Osa 284 Poikkeuksellisen purevan pakkasen alkuvuosi

 

12.1. Dollywoodissa My Scene TV 3:n (Maiskarin) uutiset: SÄÄ klo:19.20

Meteorologi Pirkka Pyry: Iltaa minunkin puolestani, vaikka ei mikään hyvä ilta olekaan. Kuten näette, kissani Tuuli ja Tuisku ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. Minulle ilmoitettiin, etten saa tuoda enää lemmikeitä studiolle, joten toin nyt pari lelukissaa tuohon pöydälle kovinta kaipuuta keventämään... Mutta sellaista se on, yritetään saada tämän hyytävän kylmän alkuvuoden jatkosta nyt selvää. 

Pirkka Pyry: Melko lailla tasan puoli vuotta sitten eleltiin historiallisen hurjan helteen armoilla ja nyt tilanne on aivan päinvastainen. Siinä missä kesällä korkeapaine Siperiasta toi polttavan kuumaa ilmaa kuin Helvetissä, nyt puolestaan Suomen ylle jämähtänyt korkeapaine aiheuttaa sen, että on helvetin kylmää kuin Siperiassa. Esimerkiksi Lapissa on ollut edellisen kerran näin kylmää 40 vuotta sitten. Kuten täältä nähdään, ollaan 70 pakkasasteessa, ja paikoin pudotaan jopa 89 asteen lukemiin... öh... Hmm...

Pirkka Pyry: Olikos meillä karttaa lumen syvyydestä..? No niin, täällä nähdään tämän hetkinen lumitilanne. Lunta on hyvin hyvin vähän. Etelässä miinus 18 tietämillä, ja mitä ylemmäs Lappia kohti mennään, sitä hurjimmiksi käyvät lukemat. Peräti vähemmän kuin miinus 41! Öö..? Tämähän tarkoittaisi jo kuoppia maassa, jos ihan miinuksella oltaisiin!? Tämä taitaakin olla se pakkaskartta ja se edellinen lumen syvyys...

Pirkka Pyry: Ääh, kirjaimellisesti kis-kis-kismittää niin tämä lemmikkitilanne, että siinä menivät hieman kartat sekaisin. Mutta eiköhän se tulevan viikon sää selväksi tullut väärilläkin kartoilla: lunta ei ole nimeksikään ja aivan helvetin kylmä! Eli ihan suosiolla voi heittää sukset takaisin varaston nurkkaan. Minä lähden tästä muovikissojeni kanssa viikonlopun viettoon, eli hyvää... Äsh! Eihän nyt ollutkaan kuin maanantai. Ei tässä näköjään auta kuin itkeä tai nauraa. Taidan itse kokeilla molempia. Näkemiin.

Vaikka säätiedotus ei lupaa varsinaisia ulkoilukelejä, täytyy joidenkin ulkoilla siitä huolimatta. Tämä koskee muun muassa koirien omistajia. Seuraavana perjantaina Nicola on lähtenyt lenkittämään Zima-koiraansa miesystävänsä Klausin kanssa.

Nicolalla oli aiemmin skotlanninpaimenkoirat Diiva ja Lulu, ja hän tottui niiden rauhalliseen luonteeseen. Nykyinen koira, Lucyn Lassie-kasvattajalta ostettu Zima on saman rotuinen, mutta täysin erilainen luonteeltaan.

Klaus: Mennäänkö vaikka tästä?

Nicola: Mennään vaan. Oi en malta odottaa maaliskuun koiranäyttelyä, jonne ilmoitin Ziman!

Zima sipsuttaa emäntänsä jaloissa, mutta pitää hurjan paljon miehistä. Etenkin Klausista. Se kurkistelee jo miehen perään, joka kävelee paljon kovempaa tahtia kuin Nicola.

Yhtäkkiä koira lähtee juoksemaan Klausin luo.

Nicola: Ajattele, olemme olleet pariskunta kohta puoli vuot-TAAA-AAA! Apuaa! Zima SEIS!

Klaus miettii niin onnellisena parisuhdettaan Nicolan kanssa, ettei alkuun edes huomaa koiraa jaloissaan.

Klaus: Ajatella, puoli vuotta jo! No ei sentään niin kauan, mehän vasta syyskuussa kävimme ensitreffeillä. Muistan kun leveilit sille ranskalaiselle kahvilanpitäjälle kuinka olit oikein konstaapelin seurassa, hahah! Minä mumisin olevani komisario, hehehe!

Sitten Zima innostuu loikkimaan hihnassa.

Nicola: Zima EI! Kulta etkö sinä kuule?!

Klaus: Mitä luule? Sinä itse luulit, että olemme seurustelleet puoli vuotta.

Nicola: Zima on ihan mahdoton!

Klaus: Ei se ole yhtään tahdoton, tuossahan tuo hyppelee riemuissaan!

Lopulta mies tajuaa pysähtyä. Hän katsoo huvittuneena Nicolaan.

Klaus: Voi rakkaani, minä en tajunnut ettet kävellyt ihan selkäni takana. Mitä sanoit Zimasta?

Nicola: No mitä sinä tajuaisit?! Koira on kiskonut hihnassa ja riehunut jaloissasi! Oletko sokea?! Kuvittelin ennen lähtöä, että jäätyisin ylläni tämä kierrätyksestä ostettu Ainon vanha takki. Sen sijaan olen ihan hikimärkänä!

Pariskunnan talvinen koiralenkki päättyy riitaan.

Klaus: Minä olen sokea, en kuule, en luule, enkä tajua! Itse menit kuukausissa sekaisin!

Nicola: Jää siihen kuule ihan keskenäsi sekaisin! Me jatkamme Ziman kanssa tähän suuntaan!

Klaus: Kulta älä! Mitä minä tein väärin?

Nicola: Et kuuntele, tärkeilet vaan!

Klaus: Anna anteeksi! Ota minun takkini jos palelee kovasti!

Nicola: Siinä se taas tuli: ET KUUNTELE!

Seuraavalla viikolla lunta on jo enemmän, mutta kaikkia se ei suinkaan innosta. Kokkolassa Aida on päättänyt painua pakkasia pakoon peräti Havaijille saakka. Hän on juuri sopinut puhelimessa tarkemmin reissusta.

Aida: Ihanaa, että pääsen vihdoinkin sen Keawen komistuksen kainaloon Oahun North Shorelle! Jason kutsui minut luokseen jo syksyllä 2024 Simonin kahvilan avajaisissa, mutta sitten tapasin Jiron ja muutin tänne tuppukylään ja jämähdin tänne... Oi Jason sanoi äsken, että sen lisäksi että voimme surffata mielin määrin, hän opettaa sen lisäksi myös snorklausta. Ja me voimme snorklata jopa haiden seassa! Fantastista!

Aidan elämä on kuitenkin sen verran muuttunut nuoruusvuosien täydestä huolettomuudesta, että hänellä on rakkaat kissansa nykyään.

Aida: Oi Geisha... Oi Lolita... Äidin tulee todella kova ikävä teitä. Niin, äiti lähtee sellaiselle kivalle saarelle sitäkin kivemman miehen kanssa. Kyllä äiti tulee takaisin, mutta äiti ei osaa sanoa milloin. Suzu-täti ruokkii ja hoitaa teitä kun olen matkalla. Oi minun täytyy nyt lähteä hoitamaan muutama tärkeä asia ennen matkaa. Taidan kyllä pyörähtää Alkossa tulomatkalla...

On jo tammikuun loppu ja Etelä-Suomessakin on enemmän lunta. Jaakko on päättänyt lähteä hiihtämään ensimmäistä kertaa sitten kouluvuosien. Jaakko on toki tunnettu suurena urheilumiehenä, mutta silti häntä arveluttaa miten hiihto mahtaa sujua näin pitkän ajan jälkeen. 

Jaakko: Mitähän tästä nyt tulee...? Äh, ei tämä voi olla sen vaikeampaa kuin vesiskootterilla ajo tai vaijeriliuku. Tämähän vaatii ainoastaan oikeaa tekniikkaa, ja sellaisenhan minä opin jo silloin lapsena. Hiihto on samanlaista kuin pyörällä ajo; kun sen kerran oppii, niin ei se ikinä unohdu! 

 

Jaakko lähtee siis itsevarmuutta kerättyään kotinsa läheiselle ladulle hiihtelemään. 

 

Jaakko: Mitenkäs nämä sukset nyt menevät näin ristiin? 

 

Jaakko: No niin, alkaahan tämä sujua! 

 

Jaakko: Minähän olen itse asiassa aivan loistava tässä! Kunpa kaikki näkisivät. Pitää seuraavalla kerralla ottaa mukaan kamera ja kiinnittää se olalle kuvaamaan kun hiihdän. 

 

Jaakko: Tai ehkä otankin Ainon! Niinpä tietysti, hän saa kuvata minua. 

Jaakko: Hupsista! Apua! Mitenkäs tässä näin kävi? 

 

Jaakko: No, ei se mitään! Hyvin sujuu! Hehheh! 

 

Jaakko: Ööh… 

 

Seuraavaksi Jaakko lähtee hakemaan Ainon mukaan hiihtämään. Ainoa ei aluksi innosta lainkaan, mutta Jaakko saa hänet maaniteltua mukaansa lupaamalla seikkailun raittiissa ilmassa. Kamera tosin pitää jättää Ainon toivomuksesta kotiin, sillä hänkään ei ole hiihtänyt sitten kouluaikojen, eikä Aino halua ilmoille todisteita ruostuneista taidoistaan. Pariskunnan kissat tulevat joukolla ihmettelemään mihin palvelijat ovat lähdössä. 

 

Aino: No niin pikku kullanmurut, olkaahan kiltisti sillä aikaa kun äiti ja iskä käyvät vähän sivakoimassa! 

Pian Aino ja Jaakko yrittävät päästä ladulle, ja kummallakin on hommassa vaikeuksia.

 

Aino: Iik! Miten meillä on sukset näin ristissä?!

Jaakko: Hehheh! Niillä on kai jotain toisiaan vastaan. Hehe! Mutta kyllä ne tuosta vielä oikenevat. Tämä vaatii vain harjoittelua, ja sinä olet onnekas kun sinulla on taitava opettaja!

Aino: Apua!

Jaakko: Voi ei! Anna kun autan sinut ylös, kulta. 

Aino: Enhän minä pysy yhtään pystyssä! Onko suksien todella oltava näin kamalan liukkaat? 

Jaakko: No tietysti on, eihän hiihto muuten onnistuisi! 

Aino yrittää uudestaan, mutta pipo on pudonnut maahan, eikä Aino tiedä miten sen saisi nostettua.

 

Aino: Mitä tästä muka voi tulla? En pääse liikkumaan mihinkään suuntaan! 

Jaakko: Odota kun minä tulen apuun! 

Jaakko antaa Ainolle tämän pipon, ja Aino yrittää taas hiihtämistä, mutta mätkähtää nyt polvilleen. 

 

Aino: Auts! Nämä ovat kyllä oikein tappovälineet! Mennäänkö jo kotiin?

Jaakko: Älä nyt kulta vielä luovuta! 

 

Pitkältä tuntuvan taistelun jälkeen Aino ja Jaakko pääsevät viimein ladulle ja onnistuvat jopa etenemään kaatumatta.

 

Aino: Iiih! Tämähän onkin kivaa! 

Jaakko: Minähän sanoin, että hiihtäminen vaatii vain harjoittelua! Helppoa kuin heinänteko!

Aino: Onko se heinänteko muka helppoa? No, ehkä minä en nyt kaadu enää! 

 Aino: IIIKS!

 Jaakko: Täältä tulee apuun suuri sankarisi! Jälleen kerran.

Aino: Ai suuri sankari vai? Ihan samalla tavallahan sinäkin olet kompuroinut!

Jaakko: Mitä? En varmasti ole. Sukset menivät vain kerran ristiin... Ja sekin vain siksi, kun oli kivi kengässä.

 

Aino: Ai kerran ristiin vain? Minä kuule näin vähän enemmänkin kompurointiasi jo ikkunasta, ja sain napattua muutaman kuvankin. 

Jaakko: Mitääh?!

Aino: Että sellainen sankari sinä olet, hihi! Ehkäpä minä opetankin sinua? Odota kun nousen tästä ylös, niin otetaan pieni kisa! Se, kuka on ensin tuolla kukkulalla, voittaa ja saa hieronnan kipeille jaloilleen. Ja ne ovat muuten monot suksissa, eivät "kengät".

Jaakko: Ööh... 

 

Aino: Nyt sitä mentiin! Viuuh! Öh... Hups...

Jaakko: Hahaa! Kyllä minä sittenkin taidan tämän kisan ja sen jalkahieronnan voittaa!

 To be continued...

Tarinassa mukana:

Xara & Nicola, Klaus ja Zima

Merja & Jaakko ja Aino

Ninnin Pirkka Pyry 

Osa 229 Paholainen pukeutuu push-upiin (halloween)

Silky Streetissä viime jaksossa: Shanian isosisko Annika saapui uudella autollaan Shanian luo vierailulle Cindy Towniin. Muutaman viikon visiitin aikana Annika sai nähdä pikkusiskonsa poikaystävää Christian Noiria useaankin otteeseen, mutta Shania tapasi Annikan tuoreen miesystävän vasta lokakuun lopussa ensimmäistä kertaa. Ja miehen näkeminen oli Shanialle järkytys!

Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna vietetään pyhäinpäivää ja Annikan vierailu on loppumaisillaan. Siskokset ovat sonnustautuneet naamiaisasuihin, sillä Christianin paras kaveri Lucas järjestää pienimuotoiset halloween-bileet Kokkolassa.

Annika: Voi miten jännittävää! Joko pian lähdemme naamiaisiin?

Shania: No jännittävää ja jännittävää... 

Annika: Mikset ole lainkaan innostunut? Minä ja mieheni esitämme intiaani-pariskuntaa, onko Christiankin Piru kuten sinä?

Shania: En tiedä, eikä voisi vähempää kiinnostaa!

Annika: No yritä nyt hieman innostua sinäkin. Me ainakin olemme ihan tohkeissamme naamiaisista, vai mitä Tommi-kulta?

Tommi: No ilman muuta, rakas Annikani!

Annikan miesystäväksi on paljastunut Shanian exä Tommi Kuikka, joka paljastui naimisissa olevaksi orgioita harrastavaksi pervoksi vuonna 2017, jolloin Shania ja Tommi seurustelivat. Mies jopa kosi Shaniaa! Nyt Shania ei tiedä mitä tekisi, sillä hän haluaisi kertoa Annikalle ällöttävästä ukkelista kaiken. Isosiskon iloa ja onnea ei kuitenkaan viitsisi pilata.

Annika: Hei Shania meni hakemaan jonkun tummahiuksisen barbi-nukkensa meille vauvaksi!

Tommi: Hieno juttu! Sitten intiaani-perheemme olisi täydellinen.

Shania tuo makuuhuoneestaan Bratz-nuken, jonka löysi keväällä Dollywoodin kirpputorilta.

Annika: Voi minä muistan tämän nuken! Olimme äidin ja Shanian kanssa kirpparilla, kun tämä löytyi. Halusimme sillä shoppailureissulla piristää Shaniaa, sillä hänet oli juuri pettänyt eräs kamala miesystävä Connor. Se lurjus istuu nyt vankilassa! Kuulitko, Tommi?

Tommi kuulee kyllä kaiken, muttei saa silmiään irti Shaniasta.

Tommi: Vai tulit sinä petetyksi? Kyllä se on kumma juttu, kuinka joku saattaa pettää noin upean naisen! Näytät vielä kauniimmalta kuin vuosia sitten, oletko suurennuttanut rintojasi?

Shania: Mitä helvettiä sinä selität?! Ole hiljaa, Annika kuulee!

Shania on miltei raivosta suunniltaan Tommin löpinöistä, mutta silti hämillään.

Shania: Minä kyllä aion laittaa silikonit, tulevan mallintyöni takia! Mutta nyt minulla on vaan uudet push-up-rintsikat...

Tommi: Silikonit taikka etuvarustusta korostavat rintaliivit; väliäkö tuolla? Olet kaikesta huolimatta PIRUN UPEA, kirjaimellisesti, hahah!

Nolostunut ja vihastunut Shania siirtyy kauemmaksi eksästään.

Annika: Tästä tuli kivan näköinen "vauva" meille rekvisiitaksi, kiitos! Mikäs kepukka sinulla on siinä?

Shania: No eikö Paholaisella ole joku tällainen atrain mukanaan? Tämä on joku hiilikeppi, joka kuuluu takkaani. En vielä tiedä, jaksanko ottaa tätä mukaan.

Kolmikko on lähtövalmis, mutta Shania pyörittelee hiilihankoa yhä kädessään ja on ajatuksissaan.

Annika: Mennään jo. Hei meidän pitää ottaa se TaJu Designs-puodista ostamamme koristepuu mukaan!

Shania: Ai joo... Tuo musta puu... Vien tämän kepin takaisin takan luo ja kannan sen puun autoon.

Annika laskee "vauvan" sylistään ottaakseen 2-haaraisen puun ruokapöydältä.

Tommi: Älä Annika-kulta, minä voin kantaa tämän.

Shania: Sinä per... intiaani-perheen isä, et siihen puuhun koske! Ostin sen itselleni halloween-koristeeksi. Tämä tässä on lahjamme Lucasille!

Annika: Ai tuo toinen puu onkin se lahja!

Shania käy vaihtamassa käsilaukkunsa enemmän halloweeniin sopivaksi. Kolmikko ajaa Cindy Townista Kokkolaan, tällä kertaa Tommin autolla. Lucas asuu Halkokarilla ja on vuokrannut hulppeat halloween-mööpelit asuntoonsa. Poikaystävänsä Christianin nähdessään Shania ärsyyntyy entisestään.

Shania: Voi helvetti sinun kanssasi, Christian! Näytät HIRVEÄLTÄ!

Christian: Ja sinä, etelän kaunottareni, näytät aivan HIRVEÄN upealta!

Shania: Juu kiitos, mutta mitä ihmettä sinä muka esität?!

Christian: Minä olen Vitun ruma kissa! Kai muistat, kuinka koiraa ulkoiluttaessa ne rumat kissat häiritsevät Limppua? Minä esitän nyt sellaista ja minulla on fisukin rinnassa! Kissat kun syövät kaloja... Mutta sinä, upea Piruni... Missä helvetin välissä otatit ne rinta-implantit??!!

Shania: No varmaan aamulla!!! Mehän näimme viimeksi eilen illalla, hölmö! Minulla on vaan rintoja korostavat rintsikat! Etkö lainkaan huomaa tärkeintä? No lakkaa siinä jo tuijottamasta tissejäni! Tämä NENÄKORU on se, jota sinun kuuluisi ihastella. Eikö olekin aivan fantastinen?

Illan isäntä Lucas esittää keijua, eikä hänen asunsa häiritse Shaniaa lainkaan.

Lucas: Keitäs sieltä saapuukaan? Tervetuloa naamiaisiin!

Lucas: Terve, minä olen Lucas!

Tommi: Heipä hei, Kuikan Tommi. Suuri kiitos, että kutsuit meidät.

Annika: Hei! Minä olen Annika Simmons!

Lucas: Aa, se Shanian sisko! Peremmälle vaan, upea inkkari-pari!

Christian: Hauska tutustua, olen Christian Noir. Shanian poikaystävä siis.

Tommi: Jaahas, minä olen Tommi Kuikka, Shanian entinen poikaystävä... öö... Annikan siis. Sha-öö-Shanian isosiskon siis. NYKYINEN poikaystävä...

Annika on onnekseen hakemassa autoon jäänyttä "intiaani-vauvaa", eikä kuule miesystävänsä takeltelua. Shania puolestaan on haltioissaan Lucasin koristeluista. Samoin kuin isäntä itse vuokraamistaan vempeleistä...

Shania: Ooh! Sinä olet hankkinut tänne kaikki kauhu-aiheiset huonekalutkin! Keittiö ja kaikki!

Lucas: Tulehan pinkki Pirutar, niin esittelen sinulle kaiken!

Lucas: Katsohan, pinkissä lampussakin roikkuu hämähäkkejä ja lepakoita ja entäs nämä kodinkoneet: KAIKKI ovat teemaan kuuluvia! Tuo tehosekoitin esittää hirviön kouraa ja vatkain-osassakin on lonkeroita!

Lucas: Koko pöytä on kuin valtava lepakko, alhaalla oleva pakastin ruumisarkun muotoinen, vesihana on räystäspiru, kaulimen päät ovat luita, paistinlasta hirviön käsi, patakinnas joku Frankensteinin hansikas ja katsoppa sitä vatkainta kädessäsi!

Shania: Oih, nämä pyörivät vatkaimet ovat jotkut riiviön käpälät! Samoin kuin pöydän jalat ovat isot hirviön tassut, tsihii!

Lucas ottaa pakastimesta tilaamansa valmiskakun, joka esittää muka Shanian vatkaimella juuri tekemää leipomusta. Kumpikin on kovin imarreltu toistensa kehuista.

Lucas: Tadaa! "Valmistit" juuri tällaisen HIRVEÄN upean monsteri-kakun!

Shania: Iihhihii! Johan "tein" hienon, HIRVEÄN herkun, hiihii!

Christian katselee parhaan kaverinsa ja tyttöystävänsä kiljumista ja hihittelyä tuima ilme kasvoillaan.

Annika palaa autolta nuken kanssa.

Shania: Annika! Siinähän sinä olet! Ihanaa!

Annika: Hain vain tämän minun ja Tommin pienokaisen. Oi kuinka kivaa, että sinäkin olet viimein innostunut juhlista!

Shania: Voiko tässä muuta kuin innostua?! Katso nyt, mitä Lucas on saanut aikaan! Nämä tuolitkin ovat jotkut Helvetin lieskat, pöydässä valtaisa luurangon käsi, pöydänkansi on hämähäkin seitti ja oh, katso nyt tuota hellaakin! Sitä en ole vielä lähemmin ihastellutkaan!

Lucas: No siinä tapauksessa Pirutar on hyvä, ja astuu hellan luo!

Annika: No on kyllä hienot puitteet. Harva näkee tällaista vaivaa.

Kas kummaa, ettei Lucasia kiinnosta esitellä mööpeleitään Annikalle, mutta Shanian hän sen sijaan peräti saattaa kauhu-teemaisen lietensä luo.

Lucas: KAIKKI tarjoilut esittävät jotakin hirviöiden kartanossa valmistettua mössöä. Ja tällä koura-paistinlastalla voi vaikka...

Shania: Nii-in..? Tsihih... 

Silmät naulittuina Shanian rintoihin, alkaa Lucas leikin varjolla kouria niitä kornilla paistinlastallaan!

Lucas: Tällä voi vaikka kouraista kauniin Piruttaren pirun pulleita puskureita! Hahaa!

Shania: Hihii... öh... MITÄH?!

Shania ei ehdi järkytykseltään edes huitaista paistinlastaa pois, sillä Christian syöksyy kuin mielipuoli Lucasin luo ja heittää kaverinsa seinää vasten.

 

Christian: Nyt saatana loppuu se naiseni iskeminen! Tulee turpaan että keijun korvissa kilisee!

Lucas: Chrisu rauhoitu, mitä helvettiä?!

Shania: MINÄ EN KESTÄ TEITÄ! LPETTAKAA JO MOKOMAT PELLET!

Christian ja Shania lähtevät keskustelemaan tapahtuneesta ja Lucas jää Tommin kanssa istumaan pöytään.

Lucas: Shanialla vaan on niin pantavat hinkit... Öö... Hänen on pantava eräät Youtube-linkit minulle...

Tommi: Tiedetään... Hänen ryntäänsä-ryn-RYNTÄYKSENSÄ juhliin oli ihana...

Shania ei istu Christianin viereen sohvalle.

Shania: Mitä helvettiä sinä riehut?! Seuraavaksi varmaan räjäytät pommin!

Christian: Mitä sanoit? Sinä olet MINUN räväyttävä povi-pommini, aivan niin!

Shania: Ei Lucas minua yrittänyt iskeä! Kunhan pidimme hauskaa.

Christian: Kuulin, kuinka lirkuttelit hänelle kuin teinityttö!

Asiaa ei Shanian onneksi ehditä puida sen enempää, sillä Annika on jälleen hakenut autosta jotakin sinne unohtunutta.

Annika: Mitäs te? Minä hain tämän koristepuun, joka meidän piti antaa Lucasille lahjaksi.

Lucas on mielissään vieraiden tuomasta lahjasta ja se saa kunniapaikan keskeltä pöytää.

Annika: Nyt minä käyn tämän Mönjää monstereille, herkkuja halloweenin viettoon-keittokirjan kimppuun!

Lucas: Katsohan sieltä jokin uunissa helposti valmistettava pääruoka, Kaylakin kun saapuu pian.

Tommi: Kuka kumma on keksinyt pukeutua keilaksi?

Lucas: Hahah! Nimi lausutaan "keila", mutta kirjoitetaan koo, aa, yy, äl, aa. Kayla on nainen, jota olen viime aikoina tapaillut.

Tommi menee oitis juoruamaan Shanialle, että illan isännällä on emäntäkin. Mies kun päättää käyttää tilaisuuden jutella kahden kesken Shanian kanssa hyväkseen.

Shania: Jaa! Entä sitten? Minkä takia minua pitäisi kiinnostaa joku tuntematon nainen?

Tommi: Koska kohta et voi muuta kuin kiljua! Muistan kyllä, kuinka kammoat kaikkia ötököitä, joten tässäpä on terhakoiden tissiesi päälle väriisi sopiva hämähäkki! Hahaa!

Shania todellakin kiljuu, sillä Tommi on juuri heittänyt hänen rinnalleen koristeena olleen kumi-ötökän.

Shania: Iiiiiik! Ota helvettiin tuo kaamea harakoipi päältäni!!! Senkin vanha, pervo sika!

Tommi: Tämä sika kuule toivoo, että vielä saapuisit orgioihini. Olet tervetullut milloin tahansa, vaikka yhdessä sen seksihullun aasiattaren kanssa, joka vuosia sitten oli mukanasi. Aida hän taisi olla! Tule sitten, kun olet laitattanut ne silikonit! Olisit jo omien tisujesi kera orgioiden upein, mutta että VIELÄ isommat rinnat; ooh, minä ihan kiihotun pelkästä ajatuksesta!

Tommi yllättyy täysin hulluissa kuvitelmissaan, kun Shania potkaisee häntä munille ja viskaa kumi-ötökän päin näköä.

LÄTS!

Tommi: UMPHH! Aaaaiissaatanaaa...

Shania: Siinä on sinulle kiihotusta kerrakseen kirottu pervo! 

Muut ihmettelevät etäämmällä Tommin huutoa.

Shania: Senkin iljettävä ukko! Ajattelin, etten kerro sinusta Annikalle mitään, mutta koska käyttäydyt noin ällöttävästi, taidankin paljastaa KAIKEN!

Shania päättää vaieta Tommia koskevasta totuudesta toistaiseksi, sillä käynnissähän ovat juhlat. Lucasin seuralainen Kayla on saapumassa, muttei osaa perille Halkokarin S-marketin luota. Christian ja Shania lähtevät kävellen kylmään syysiltaan noutamaan naista juhliin.

Lucas: Heheh, Kayla ei ole vielä käynyt luonani, joten hän ei osaa tänne. Chrisu puolestaan ei ole vielä nähnyt Kaylaa, joten hän ei tunnista tätä. Hyvä että Shania lähti mukaan, hän taatusti tuo sieltä kaupalta kotiini oikean naisen! Hei nämä kauhu-piparit ovat valmiita!

Annika: No ohhoh! Kyllä olet taitava, nuohan ovat ihan luun muotoisia.

Lucas: Enkö olekin? Hahaa, kukaan ei tiedä, että kaikki tarjoilut ovat pitopalvelusta!

Annika on vähän ihmeissään, sillä sekä Lucas että oma miesystävä Tommi vaikuttavat olevan omissa mietteissään.

Annika: Mitä te kaksi oikein haikailette? Sellainen ilme on kummankin kasvoilla! Ai hei, Lucasin haikailun kohde ainakin saapuu nyt! 

Lucas: Palasiko Sha... Pelasiko shakkia joku?

Tommi: Ei kiitos, nyt ei huvita takaviistosta päälle käyvät kuningattaret... Yhä sattuu nivusiin...

Annika: Mitä sinä kulta oikein horiset? Lucas, ihana naisystäväsi saapuu!

Shania: Tässä Kayla nyt on!

Kayla: No hei kaikki, mää oon Kayla Kautto ja täältä Kokkolasta.

Kaikki ihastelevat Kaylan asua ja Lucas laittaa ruokaa uuniin.

Lucas: Mitä sinä Kayla esität?

Kayla: Mää oon niinkö steampunk-ilimarosvo! Yleensä kaikki laittaa aina tylsän silimälapun, ni mää hommasin tämmösen tekojalan. Vähä kankiaa tällä koivella on kävellä.

Kun Kayla on kertonut hieman itsestään, vetäytyvät kaikki kolme pariskuntaa omiin oloihinsa.

Shaniaa ärsyttää, sillä Christian ei muuta tee, kuin napittaa hänen rintojaan.

Christian: Bileiden boldeimmat bosat...

Shania: Huooh... Voisitko ystävällisesti katsoa minua SILMIIN?!

Lucas: Kiva juttu, että pääsit kemuihini.

Kayla: Joo mää tykkään kauhiasti sun koristehista. Miks tuo pakastin on raollahan?

Lucas: Oho! Se varmaan jäi vahingossa hetki sitten, kun laitoin sinne pääkallon muotoisia jäätelöitä.

Annika: Oi Tommi-kulta...

Tommi: Oi ihana Sha-ni... ha-halloween-HANI, kröhöm!

Kukaan ei huomaa, miten uunista nousee jo käry.

Shania huomaa lopulta ruuan olevan jo enemmän kuin valmista ja ryntää avaamaan uunin luukun.

Shania: Voi apua, pääruokamme oli palaa uuniin! Täällä on kolme pellillistä syötävää. 

Tommi: Vai syötävää? Onko siinä edessäsi puoliksi piilossa mehukkaat melonit?

Annika: Mitä hittoa tuo oikein tarkoitti?! Ei vesimelonia valmisteta uunissa, senkin hupsu! Hihih.

Shania ottaa patakintaan käteensä nostaakseen luun muotoisia lihavartaita uunista.

Lucas: Mitkäs herkut sinulla siellä ovat? Oletko valmistanut makoisaa maitorauhas... öö... MAITORAHKA-piirasta..?

Christian: Hiljaa! Shaniallla on selvästi lämpimät, muhkeat munkit. Siis uhkeat utaree... Kuulkaa nyt, kuinka sekoititte ajatukseni typerillä jutuillanne! Nuo näyttävät lihavartailta!

Shania: Luun mallisia lihavartaita, aivan niin... Siis ei voi olla todellista, että kaikki miehet näkevät ainoastaan rintani!

Kun lihavartaat on syöty, saa Shania hetkeksi lohtua ja ymmärrystä iltansa ahdingolle.

Kayla: Hei Shania, sää kerroit tuola ko käveltihin tänne Lucasille, että sua vaivas joku juttu. Kerro mulle vain, juttelu voi helepottaa. Ja ota tästä yks tämmönen pääkallo-jätski.

Shania kiittää jäätelöstä ja avautuu Kaylalle.

Shania: Minä tulen aivan hulluksi täällä! Tuntuu, että kaikki kaksilahkeiset ovat kuin lumoutuneita rintojeni takia! He eivät huomaa korujani, eivät edes katso minua silmiini kun puhuvat. Ja kun he puhuvat, joka kolmas sana tuntuu olevan jokin synonyymi rinnoille! KAIKKI näkevät minut kävelevinä tisseinä!

Kayla: Oi tuo kuulostaa niin kauhian tutulta. Oon kokennu samaa. Mää ymmärrän aivan täysin!

Shania: Oi ihanaa! Sinä tiedostat tunteeni ja ymmärrät minua!

Kayla: Nii... Mää tarkotin, että mää ymmärrän täysin kaikkia miehiä. Ja oon kokennu samaa ko ne, ko oon tänään kahtonnu sua. Nii mää oon siis bi-seksuaali! Sulla on kyllä aivan tajuttomat daisarit!

Shania: Ohhoijaa... Nämä halloween-pirskeet saavat loppua minun osaltani tähän. Minun, sekä push-up-liivieni...

To be continued...

Tarinassa mukana: Ninnin Fashionistas 146 (original)=Kayla, Monster High keittiö

HALLOWEEN-KILPAILU ON TÄTEN PÄÄTTYNYT, TULOKSET ILMOITETAAN MYÖHEMMIN SILKYN FB-SIVULLA!