad nääärååå!!!!" Siis kuten Oh My God lausutaan, ja toisen sanan O-kirjaimet olivat ruotsalaisia O-kirjaimia! Siitä ei ole montaa päivää, ja viesti oli niin päätön, että se jäi mieleeni.
Nopealiikkeinen Billy lirkuttelee jo toiselle naiselle. Kahvilaan on ilmaantunut myös havaijilainen Nahele Keawe, joka on Katin ystävä ja oli paikalla Victorian halloween-bileissäkin neljä vuotta sitten. Siellä Nahelen ja Billyn välille melkein syntyi tappelu Shanian huomiosta. Nyt Nahele on huomannut Billyn ahdistelevan käytöksen ja tarjoaa apuaan neidolle ahdingossa.
Billy: Kyl mulle maistuis tummaki neito välil! Käviskö pikapano tuol veskis?
Nainen: Siis täh?
Nahele: Pssst! Kaipaatko pelastajaa?
Nainen: Eh, ei kiitos! Pitääkin tästä lähteä!
Nahele: Mutta enhän minä sellaista tarkoittanut...
Billy: Hei! Vsssst! Kuuleeks friidu? Vai ooksä kuuro?
Nurkkaan istahtaa hetkeksi kaunis nainen koiransa kanssa. Naisen onneksi kahvilassa on muitakin uhreja, eikä Billy huomaa häntä.
Nainen: Kuvittelenko vain, vai häiriköikö tuo mies kaikkia naisia, jotka kohtaa? Paras ehkä ostaa ne haluamani croissantit nyt heti ja häipyä nopeasti!
Nainen häipyykin, ja hänen paikalleen tulee diakoni nimeltä Pirita ystävänsä kanssa. Nahelen pikkuveli Kaleo Keawe on vasta toista kertaa Suomessa ja yrittää tutustua kahvilassa tapaamiinsa naisiin. Flirttimielellä hänkin on, mutta ei läheskään yhtä päällekäyvänä kuin Billy.
Kaleo: Excuse me miss, may I sit here?
Pirita: Yes, of course you may.
Kaleo: Thank you, thihihi!
Yhtäkkiä paikalle pelmahtaa koko joukko havaijilaisia vähäpukeisia miehiä! Mukana on Nahelen ja Kaleon lisäksi näiden isoveli Jason, sekä serkku Aren. Joukkio on kuullut Suomessa vallitsevasta syksyn lämpöaallosta ja kuvitellut, että he pärjäävät täällä shorteissa, sandaaleissa, ja jopa ilman paitaa. Vaan huono tuuripa heillä on käynyt, sillä syksyn lämpöaalto on loppunut juuri tähän päivään! Se ei kuitenkaan estä veljeksiä ja heidän serkkuaan piirittämästä naisia ja höpöttämästä näille iloisesti – saati sitten kinastelemasta kovaäänisesti keskenään.
Jason: It's a bit... Täällä on vähän koleampaa kuin luulinkaan...
Kaleo: What?
Jason: I said it's a bit colder here than I thought.
Kaleo: No, you said my name!
Jason: No, I didn't. Anteeksi veljeni puolesta, hän ei osaa Suomea!
Aren: I don't think it's cold here. These ladies are keeping us warm, hahaha!
Pirita: Um, thank you...
Kaleo: Are you taken, by any chance?
Nahele: Kaleo, you don't just ask a lady that!
Jason: Yeah, that's not the way to ask a lady out. You ask her, "Can I get you a coffee?"
Nahele: Naah, you let them be in peace, you dumbass.
Jason: Who're YOU calling dumbass?!
Diakoni Pirita ja kaverinsa saavat tarpeekseen möykkäävistä miehistä ja lähtevät pois. Pian heidän tilalleen tulee eräs Lilli-niminen nainen, joka on kuvitellut saavansa olla nurkassa rauhassa Kaleon siirryttyä pois hetkeksi ja muiden miesten jutellessa keskenään. Koko porukka iskee heti silmänsä kauniiseen brunettiin.
Jason: Ooh, nice! I mean, what a nice day.
Kaleo: Can I sit here? Can I get you a coffee?
Lilli: Öh... Joo... Ei kun... Yeah, sure. Thanks.
Aren: Dude thinks he's pulling! Hahah!
Nahele: He's sooo not!
Nahele oli oikeassa; Kaleon iskusuunnitelmista ei tule yhtään mitään, sillä nainen juo kahvinsa nopeasti ja lähtee sitten. Pian havaijilaisten miesten seuraan kuitenkin istahtaa eräs toinen leidi. Leidi? Billy on ainakin varma, että leidi tuo on. Hän on huomannut, miten leidejä istahtelee tuon tuosta havaijailaismiesten seuraan, ja hän päättää siirtyä itsekin lähemmäs katsomaan, josko häntä viimein onnistaisi. Billy laittaa heti kätensä leidin reidelle.
Billy: Moi, mä oon Billy! No sähän se oot oikeen... öö... keon... siis kedon! Niin, siis kaunis ku kukka! Mut... Mut onks noi viikset?
JuhaSusanna: Aloha vaan poitsut. Taitaa Bili-poilla olla munkin puutetta. Kyllä se mulle passaa, voin mä jakaa sullekin.
Kaleo: What?
Billy: Ööh... Siis...
Bili-poi jää persvormanskitaiteilijaksi esittäytyneen JuhaSusannan seurassa aivan sanattomaksi eikä vähään aikaan uskalla ahdistella ketään. Shania ja Simon eivät huomaa kahvilan toisella laidalla tapahtuvaa hulinaa; he ovat niin keskittyneitä toisiinsa, että sama vaikka olisivat jääneet kotiin. Simon pitää Shaniaa selästä ja reidestä kiinni. Shania ei voi olla toivomatta, että he olisivat kaksistaan ja Simon sivelisi hänen reittään vähän eri tavalla. Toisaalta Shania ei halua sitä vielä tässä vaiheessa, haluaahan hän todistaa olevansa muuttunut. Mutta toisaalta hän huokailee ajatuksissaan ekstaasissa.
Shania: Oih... Oma kultani... Aah mikä taianomainen kosketus... Voi kun nännini alkavat nöpöttää kovina... Huomaakohan Simon? Oiihh...
Simon: Niin, siis Aida lä'ettelee sinylle vieläkin niitä känniviestejään?
Shania: Ei hän ole montaa viestiä lähettänyt, mutta olen kyllä huolissani hänestä.
Simon: Ööh... Hänellä on varmaan jäänyt ryyppypytki päälle
jostain syystä... Kyn hän ei silloin kerran edes päästänyt sinyä
sisään... Ei hän minyynkään ole oikein ollyt y'teydessä.
Shania: Olen ihan onneton, etten ehdi nähdä Aidaa, sillä lähden
huomenna takaisin kotiin... Mutta nyt ei ajatella kumpaakaan asiaa,
tänään on meidän päivämme! Nyt juhlitaan!
Simon: Niin... Kai sen e'tii selvittää myö'emminkin... Toivottavasti. Ei kai Aida vain suunnittele tekevänsä jotain itselleen? Mitä kummaa minä voin hänelle sanoa, että hän lopettaisi sen ryyppäämisen?
Persvormanskitaiteilija JuhaSusanna on mennyt muualle esiintymään, ja hänen tilalleen on istahtanut uusi pahaa-aavistamaton nainen nimeltä Virpi. Hän on ihastunut havaijaisveljeksiin ja näiden serkkuun ja hihittää heille ujosti.
Kaleo: Uh, hi!
Virpi: Hi! Thihih!
Billy: Heidooo... Puhuksä niinku suomee?
Virpi: Öh, joo, puhun.
Billy: Läheksä niinku paneen?
Virpi: Mitäh?!
Virpi päättää siirtyä pois Billyn lähettyviltä ja menee juttelemaan havaijilaisille!
Virpi: Excuse me... I love your tattoos! They're just... just beautiful! I love your dreads too!
Jason: Mahalo nui loa! I mean, thank you very much! Would you like a coffee and a pastry? My treat!
Virpi: Yes, please. Tsihih!
Aren: Kaleo, take notes!
Nahele: On how to throw yourself at ladies, you mean, cuz?
Aren: Shut up, Nahele!
Virpi ei kuitenkaan viivy pitkään, ja havaijilaismiehet jäävät taas ilman naista, Billystä puhumattakaan. Kahvilaan tulee kitaraa soittamaan tyttö nimeltä Kit, joka muistuttaa hämmästyttävästi Simonin tuttua Aimia. Lisäksi paikalle laahustavat väsyneen oloiset kaverukset Joel ja Roni kahvittelemaan. Pitkätukkainen Joel ei voi olla puhumatta nätistä Silja-nimisestä blondista. Roni on kaverinsa puheisiin jo aivan kyllästynyt.
Roni: Lopeta jo, helkkari soikoon! Sä et enää muusta puhukaan nykyään.
Joel: Ei voi mitään. Hän vaan... on niin... hemmetin täydellinen.
Roni: No okeiokei, anna mennä sit. Mut anna mun saada vähän kahvia ensin.
Liljan luokse tiskille tulee Petra-niminen nainen koiransa kanssa. Shania ja Simon uppoutuvat taustalla toisiinsa.
Petra: Hei! Olen sokea, ja minulla on opaskoira mukanani. Eihän se ole ongelma?
Lilja: Ei tietenkään! Ja tuossa sun oikealla puolellasi on sitten ovi, joka johtaa asiakasvessatiloihin, jos on sinne tarvetta. Vessat on vasemmalla sivulla ja taaimmaisena on naisten vessa. Ja takanasi on pöytiä. Mitä saisi olla? Voin luetella sulle vaikka koko listan, ellet etsi jotain tiettyä? Meillä on nyt avajaistarjouksiakin!
Petra: Oi kiitos! Se olisi mukavaa.
Lilja luettelee Petralle herkkulistan, ja Petra käy hetkeksi istumaan ja miettimään mitä ostaisi. Victoria istuu jo samassa pöydässä ja huomaa nopeasti naisen olevan sokea.
Victoria: Tää kahvila on siis todella upee! Mä tunnen omistajan, Simonin, ja se pitää kyl tarkkaan huolta siitä, että kahvilansa on sopiva kaikissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Tai kaikenlaisissa tiloissa oleville... Äh, miten sitä nyt sanois? No, Simonilla on itsellään aivovamma. Se on tuolla sivummalla, tiskin takana.
Petra: Oi, onpa hienoa kuulla, että kaikenlaiset ihmiset huomioidaan hyvin. Kaikissa paikoissa näin ei valitettavasti ole.
Victoria: Joo, se on kyllä harmi juttu, ettei kaikkialla oo näin avoin ilmapiiri.
Petra käy ostamassa leivoksia ja tulee sitten taas samalle paikalle istumaan. Yhtäkkiä Petra tuntee olkapäällään käden! Petra luulee, että istuu eri paikassa kuin missä aikaisemmin oli.
Petra: Anteeksi, istuinko minä sinun paikallesi?
Billy: Ei hätiä mitiä, friidu! Mä oon Billy! Joo, kyl sä muuten istut vääräs paikas, mun sylis voisit istuu! Mä voin tarjoo sulle kuule sen luokan patukkaa, et et oo ikinä tuntenu mitään niin hyvää! Läheks brunetti paneen tonne veskiin? Voidaan mennä vaiks sinne invaveskiin jos se kiihottaa sua enemmä! Sano ihan vapaasti miten haluisit, et tää homma menee! Ton kapisen piskin voit kyl jättää tänne, siis mitä vittuu piskit ees tekee jossai kahvilas?
Petra: Yäk, häivy siitä! Koiralla on isompi oikeus olla
täällä kuin sinulla, eikä se aiheuta niin paljon harmia kuin sinä.
Victoria: Billy! Nyt painu helvettiin siitä häiriköimästä! Oikeesti, kuka vittu sut tänne päästi?! Eiks ne siellä suljetulla pitäny susta huolta?
Billy: No vittu missään suljetulla oo ollu, ku katkol... No tää on vapaa maa, hei. Ei sua sit, Vic, kiinnostais...
Victoria: No arvaa? EI VITUSSA!!!
Havaijilaismiesten seuraan istahtavat naiset nimeltä Lotta ja Peppiina upeissa nahkatakeissaan. He ihmettelevät, miten jotkut ovat voineet tulla tänne puolialasti tässä koleassa säässä. Naiset juttelevat toisilleen luullessaan, ettei kukaan eksoottisen näköisistä miehistä osaa suomea.
Peppiina: Katso mikä ihmeen pääkallo tuolla yhdellä roikkuu kaulassaan. Onkohan se joku voodoojuttu?
Lotta: Joo, sellainen kutistettu pääkallo! Se on varmaan jonkun vihamiehen kallosta tehty! Ja miten nuo pystyvät olemaan täällä noin vähissä vaatteissa?
Peppiina: Joo, tulee ihan kylmä noita katsellessa.
Nahele: Kyllä me pärjäämme täällä ihan hyvin, olemme niin lämminverisiä voodootaikoinemme! Heheh!
Jason: Ei, vaan silloin on kylmäverinen, kun pärjää kylmässä. Niin päin se on!
Nahele: Haista sinä...
Lotta: Ups!
Peppiina: Öh, joo...
Kaleo: What?
Peppiina menee ostamaan leivoksia. Lilja palvelee asiakasta aurinkoisesti, kuten yleensä. Miriam pysyttelee tarkoituksella sivummalla muka järjestelemässä jotain koko ajan, sillä häntä ei kiinnosta asiakaspalvelu. Myös Shania ja Simon järjestelevät sivummalla... jotain.
Lilja: Kiitoksia! Tulkaa toistekin!
Peppiina: Kiitos!
Aino hieroo ulkona tyytyväisenä käsiään! Hän on vihdoin viimein pääsemässä katsastamaan Simonin kahvilan ensimmäistä kertaa. Aino on nähnyt Simonin pop-up-kahvilan jo monta kertaa messuilla. Nyt hän seisoskelee kivijalkaliikkeen ikkunan takana Trolliwoodissa eikä voi uskoa, että on viimein täällä!
Aino: Oi, siellä on varmasti aivan elegantti tunnelma, jos se pop-up-versio on antanut mitään osviittaa. Tämä seutu on tosin aika rähjäisen näköinen... Mutta tuskinpa täällä mitään varkaita liikkuu, eihän ihana Simon muuten olisi tuonut kahvilaansa tänne!
Pian Aino sitten löytää itsensä istumasta karvaisten, paidattomien miesten välissä... eikä hän oikein tiedä mihin kätensä laittaa tai minne katseensa laskea.
Aino: Niin, tuota...
Kaleo: Can I get you a coffee?
Aino: No, thank you. I can't stay long. I'm just waiting for a friend to be free to talk to me.
Kaleo: Can I get you a pastry?
Aren: She already said no, you idiot!
Jason: Mistäs tuollainen tyylikäs neito on tähän rähjäiseen kuppilaan tulla tupsahtanut?
Nahele: Taivaasta taisit tippua, haha!
Jason: Taivaasta suoraan paheiden pesään! Hahhahaa!
Aino: Niin, minä... Voi apua!
Aino karkaa havaijilaisilta ja menee Simonin luo, joka näyttää edelleen olevan hyvin kiireinen Shanian kanssa.
Simon: Muisk!
Shania: Mwwhah! Tsihihii!
Aino: Voih, ajattelin, että he lopettaisivat tuon kun istun hetkeksi odottelemaan. KRÖHÖM! Simooon?
Simon: Que?
Aino: Hei! Minulla olisi tässä tällainen pieni lahja sinulle, avajaisten kunniaksi. Thihih! Onpas täällä kaunista!
Simon: Oi, ki-kiitos...
Shania: Oi hei Aino!
Aino: Halusin tulla katsomaan, miltä täällä näyttää. Näen, että olette hyvin kiireisiä. Ehkä me tapaamme kuitenkin piakkoin uudestaan? Minun pitää nyt mennä, Jaakko odottelee ulkona autossa ja meillä on vähän kiire, siksi hän ei tullut tänne. Onnea teille molemmille myös kihlauksesta ja sinulle Shania syntymäpäivästä!
Shania: Öh... Kiitos paljon! Nytkö jo lähdet...?
Aino antaa Simonille lahjansa ja lähtee ennen kuin Simon ehtii kunnolla reagoida mihinkään.
Simon: Lä'tikö hän jo? Voi, olinpas minä tökerö!
Shania: No lähti! Voi me olimme molemmat ihan tökeröitä, ehdin ainoastaan sanoa Ainolle "kiitos".
Simon: E'kä meidän kyitenkin pitää jo nöystä tästä ja jytellä asiakkaiden kanssa. Minä annan itsestäni kovin 'yönön kyvän jos istyn tässä koko ajan pysyttelemässä sinyn kanssasi. Mitä jos täällä on käynyt le'distöä, enkä minä ole edes täjynnyt? Voi 'elvetin 'elvetti...
Shania: Meidän on ihan pakko nousta tai saamme hävetä, molemmat. Voi apua, onkohan joku ystävä käynyt, eikä ole kehdannut tulla juttelemaan koska olemme olleet vain toistemme kimpussa?
Simon ei osaa vastata Shanian kysymykseen, ja häntä hävettää asia. Erästä toista taas ei hävetä yhtään mikään. Billy pitää naisten ahdistelusta pientä taukoa, mutta vain koska voi huonosti. Sillä aikaa kahvilaan tulee lisää asiakkaita.
Billy: Voi vittu ku mahaa vääntää tää kahvin kittaaminen. Noi tytsyt tiskin takana alkaa töllää oudosti jos tääl vaa istuu eikä tilaa mitään. Ja pakkoha mun on tääl olla, ku tää mesta vetää puoleensa böönii nii et heikompaa hirvittäis! Mä taisin kyl vetää viime yönä vähä liikaa niit lyriikoit, apua... Pakko käydä koht paskal. Vois vetää samal snadisti ketkuu nokkaan ni relais tää mahakipu vähä. Vai jäiks mulle koksuu eilisest? Joo! Lisää energiaa mä tarviin nii varmana irtoo joltain pilluu!
Yhdessä tulleet Hema ja Miimu ihastelevat kahvilaa ja sen tarjontaa. Sinitukkainen Ondi taas odottelee kaveriaan ennen kuin menee herkkuostoksille.
Hema: Näyttääpäs herkulliselta tuo sinun täytetty patonkisi!
Miimu: Maista ihmeessä tätä!
Hema: Oi kiitos... Maistuupa hyvältä! Minä otin nyt vohvelin, mutta taida ostaa tuollaisen samanlaisen patongin mukaan.
Miimu: Kyllä kannatan ehdottomasti!
Billy:
Hei, tiiättekste friidut, mikä muu myös on herkkuu? Makkara!
Hema: Öö... Tämähän on vegaanikahvila?
Billy: Joo, mut makkaraa sais tuol veskis, multa nimittäin! Höhöhöö!
Lähetteks likat paneen? Voin ottaa teiät kummanki kerral!
Hema: Painu nyt äijä kettuun siitä!
Miimu: Kuulepas nyt, öh, "herra". Me olemme naimisissa. Eikä muuten
kiinnosta muutenkaan sinun makkarasi, makkarista puhumattakaan!
Billy: Häh? Onks likat muka lesboi? Mut kyl mä voin teiät käännyttää!
Ette oo vaan saanu viel kunnon munaa!
Hema: Ei kiinnosta vähääkään. Ala vetää siitä, hyypiö!
Miimu: Voit vaikka käännyttää itsesi täältä jonnekin muualle. Häivy, tai
soitan poliisit!
Miimu ja Hema jättävät törkimyksen omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä ja menevät tapaamaan Simonia, joka on juuri sopivasti noussut Shanian alta.
Hema: Mahtavaa tavata teidät, herra Deforest! Me olemme kuulleet teistä paljon!
Simon: Sanokaa Simon vain. Mitä tykkäätte minyn pikky ka'vilastani?
Miimu: Tämä on siis aivan ihana paikka! Ja leivokset ovat herkullisia.
Hema: Niinpä! Ainut miinuspuoli on... No, se ei ole sinun vikasi.
Simon: Mikä? Minä 'älyän tietää kaiken, varsinkin jos jotain on vialla?
Miimu: Ei kun yksi mies vain ahdisteli meitä tuolla...
Simon: Kykä? Missä?
Hema: Taisi mennä vessaan tai ulos. Sellainen piikkitukkainen blondi mies, jolla on koukkunokka ja limainen virne.
Simon: Okei, kiitos tiedosta. Minä pidän häntä silmällä, jos hänet näen... Ei täällä saa ketään a'distella.
Ellietä
ei ujostuta ollenkaan, mutta hän ei ole suuri ryysiksen fani, kun ei itse
pääse tiskin taakse ihmismäärää piiloon. Hän halusi kuitenkin ehdottomasti tulla
Simonin kahvilan avajaisiin. Yleensä Ellie marssii vain paikalle ykskaks. Hän on juuri käynyt ostoksilla ja seisoo yllättäen Simonin vieressä.
Ellie: Hei.
Simon: Hei Ellie! Kyinkä i'anaa, että pääsit käymään täällä!
Ellie: Pakkohan minun oli tulla, kun...
Silloin pitkään kahvilassa istunut tohtori Grindstone pomppaa ylös ja tulee Ellien juttusille.
Tri. Grindstone: Hei, olen tohtori Marianne Grindstone Auroran Salongista! Olet varmasti kuullut minusta?
Ellie: En.
Tri. Grindstone: Auroran Salonki on toiminut täällä Trolliwoodissa jo lähes 30 vuotta! Se on nimetty erään Aurora-nimisen naisen mukaan 90-luvulla; hän oli vähän omalaatuinen, ehkä jopa merenneito joidenkin mielestä. Hänen tukkansa oli niin upea ja ihonsa sileä, että legendoja liikkuu. NO! Asiaan. Minä olen ollut Auroran Salongin pääplastiikkakirurgi nyt viimeiset 15 vuotta. Klinikkamme on erittäin maineikas täällä kotimaassa, ja tunnettu tietysti myös ulkomaita myöten. Kaukaisimmat asiakkaamme ovat tulleet aina Australiasta asti!
Ellie: Jassoo.
Tri. Grindstone: Olen tässä hetken katsellut sinua, ja huomasin miten kaunis hymy sinulla on. Ja haluat varmaan hymyillä jatkossakin?
Ellie ei sano mitään. Hän nostaa vain toista kulmakarvaa kysyvästi.
Simon: Voi 'elvetti sentään...
Tri. Grindstone: Mutta hymyileminen aiheuttaa ryppyjä! Vähitellen, eikä ehkä niinkään vähitellen, saat ryppyjä suusi ympärille, otsaasi, silmien ulko- ja sisänurkkiin, niiden alle, päälle, kaulaan, nenänpieliin... Huomaan sinulla jo nyt muutamia hienoja viivoja. Ennaltaehkäisy on tärkeää, ettet muutu rusinaksi ennen aikojasi, ja niinpä minä...
Simon: Kröhöm! Meillä oli jytty kesken. Voisitteko siis mennä myyälle pitämään sitä myyntipy'ettänne, s'il vous plaît? Mielyiten kahvilani ylköpyölelle. Ja ei, Ellie ei tarvitse teidän botoxejanne.
Victoria ihastelee Shanian kihlasormusta, eikä se Shaniaa haittaa, ei pätkääkään.
Victoria: On se vaan magee! Simon ei kyllä arastele yhtään, kun sen tekee mieli hemmotella rakastaan. Oih!
Shania: Sormus on aivan täydellinen! En voi kyllä kieltää. Simon on myös ihan täydellinen minun mielestäni, ja hän se vain aina vähättelee itseään. Tai ei kai kukaan varsinaisesti ole täydellinen, mutta Simon on täydellinen minulle!
Victoria: No mähän tiesin jo kauan sitten, että te ootte täydelliset toisillenne! Molemmat samalla lailla hörhöjä... No ei! Hihih! Siis samankaltaisia persoonia te ootte, yhtä ihania! Ja vielä ihanampia yhdessä ku erikseen! Nii, paljoks tää nyt makso?
Shania: Noh... Kaksik... Kaksituhatta. Siis... kaksikymmentätuhatta...
Victoria: Whaaat?
Shania pyöristää summaa hieman alaspäin, sillä ei kehtaa sanoa, että sormus maksoi enemmän: 23 800 euroa.
Eräs toinen Marianne on hänkin ihmisten hoitaja, hän nimittäin työskentelee sosiaalialalla. Tämä Marianne tosin ei tyrkytä palvelujaan kenellekään pakolla. Hän ihastelee, että miten suloinen kahvila osuikin kohdalle, ja asiakaskunta näyttää mielenkiintoiselta – kansainväliseltä. Taustalta kuuluu puheensorinaa suomen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi, ja joku puhuu suomea vähän kummallisella tavalla, ei osaa lausua H-kirjainta kaikissa sanoissaan... Marianne huomaa, että tuon kummallisen miehen täytyy olla paikan omistaja, se ranskalainen Simon Deforest! Mies seisoskelee lähistöllä, mutta juttelee muiden kanssa, joten Marianne ei halua häiritä tätä.
Marianne kääntyy tiskille. Lilja on taas palvelemassa asiakkaita Miriamin istuskellessa tuolilla laiskottelemassa.
Lilja: Mitä saisi olla?
Marianne: No, tuo täytetty patonki näyttää herkulliselta, että sellaisen ottaisin, kiitos!
Yhtäkkiä Marianne tuntee käden olallaan...
Lilja: Tässä tämä nyt olisi...
Marianne: Öh...
Billy: Hei muija siinä! Jos toi patonki on liian hedelmäinen sulle, nii kyl mul olis oikeeta patukkaa tarjol! Läheks tonne veskiin mun kaa kattoon millast herkkuu mul on? Mä voin heittää parit lainit koksuu siihe päälle kyytipojaks, höhöhöö!
Marianne: Hyi
senkin ällötys, luuletko tosiaan tuollaisten ehdotusten tekevän
vaikutuksen? Tuo on lähinnä oksettavaa, ja sitä paitsi toimintasi on
nykylainsäädännön mukaan rikollista toimintaa, joten alahan kalppia
siitä senkin nilviäinen ennen kuin kerron paikan omistajalle mitä sinä
täällä puuhaat!
Billy: Häääh?
Samaan aikaan Espoossa on järjestetty
Ihmeellinen Pieni Maailma -messut, tällä kertaa Leppävaaran
Kameleonten-urheiluhallissa, sillä Otahallissa on meneillään viivästynyt
kattoremontti. Angie ja Boone ovat saapuneet messuille, vaikka on
heillä myös suunnitelmissa käväistä vielä Simonin kahvilan avajaisissa.
He lepuuttavat hetken väsyneitä jalkojaan messuhulinaa katsellen.
Angie: Täällä menisi kyllä ihan koko päivä! Huhhuh, kun väsyttää jo nyt, vaikka on hädin
tuskin päivä puolessa...
Boone:
Niinpä. Voi kun täällä on ihan kamalasti nähtävää... Mutta onhan tässä
nälkä jo, ja on kiva nähdä miten Simonilla menee, että lähdetään sinne
kahvilaan ihan kohta.
Angie: Tehdään
niin, rakkaani! Kierretään vielä vähän tuolla nukkekotipuolella.
Minusta vähän tuntuu, että jonkinlainen nukkeilukärpänen on nyt puraissut,
ja voisin ruveta keräilemään Vicin lailla!
Boone: Voi ei... Tai siis, hehe... Mikäs siinä, rakkaani.
Messuilla on myös Kenin ja Kaarnan taidepaja, jossa järjestetään elävän
mallin piirustusta. Alastonmallina poseeraa heidän ystävänsä Mari, joka
on aloittanut hommat jo aamutuimaan sopivaa asentoa hakien.
Nyt piirustuskurssi on hyvässä vauhdissa! Piirustuskurssin lisäksi pajalla
maalataan kiviä. Aino on ehtinyt paikalle Kenin opastettavaksi.
Ken: En ole ihan paras opastamaan tässä maalailuhommassa. Mihinkä se Kaarna nyt oikein katosi? Mitäs teidän elämään kuuluu nykyisin? Instasta olen katsellut, että vanhaa rauhaa, onnellista arkea.
Aino: Hyväähän meille kuuluu, kuten aina! Kiitos kysymästä. Ja aivan loistava opettaja sinä olet. Thihih!
Ja heidän vieressään Jaakko opiskelee piirustuksen saloja. Eräät
taiteilijat, kuten pyörätuolissa istuva Becky, ovat varsin lahjakkaita
ja uskaltavat tulkita näkemäänsä omalla tavallaan.
Kit on tullut Kenin ja Kaarnan taidepajalle kitaroineen. Kitin vieressä istuu Elegia taiteilemassa. Pajalla saa näet myös rentoutua värittämällä Kaarnan tekemiä piirroksia.
Simonin kahvilan terassilla istuu Caliste Thibault, kuuluisan trolliwoodilaisen oopperalaulajan, Estelle Thibaultin pikkusisko. Caliste ei koskaan ole saavuttanut sellaista kuuluisuutta ja ihailua kuin siskonsa. Caliste on aina haaveillut mallinurasta, mutta sen sijaan hän päätyi tekemään määräaikaisia hommia siivoojana ja myyjänä. Sille tielle hän on jäänyt, ja tällä hetkellä Suomen talous on niin pahassa jamassa, että moni menettää työpaikkansa ihan jatkuvalla syötöllä. Niin on käynyt myös Calistelle. Hän asustelee Trolliwoodin köyhällä itäpuolella, joten Café La Teintestä on tuleva hänen kantakahvilansa. Kahvila vetää puoleensa myös niitä rikkaita ja kuuluisia, vaikka kurjaliston alueella sijaitseekin. Ovatko he vain uteliaita, vai onko tässä kahvilassa jotain todella erikoista?
Caliste pitää ainakin sitä erikoisena, että hänen kanssaan samassa pöydässä istuu Axl Strand, maailmankuulu norjalainen näyttelijä! Caliste on kantanut soihtua Axliä kohtaan vuodesta 2010, kun tämän ensimmäistä kertaa unessa näki... 14 vuotta sitten! Caliste on nähnyt useita unia miehestä, tuosta hänen elämänsä miehestä... Muutaman kerran Caliste on nähnyt miehen myös oikeasti, mutta ei enää vuosiin, ei ennen kuin nyt. Mies on jäänyt unelmaksi, ja saattaa jäädäkin. Caliste on liian ujo edes sanoakseen mitään miehelle. Niin lähellä, ah... mutta kuitenkin niin kaukana. No, eipä tuo karismaattinen komistus kuitenkaan tällaisesta köyhästä keski-iän ovea kolkuttelevasta naisesta olisi kiinnostunut, Caliste päättää.
Viikinkiasuinen nainen ihastelee kahvilan herkkuja ja miettii mitä sitä ostaisi. Tohtori Grindstone tulee tyrkyttämään tälle palvelujaan!
Tri. Grindstone: Houkuttelevatko herkut? No, ikävä kyllä ne maksavat sinulle vyötärösi! Nyt meillä Auroran Salongissa saisi lihavuusleikkauksia huimalla alennuksella! Varaanko sinulle ajan? Voimme samalla katsoa vähän, mitä tuolle vinolle nenällesi voisi tehdä!
Nainen: A-anteeksi?
Naisen ystävällä ei mene sen paremmin, onhan tämä joutunut karvaisten ja vähäpukeisten havaijilaiskomistusten piirittämäksi. Niin... tai miten sen nyt ottaa?
Aren: Hi, I'm Aren! I'm a tour guide in Oahu. Wanna come for a tour with me? Also, I'm blind like a bat if I lose my glasses, which regrettably happens pretty often. Haha!
Kaleo: Hi, I'm Kaleo! My name means "sound", so it's pretty fitting cuz I make musical instruments and equiptment for a living! Wanna make some sounds with me? Hihih!
Jason: Oh dear Lord...
Nainen: Tuotaa...
Tohtori Grindstone nappaa erästä Nelliä hartioista kiinni.
Tri. Grindstone: Hei, sinä siinä!
Nelli: Mitäh?!
Nelli kääntyy ympäri järkyttyneenä siitä, että joku kehtaa tarrata häneen noin.
Nelli: A-anteeksi... Olinko minä tielläsi?
Tri. Grindstone: Voi kuule, jos sinä haluaisit olla oikeasti jonkun tiellä, niin hankkisit sitä varten huomattavasti isommat rinnat ja takapuolen! Eikö olisi hauskaa, kun rinnat menisivät ensin ovesta sisään, ja sitten vasta sinä? Ja kun menisit ovesta ulos, niin olisit itse ulkona, mutta takapuolesi näkyisi vielä sisällä! Olisit silloin AINA näytteillä, mihin sitten menisitkin! Se vasta olisi statementti! Ja huulien pitäisi tietysti mätsätä kokonaislookiin! Nythän meillä on Auroran Salongissa tarjouksia kaikista kauneusoperaatiosta, niin laitetaanko sinulle sellainen sopiva paketti? Saat samalla myös nenäleikkauksen kaupan päälle puoleen hintaan!
Nelli: Voi apua! Olenko minä piilokamerassa? Minä en kaipaa mitään kauneusleikkauksia, kiitos! Pidän itsestäni juuri tällaisena. Joten voisitko jättää minut rauhaan?
Nelli on normaalisti kiltti ja ystävällinen ihminen. Hänellä on hiukan huono omatunto siitä, että piti napauttaa takaisin tuolla tavalla. Mutta hän on samalla hyvin pöyristynyt siitä, että joku kehtaa ehdotella silikonirintoja, huulitäytteitä ja ties mitä muuta aivan normaalissa kahvilassa. Tohtori Grindstone on aivan yhtä pöyristynyt tulleensa torjutuksi tällä tavalla; hänhän tarkoittaa vain hyvää ja haluaa parantaa ihmisten itsetuntoa, ei suinkaan lypsää heiltä rahaa kalliilla operaatioillaan.
Tri. Grindstone: No johan on, kun apu ei kelpaa!
Nelli: Öh, anteeksi, mutta en minä kyllä tällaista apua ole pyytänyt...
Nelli käy ostamassa leivoksia ja vilkaisee vielä pois lähtiessään häntä tympeästi mulkoilevaa tohtoria.
Nelli: Oli tarkoitus jäädä tänne syömään osan ostoksistani, mutta enhän minä nyt uskalla. Ei kai tuo nainen vain aio lähteä seuraamaan?
Tri. Grindstone: Pyh!
Shania, Simon ja Victoria istuvat juttelemassa keskenään. Simon on polvillaan lattialla ja pitää Shaniaa polvesta kiinni, naputtaen tämän ihoa hermostuneesti pienimmillä sormillaan.
Shania: Oi minä en ymmärrä vanhempiani. Kun kävin heidän luonaan
heinäkuussa, he raivosivat minulle ihan ihme asioista. Ja vasta nyt
syyskuussa äitini alkoi soitella ja lähetellä viestejä, että
vanhemmat haluavat tehdä sovinnon. Minähän sitten menin eilen
käymään heidän luonaan. Simonille tämän olen jo kertonutkin,
mutta sinäkin saat kuulla, Vic. He eivät selitelleet kesän
käytöstään mitenkään, pyysivät vain anteeksi!
Victoria: No johan on outoa!
Simon: Niin... Minä mietin y'ä sitä kyn sinä kerroit, että he
ovat iloisia meidän ki'läyksestämme... Että ovatko he todella?
Shania: Ooh miten Simonin käsi tuntuu niin... pehmeältä
ja seksikkäältä... Niin turvalliselta kuitenkin... Ovat! Ihan aidosti. Tosin äitini eritoten oli pettynyt siihen, että
he kuulivat kihlauksesta ties keneltä, mutta oma vikansa; kesällä
menin kertomaan siitä, eivätkä he kuunnelleet! Mutta he ovat ihan
tavattoman onnellisia puolestamme!
Simon: He eivät edes tynne minyä.
Victoria: Etteks te vois tavata nyt Shanian vanhempien kanssa ennen
ku Shania lähtee Cindy Towniin?
Shania: Simon kulta, he tajuavat että sinussa on ainesta
aviomieheksi, sillä en ole koskaan aikaisemmin ollut kihloissa. Ja
he olivat kuulleet pelkkää hyvää sinusta, keneltä lie. Vic,
kuule siitähän meteli syntyi kun kerroin, että lähden huomenna
kotiin! Eli he haluaisivat tavata Simonin ihan epätoivoisesti, mutta
siihen vaan ei jää aikaa. Heillä kun on pakollinen meno tänään,
etteivät he pääse avajaisiin, ja huomenna meillä on sellainen
typerä perhepotretti, joka otetaan joka vuosi. Siellä kuvausstudiolla kestää koko iltapäivän, ja sen jälkeen
lennän suoraan Cindy Towniin. Se perhekuva on äidille sellainen
vouhotuksen aihe, ettei siinä hulinassa voi tuoda tulevaa vävypoikaa
näytille!
Victoria: Ai jaa, sepä harmi...
Shania nostaa kättään ylös ihaillakseen sormustaan joka suunnasta.
Shania: Vanhemmat joutuvat tyytymään siihen, että tapaavat Simonin
sitten ensi kerralla.
Simon: Milloin se sitten ma'taakaan olla...
Shanian vanhemmat varmasti vihaavat minua jo ensitapaamisella... sitten joskus parin vuoden päästä kun Shania tulee tänne etelään uudestaan.
Shania: Toivottavasti pian! Pitäisi varmaan puhua koko perheestäni,
sillä kaikki sisarukseni haluavat tavata sinut, rakas. Siis he,
keitä et vielä tunne.
Simon: Eli kaikki myyt paitsi Caitlin. Ja hänen mie'ensä. Jaakko.
Hän oli mykävä siellä 'äissä kesällä.
Shania: Hih, minulla on suuri perhe, melkoinen uusioperhe! Äitini
antoi muuten minulle synttärilahjan eilen samalla kun pyyteli
anteeksi!
Simon: Ai niin, taisin minä tavata sen Caitlinin van'imman tyttären,
Katjan, silloin kerran videopy'elyssä. Ja sinä tapasit minyn
äitini, joka tietysti palvoo sinyä, kyten tiedät. Ai? Millaisen
la'jan?
Victoria: Niin, mikä se lahja on?!
Shania: Paketissa oli pinkki pantterikuosinen hame ja kultaiset
korvakorut. Mutta se, että vanhemmat eivät edes tienneet hyväksynkö
anteeksipyyntöä, ja siitä huolimatta toivat lahjan, typerää!
Juu, olet nähnyt Katjankin. Voi olla että muitakin sisaruksiani
kuin Caitlinin joillakin synttäreilläni. Oh, äitisi on aivan ihana
ihminen!
Kahvilassa on niin täyttä ja sellainen hälinä – eikä vähiten kovaäänisten havaijilaisten takia – ettei Simon ole vielä huomannut Billyä. Joten tämä jatkaa naisten ahdistelua... Tällä kertaa uhrina on messuilta tullut Elegia.
Billy: Hei, mul on samanlaine afro alakerras! Höhöhö! Mun on kyl blondi! Haluuks nähä? Läheks neekeri paneen?
Elegia: Mitä helvettiä?
Billy torjutaan tylysti kerta toisensa jälkeen. Axl tulee sisälle ja istahtaa tyhjään pöytään. Hän haluaa selkeästi olla rauhassa. Rakkauden kahleissa tiukasti kiinni oleva Caliste ei voi olla seuraamatta miestä sisälle. Hän istahtaa seinän viereen, tarpeeksi kauas miehestä, jottei tämä huomaa hänen tuijotustaan. Axlin lähettyville tunkee joku nainen, eikä ihan kuka tahansa; se on trolliwoodilainen huippumalli nimeltä Karolin Donveveld, tunnetaan myös nimellä Karo. Nyt Caliste ei ainakaan uskalla lähestyä Axliä, onhan tällä arvokkaampaa seuraa!
Havaijilaismiehet ovat siirtyneet terassille tiirailemaan, josko sieltä löytyisi heille paremmin seuraa, kun kahvilan sisällä ei onnistanut.
Tohtori Grindstone iskee silmänsä vuorostaan Shaniaan ja Simoniin.
Shania: Tämä upea sormus todellakin...
Tri. Grindstone: Hei unelmaparihan se siinä! Tai ainakin melkein. Voisitte kuulkaas olla täydellisempiä. Te itse asiassa näytätte aika hassuilta yhdessä!
Victoria: Mitä?
Shania: Öh... Me vai?
Tri. Grindstone: Te kaksi juuri! No minä olen kuulkaas pistänyt merkille sellaisen asian, että Shanian kasvot ovat ainakin sentin tai ehkä jopa puolitoista pidemmät kuin Simonin! Ja oikeastihan Simon on oikea isopää, mutta hiusraja luo optisen illuusion! Eli Shanian pää näyttää hassun isolta hyperkorkean hiusrajan takia!
Simon: Voi 'elvetti taas...
Tri. Grindstone: Minulla on siihen sopiva ratkaisu! Hiustensiirto Shanialle, ja kas, hiusrajan siistiminen Simonille! Tietenkin aika korjaa lopulta tämänkin ongelman, eli Simonin hiusraja alkaa siirtyä ihan itsestään kun ikääkin on jo kolmekymmentä lasissa, mutta hänhän saattaa alkaa vaikka kaljuuntua ensin takaraivolta! Niin mitäs sitten teette? Näytätte hassuilta aina siihen asti!
Shania: Kuinka te voitte puhua tuollaista? Minä kunnioitin teitä, tohtori. Minun puolestani voimme näyttää vaikka kahdelta puliukolta teidän silmissänne, ei kiinnosta!
Tri: Grindstone: No soo soo, minähän haluan vain auttaa! Mitenkäs ne huulitäytteet? Varaanko sinulle ajan?
Victoria: Mitä vittuu nyt oikeesti?
Tri. Grindstone: Ja kun ikää on jo yli neljäkymmentä, kuten sinulla Victoria, niin ryppyjä kertyy ja tuollainen pitkä hiustappura ei näytäkään enää hyvältä! Suosittelisinkin sinulle hetimmiten säännöllisten botox-hoitojen aloittamista ja helppohoitoisen kananpersetukan leikkauttamista! Ne nyt tarvitset ihan VÄHINTÄÄN!
Tohtorin huikeat suunnitelmat eivät oikein ota tuulta alleen, mikä on hänelle jo tuttu tunne. Sivummalla Caliste katselee kaihoisasti Axliä.
Caliste: Mitenkäs
minä saan nyt rahat riittämään ensi kuussa, kun pitää maksaa se kallis
hammaslääkärilasku? Pitääkö mennä leipäjonoon...? Huokaus... En kehtaa kertoa Estellelle, että olen työtön ja siis täysin epännistunut elämässäni. Tuolla
se ihana Axl istuu, eikä koskaan huomaa minua. Oih ja voih... Ollapa
rikas ja kuuluisa, niillä ei ole mitään huolia ikinä. Tuskin miettivät muuta kuin bilettämistä ja panemista!
Axl nautiskelee rauhassa croissantista ja kahvista ja miettii syntyjä syviä.
Axl: Pitäisikö nyt ottaa se rooli siinä viikinkielokuvassa? Vai meneekö se päällekkäin siitä salaisesta maanalaisesta maailmasta kertovan sarjan kuvausten kanssa? Siinähän minulla on oikea upea trollikuninkaan rooli, jota en ainakaan voi jättää välistä... Pitää ehkä neuvotella sen Peterin kanssa vielä elokuvan aikataulusta; jospa roolini saataisiin purkkiin kolmessa kuukaudessa, juuri ennen sarjan kuvausten alkua, ja voisin tehdä molemmat? Voi kun olisi joku läheinen ja oikeasti minun puoltani pitävä, jolta kysyä neuvoa näissä asioissa.
Paikalla on myös influensserina eli vaikuttajana tunnettu ja Simoninkin kanssa samoissa bileissä pyörinyt Sireena, joka juttelee jonkun nahkaan pukeutuneen miehen kanssa.
Sireena: Edustanko minä nyt tarpeeksi hyvin tässä poseeratessani, Jacques? Näkyykö toimittajia? Kai ne löytävät tähän hienostokahvilaan, vaikka tämä räkälässä sijaitseekin?
Jacques: Kaikkihan tänne löytävät. Älä huoli kultaseni, kyllä ne löytävät vielä sinutkin.
Tohtori Grindstone on päättänyt parkkeerata itsensä aivan tiskin eteen, jotta saisi pahaa-aavistamattomat uhrit helpommin kynsiinsä.
Tri. Grindstone: Kyllä minä täältä vielä uusia asiakkaita löydän, se on sanomattakin selvää! Pitipä sitten tehdä mitä tahansa, vaikka raahata ne kirkuen klinikalleni... Buahhahaa! No ei, kyllä minä saan ne vakuutettua tulemaan ihan vapaaehtoisesti, olenhan mestari löytämään ihmisistä vikoja, joista he eivät edes itse tiedä. Khihihii!
Myös huippumalli Karolla on omat ongelmansa.
Karo: Hitto kun ärsyttää kaikki lääppijät! Niitä on töissä, bileissä, baarissa, kadulla... No, tämä uusi pikku kahvila vaikuttaa ihanan rauhalliselta. Tällä kaupunginosalla on ihan oma viehätyksensä. Luulin, että täällä käy pelkkiä köyhiä ja tulin vain uteliaisuudesta, mutta täällähän käy vaikka mitä julkkiksia, niin kuin tuo ihana Axl tuossa. Hihih! Pitää tulla toistekin!
Simonin porukka on siirtynyt pöydän ääreen, ja Shania laittaa kätensä miehensä käden päälle silitellen sitä hellästi, sillä Shania arvelee Simonin olevan yhtälailla järkyttynyt tohtorin puheista kuin hän itsekin on.
Simon: Yäh! Kaikenlaisia se kamala nainen meille e'dottelikin...
Shania: Vai vielä kehtasi rakastani moittia! Ja sinun hiuksiasikin, Vic. Huh
huh mikä sekopää tohtori onkaan. Minä vielä uskaltauduin hänen
operoitavakseen!
Victoria: Joo, ja kuvitelkaa nyt: mulle kananpersetukka! Mitä
vittua? Hahahhaa!
Shania: Hullu mikä hullu!
Simon: Et kai sinä oikeasti mitään
'yylitäytteitä ole syynnitellyt, Shania? Sitä se to'tori vi'jaili.
Shania: No kyllähän minä keväällä
suunnittelin. Hän puhui silloin niin uskottavasti! Ei lainkaan
moisia hullutuksia. Mutta ulkonäköasioista tuli muuten mieleen,
että siinä huomisessa perhekuvassa pitää olla pitkä hame päällä
kaikilla naisilla! Äitini keksii nykyään aina jonkin teeman tai
värin, jota kuvassa näytetään.
Shania haluaisi kovasti vaihtaa puheenaihetta, mutta Simon ei ole samaa mieltä.
Simon: Sinä varmasti myistät sen kamalan kyvän, jonka to'tori Grindstone oli minystä laatinyt?
Shania: Se kuva suorastaan paloi verkkokalvoilleni loppuiäksi...
Simon: No, sellaisen se to'tori olisi sinystäkin te'nyt.
Victoria: Ai kamala! Joo, Simon näytti sen mullekin! Hahah!
Shania: Simon, minä en ole aikaisemmin kehdannut myöntää tätä...
Simon: Niin?
Shania: Mutta minä todella aioin otattaa huulitäytettä... Ja
tohtori laati minustakin kuvan. Mutta sitten sinä kerroit minulle
puhelimessa, miten rahanahne ja heikkoa itsetuntoa potevia ihmisiä
metsästävä ihminen hän on, joten minä peruin koko jutun...
Simon: Vai niin...
Shania: Tietysti päätökseeni
vaikutti myös Rajamaailman Oraakkelin kehotus luopua
turhamaisuuksista, mutta sellaista en vielä voi kertoa.
Simon: Etkä olisi kertonyt minylle siitäkään
kyin vasta jälkeenpäin?
Shania: No niin... Minä jotenkin ajattelin että minun
pitäisi olla sinua varten täydellinen, se on ihan totta. Mutta
kuten sanottu, olen muuttunut. Enää en ajattele sellaisia.
Simon: Niin kai...
Victoria: Älä nyt viitsi kiukutella, Simon! Shania saa ihan itse
päättää mitä keholleen tekee. Tosin hyvä juttu munkin mielestä,
ettei Shania enää halua mokoman puoskarin operoitavaks mennä! Vai
vielä kananpersetukka ja botoxia mulle... Hahaha! Apua, mä kuolen
nauruun!
Shania: No minua taas ei naurata enää yhtään…
Miriamia ei huvittaisi asiakaspalvelu sitten ollenkaan. Hän istahtaa alas koko ajan, kun ei ole ihan pakko olla tiskin takana, eli aina kun Lilja on siellä.
Miriam: Voi vittu kun pitää paapoa noita typeryksiä... "Tahtoisin croissantin, mutta onko se siis oikea croissant, jos se on vegaaninen?" No vittu, mitä luulet?! "Oho, täällähän on ihan kahvilan hinnat!" No vittu, Einsteinhän se siinä! "Voiko noita syödä?" Mihin vittu kuvittelit tullees, rautakauppaanko? Voi vittu kun mä haluaisin vaan leipoa enkä palvella typeriä asiakkaita. Ja vittu kun se herra Isoherra edes antais ne salaisimmat reseptinsä, mut EI, kun se leipoo kaikki parhaat herkut mieluummin ite. Siis JOS jaksaa. Voi vitun vitulat mitä paskaa. Olis pelkästään kahvilan etu, jos se opettais meille KAIKEN. Ja palkkais vittu jonkun Hangon keksin tänne tiskin taakse, niin mä saisin vaan leipoo. Mut ei, ku sil pröystäilijäl ei oo mitään bisnespäätä, paska ukko. Ja Lilja nuolee sen persettä, sen ja sen silaritissit tyrkyllä poseeraavan huoraämmän. Mahtaa sillä olla jo ruskea kieli... Hihih!
Sireena jatkaa poseeraamista komeana pitämänsä Jacquesin seurassa siinä toivossa, että kahvilaan tulisi paparazzeja häntä kuvaamaan ja hän pääsisi johonkin lööppiin vain siksi, että on olemassa. Miestä ei naisen poseeraus hänen vieressään tunnu haittaavan.
Sireena: Kyllä tänne kohta joku Kasi-lehden toimittaja ilmaantuu, koska minä sinne soitin juttuvinkin kanssa! Minä olen sitten tässä valmiina komistus kainalossa, ja voin antaa haastattelun siitä, miten erosin vasta viime viikolla Ericistä ja nyt jo minulla on uusi! En edes tiedä tästä tyypistä muuta kuin etunimen, mutta sehän ei haittaa. Julkisuutta saan silti ja pankkitili sen kuin paisuu!
Kenin ja Kaarnan taidepajan alastonmallina toiminut Mari marssii kahvilan näyteikkunan takana ovelle päin. Hän on tullut Espoosta asti kylpytakissaan. Marilla on ollut niin kiireinen päivä, ettei ole ehtinyt vaihtaa vaatteita, ja hän on tullut autolla ja ajatellut käväistä Simonin kahvilan avajaisissa vain pikaisesti. Tuskinpa tällaisella rähjäseudulla sijaitseva kahvila mitenkään voi olla täynnä edes avajaispäivänään... Mari kuitenkin katsoo kahvilaa yllättyneenä.
Mari: Onpa ihanan hienostuneen näköinen kahvila. Ei uskoisi, tällaisella köyhälistön alueella!
Victoria katsoo ihmeissään ovelle päin.
Victoria: Oho, onpas lyylillä raflaava tyyli! Ihailtavaa rohkeutta!
Tohtori Grindstone käy heti kiinni tulokkaaseen, jopa aivan kirjaimellisesti!
Tri. Grindstone: Ohhoh! No sinullahan on aivan epäsuhtainen vartalo! Kyllä tuohon rintakehän leveyteen mahtuisi helposti paria kuppikokoa isommat rinnat – tai vaikka seitsemää! Meillähän on nyt Auroran Salongissa sellainen minun kehittämäni uusi ja uraauurtava rintojenkohotusmenetelmä nimeltä Just-IN-Suflee, jossa rintoihin tehdään laserilla pienen pienet viillot, ja täyteaine ruiskutetaan sinne, ja sieltä se sitten paisuu itsekseen sopivan kokoiseksi. Voin suositella! Se on tietysti hieman kallis operaatio, mutta...
Mari: Ei kiitos, leidi! Minä satun tykkäämään tisseistäni!
Billy: Katos mallii ku mä isken ton paksun pikkutisusen friidun! Ne on AINA noi paksut, joil on huono itsetuntema, et ne suostuu mihi vaa. Veski on koht varattu ku annan sen ottaan mult suihi!
Axl: Mitäh?
Pahaa-aavistamaton Mari ostaa kahvia ja donitsin ja istahtaa Simonin seurueen pöytään.
Mari: Oi, sinähän olet se Simon Deforest, kahvilan omistaja itse! Saahan tähän istua?
Simon: Öh, tietysti saa... Tervetylöä!
Victoria: Moi, mä oon Victoria! Aikamoinen asu sulla noin niin kuin kahvilahetkelle…
Shania: Hei, olen Simonin morsian, Shania Simmons.
Mari: Terve vaan! Minä olen Mari. Ja tämä asu, hih... Minä nyt satuin olemaan alastonmallina Kenin ja Kaarnan taidepajalla Ihmeellinen Pieni Maailma -messuilla. Hihih! Päätin sitten käväistä kesken kaiken täällä vähän virvoittelemassa! Kohta pitää kyllä lähteä takaisin.
Simon: Te olette piirystysmälli?
Shania: Taidekurssi? Kuten Simon sinullakin on ollut!
Mari: Aivan! Tervetuloa mukaan! Meillä jatkuu taidepaja vielä iltakuuteen asti, ja huomenna sama homma uusiksi melkein yhtä pitkään.
Shania: Ja ne messut! Olin ihan unohtaa, että meidän pitää käväistä sielläkin!
Simon: Niin, kai me voisimme...
Shania: Oi mennään! Voit opettaa minua maalaamaan!
Mari tuntee tahmaisen käden olallaan.
Billy: Hei Pikkutissi, haluutsä panna? Tykkäät varmana isoist munist! Höhöhö!
Mari suuttuu ja läpsäisee Billyn käden napakasti pois. Myös Simon huomaa tapahtuman. Koko kahvilan väki kääntyy katsomaan.
Mari: No ei kyllä voisi vähempää kiinnostaa sinun likainen ja ällöttävä munasi!
Billy: AUTS! Mutkun...
Simon: MITÄ 'ELVETTIÄ?! Ylös täältä, senkin 'elvetin pikkyinen päskä! Minyn asiakkaitani ei a'distella! Sinäkö täällä olet pervoillyt?! Olisi pitänyt arvata! Menetkö itse vai 'eitänkö sinyt pi'alle niska-perseotteella?!
Shania: Voi tee niin, kuten olet jo aiemmin tehnyt!
Axl: Minä voisin kyllä tehdä sen puolestasi... Se olisi ihan suuri ilo!
Axl heittää Billyn pihalle juurikin niska-perseotteella, ja kahvilaan palaa rauha. Uusia asiakkaitakin tulee sisään, ja he saavat nauttia herkuista ilman pelkoa ahdisteltavaksi joutumisesta, sillä Simon käskee myös tohtori Grindstonea lähtemään. Axl avustaa tässäkin asiassa, ja Caliste ihastelee.
Caliste: On tuo Axl vain aikamoisen karismaattinen. Heittää roistot pihalle noin vain. Huh, kun pyörryttää ihan...
Simon toljottaa eteenpäin kuin hänen aivonsa olisivat yhtäkkiä
sammuneet. Shania puristaa Simonin kättä.
Shania: Kulta? Mitä sinä mietit? Älä ainakaan
Billyn eikä tohtorin sekoilua, eivät he kahvilan avajaisia pilaa!
Simon: Que?
Shania: Kulta! Onko sinulla kaikki hyvin?!
Simon: Missä minä olen? Ai niin...
Shania: Millainen olo sinulla on? Voi tämä
kaikki on sinulle ihan liikaa! Jo pelkästään avajaiset,
lukuun ottamatta samalla juhlittavia kihlajaisia ja synttäreitä.
Mutta nuo hullut täällä häiriköimässä, se on varmasti sinulle
liian väsyttävää!
Simon: Kaikki on ok. Väsyttää vain vä'än. Se
menee o'i.
Karo menee vessaan.
Karo: Toivottavasti täällä on siistit vessat. Aina tällaisissa pienissä kahviloissa ei ole. Eipä kyllä aina isommissakaan. Miehet tuppaavat kusemaan naistenkin vessojen lattioille!
Ulos viskattu häirikkötohtori purnaa itsekseen oven vieressä.
Tri. Grindstone: Ettäs kehtasikin mokoma Simonin törkimys heittää minut pihalle! Ja vielä viikinkikorston avustamana! Tällaisen pienen ja hennon naisen! Ja kumpikin on vieläpä käynyt klinikallani kauneushoidoissa! No, eipä tipu arvon herroille enää alennuksia! Ja minä nappaan sitten asiakkaani jo ennen kuin ne menevät kahvilaan asiakkaiksi, hahhah! Siinäpä kärsii sitten kahvila typerän pomonsa virheistä!
Victoria: Simon, ootko sä nyt varmasti ok?
Shania: Minä arvasin, että tämä on väsyttävää sinulle!
Simon: Äh, minä'än sanoin jo, että kaikki on 'yvin!
Shania: Anna läheistesi huolehtia, ei avun vastaanottaminen ole mitään heikkoutta!
Silloin kahvilan ikkunan taakse ilmestyy tuttu hahmo: Aida, joka ei ole näyttäytynyt Shanialle tai Simonille aikoihin. Aida kurkkii ensin ikkunasta, josko Simonia näkyisi.
Aida: Miksihän tuo valkoiseen mekkoon pukeutunut nainen jahtaa toista naista tuolla kadun toisella puolella? Toivottavasti ei tule tänne, vaikuttaa aivan tärähtäneeltä. Hmmm... Missäs luuraat, Simon?
Lilja pitää taukoa henkilökunnan tiloissa, ja sillä aikaa Miriam väläyttää esimerkin loistavista asiakaspalvelutaidoistaan.
Karo: Moi! Minä ottaisin...
Miriam: Oota hetki kun mä desinfioin vähän käsiä ensin, etten saa mitään basillei. Toi lyttyturpanen hienostoämmä kävi just vessas, ja mähän en vittu ota mitään riskejä tän työn takii!
Karo: Ai? Siellä naisten vessassa kyllä oli ihan ehtaa paskaa lattialla, että saisivat siivota siellä ennen kuin joku valittaa asiasta elintarviketurvallisuusvirastoon. Minä en kyllä heti valittaisi, mutta... Hei, tuolla naisten vessassa on...
Miriam: Mähän sanoin, että odota hetki!
Caliste haaveilee unelmiensa miehen lisäksi myös työpaikasta. Ihan mistä tahansa työpaikasta.
Caliste: On varmaan ihan unelmahomma tehdä töitä tällaisessa kivassa pikku kahvilassa. Kehtaisiko sitä kysyä...? Äh, ei tietenkään. Yleensä ne eivät ota kovin montaa työntekijää tällaiseen pieneen liikkeeseen, eikä varsinkaan sellaiseen, joka on vasta avautunut. Paikat on jo täytetty kaiken osaavilla huipputyöntekijöillä. Eikä työtön pääse edes haastatteluun, että se siitä sitten.
Kahvilaan on tullut Ville-niminen mies deittinsä kera, joka sattuu olemaan Mirjami, joka on Simonille hyvin tuttu... Ville on juuri ostanut herkullisen täytetyn patongin.
Ville: Kulta, sattuuko sinuun?
Mirjami: Ei, mutta viime kerralla minä todella mokasin ja häpäisin itseni. Toivottavasti Simon, tämän paikan omistaja, ei huomaa minua.
Mirjami muistelee, miten hän viime keväänä Arcadan messuilla avoimesti flirttaili Simonille; kertoi mikä "kaunis poika" Simon oli ja paljon parempaa nähtävää kuin ne vieroitushoitolan rumat ukot, ja ne akat siellä olivat Mirjamille vain kateellisia milloin mistäkin. Mirjami kertoi Simonille myös tankotanssiajoistaan ja yritti tuppautua miehen alastoman mallin piirustuskurssille, kunhan tämä seuraavaksi sellaisen järjestäisi. Mirjamin tytär Tetta oli hävetä silmät päästään, ja Simonkin karkasi rouvalta. Mirjami löysi aika pian tapahtuman jälkeen ihanan Villensä ja jätti pahimmat sekoilut taakseen.
Ville: Ei hätää, Simon keskittyy nyt johonkin pinkkiin. Nautitaan siis tässä nyt kahvista. Ne eivät taida tarjoilla kaljaa täällä, vai kuinka?
Ehkä on vain hyvä asia, ettei tässä kuppilassa alkoholia tarjoilla. Simonilla tosin on aina keittiössä tallessa pullo tai pari punaviiniä henkilökohtaisten hätätapausten varalta. Sellainen sattui silloin vuosi sitten, kun Simon yritti kahvilan avaamista ensimmäistä kertaa. Silloin Simon juopotteli kahvilassaan Aidan kanssa... joka tulee juuri nyt ovesta sisään!
Aida: Moi vaan! Täällähän sitä vaan laiskotellaan!
Victoria: Moi Aida! Long time no see! Mites menee?
Shania: Aida! Ihanaa nähdä sinua!
Simon ei sano mitään, tuijottaa vain Aidaa noustessaan ylös vain kohteliaisuuttaan kun Shania ja Victoria ryntäävät Aidan luo.
Aida: Ihanaa nähdä, tosiaankin! Olisit pikku bimbo painunut jo pohjoiseen!
Shania: Missä sinä ystävä rakas olet ollut? Kävinkin kerran ovesi takana.
Victoria: Oi, anna hali mullekin! Ja tuu sit istuu tänne meidän seuraan!
Mysteerimies Jacquesin sylissä istuu jonkinlainen nukke. Onko mies peräti vatsastapuhuja? Nukke on ainakin puettu samantyylisiin vaatteisiin kuin Jacques. Mies kuiskaa nukelle.
Jacques: No niin, Keiju... odota vielä pieni hetki...
Simon näyttää tylsistyneeltä hiljaisena kaukaisuuteen tuijottaessaan.
Aida: Olen ollut koton... konttorilla! Niin, olen autellut isääni, joka on suurlähettiläshommissa Dollywoodissa.
Victoria: Ooh! Millasia hommia oot siis tehny? Mulla ei oo hajuakaan suurlähettilään tehtävistä, hahah!
Aida:
Siinä se mokoma nyt esittelee kirottua sormustaan! Ööh... Kunhan olen lähetellyt sähköposteja, auttanut saamaan selkoa isän täyteen buukattuun kalenteriin tapaamisten suhteen ja sen sellaista...
Victoria: Aa...
Shania: Mikset ole vastannut kunnolla viesteihini?
Victoria: Shanialla on kyllä pointti. En mäkään oo susta paljon kuullu viime aikoina.
Aida: Öh... E-en minä ole ehtinyt...
Minkä takia Simon näyttää tuolta, vaikka MINÄ olen tässä?! Keiju-niminen olento lähtee komealle ilmalennolle kaikkien päiden yläpuolelle! Hän taitaakin olla ehta keiju! Kukaan ei tunnu huomaavan outoa olentoa. Ainut hänestä tietoinen on paikalleen jäävä kalmankalpea Jacques. Trolliwoodissa liikkuu tarun mukaan kummallisia olentoja, onhan itse kaupunki saanut nimensä trollien mukaan. Tässä siitä ainakin yksi esimerkki – ehkä kaksikin.
Keiju laskeutuu vessaan menneen Axlin tuolille ja maistaa palan hänen croissantistaan. Sitten olento katoaa kuin tuhka tuuleen.
Simon kuuntelee naisten keskustelua sydän kurkussa, epätietoisena
siitä mitä tästä seuraa, kun Shania ja Aida pääsevät
juttelemaan keskenään.
Aida: Simon, mitäs muuta sinulle kuuluu kuin häiden suunnittelua?
Simon: Ööh... No, tämä kahvila... Tämä on
vienyt kaiken ajan... kaikelta myyltä syynnittelyltä.
Aida: Ai? Te ette vielä ole suunnitelleet
häitänne?
Shania: Voi emme lainkaan! Meidän aikamme on mennyt kahvilan avajaisia suunnitellessa,
sitten me olemme täällä juhlimassa myös kihlajaisia ja minun
synttäreitäni myös.
Victoria: Joo, meillä on nyt tässä kolmet bileet
samaan aikaan!
Shania: Niin juuri! Kiirettä on pitänyt ja
sitten me tietysti olemme viettäneet laatuaikaa Simonin kanssa.
Niin, ja minä olin riidoissa perheeni kanssa ja sekin juttu on jo
sovittu.
Aida: Jaa...
Victoria: On ollu paljon riitaa ja sopimista, ja
nyt on sit bileet!
Aida: Eikö sinun pitänyt olla etelässä vain
heinä- ja elokuu?
Victoria: Sopiminen onkin se kaikkein kivoin
juttu, varsinkin kumppanin kans. Eiks niin, Shania ja Simon?
Hehehe! Ai mut, ettehän te oo ollu riidoissa, ainakaan viime
aikoina! Haha!
Shania: Voi emme ole ollenkaan riidelleet, vai
olemmeko?
Simon: Mitä?
Shania: Niin, että olemmeko me riidelleet
jostakin? Minun mielestäni emme. Niin, se minun kerrostalon
julkisivuremontti venyi monta viikkoa, joten minkä takia olisin
lähtenyt Cindy Towniin asuntoon, jossa parveketta ei voi käyttää
ja koko talo on muoveissa? Niinpä
pyysin vielä kuukauden lomaa ja jäin tänne rakkaani luo!
Victoria: Sopimisesta tuli mieleen yks eksä. Se
oli espanjalainen, ja sen nimi oli Romero. Se puhu paljon, mut en
tajunnu sitä juuri ollenkaan. Me riideltiin paljon, mutta hitto, kun
se oli loistava sopimaan! Se vei mut sänkyyn ja...
Simon: En minä... En minä...
Aida istuu pöydässä ristiriitaisin tuntein. Hän haluaisi kutistaa
Shanian sormuksineen atomeiksi, kokonaan pois paikalta. Itse asiassa
Shanian voisi kutistaa niin, että hän jäisi vangiksi sormuksen
sisään. Aida haluaisi, että Simon katsoisi häntä syvälle
silmiin ja tarttuisi häntä käsistä. Sitten Simon sanoisi, että
hän on eronnut Shaniasta, Shania kyllästyi kuten Simon oli
epäillytkin. Ja nyt Simon haluaisi Aidan. Samaan aikaan Aida
miettii, miten Shania on hänen omista tunteistaan huolimatta hänen
vanha ystävänsä. Ei Aida halua ajatella Shaniasta pahaa.
Victoria: Ja se anto niin parasta suuseksii, ettei
mitään rajaa! Tiedättehän te, kun toinen suutelee sinne... ja
tänne... ja tonnekin... Niin et ah! Tuli ihan ikävä sitä.
Shania: Ööh... Kiva juttu, Vic.
Victoria: Eiks ollukki?
Simon: En minä myistä.
Shania ottaa Simonia kädestä.
Shania: Oli... Mitä kultani?
Simon: En myistä
olemmeko me riidelleet.
Shania: Oi rakkaani, älä nyt enää sitä yritä
muistella. Emme me ole riidelleet.
Victoria: Haha! No ette sit vissiin! En mä ainakaan oo kuullu
sellaista kummaltakaan.
Aida: Vai sellaista... Minä aloin nyt kaivata
niitä vanhoja seksiseikkailujani! Taidan käydä iskemässä jonkun
komistuksen täältä kahvilasta, hahaa!
Victoria: Käy ihmeessä! Mäkin voisin käydä!
Hihih! Mut en ketään jo valmiiksi tuttua. Tuntematon, tumma ja
pitkä komistus mulle, kiitos!
Aida: Mitähän Simon tuohon mahtaa
sanoa? Hähää! Ja minähän teen sen, isken jonkun miehen. Sitten
näen, kuinka Simon on mustasukkainen! Minulle kelpaisi
vaikka vaalea komistus, mutta tummatukkaiset ovat parhaita. Ja
kiharat hiukset... Ne ovat heikkouteni!
Shania: Onneksi minulla
on tässä oma rakas tumma kiharatukka!
Simon: Hmm... Niin.
Victoria: Niin, Gunnarillahan tosiaan on jotain
kiharan tapaista mustassa tukassaan... Ai hitto kun piti taas
ajatella sitä inhotusta ja antaa sen pilata mun fantasiat!
Aida: Yäk! Gunnar ei kyllä tullut mieleen edes!
Victoria: Olikohan se Romero sittenkin italialainen? En kyllä muista... No, ihmekös jos en ymmärtäny sitä! Espanjaa mä sentään osaan vähän. Mut eiks se niin menny, että italialaiset on maailman parhaita rakastajii?
Aida: Eikä mene! Ranskalaiset tietysti!
Shania: Oh... Olen samaa mieltä kuin Aida.
Aida: Mitä mieltä Simon on? Tsihih!
Simon: Ööh... En minä vain tiedä...
Aida: Naisista ainakin sanotaan, että aasialaiset ovat kauniita ja kaikessa viattomassa olemuksessaan salaperäisiä...
Shania: En ole ikinä moista kuullut!
Aida: Fakta se on, ja sillä viitataan seksikkyyteen.
Victoria: Mä
oon kuullu! Ja se on kyllä maailman paras tunne, kun toinen suutelee
vatsaa, et ei oo ihan siellä vielä minne on menossa, vaan vasta
matkalla... Oih! Tai riittää pelkkä kädellä hivelykin, et jo siinä
vaiheessa voi saada ihan tajuttoman orkun!
Simonia ärsyttää, miten Victoria ja Aida jaksavat jauhaa tylsiä ja noloja seksijuttujansa koko kahvilaväen kuullen.
Simon: Helvetti noita kahta! Lopettaisivat jo! Luulin, että Aida olisi murheen murtama kun minä lupasin hänelle liikoja enkä sitten jättänytkään Shaniaa. Ja nyt Aida sitten kiusaa minua ihan tahallaan typerillä jutuillaan, kaiken sen jälkeen mitä minä olen hänelle menneisyydestäni ja ajatuksistani jakanut. Vic ei tiedä Cécilestä ja hän varmaan luulee, että minä ja Shania harrastamme seksiä. Mutta Aida? Hän tietää kaiken. Hän tietää, etten minä halua seksiä, ja silti hän jauhaa tuota samaa paskaa kuin silloin kännipuhelunsa aikana. Onko hän ihan sekaisin? Onneksi Shania sentään ei lähde mukaan noihin typeriin juttuihin. Shania on aivan upea.
Shania: Mitä ihmettä te kaksi puhutte?!
Victoria: No tiedäthän sä, kun kerran oot Simonin kanssa yhdessä, heheh!
Aida:
Orgasmi voi tulla jo siitä, kun nukkuu toisen vieressä, lähekkäin.
Etenkin jos mies sattuu olemaan ranskalainen ja nainen aasialainen.
Shania: Minä en puhu parisuhteeni intiimeistä asioista kaiken kansan kuullen, kovin vulgääriä...
Kahvilaan tulee nainen pyörätuolissa. Hän on Nala, ja sattuu olemaan Nahelen entinen tyttöystävä. Kumpikin on kahvilan seutuvilla toisesta tietämättä, Nahele tällä hetkellä terassilla. Nala on loukannut jalkansa korkokengillä toikkaroituaan.
Nala: Excuse me? Are there accessible toilets here in these premises?
Miriam: Ööh... Mitä vittuu toi tarkottaa? Tö toilets aarr ouvörr töörr on joorr front. Tai jotain sinnepäin. Vittu kun enkku on niin vaikeeta ääntää...
Nala: You mean there's an accessible toilet in there too?
Miriam: Yeah, yeah. In töörr aarr toilets, yes. Riid tö signaal. I miin piktsörr.
Nala: O-kay... Thanks.
Lilja: Mitä sä sössötät?
Miriam: Mä mitään sössötä! Toi vammane eukko halus vessaan äksönii tekee, niin mä nyt neuvoin sille reitin sinne. Kun se ei osannu lukee tota simppelii kuvaa ovessa. Pitäis se nyt tajuta vaik bossi onki kirjottanu siihen ranskaks et "toilettes". Tol akal on vissiin päässä vikaa niin ku bossillaki. Oli vissiin karannu hullulast, ku näytti olevan pakkopaitaki päällä.
Lilja: Hitto tota sun asiakaspalveluu, oikeesti...
Axlin viereen istahtaa kaunis intialainen nainen, ja Caliste ei voi taaskaan muuta kuin tuijottaa kateellisena. Axl taas ei tällä hetkellä huomaa ketään muuta kuin Shanian, ja hän kuuntelee porukan juttuja korvat höröllä. Shania on myös huomannut Axlin, mutta häntä eivät enää muut miehet kiinnosta, kun on saanut vierelleen oman Simoninsa.
Axl: Tuohan on se Shania Simmons, jonka minä tapasin nelisen vuotta sitten lentokentällä. Ja olenpa tavannut hänet jo kymmenisen vuotta sitten jollain Elliot Cranen kirjastokeikalla, mutta silloin huomioni vei yksi toinen blondi, jonka nimeä en edes muista. Viimeksi annoin kyllä Shanialle numeroni. Eipä ole siihen soittanut... Taitaa olla kimpassa tuon kikkarapään kanssa nyt. Melkoinen playboy tuo mies taitaa olla, kun kerää tuolla tavalla rohkeasti seksistä puhuvia naisia ympärilleen!
Shania: Lopettaisivat jo nuo jutut... Minä tunnen tuon takanani
istuvan julkimon, mutta en kehtaa tervehtiä häntä. Vaikka olemme
jutelleet joskus vuosia sitten lentokentällä.
Nainen: Hi... Do you mind if I sit here?
Axl: No, of course I don't! What kind of princess are you? You're so covered in jewels! Haha!
Nainen: Oh, this is just what I normally wear... Hihih!
Angie ja Boone saapuvat viimein kahvilaan.
Angie: Hellurei!
Boone: Terve!
Shania: No mutta hei Angie ja Boone!
Victoria: Moiii!
Pääsitte sitten viimein tänne!
Simon: Bonsoir! Tervetylöä!
Angie: No totta kai meidän piti avajaisiin päästä!
Aida: Moi...
Angie ja Boone istahtavat alas, ja Angie ottaa saman tien Shaniaa kädestä. Aidaa ärsyttää, kun hänen hyvä keskustelunsa keskeytyy ja puheenaihe muuttuu vallan tylsäksi.
Angie: No niin,
näytäpäs nyt sitä sormusta!
Victoria: Se on oikein timanttisormus! Oliks se
nyt hopeeta se rinkula...?
Shania: Hihii! Kyllä tätä saa katsoa!
Simon: Mitä? Platinaa se on!
Shania: Öh... Niin juuri...
Angie: On se kyllä
upea... Oih...
Boone: Juu, hieno on.
Aida: Minäkin olisin luullut sitä hopeaksi...
Shania: Oih, ihana sormus todellakin!
Angie: Mutta minulla on kyllä isompi kivi... Hihih!
Aida: No vertailkaa nyt vielä sänkykokemuksianne, niin meitäkin
kiinnostaa!
Boone: Onnea teille
vielä kerran kihlauksesta, vaikka taidettiin teitä siellä
Mildredin ja Vertin häissäkin jo onnitella.
Angie: Häh?
Shania: Kiitos paljon!
Victoria: Joo, meillä
oli tässä aika mielenkiintoinen keskustelu kesken!
Simon: Niin, kiitos... Työtä, Shania...
Aida: Kertokaa millainen ensimmäinen yhteinen seksikokemuksenne oli!
Victoria: JOO! Mä haluun kaikki yksityiskohdat! Ne likaiset varsinkin! Hihih!
Shania: Nyt te kaksi lopetatte nuo puheet! Oh, mitä rakas?
Simon: Sinä 'älysit sinne Kenin ja Kaarnan taidepajalle?
Shania: Aivan! Ilman muuta sinne!
Angie: Ai, te puhutte niistä Ihmeellinen Pieni Maailma -messuista? Oi, me tulimme juuri sieltä! Siellä oli tosiaan vaikka mitä, ja todellakin myös Kenin ja Kaarnan taidepaja! Me kävimme siellä maalaamassa kiviä, eikö niin, kultaseni?
Boone: Joo, emme me mitään... kröhöm! Muuta siellä nähneet.
Seksijuttuihin lopen kyllästynyt Shania kuiskuttelee Simonille.
Shania: Oi, Simon. Minä en kestä kuulla Vicin ja Aidan seksijuttuja
enää sekuntiakaan. Sinä pelastit tilanteen mainitsemalla
taidepajasta.
Victoria: No totta
vitussa me lähdetään sinne, varsinkin sinne nakupajalle! Jeee! Kai siellä
oli äijiä poseeraamassa?
Angie: Öh, ei ollut...
Shania: Victoria Milov,
ystävä rakas... NYT riittää tuo seksipuhe!
Simon: Pelastinko?
Shania: Todellakin pelastit! Kiitos rakas!
Havaijilaiset Keawet ovat taas tulleet kahvilaan, ja Kaleo ja Jason pörräävät tiskillä miettimässä mitä ostaisivat.
Kaleo: So many ice cream flavors to choose from... Which one would you ladies recommend?
Miriam: Öh, joo... I rili laik tö straawbörri van... Vittu, noi kuubalaiset kundit on kyl hottiksii! Ja kaks niistä jopa puhuu suomee!
Lilja: I'm quite fond of pistachio myself, but I really like all of them!
Jason: Hmmm... Thinking still...
Billy on luikerrellut huomaamatta takaisin sisälle. Hän menee iskemään Aidaa.
Billy: Hei kiinalainen friidu!
Aida: Kas kas, "Let's make out" -jätkähän se siinä!
Billy: Haluuks ottaa uusiks sen parin vuoden takasen panosession?! Sähän tykkäsit siit iha sairaasti! Mä muistan ku sä anelit mua jatkaan viel kahen perättäisen panon jälkeen, oisit ottanu mult suihinki jos oisin suostunu jatkaan, mut mä olin ymmärrettävästi vähä väsähtäny jo. Sit aamul sä kyl katosit johonki ja unohit antaa sun numban... No nyt on sun onnenpäivä, ku kohattii taas!
Simon: Mit... TAAS työ pervo?! Ja mistä 'elvetistä hän nyt py'yy...?
Victoria: Billy! Painu oikeesti helvettiin täältä, tai mä kutsun maijat paikalle! Vai soitanko suoraan valkotakkisille?
Aida: Sinä et kuule kestänyt sen kolmea sekuntia kauempaa, ja ne
sekunnit olivat muutenkin elämäni kamalimmat, että ei kiitos IKINÄ
mitään uusintaa! Jo yöllä minä katosin, heti kun herra ja miniherra
väsähtivät! Ja japanilainen minä olen, yritä nyt jeskamandeer soikoon
saada edes se oikein! Tässä seisoo, tai ei varmaan edes kunnolla seiso... Mutta
siis elämäni pahin mahdollinen moka: sekopää, jonka sänkyyn
kännissä päädyin ja täten petin Gunnaria. Hyvä niin! Mutta
mitään muuta hyvää siinä ei sitten ollutkaan! Voitteko
kuvitella, että jätkällä lukee seinällä "Let's make out"?!
Olisi pitänyt lähtiessä kirjoittaa "get" sen make-sanan
tilalle, yäk!
Shania: Yäk todellakin...
Aren ihmettelee Billyn sekopäistä käytöstä ja kyselee serkultaan Nahelelta, onko tyyppi kenties kännissä. Nahele tietää, että Billy on vähintään huumeista sekaisin, ja muutenkin niin tyhmä, ettei erottaisi vaikka tämä olisi selvänäkin.
Aren: Is it just me, or is that dude really, really wasted?
Nahele: He is! Either that, or really, really high. But he's so stupid that you can't tell the difference when he's sober.
Aren: Oh? Yeah, I totally believe that.
Jason on kuullut juuri tutun naisen äänen ja kääntyy katsomaan taakseen.
Victoria: Mitä haureuden hornankattilaa sä yrität tästä kahvilasta tehdä, Billy? Oot selvästi vierotuksen tarpeessa. Katia käy sääliks, kun sillä on noin sekoileva serkku.
Billy: Mutkun... Mutkun mä meen jonnekki, niin mä saan AINA naista! Mä en mee mihinkää ilman et mä saisin naista! Sä tiiät etten mä ees vieraaseen paikkakuntaan mennessä varaa majotustakaa, ku mä pääsen AINA naisen kaa sänkyyn yöks!
Victoria: PIKKAISEN epäilen tota, oot aina niin kännissä tai aineissa!
Aida: Näin on! Tuskin on pannut ketään minun jälkeeni, hahaha!
Billy: Mutkun... Vittu!
Jason: Aida? Jason Keawe. Club Camner Dollywoodissa kahdeksan vuotta ja neljä päivää sitten. Muistatko?
Aida hyppää saman tien Jasonin kaulaan.
Aida: Jason??! Ei voi olla totta!
Jason: Onhan se! Uskomatonta!
Aida: Onko siitä
oikeasti tuon verran aikaa? Kuinka ihmeessä sinä muistat noin
tarkasti? Ja puhut suomeakin noin hyvin!
Jason: No, meillä on ollut sen verran myyntiä
Suomeen, että olen käynyt täällä melko usein... Ja tietysti minä
nyt sellaisen tapahtuman muistan kuin sinun tapaamisesi!
Simon: Mistä he py'yvät?
Victoria: Sä tiedät kyllä, Simon, että Brothers Keawe valmistaa meidän plektrat. No Kat on kertonu, miten se kävi Keawen veljesten kanssa Club Camnerissa kahdeksan vuotta sitten, kun ne teki markkinatutkimusta Suomessa. Siellä vissiin juhlittiin silloin Shanian synttäreitä? Niin Aidalla ja Jasonilla oli siellä kuulemma jotain juttua. Shania osaa kertoa paremmin.
Shania: Siinä nyt Aidalle se tumma kiharatukka... No olihan Aidalla ja Jasonilla sutinaa, todellakin! Minä seurustelin silloin erään pöljän DJ:n Jarnon kanssa, joka pyöritti tyhmiä levyjään siellä bileissä. Täytin silloin 25. En muista, olenko kertonut siitä Jarnosta?
Simon: E-et...
Shania: Tyhmästä tuli mieleen se mokoma isonokka, milloinhan se kirottu Aimi säntää tänne kahvilaan Simonin kaulaan? Täytyy pian päästä lähtemään sinne messuille! No minä kerron joskus, ei ole paljoa kerrottavaa...
Jason: Sinun pitää tulla käymään Oahulla joskus! Mennään North
Shorelle surffaamaan! Se vaatii melkoista tasapainottelua, mutta sinä
olet niin notkea, että äkkiäkös sen opit! Hehehe!
Aida: Oi Jason,
mitä aiot tehdä tänään myöhemmin? Kai ehdit viettää aikaa
kanssani?
Jason: No tietysti ehdin! Minulla on hotellihuone
keskustassa, jos haluat tulla sinne?
Aida: No vielä kysytkin! Tietysti minä tulen, tsihihihih!
Kaleo: Oh, bro got lucky! Yayyy!
Simon
tuntee piston sydämessään, kun puhutaan surffaamisesta. Häneltä kun ei
enää onnistu tasapainoilu edes polkupyörällä ajoa varten. Lisäksi hän
huomaa tuntevansa kateutta nähdessään Aidan flirttailevan avoimesti
toiselle miehelle. Tuo mies pystyy tarjoamaan Aidalle useampiakin
asioita, joita Simon taas ei pysty.
Simon: No niin, nyt Aida karkaa Havaijille. Ja Shania lähtee sinne pohjoiseen. Minä jään sitten ihan yksin. Ehkä minä ansaitsenkin sen.
Komeudestaan ja ystävällisyydestään huolimatta ei havailaismiehillä ole oikein flaksi käynyt. Olisiko tilanne nyt iltaa kohden muuttumassa? Arenin viereen nimittäin istahtaa nainen, joka vaikuttaa hyvin kiinnostuneelta. Hän vilkuilee miehiä, erityisesti Arenia, ja hihittelee viekoittelevasti.
Nainen: Hi! I'm Elina. Hihihi!
Aren: Oh, hi!
Nahele: Hi there...
Elina: I like your skull. Thihihihi!
Aren: Really? No one's ever said that!
Elina: I don't believe you. Thihih!
Aren: And you shouldn't. Haha!
Billy taas jää monista yrityksistä huolimatta nuolemaan näppejään, eikä voi muuta kuin kadehtia itseään fiksumpia.
Billy:
Siis
miks noi mustat heebot saa naista noin helposti, ja mä en saa yhtään?!
Pitäis munki saada pilluu! Sehä on niinku kansalaisoikeus, et mies saa
naista ja siis pilluu! Vittu ku toi Shaniaki on varattu tolle
kikkarapäiselle aggressiiviselle kurkunleikkaajamuslimille, silt ois
varmana herunu jos se olis sinkku, ku sil on silaritki! Nyt pitää kyl
mennä kirjottaan kunnon provo sinne Vaavi-foorumille, jos sielt vaik
irtois vähä pilluu?! Joo, mä kirjotan sinne mitä pihtareit ämmät o, ku
ne ei täytä kansalaisvelvollisuuttaan miehii kohtaan! Kiltti mies ei saa mitää mahollisuutta vaan ne haluu jotai alfaa ja jännämiestä! Et viiskytluku ja kotivaimot takas!
Feminismi pois, ku ei noi akat kerta ees armeijaan haluu! Joo, mä
kirjotan noin, ja sit ne säälii mua ja mä saan pilluu! Mut mitää kyläpyörää mä en kelpuuta, ku neitsyt sen olla pitää, ja isotissinen ja klassisen kaunis ja timmis kunnos ja ennen kaikkee hyvä sängys!
Simon käskee Billyä lähtemään jo toisen kerran. Hyypiö pelkää, että Simon vetäisee veitsen esiin, ja menee vastentahtoisesti ulos ruikuttamaan surkeaa kohtaloaan. Ennen messuille lähtöä Victoria pyytää Liljaa ottamaan vielä pari kuvaa; ensin ystäväporukasta, jossa kaikki muut hymyilevät enemmän tai vähemmän aurinkoisesti, paitsi Aida. Kaikki myös katsovat vähän eri suuntiin, kuten tyypillistä yhteiskuvia otettaessa, mutta sehän ei tunnelmaa latista.
Toisessa kuvassa Shania ja Simon poseeraavat kahdestaan ja hymyilevät kumpikin kuin Naantalin aurinko.
Messuilla sijaitsee Pieni Kulma KirjaKauppa, jossa työskentelevä Ellie ja poikaystävänsä Damon odottelevat tiskin takana asiakkaita. Aluksi tämän kirjakaupan omisti Ellien työkaveri Olga, mutta tämä on todella huono kirjanpitäjä, joten
Ellie oli menettää rakkaan työpaikkansa, eikä Damon halunnut sitä. Damon
sitten osti koko rakennuksen. Ellie ei tiedä miten rikas Damon on.
Damon on nyt KirjaKaupan omistaja ja ylläpitää kirjanpitoa. Ellie, Olga ja kolmas työntekijä Diana saavat puuhata mielensä mukaan. Kirjakaupassa on käynyt aikamoinen hulina koko päivän, eikä Ellie ole saanut juuri levätä. Hän ehti vain pikaisesti käydä Trolliwoodissa Simonin kahvilassa tätä moikkaamassa ja herkkuja ostamassa.
Ellie ei odota, että Simon ehtisi kirjakauppaan, mutta sinne Simon ystävineen kuitenkin suuntaa heti ensimmäiseksi. Porukka moikkaa Ellietä ja Damonia lyhyesti ja menee sitten hyllyille kirjatarjontaa tutkimaan.
Victoria: Missäs niitä nyt on...
Shania: Hmm... Mitäs tuossa lukee?
Simon: Äh, ei taida löytyä...
Aida: Löytyi! Kama Sutra nykypäivän kuvilla varustettuna ja viime vuonna julkaistu, tätä olen etsinyt!
Victoria: Ei vitussa? Oikeesti?
Victoria: Mä mietin et oiskohan täällä jotain eroottista
trilleriä, niin kuin 99 Shades of Puppy? Tai sit se
Aamunkoiperhonen? Siis se fantasiaseikkailu, joka kertoo pimeässä
hohtavasta vampyyristä nimeltä Eetvartti ja sen ihmistyttiksestä
nimeltä Pölö? Mä lainasin koko kirjasarjan joskus kirjastosta, ja
tykkäsin erityisesti siitä kun Eetvartti ja Pölö sai lapsen ja ne
on anto Jaakhoppi-ihmissuden merkata sen beibin kusellansa, niin et
siitä tulis aikuisena Jaakhoppille vaimo! Ja se beibihän kasvo
pikavauhtii sitten. Mikä sen nimi nyt olikaan? Renameme! Ja niissä
kirjoissa oli oikein kunnon seksikohtauksia! Ne oli siis niin
sairaita, että vieläkin naurattaa! Haha! Ja 99 Shades of Puppy oli
muuten parodia Aamunkoiperhosesta, mikä on helppo uskoa, jos oot
lukenu senkin... Se hissikohtaus missä Anuska ja Cristus alko panee
siinä ihmisjoukon keskellä, kun ne ei malttanu odottaa yläkertaan
pääsyä... Eikä kukaan huomannu! Ja Anuska puri huulta koko
toimituksen ajan! Vähänkö repesin sille! Hiihhihii!
Aida: Joo! Ja kaikki olen lukenut, Eetvartti on
niin ihana, mutta Jaakhoppi on se oma suosikkini, tumma ja tulinen
ilman paitaa, aah... Ja ihan tosi; modernisoitu Kama Sutra löytyi!
Victoria: Ihanan kahjoja kirjoja ne kyl on... Ja
ennen kaikkea höyryävän eroottisia! Että tekee ihan eetvarttia. Hihihi!
Aida: Älä muuta sano! Ellei kirjassa ole
erotiikkaa, minä en sitä jatka!
Simon: Minä yritän etsiä kirjaa orkideojen kasvatyksestä. Se kyn ei ole mitenkään 'elppo 'omma saada niitä kykkimään. Netistä löytyy aika sekalaista tietoa, joten joky 'yvä kasvikirja alan asiantyntijältä olisi tarpeen. Minyllä ei ole ollyt vyösiin y'täkään orkideaa, ja tekisi mieli 'ankkia taas yysiä. Myttä miten minä saan ne kykkimään? Se on ongelma. Vai eivätkö ne vain tykkää minystä? Caméliankin tipytin va'ingossa parvekkeelta alas, joten e'kä ne kaikki sitten syyttyivät siitä ja kyölivät pois sen takia. Onneksi meidän lapsemme Camille on vielä 'engissä, hihi! Ja varmasti hän kykkii 'yvin sinyn 'ellässä 'yömässäsi!
Shania: Öh... Niin, ilman muuta kukkii... Ei kun... Minun on ihan
pakko kertoa sinulle jotakin...
Simon: Hmm... Hei, kysytään Ellieltä!
Shania: Öh... Minä haluan ostaa sinulle jonkin
täydellisen kasvikirjan!
Simon menee kyselemään Ellieltä kirjoista.
Ellie: Simon! Moikka! Kiva nähdä taas. Etsitkö jotain tiettyä kirjaa?
Simon: Aivan, aivan... Onko teillä
kirjaa orkideoista?
Ellie: Ei ole pelkästään orkideoista, mutta löytyy kyllä muita kasvikirjoja.
Shania: Voisitteko te tilata sellaisen?
Ellie: Onnistuu.
Aida: Arvatkaa minkä kirjan minä löysin?! Uuden
Kama Sutran! Tulee varmasti jo tänään myöhemmin tarpeeseen, kun
näen Jasonin hotellissa, hii!
Simon: Öh... Minkä?
Kertooko se kasveista?
Shania: Öh... tuota-aa... Ei, se kertoo pikemminkin nisäkkäistä...
Aida: Tsihih, Simon, ystävä rakas, Kama Sutra on maailmanlaajuisesti tunnettu opas seksiasentoihin sekä erotiikan saloihin! Voit lainata tämän minulta heti kun haluat. Hihii...
Simon: Eeeh... Kiitos, myttä en minä taida sellaista tarvita. Mikäs tuo pieni ranskankielinen kirja Ellien kädessä on?
Shania: Sellaista emme todellakaan tarvitse, voit pitää ihan itselläsi. Jason sen sijaan varmasti ilahtuu!Mikä kumma Aidaa vaivaa? Hän lienee kovassa puutteessa, kun ei osaa muusta jankuttaa kuin seksistä!
Simon kääntyy tiskin taakse menneen Ellien suuntaan.
Simon: Onko teillä vaikka jotain ranskankielistä
rynökirjaa?
Ellie: Ei,
mutta suosittelen tällaista ranskankielistä Le Figaro Modes -nimistä
antiikkista aikakauslehteä viime vuosisadan alusta; se kertoo sen
aikaisesta teatterista ja taiteesta. Voisit ehkä olla kiinnostunut
sellaisesta?
Simon: Oi, todella!
Tietysti! Minä otan sen!
Ellie: Kiva.
Otatko mukaan kympillä Pienen Kulma KirjaKaupan oman kangaskassin? Se
on viimeinen kappale, kun täällä on ollut aika ryysis tänään.
Simon: Minä otan
senkin, kiitos! Magnifique, Ellie! Minä tykkään käyttää kangaskasseja,
ne säästävät lyöntöä niin palj...
Shania: Loistavaa, että sait tuollaisen kiinnostavan lehden, kun ei
kasvikirjaa ollut. Minun on pakko tunnustaa sinulle eräs ihan kamala
juttu: annoit minulle lapsen, mutta se menehtyi. Oi olen niin kamalan
pahoillani, anna anteeksi!
Simon: Mitäh?
Simon: Onko Shania muka saanut minun lapseni? Mutta
vastahan me aloimme suudella… Ja kai siinä on vaihdettu noin 18
miljoonaa bakteeria, mutta ei kai siinä mitään spermaa siirrellä,
vaikka minä joskus niin kuvittelinkin... Ei kun apua, mehän
nukuimme yhdessä jo neljä vuotta sitten, silloin kerran Vicin
sohvalla! Ja Aida sanoi, että jo toisen kanssa nukkuessa voi saada
orgasmin… Minä olin kyllä ainakin sinä yönä ihan märkä...
Jotain kummaa sinä yönä on täytynyt tapahtua, että Shania tuli
raskaaksi. Ja vauva kuoli?! Hän suuttui minulle niin
kovasti silloin kesällä 2021, että lopetti yhteydenpidon, mutta jos tuo olikin se pääsyy siihen?! Minähän erehdyin lisäksi sanomaan hänelle, etten muka rakastanut häntä... Miten
minä nyt pystyn tätä prosessoimaan?
Shania: Niin... Tyttö kuoli jo paljon aiemmin, mutta vasta nyt minä
pystyn kertomaan sinulle siitä...
Simon: Okei... Minä olen pa'oillani... En tiedä
mitä sanoa...
Shania: Pahinta oli se, kun tajusin hänen kuolleen. Kun ei saa
tarvittavia ravinteita, se käy näköjään äkkiä... Nyyh! Camille-parka!
Simon: Huh! Se oli vain Camille. Mitä hulluja minä oikein kuvittelin? Se on varmaan tämä kaikki stressi, joka saa päähäni kaikkia kummia ajatuksia. Hetkinen! Camille on kuollut?! Työtä, mennään nyt sinne taidepajalle.
On jo ilta, mutta Trolliwoodissa Simonin kahvilassa käy edelleen asiakkaita tasaisena virtana. Nyt asiakkaana on Jasper, joka on aiemmin käynyt ostoksilla Simonin kahvilan pop-up-versiossa messuilla. Billy on luikerrellut sisään taas kerran, kun Simon ei ole paikalla vahtimassa, ja aiemmin ulosheittäjänä toiminut Axlkin on häipynyt jo aikoja sitten. Billy on jo lähes pyörtymässä kaiken maailman laittomista aineista, joita on vetänyt naamaansa kuin pesusieni. Lilja pitää taukoa, joten Miriam on joutunut taas inhoamiinsa asiakaspalveluhommiin.
Jasper: Ottaisin mansikkajäätelön, kiitos.
Miriam: Aijjaa? Joo, niin tota... Se tulee ihan justiinsa. Hetki vaan. Vittu ku toi sekoileva äijä häipyis jo. Me ei voida soittaa poliisille ellei se tee jotain todistettavasti laitonta. Selkäpiitä karmii mokoma yökötys. Paljon ei bossist oo hyötyy, mut pakko antaa sille kredittii, ku onnistu karkottamaan ton ällön äijän. Mut nyt bossi ei oo paikal, ni ällötys saa mellastaa vapaasti. Onkohan just se käyny paskomas naisten vessan lattialle? Vittu, mä en ainakaan siivoo sitä!
Billy: Ai vittu ku piti ottaa viel se rivaki siihe päälle... Vittu, pitää mennä paskalle taas... Toivottavasti tarjoilijatytsyt on ehtiny siivoo sen edellisen paskan naisten vessan lattialt. Oli vähä pakko mennä sinne ku siel on aina siistimpää ku äijien vessas, ne ku kusee pitki seinii. Oliks ne pöntöt nyt tos vasemmal vai oikeel?
Simon, Shania, Victoria ja Aida ovat menneet seuraavaksi Kenin ja Kaarnan taidepajalle, jossa Simon yrittää opettaa Shaniaa piirtämään alastonta Maria. Shania ei juuri piirtämistä harrasta, ja ihmisen piirtämistä Shania ei ole koskaan oppinut, joten hän ei edes tiedä mistä aloittaa. Kaiken lisäksi Shaniaa nolottaa, että malli on alasti. Onhan Shania töissä nähnyt alastomia työkavereitaan, mutta ei milloinkaan tällaisessa tilanteessa, että joku poseeraa juuri hänelle, ja hänen pitäisi vangita mallin piirteet. Lisäksi Shania ihmettelee, miten Simon voi suhtautua alastoman naisen näkemiseen niin tyynesti, niin kuin tämä olisi täysin vaatetettu. Shaniaa punastuttaa pakostikin. Aida ja Victoria seuraavat tilannetta vierestä huvittuneina.
Shania: Voih... Aloitanko
minä kasvoista? Niin minä olen yrittänyt, ja pään jälkeen
hahmolle tulee joko tavattoman leveät hartiat ja pitkä kaula,
taikka liian kapeat hartiat eikä kaulaa ollenkaan!
Simon: Yritä saada kokonaisyys ensin paperille,
sitten vasta mieti yksityisko'tia. Eli aloita pe'meistä, kaarevista
myödöistä.
Aida: Kaarevat ne muodot pitää ollakin!
Victoria: Shania,
aloita tisseistä! Se on helpointa! Hehehee!
Shania: Voi apua, minkä takia emme voineet piirtää
hedelmäkoria? Tämä on aivan kamalan noloa, kaikilta osin.
Tuijottaa nyt alastonta naista, katsoa kuinka Simon katselee naista
kuin sitä hedelmäkoria, ja Aida huutelee päättömyyksiä kaikkien
kuullen. Onkohan hän taas humalassa? Ja kaiken huipuksi ihmiset
näkevät, että minä en osaa piirtää edes tikku-ukkoa ohjeen
mukaan ja muut ovat niin kovin taitavia... Vic ja Aida, olkaa hiljempaa...
Shania ottaa sitten opikseen Victorian neuvosta ja aloittaa rinnoista
pään lisäksi. Simon suorastaan huutaa ohjeita, ja Shaniaa nolottaa, kun ihmiset
ympärillä kuulevat kaiken. Shania miettii lisäksi yhä Camille-nimistä orkideaansa, jonka Simon hänelle nelisen vuotta sitten antoi. Camille oli sentään Simonin huolella kasvattama keiki, jota Simon kutsui hänen ja Shanian yhteiseksi vauvaksi.
Simon: No, aloita sitten vaikka niistä rinnoista! Pääasia, että
saat jotain paperille!
Shania: Ei se sitä tarkoita,
että osaan piirtää rinnat, vaikka minulla silarit onkin...
Simon: Kyllä sinä osaat. Ei se ole mitään
rakettitiedettä piirtää kaksi ympyrää ja nii'in nännit! Ja
varjostykset tietysti, myttä vasta sitten lopyksi. Yritä nyt saada
ne ääriviivat ensin! Aaargh!
Shania: Minkä takia Simon huutaa ja
vaikuttaa noin hermostuneelta? Kaikki varmasti tuijottavat minua! Suuttuiko hän noin paljon kun tunnustin lapsemme kuolleen? Oi ei
olisi pitänyt sanoa mitään! Totta kai hän suuttui, Camillehan oli Simonin ansiosta niin
kauniskin!
Simonin on tietysti hyvä puhua rakettitieteestä, kun ei itse edes varmuudella tiedä, miten
vauvat syntyvät... Aida kuvittelee Simonin käytöksen olevan poikkeavaa ja yrittää sarkasmia.
Aida: Kyllä huomaa, että Simon on pitänyt taidekursseja, oppilas on ihan kauhuissaan, hahahah!
Victoria: Joo, tota... Mä oon ollu tossa Shanian paikalla, ja se EI ole hyvä paikka se. Usko pois.
Aida: Huutaako hän oikeasti noin? Luulin, että vain bimboille oppilaille...
Victoria: Ei, kun se huutaa ihan kaikille. Just noin. Luulin itse asiassa, että se olis Shanialle vähän lempeämpi, mutta ei näköjään.
Aida ei osaa päästää irti mustasukkaisuudesta, sillä hän
todella rakasti Simonia. Tai rakastaa yhä. Shania ei varsinaisesti
ole edes tehnyt mitään, mutta Aidan käy neiti Simmonsin, tulevan
rouva Deforestin asema niin kateeksi, että hänellä on outo tarve
piikitellä Shaniaa ja kiusata Simonia jutuillaan. Aida itse
tiedostaa tämän kaiken ja on peräti pettynyt omaan käytökseensä.
Hänen on pakko yrittää unohtaa suhde Simonin kanssa ja sen sijaan
osata iloita Shanian puolesta. Vaan Aida ei voi itselleen mitään.
Hän on nimittäin ottanut kahvilasta lähdettyä salaa huikkaa
laukussaan olevasta viskipullosta!
Shanian raskas työ valmistuu hitaasti mutta varmasti. Simon kailottaa brutaalin mielipiteensä kaikelle kansalle.
Simon: Mikä työ on? Tas de merde! Missä hänen nänninsä ovat? Ei
tämä ole mikään some, missä normaalit ryymiinosat ovat
sensyröityjä! Paperille ja kankaalle te’tävässä taiteessa on
sallittyä kyvätä todellisyys sellaisena kyin se on. Miksi
‘elvetissä tämä someaika seksyälisöi kaiken ja pilaa
reälismin? Eivät eläimetkään katso toisiaan ja ajattele, että
‘älyäisinpä panna työtä! Paitsi tietysti kiimassa ollessaan,
myttä se tapa’tyy vain pari kertaa vyödessä, eikä sillä ole
mitään tekemistä ylkönäön kanssa! ‘Elvetin some on pilannyt
kaiken! Piirrä nyt ne ‘elvetin nännit hänelle!
Shania: Kulta, mitä hittoa sinä huudat ja mesoat?! Ihan kuin tämä
tissien piirtäminen olisi elämän ja kuoleman asia. Sitä paitsi,
kyllä eläinmaailmassa ulkonäöllä on väliä; uroslinnut, vai
koiraat mitkä ovatkaan, esittelevät hienoja sulkiaan naaraille ja
muutama laji jopa sisustaa pesän esineillä, ja naaraslinnut sitten
valitsevat hienoimman kämpän!
Simon: Taide on AINA elämän ja kyölemän asia! Sinä 'älysit oppia piirtämään, non?
Shania: Halusin, mutta hauskalla tavalla ja jotakin kukka-asetelmaa tai hedelmäkoria... En niin välitä alastonmallista.
Simon: Sitten sinä katsot mälliä kynnöllä ja piirrät aivan kaiken mitä näet! Aivan sama mikä mälli on kyseessä! Et lyövytä pelkkään lyönnökseen! Taiteessa MIKÄÄN ei ole kiellettyä! Taide ei tynne mitään rajoja!
Shania: "Aivan kaiken minkä näet"? No minähän NÄIN yksityiskohtia heti, mutta niitä ei saanut piirtää!
Simon: Aaaargh!
Shania: Minä sinulle rajat näytän, voin piirtää vaik...
Aida: Ääh, te olette ihan toivoton pari! Minä kuulkaa ne kielletyt nännit näytän! Ja niiden kosto on oleva niin hirmuinen, että jeskamandeer!
Simon: Mitä?
Shania: Mitä sinä Aida nyt sähläät siinä? Ei olisi pitänyt tulla koko taidekurssille!
Aida alkaa riisua vaatteitaan ja menee kohteliaan epäkohteliaasti tuuppimaan Maria pois paikaltaan.
Aida: Anteeksi mallineito, mutta voisitko siirtyä? Minä tulen hieman poseeraamaan, sillä ystäväni ei uskalla piirtää, jos malli on vieras!
Shania: Mitääh...?
Mari: Anteeksi kuinka?
Aida heittää loputkin vaatteensa lattialle ja asettuu tuolille
poseeraamaan kuin merestä kuivalle maalle nostettu humalainen
seireeni.
Aida: Tadaa! Katsokaas nyt jokainen tarkkaan ja
alkakaa piirtää! Simon hei! Ohjaas nyt oppilaita ja nyt saa
aloittaa yksityiskohdista!
Kaikki lähistöllä olevat kääntyvät katsomaan ihmeissään tätä erikoista mallin vaihtoa ja mallin rohkeaa poseerausta.
Victoria: Oho! Hyvä Aidaaaa!
Shania: Onko tämä totta vai unta...? Aida nolaa itsensä! Simon, tee jotain!
Simon: Niin kyin mitä? Pitääkö minyn kiskoa hänet pois työltä? Nom de Dieu de merde!
Shania: Eikö täällä ole vartijoita?! Vic, minkä ihmeen takia kannustat Aidaa sekoilemaan tuolla tavalla? Mikä teitä tänään vaivaa?
Victoria: No hauskaahan tää on! Älä nyt pidä sitä pipoa niin tiukalla vaan relaa kerranki! Hihhihih!
Mari marssii tympääntyneenä Kenin ja Kaarnan suuntaan Shanian kauhistellessa Aidan käytöstä.
Shania: Miten tässä "relaa" kun oma ystävä nolaa
itsensä kaiken kansan edessä?! Aida! Nyt ei olla kuvausstudiolla!
Tule heti pois sieltä ja pue päällesi! Oi minä en kestä tätä,
liikaa alastomuutta yhdelle päivälle ihan väärässä paikassa...
Simon tuijottaa Aidaa sanattomasti.
Simon: Hänestä tulisi hyvä
malli minun taidekursseilleni, hän uskaltaa poseerata niin
rohkeasti... ehkä vähän liiankin tosin. Äh! Mitä minä oikein
kuvittelen? Ei hän miksikään malliksi sopisi, kävisi vielä minun
kimppuuni jos me jäisimme kahdestaan...
Ellie istuskelee sohvalla huoneen toisessa päässä. Hän ei ole kerennyt puhua kenellekään vaan kirmasi nopeasti viimeisillä
minuuteilla raapustamaan muotokuvan ennen tapahtuman loppua.
Ellie on ollut niin kiireinen ettei ole kerennyt käymään muiden
messuilijoiden kohteissa, halusi kuitenkin viime minuuteilla vielä osallistua Kenin ja Kaarnan taidepajaan. Hän on ollut aivan omissa ajatuksissaan ja piirtänyt vain.
Ellie ei keskustele kenenkään kanssa, mutta hänen vieressään istuva Nora räpättää Ellielle kovin huomaamatta, ettei Ellie edes kuuntele.
Nora: No huhhuh! Huomaat varmasti mitä tuolla tapahtuu! Ja minun kundikaverini Jasper se vaan tuijottaa silmät selällään! Enhän minäkään mikään "prude" ole, mutta kyllä vähän oletin, että Jasper olisi ollut siveellisempi tyyppi eikä tuijottelisi kaikkia naisia mitä eteen sattuu... Ja vielä kun malli on noin kaunis ja selvästi alipainoinen, että kylkiluut paistavat läpi, niin eihän tuo nyt mitään hyvää kuvaa anna miehestä, joka selvästi ihailee moista epäluonnollisuutta naisessa. Eikö vaan? Käyttäytyä nyt noin tyttöystävän nenän edessä, ja muutenkin! Juu, kyllä minä nyt otan sen Jasperin sellaiseen puhutteluun, että menee ihan pyörälle päästään ja häpeää niin, että tuo minulle kukkia ja suklaata tästedes joka päivä! Ja sitten hän ei uskalla edes nettiä selailla ainakaan vuoteen, kun pelkää että sieltä tulee pornoa vastaan ja minä suutun siitä! Tai ihan vaikka vaan tavallisia mallikuvia; ei uskalla kundi mainoksiakaan enää katsella, jottei katse vallan vaella väärään paikkaan mallin keholla...
Aida on oikea kainon vastakohta niin puheissaan kuin poseerauksessaankin.
Aida: No, ujostuttaako pojua? Minne katosi se karjuva opettaja, jolle taide on elämä ja kuolema? Taitaa olla aika puolikuollutta porukkaa nuo mallit, minä olen oikea malli: aito, elävä ja räiskyvä! Simon, piirrä minut nyt kuten ne ranskalaiset tyttösi! Tämä antamasi rannekoru ylläni. VAIN tämä.
Simon: Ööh... Työtää...
Shania: Simon, minä kuolen häpeästä. En tiedä
miten päin olisin...
Shania katsoo surkeana tekelettään ja ajattelee, että jälleen kerran hän onnistui piirtämään pitkän kaulan, mutta tällä kertaa toinen olkapää on liian leveä, toinen liian kapea...
Shania: Siinä nyt hieman epämuodostunut Neiti Nännitön… Simon on seisonut tuossa kasvot punaisina, epävarman ja hiljaisen oloisena. Näyttää, että hän haluaa äkkiä pois. Kuten minäkin!
Ellie istahtaa katsomaan mitä täällä huudellaan. Hän ei sano mitään, mutta ajattelee aika tavanomaisesti, että meininki on samanlaista mitä työkaverinsa Olgankin kanssa; Olgahan se pitää huolta, että niitä seksikirjojakin on aina saatavilla! Simon puolestaan ei ole tottunut näin riehakkaaseen menoon; hän on jo karkuun juoksemassa!
Simon: Öh, jospa lä'detään jo kotiin, Shania? Minyä väsyttää kamalasti.
Victoria: Mitä vittuu?! Vastahan tässä alko tapahtua!
Aida: Saitteko ne nännit sinne papereille? Kuten sanottu: saa piirtää yksityiskohtia myöten!
Simon: Ei, ei! Shania osaa jo piirtää täydellisesti!
Shania: Öh... Enkö minä tarvitsekaan enempää harjoitusta, vaikka tässä on kyseessä taide?
Simon: Et! Se on valmis! Täydellistä! Lä'detään nyt!
Victoria on tuonut Shanian ja Simonin jälkimmäisen kotiin Aidan puolestaan mennessä kotiinsa omalla autollaan. Kotimatkakaan ei sujunut täysin kommelluksitta, sillä Simon muisti unohtaneensa kännykkänsä kahvilan vitriiniin, ja se piti käydä hakemassa. Billy oli siihen mennessä viimeinkin häipynyt paikalta, ja olikin jo kahvilan sulkemisaika. Simon on laittanut vielä illalla kakkua pöytään kahdenkeskistä kahvitteluhetkeä varten. Pöydässä on myös pari päivää aiemmin Simonin Shanialle antamat ruusut ja itse tehty onnittelukortti.
Shania: Oi kiitos rakas, aivan ihana yllätys nämä synttärikahvit! Oi, sinä se osaat olla romanttinen mies. Kakku näyttää "sairaan mageelta" kuten Caitlin sanoisi!
Simon: Hih! Niin. Päivä’än meni sitten loppyjen lopyksi aika ’yvin… Jos ei lasketa naisasiakkaita ’äiritsevää pikky päskiäistä ja kaikkia asiakkaita ’äiritsevää plastiikkakiryrgiä. Ja seksijyttyjä ’yyteleviä Aidaa ja Viciä. Kaikkea sitä pitääkin kyyllä...
Shania: Oi ne tyttöjen seksijutut olivat kyllä ihan hirvittäviä! Ja se Aidan päätön sekoilu Kenin ja Kaarnan taidekurssilla. Ihan hävetti siellä. Onneksi kahvilan avajaisissa oli kaikilla hyvä olo, sehän on pääasia? Niin, lukuun ottamatta siis niitä häiriköiden uhreja... Eli miltei kaikkia... No, mutta häiriköt saatiin häädettyä ja se meni ihan hyvin.
Simon nyökkää ja alkaa hypistellä tuolilla olevaa takkiaan.
Simon: Vicin piti vielä yllyttää Aidaa
sii'en sekoilyyn... Olen pa'oillani, että sinyn piti kestää työlläistä.
Meidän piti jy'liä kahvilan avajaisia, mikä onnistyi sy'teellisen 'yvin,
myttä sen lisäksi vielä ki'läystämme ja sinyn synttäriäsi, ja ne kaksi
viimeistä asiaa jäivät nyt kaiken sen myyn sä'läyksen varjoon. Sen takia
minä 'älyän nyt tarjota sinylle nämä kääkkykahvit edes.
Shania:
Voi kulta, et usko miten paljon arvostan tätä! Nämä ovat ehdottomasti
parhaat kihlajaiseni, ovathan nämä ainoatkin, haha! Mutta nämä ovat myös
parhaat synttärini, ihan oikeasti. Olen rakkaani kanssa, joka sattuu
olemaan mestarileipuri, hahhahaa!
Simon: No, se on 'yvä, että sinyllä oli mykävää. Myttä...
Shania: Siis minulla on juuri NYT mukavaa.
Simon: Katso nyt tätä! Vasen alanappi repsottaa melkein irrallaan! Enkä minä täjynnyt mitään koko päivän aikana! Tämä näkyy tietysti kaikissa kyvissäkin! Oijjoi!
Shania: Voi en minä ole huomannut tuota lainkaan! Ehkä se on repeytynyt ihan messujen lopussa!
Simon: Ei, sen on täytynyt olla työlläinen jo valmiiksi. Käytin takkia vasta nyt ensimmäistä kertaa. Ja tämä on minyn 'ienoin takkini. Tykkään noista psychédélique kyviöistä ja väreistä.
Shania: Ja se sopii minun pinkkien ja fuksianpunaisten asujeni kanssa niin upeasti.
Simon alkaa leikata kakkua. Simon on puhunut melko sujuvasti koko päivän ajan, mutta nyt hän on jo niin väsynyt, että puhuu vähän mitä sattuu.
Simon: Niin sopii. Pitää korjata se itse tai korjäyttää jollakin taivaalla i'misellä.
Shania: Simon rakas, tuskin nyt sentään taivaalla asti! Tarkoitat varmaan taitavaa ihmistä.
Simon: Niin'än minä jyyri sanoin!
Shania: Minä tiedän jo, ettet pahastu kun korjaan sanomisiasi. Sinä puhuit taivaasta! Hihhiii!
Simon: Ai? No... kerro nyt mikä se Camillen jytty oli? Hän siis kyöli? Miten?
Shania: Oi minä rakastan jokaista sanaa, jonka sanot väärin. En voi sille mitään. Oi miten ihanan näköistä kakkua! En malta odottaa, että saan upottaa naamani tähän, niin herkullisesta näyttää! Niin, Camille parka...
Simon: Niin... Camille?
Shania: Minä olin jossakin reissussa, ja ystäväni Donna oli sillä aikaa kastelemassa kukkiani. Kun palasin kotiin, ihmettelin miten paljon keittiön tasolla olevat istuttamani taimet olivat kasvaneet ja keittiön ikkunaan oli ilmestynyt uusi kasvi roikkumaan. Olin siis enemmän kuin tyytyväinen Donnan kasvien hoitoon. Kunnes käännyin kohti olohuoneen pöytää! Meidän pikku keiki, se retkotti pitkin pöytää ruskeana! Minä miltei pyörryin järkytyksestä!
Simon: Milloin se tapa'tyi?
Shania: Olisiko siitä vuoden verran? En muista tarkasti sitä, mutta voi sitä huutoa, jonka ystäväni sai kuulla. Arvaa miten oli käynyt? Hän ei ollut tajunnut katsoa lainkaan olohuoneeseen, ja se olisi vieläpä ollut helppoa minun nykykodissani, jossa keittiö ja olohuone ovat samassa tilassa! Hän oli sitten yrittänyt kompensoida sitä Camillen kuolemaa perehtymällä tosissaan taimien ravintoon. Ja oli ostanut minulle sen ikkunassa roikkuvan kasvin.
Simon: Mikset sinä kertonyt minylle aiemmin? Lyylitkö, että minä syyttyisin siitä? En minä syyty. Minyltäkin on kyöllyt vaikka miten paljon kasveja. Minä 'ankin sinylle kyllä yyden väyvän! Minyllä ei ole nyt y'tään orkideaa, myttä olen ajatellyt 'ankkia niitä yseitä. Ja sitten sinä saat yyden keikin ja se on meidän väyvämme, hihi! Ei se ole niin vakava asia.
Shania porsastelee hieman suklaakakulla, ja kahvikin on vähällä
kaatua syliin.
Shania: Oi ihana ajatus rakas, kiitos! Oih,
namnam... En minä hennonut kertoa Camillen kuolleen, sillä minulla
on... omnom... ollut niin kurjia kokemuksia noista kukan
kastelijoista. Muistat varmaan, että isäni kasteli koko Dollywoodin
asuntoni kukkien ohessa! Oi kakku on peräti LIIAN hyvää! Ooooh!
Apua, miltei kaadoin kahvia syliini!
Simon: Kyllä minä myistän miten sinä kerroit
siinä tylvästä. Siinä ’ykkyi minyn kirjeeni sinylle, ja se on
vain yksi niistä kyrjistä asioista, jotka ovat vaikeyttäneet
kommynikäätiötä meidän välillämme. Minä olen myös pa’oillani
siitä miten ankara olin sinylle siellä taidepajalla. Ärsytti ne
Aidan ja Vicin jytyt niin, että minä pyrin sitä ärsytystä
sinyyn. Anteeksi.
Shania: Voi ei tarvitse pyytää... Tai no,
minähän sanon nykyään kaiken rehellisesti... Oikeastaan siedätkin
pyytää anteeksi, se huuto ei ollut kivaa. Mutta sinähän olet jo
pyytänyt anteeksi tämän ihanan kakkuyllätyksen myötä!
Simon: Tyntyy siltä, että se ei ole tarpeeksi…
Älä ikinä anna kenenkään sanoa sinylle, että olet ’yönö
jossain asiassa tai et ole riittävän käynis. Koska sinä olet
käynis ja taivaava. Taivaa… Taivaallinen! Kyin enkeli.
Shania: Hihihi, kiitos. Sinä olet minulle niin
ihana!
Simon huokaa syvään kaihoisasti Shaniaa pää kallellaan
katsellessaan.
Simon: No, ainakin
joskys minä olen. Yritän olla koko ajan, myttä en aina onnisty
olemaan sinyn arvoisesi. Hän tosiaan näyttää enkeliltä. Hänellähän on halokin päässään! Ja tuosta sotkusta muistui mieleen, että Shaniahan kuolasi minun päälleni silloin kun me nukuimme yhdessä Vicin sohvalla, sen takia minä olin märkä! Kaikkea tyhmää minä kuvittelinkin; meilläkö muka oikea lapsi... Hihihi!
Shania: Oih Simon, sinä olet aina! Oih... sinä olet, sinä olet... niin... Nyyh... Ääh, nyt minä sotkin kakkua ympäriinsä...
Simon: Älä välitä mistään sotkyistä...
Shania:
No kun pi-pitkin naamaa... Sniff... Öäääh... Ja nyt minua alkoi
itkettämään kun puhut niin kauniisti... Ei minulla ole kakkua silmissä,
nyyh...
Simon: Minä pyy'in ne pois, kaikki myryset ja kyyneleet.
Simon menee pyyhkimään Shanian naamaa ja suutelee tätä sitten
hellästi.
Shania: Oohmmmmh!
Simon: Mmmm... Mäistyypä... 'yvältä. Hihih!
Shania: Kulta, se on oma kakkusi, hihhiii!
Simon: Meidän y'teinen kääkkymme.
Shania: Aivan niin, meidän yhteinen.
Shania ja Simon ottavat vielä pari yhteiskuvaa onnistuneen päivän päätteeksi. Kumpikin hymyilee kuvissa leveästi. Hymyt kuvastavat sitä meiltä heistä sillä hetkellä tuntuu.
Shania tuntee kerrankin olevansa täydellinen. Eikä kyse ole tällä
kerralla rinnoista, ripsistä tai huulista. Ei ulkonäöstä
lainkaan. Shania on viimein löytänyt toisen puoliskonsa, ja se
tekee hänestä täydellisen yhdessä Simonin kanssa.
Simon tuntee samoin; hän on viimein löytänyt sielunkumppaninsa. Jonkun, jonka kanssa juhlia, itkeä, poseerata, elää levitellen kakunmuruja pitkin pöytää, tai riidellä niin ettei se ole turhan vakavaa, vaan sovinto saadaan tehtyä saman tien, eikä kummallekaan jää paha mieli. Sillä hetkellä Simon päättää, että tästä eteenpäin riidat on sovittava saman päivän aikana, sillä koskaan ei tiedä mitä seuraava päivä tuo tullessaan.
Tosin jotkin asiat ovat selviä jo valmiiksi. Seuraava päivä on Shanian lähtöpäivä. Simonin on vaikea hyväksyä sitä, että ei saa enää nähdä Shaniaa joka päivä, kuten on ollut viimeiset melkein kolme kuukautta. Hän oli jo tottunut uusiin rutiineihin Shanian kanssa; siihen, että he nukkuvat ja syövät yhdessä, kävelevät ulkona käsi kädessä, käyvät kaupassa yhdessä, ja Shania osaa sanoa miten kaukana suojatietä lähestyvä auto on... Nyt on yksi auto ihan vieressä, sillä Victoria on tullut kyyditsemään Shanian Dollywoodiin perheensä luo, josta Shanian on määrä lähteä suoraan Cindy Towniin perhekuvausten päätteeksi. Auton takakontti on niin täynnä Shanian tavaroita, ettei sinne ole edes mahtunut kaikki, vaan loput on pitänyt ahtaa takapenkille. Ilma on kolea ja tihkuttaa vähän vettäkin. Victoria odottelee kyydittäväänsä kärsimättömänä, mutta Shania vain roikkuu kiinni Simonissa.
Victoria: No? Shaniaa?
Simon: Onko sinyn i'an pakko lä'teä tänään? Jos menisit vasta ensi viikolla? Tai parin viikon päästä?
Shania: Oi minä haluaisin jäädä tänne ikuisuudeksi! En loppuelämäkseni vaan ikuisuudeksi! Mutta olen pitänyt jo kaikki kolme kuukautta lomaa, mitä minulla on... Huomenna tähän aikaan olen töissä, voi eiii...
Simon: Milloin sinä sitten pääset minyn lyökseni yydestään?
Shania: Voi minä tulen HETI kun vain voin! Voinhan tulla vaikka viikonloppuna, jos jollain viikolla ei ole töitä!
Simon: Toivottavasti se on pian... Minä keksin! Otetaan vielä yksi kyvä meistä, sitten minä voin myistellä sitä aina kyn on ikävä sinyä. Eli joka päivä!
Shania: Otetaan! Ja joka ilta kun kello on kymmenen, minä katson sitä kuvaa. Sinä voit silloin katsoa samaa kuvaa ja tiedät, että ajattelen ja ikävöin sinua.
Simon: Tietysti!
Shania: Ja joka kerta kun on täysikuu, minä tuijotan sitä ja ajattelen sinua. Kun katsomme kuuta yhtä aikaa ja puhumme puhelimessa, on kuin olisimme lähekkäin. Sillä me katsomme samaa asiaa ja kuulemme toistemme äänet!
Simon: Oi, työ oli ypeästi sanotty! Ja joka kerta kyn me kyylemme linnynläylyn, niin se työ meille räkkäyden viestin toiselta. Eikö niin? Hihih!
Shania: Oi, ihana keksintö! Oi rakas...
Simon: Anna vielä pysy, mon amo...
Victoria: Voi vittu, ei tästä oikeesti tule mitään! Ei MITÄÄN pusuja enää, kun siitä tulee sitten kahden tunnin sessio! Vähänkö lääpitte jo toisianne eilen siellä kahvilassa! Eikä mitään pöllöjä runoiluja, kun siitä tulee vielä pidempi sessio! Shania, sun vanhemmillahan oli kiire saada ne kuvat otettuu, ja sitten sun pitäis vielä ehtiä lentokoneeseenkin, joka ei muuten odottele sua yhtään! No, mä otan teistä vielä sen vikan kuvan sit, jos on ihan pakko. Ja SITTEN Shania lähtee niin että hippulat vinkuu!
Simon istuu auton takakontin päälle Shania sylissään, ja Victoria ottaa parista kuvan.
Victoria: Kai sä Simon nyt selviydyt täältä kotiis? Vai pitääkö tulla saattamaan?
Simon: Kyllä minä selviydyn i'an 'yvin. En minä nyt niin onneton ole!
Shania: Oi ole sitten varovainen! Ettet eksy Eiran kaduille!
Victoria kiskoo Shaniaa irti Simonista todellisen työn ja tuskan
voimalla. Shania sen sijaan tarraa entistä lujemmin
kultaansa, koska hän ei halua lähteä. Hän haluaa, että tänään
olisi se päivä, kun Mildred meni naimisiin ja koko seikkailu olisi
vielä edessä. Simonkin pitää Shaniasta kiinni kuin hänen henkensä riippuisi siitä.
Victoria: No se on hyvä sit. Ja nyt loppui kuvaukset! Shania, alahan tulla!
Simon: Eiiii vielä!
Shania: En minä halua! Vic lopeta!
Victoria: Ihan ku tää
olis joku maailmanloppu kun joudutte eroamaan hetkeks... Äh, Shania,
tuu jo!
Simon: Se'än on!
Shania: Ihan surkeaa! Tämä todella ON meille maailmanloppu, nyyh...
Shania päästää lopulta irti ja menee vastahakoisesti autoon. Kaikesta surusta huolimatta Shania vilkuttaa Simonille iloisesti. Simon jää onnettomana tuijottamaan Shanian perään; hän ei saa edes nostettua kättään hyvästiksi.
Shania: Kultani! Minä tulen pian! Ja muista se kuva illalla kello
kymmenen, se kuu ja linnunlaulu!
Simon: Kyllä minä selviän... Nyyh! Ja myistän. Oliko se kotitalo nyt heti noiden täältä näkyvien talojen joukossa? Vai niiden takana vasta seuraava taloryhmä? Helvetti kun on niin vaikea arvioida etäisyyksiä... Tietysti minä eksyn kaikkialla ilman Shaniaa. Mutta en voi
sanoa sitä hänelle, hän vain huolestuisi... Aidakaan ei ole enää auttamassa, kun minä pilasin
meidän ystävyyssuhteemme antamalla hänelle lupauksen, jota en voi pitää. Mitä kummaa minä voin enää sanoa Aidalle? Hän
sekoilee minun takiani, enkä minä keksi miten voin korjata sen. Ja kun Aida kertoo siitä Shanialle, niin siinä menee myös kaikki mitä minulla on Shanian kanssa...
Simon jää tielle seisoskelemaan ja katsoo kännykästään hänen ja Shanian kuvaa. Simonilla on siinä hieman väkinäinen hymy, sillä hän tiesi kuvan olevan viimeinen heistä yhdessä. Toistaiseksi ainakin. Mahdollisesti ainiaaksi. Shania taas hymyilee kauniisti. Niin kauniisti.
To be continued...
Tarinassa mukana:
Ihmeellinen Pieni Maailma -messut Espoon Kameleonten-hallissa 28.-29.9.2024.
Heidi + Ateljee Sirin porukasta Sofia, Luukas ja Eveliina
Sarisecrets + Xian Xian Princess ja Undercover Angel Poppy
Phicen-nukke Lilli
(Mariannen muistiinpanot ovat vähän epäselvät, anteeksi. Saa kertoa kenen tämä nukke on.)
Sari + Virpi
Dolligrafik + Kit, Becky, Irna, Elegia, Cordelia, Midge, Ondi, Letitia ja mahdollisesti joku muukin
Tytti + upea viikinkiasuinen leidi ja sen haalaripukuinen kaveri
Leila + Elina
Mukana myös Simonin kahvila-leipomo Café La Teinte, kahvilatyöntekijät Lilja ja Miriam, ja Mariannen OOAK-nukkeja mininäyttelyssä, joista Simonin lisäksi mukana suunnilleen esiintymisjärjestyksessä: Victoria, tri. Grindstone, Billy, Nahele, Kaleo, Jason, Aren, Jared, Wilona, Caliste, Axl, Jacques, Sireena, Karo, Nala, Angie, Boone, ja toistaiseksi nimetön intialaisneito. Ninnin Shania ja Aida Mariannen matkassa messuilla ja kotona vierailulla.
Kiitokset
Nukkekoto ja
Ken and Kaarna inspiraatiosta jakson nimeen! Yhtä suuret kiitokset kaikille kirjoitusapuna olleille, sekä Simonin kahvilaan nukkejaan tuoneille!
Ja "kiitokset" kaikille Billyn hahmoa inspiroineille tosielämän "miehille"... Osa Billyn puheista ja ajatuksista on lähes suoria lainauksia, ikävä kyllä.