Osa 205 Toivon ja epätoivon toukokuu

Shanian elämä Dollywoodissa on muuttunut viime aikoina paljon; hän ei ole saanut enää tehdä unelmiensa mallintyötä kuin pari kertaa vuodessa saatuaan potkut Dramaticilta ja päästyään LOOK-mallitoimiston listoille. Hän on saanut potkut Adalian Asunto Oy:ltä kiinteistöalan töistä ja eronnut Pinkissimo-yhtyeestä, jossa oli vuodesta 2017 saakka kitaristina. Isaacin jälkeen hänellä ei ole ollut kunnon parisuhdetta ja siitä on jo reilu vuosi aikaa. Komean ranskalaissyntyisen Simonin kanssa Shania on yrittänyt saada seurustelusuhdetta aikaan, mutta homma vaan ei edisty millään. Shanialla on kuitenkin pari valttikorttia hihassaan: Mystinen kultti Galagarin Lapset kiehtoo häntä kovasti, sillä sen karismaattinen johtaja Connor on vieraillut Shanian tapaan Rajamaailmassa ja mies on pyytänyt häntä treffeillekin. Neiti Simmonsille on tarjottu myös glamour-mallin töitä, joskin ne olisivat eri kaupungissa. Lisäksi ystävänsä Nicola, Xara'sin toimitusjohtaja, on luvannut Shanialle, että hän voisi perustaa uuden musiikkikokoonpanon, jossa pääsisi soittamaan rakasta viuluaan.

Huhtikuun lopussa Shania, ystävänsä Faith sekä nuori saksofonisti Madeleine ovat Xara'silla juttelemassa Nicolalle uudesta triosta.

Shania: Ja koska aion muuttaa elämäni täysin, alan ehkä käyttää toista nimeäni, joka on Angelica! 

Faith: Mutta miten se siis liittyy tulevan triomme nimeen? En käsittänyt sitä.

Shania: No jos Angelica-nimen lyhentää Angeliksi, olen keksinyt mielettömän nimen triollemme! Se sisältää meidän jokaisen nimen ja tarkoittaa uskon tekemää enkeliä! Voisimme siis esittää hengellisiäkin kappaleita, jotka olisivat luksusta Pinkissimon kiroilun ja räpätyksen ja päpätyksen rinnalla! Tässä kokoonpanomme mahtava nimi tulee: Angel Made Faith! Madeleinen nimestä sain tuon Made-lyhenteen! 

Nicola: Hetkinen, hetkinen nyt, tytöt.

Nicola: Suunnitelmasi kuulostavat hienoilta ja täytyy myöntää, että trion nimi on varsin nokkelasti keksitty. Mutta. Minulla on teille nyt hieman ikävää kerrottavaa. Koronan takia Xara's on vaikeuksissa muutenkin, joten yhtään uutta duoa, trio tai yhtyettä ei voida tällä hetkellä perustaa.

Kolmikko näyttää masentuneilta ja Shaniaa ärsyttää niin, ettei hän jaksa kuin tuhahtaa.

Faith: Voi ei! Ja minä kun jo kirjoitin meille ensimmäisen kappaleen!

Nicola: Tällaista tämä viihdebisnes on ja etenkin nyt korona-aikaan asialle ei mahda mitään.

Madeleine: Oi minä odotin tätä niin kovasti! Nyt en pääsekään esiintymään kahden jo valmiiksi tunnetun staran kanssa! Voi tätä epätoivoa..

Kokous päättyy siihen ja Shania poistuu harmistuneena paikalta. Madeleine sipsuttaa hänen vierelleen.

Madeleine: Shania, minä niin ihailin sinua Pinkissimossa! Tämä trio olisi ollut minulle unelmieni täyttymys.

Shania: No siinä Pinkissimossa nyt ei ollut mitään ihailtavaa! Nicola sanoi, että tällä hetkellä ei voida perustaa uusia kokoonpanoja, mutta kenties tulevaisuudessa. Toivossa on hyvä elää...

Faith: Olihan valitettava juttu! Mitäs sinulle muuten kuuluu? Minulla on tuossa lentoliput kun Jenkkeihin pääsee taas lentämään. Lähden tapaamaan nykiläisiä!

Shania: No minä olen sinkku ja liittynyt erääseen... seurakuntaan.

Faith: Aa! Oletko tullut uskoon? Ihmettelinkin, kun puhuit hengellisestä musiikista!

Shania: Noo en nyt varsinaisesti... Tai oikeastaan juu... Mutta koska tämä trio-projektikin meni puihin, saatan harkita erästä työtarjousta, jonka sain mallitoimistoltani. 

Faith: Miksi ihmeessä enää harkitset, jos kyse on unelma-ammatistasi?!

Shania: No toki olisin jo suostunut, mutta työ on eri kaupungissa. 500 kilometrin päässä Cindy Townissa! Kämppikseni Daria aloitti jo puhumaan murretta, jota siellä suunnalla puhutaan.

Faith: No johan on melkoista.. Muuttaisit siis pois Dollywoodista?

Shania: No en MISSÄÄN NIMESSÄ! Ystäväni ja perheeni ovat täällä! Työ kestäisi vaan lyhyen aikaa.

Shanian marssiessa ulos Xara'silta, kuulee hän lähestyvät askeleet ihan takanaan.

Shania kääntyy ja näkee nuoren lilahiuksisen naisen vintage-Barbie kädessään.

Pinja: Hei anteeks, etkös sä oo se reality-julkkis? Tai siis susta oli se somekohu sillon ja sähän soitat Pinkissimossaki? Ihan mieletön juttu, et mä näin sut! Sä oot ihan kingi! Vai pitäskö sanoo "queeni"!

Shania: Oh, mikäs sinulla siinä on?! Miss Astronaut-Barbie vuodelta -65! Jos kerran fanitat minua noin kovasti, saan varmaan tämän nuken lahjaksi?

Pinja: Öh.. En mä tätä voi sulle antaa ku mä kerään näitä ja hain tän just pakettiautomaatist.. Sori..

Shania: No, ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se, joka antaa! Kuten äsken totesin eräälle toiselle mustalle nuorelle naiselle: Toivossa on hyvä elää! 

Pinja: Ookei...

Samaan aikaan Aidan kotona on vasta herätty. Aidan oli tarkoitus tehdä aamiaista, mutta hän on juuttunutkin television ääreen.

Aida: Gunnar! Kuuletko?! Et ikinä arvaa mikä reality alkaa ensi kuun alussa?! Big Barbie! Ihan hullua, että BB tulee keväällä! Tämä on vielä joku julkkiskausi taas!

Keittiössä Gunnaria ei voisi tosi-tv vähempää kiinnostaa, ruoka sen sijaan sitäkin enemmän.

Gunnar: Mitä hemmettiä se muruseni oikein aikoo, tappaa minut nälkään?! Jääkaappikin on täynnä alkoholia!

Gunnar: No löytyi sentään kaksi päivää sitten vanhaksi mennyt maito. Pakko kai tässä on miesraukan itse huolehdittava siitä, että pysyy hengissä, kun emäntä vaan tuijottaa ruutua. Muropaketinkin se Aidaseni on jättänyt auki... Voi minua raukkaa.

Gunnarin kuskatessa pilaantuneita aamiaismurotarvikkeitaan pöytään, tulee Aida hihitellen keittiöön.

Aida: No niin kulta, kuulin kyllä joka sanan. Voit lopettaa tuon marttyyrinäytelmän siihen paikkaan, minä keitän hyvää puuroa!

Gunnar: Ai minkä ihmeen näytelmän? Kyllä minä näillä pärjään, juuri ja juuri. Ojentajat ja hauikset toki saattavat hieman pienentyä vähäisellä ravinnolla, mutta ehkä minä kelpaan laihanakin...

Aida: Nyt rakas suu tukkoon ja pois se muropaketti! Maito menettelee vielä. Käyhän pöytään nyt!

Gunnar istuutuu pöytään, johon tyttöystävänsä tuo leipää. Mies on kovin tyytyväinen itseensä.

Aida: Leikkaatko kulta minullekin yhden viipaleen? Minä keitän kattilallisen kaurapuuroa, niin ei tarvitse pelätä lihassurkastumaa ainakaan tänään!

Gunnar: Ei sinun olisi tarvinnut minua varten mitään keittää... Kjäh kjäh kjäh... Arvasinhan, että sapuskaa alkaa tulemaan kun pistää pienen show'n pystyyn! 

Aida menee valmistamaan kaurapuuroa. 

Aida: Ajatella kulta, huomenna on jo vappu! Mitähän keksisimme?

Gunnar: Angie kai pitää jotkut pikku illanistujaiset. Menemmekö siis Trolliwoodiin?

Aida: Booneko kertoi? Koronasäädösten mukaan ei muistaakseni saa kokoontua kuin kuusi henkilöä yhteen paikkaan, joten niistä tulee todellakin pienet istujaiset. No, kunhan saa viinaa. Ja sieltä sinun luoksesi yöksi?

Gunnar: Juu, Boonelta kuulin siitä. Ja tietysti siellä ryypätään, onhan vappu. 

Aida: No me menemme siis sinne. Käyn ensin päivällä Shanian ja Caitlinin kanssa jossakin.

Gunnar: Ja totta helvetissä minun luo yöksi! Saanko toivoa, että laitat ne punamustat pitsistringit mielikseni?

Aida: No tietysti! No niin, puuro on valmista kohta. Viitsitkö laittaa leivät paahtimeen?

Gunnar: Kyllä minäkin hoidan osuuteni aamiaisen laitosta! Etenkin, jos muruseni käyttää huomenna niitä syntisiä hepeniä! 

Aida: Sinun takiasi mitä ikinä haluat! Mutta parilla ehdolla; laita sepaluksesi kiinni ja tänään otat salaattia leivällesi!

Gunnar: Eihän minulla ole kuin nappi auki! Vai vielä rehuja tässä pitäisi alkaa raavaan miehen syömään! Minä vaadin nähdä hepenet ilman mitään salaatteja! Sen sijaan käväisen röökillä noita paahtoleipiä odotelles... SA-ATANA SENTÄÄN! Kyllä säikähdin kun ne pomppasivat sieltä jo!

Pian pariskunta nauttii aamiaista pöydässä. Gunnarin farkut ovat kiinni ja leipien välissä salaattia.

Gunnar: Kaikkea helvettiä sitä joutuukin naisen takia tekemään!

Aida: Hihii, kyllä minäkin osaan tämän pelin; mitäs esitit nälkiintyvää marttyyriä!

Aamiaisen jälkeen Gunnar käy tupakalla ja sitten katsotaan yhdessä reality-sarjaa Nannan ja Nicon Loistolomat.

Gunnar: Eihän tämä niin huono ohjelma olekaan! Tuo kaksikko on idiotismin multihuipentuma! Ai helvetti! Tuo Nicohan oli siinä Tanssii tähtösten kanssa -ohjelmassa valssaamassa Angien kanssa! Öh, siis ei sillä, että MINÄ moista roskaa katsoisin, mutta Simon jauhaa siitä sarjasta aina. Ja tietysti Angie ja Boone myös. Kaikkia pellejä sitä pitääkin tutun kautta tuntea... 

Aida: Oi kulta, kaikki ovat sinulle pellejä.

Gunnar: No eivät ihan kaikki! Angie on ihan fiksu, ja Boonekin melkein. Caitlin on hullu hauskalla tavalla, ei tyhmällä pellen tavalla. Vic taas vähän niin ja näin; työasioissa fiksu, mutta ihan kuin teinityttö siinä miten Simonia palvoo. Shania on kajahtanut samasta syystä, ainakin bilekäytöksensä perusteella. Toivon mukaan se johtui vain kännistä. Simonista ei kannata edes puhua. Sinä puolestasi olet täysin pellen vastakohta, armaani. Voi kun saisimme olla tällä tavalla sylikkäin vielä vuosikymmenien päästä.

Aida: Kyllä me varmaan saamme. Ainakin toivon niin. Oi rakkaani... Hei, mitenkäs housusi ovat taas auki?

Gunnar: Arvaapa kaksi kertaa mitä teemme, kun tämä roskasarja loppuu! Ryähhähhähhää!

Seuraavana päivänä on perjantai ja vapun aatto. Shania, Aida ja Caitlin ovat lähteneet pyörähtämään kahvilla Café Camnerissa.

Aida: Kyllä tuli lämmin ja aurinkoinen päivä! Aivan loistava sää ryypätä!

Shania: Minä en aio ryypätä! Kahvittelen vaan, kuten aina ennenkin. En ole koskaan käynyt tässä kahvilassa, vaikka on ollut tarkoitus. Kuvittelin tämän paljon isommaksi.

Caitlin: Tää on normisti yli puolet suurempi, näit pöytii on himputisti enemmän. Meitsi on käyny tääl Hetskun ja Ellun kaa.

Aida: Koronan takia tuohon taaksenne on laitettu väliseinä, jonka taakse suurin osa pöydistä on jätetty. Vaikka täällä ei olekaan kuin kaksi pöytää, parempi sekin, kuin että kahvila olisi kokonaan suljettu!

Caitlin: Tosi siistii dokaa pitkäst aikaa! Me kelattiin mennä vaan Hetskun ja Ellun kaa Hetskun ja Rubyn kämpille illal ja sit huomen vappupäivänä joko Hesaan Kaivarille tai Dollywoodiin Koivurille. 

Shania: Minua eivät Kaivopuistot eivätkä Koivupuistikot kiinnosta. Masentaa niin, ettei siitä triosta tullutkaan mitään. Pyörimme kai Darian kanssa kotona. Ja tiedoksenne: SELVIN PÄIN!

Aida: No mitenkäs te nyt yhtäkkiä olette lopettaneet ne ryyppäämiset ja huumehörhöilyt?

Shania: Dariaa ne kiinnostaisivat yhä, mutta johan minä sekoilin tarpeeksi vuodenvaihteessa. Daria täytti huhtikuun lopussa 26 vuotta, silloin me nautimme viimeisen kerran jotakin.. no, pientä.

Aida: Vai niin.. No, toivon todellakin, että onnistutte lopettamaan! Me menemme tänään Trolliwoodiin Angien järjestämiin pikku bileisiin. Koronan takia siellä saa olla vaan kuusi ihmistä.

Shania: Älkää nyt ottako itseenne, mutta olen aivan epätoivoinen. Minusta tuntuu, ettei minulle ole täällä kaupungissa enää mitään! En todellakaan tarkoita teitä rakkaita läheisiäni; ystäviäni ja perhettäni. Mutta minä haluan miehen! Simon vaan jumittaa siellä Pariisissa, eikä Connor ole ilmoittanut mitään itsestään! Jos edes hänen kanssaan pääsisi niille treffeille... Niitä kulttisessioitakaan ei ole ollut, ei liioin mallihommia LOOK:issa. Mutta siellä Cindy Townissa mallintöitä olisi! Sain ensin LOOK-mallitoimiston Michelleltä sellaisen käsityksen, että pääsisin poseeraamaan niihin miestenlehtiin ainoastaan silloin, jos minulla olisi silikonirinnat. Mutta pääsiäisenä kun olimme Katjan kanssa kuvattavina, hän kertoikin, että toki töitä olisi ihan nyt heti! Ei toki niin rahakkaita mallikeikkoja kuin isorintaisena, mutta olisi kuitenkin! Nichelle on niin järkyttynyt aina kun puhun hänelle niistä silikoneista. Mitä mieltä te olette? Myös Daria on niitä vastaan.

Aida: Tee mitä huvittaa, omapa on kroppasi! Ymmärrän työn perässä muuttamisen eri kaupunkiin, etenkin kun sehän oli vaan parin kuukauden sopimus, eikö? Mutta mikä helvetin pakkomielle sinulla on taas löytää uusi mies?! Ja eiköhän niitä täältä pk-seudulta enemmän löydy kuin jostakin pikku kaupungista!

Shania: No olenko löytänyt täältä KUNNON miehiä?! Roistoja, pettureita ja pervoja vaan. Isaac oli hyvä mies ja hänen menettämisensä on jäänyt kaihertamaan. Sebastiania ajattelen usein, mutta se johtuu siitä, etten voi vieläkään sisäistää sitä, että hän on kuollut!

Caitlin: Et sä löydä kunnon jätkää väkisin ettimäl. Se Oikee tulee vastaan just sillon ku sä vähiten sitä kelailet. Mut joo, ei meitsii haittaa kauneusleikkaukset, eli meitsi ei ala huutaa jos otatat jättihinkit. Meitsin vanhin likka on muuten alkanu valittaan ettei diggaa kropastaan ja se on ihan paskaa kuulla 8-vuotiaan skidin suusta. Sen pikkusysteri on kattokaas sitä hoikempi ja sil on vähä enemmän muotoiki jo, vaik on vuoden nuorempi.

Shania: Jennako? No huh huh! 

Caitlin: Juu Jenna tietty. Pari tyyppii on luullu Jennaa siks meidän perheen lapsmalliks ku meitsi on ollu likkojen kaa jossaki. Ja sit Katja on ollu ihan paskana ku siit on tullu vähä tukevampi ja se on se malli. Se on nykyää tällane suora pötkö. 

Shania: No mahtaa tuntua pikku-Katjasta kurjalta, että pikkusiskoa luullaan malliksi. Asiaan on puututtava jollain tapaa pian, ettei Katjalle käy kuten minulle. Minähän olen kärsinyt anorexiasta, kuten muistatte. 

Caitlin: Joo kyl me Jaakon kaa jotain yritetään keksii. Täytyy toivoo, ettei Katjalle tuu syömishäiriöö.

Aida: Pelkkiä ikäviä puheenaiheita vaan meilläkin on nykyään. Nyt kuulkaa vietetään vappua ja iloitaan! Lähdetään, otan tuon ilmapallon mukaan. Jiihuu! HYVÄÄ VAPPUAAA!!!!

Caitlin: Täs on aika snadisti vaikee iloita ku vatsas tuntuu siltä, et tohon lattialle plörähtää koht kuirut..

Caitlin ei tiedä, että kotonaan hänen perheellään ei olekaan niin kiva vapputunnelma kuin hän oletti. Jaakko ja tytöt ovat juuri lähdössä ostamaan tytöille vappuhyrriä ja muita kausihärpäkkeitä, kun Jaakko huomaa perheen saksanpaimenkoiran Iso Arskan makaavan pihalla. Koira ei tavalliseen tapaansa ryntää iloisena vastaan.

Jaakko: Tytöt hei, odottakaa siinä! 

Katja: Faija hei, miks Arska vaan nukkuu?

Iso Arska on ollut Jaakon rakas koira jo yli 10 vuotta ja kärsinyt viime aikoina monestakin vaivasta. Jaakko ryntää rakkaan lemmikkinsä luo.

Jaakko: Iso Arska! Oi mikä sinulle on tullut?! Iskä tässä, herää kulta!

Jäykän siskokset luulevat koiran vaan nukkuvan sikeästi. Jenna todellakin on muuttunut vartaloltaan enemmän mallimaiseksi kuin Katja. Autistinen Jonna puolestaan vaikuttaa jäävän muita huomattavasti lyhyemmäksi.

Jenna: Miks me ei saaha mennä tonne? 

Katja: Täh? Itkeekö faija?!

Pian koiransa luo päästyään Jaakko huomasi rakkaan lemmikin menehtyneen. Hän pyytää lapsensa kyyneleitä pyyhkien koiran luo.

Jaakko: Oi iskän rakas poika... Lepää rauhassa kulta..nyyh..

Katja: Mikä sille tuli? Eiks se viel aamul käyny normisti paskalla ja silleen?!

Jenna: Oi Arska-parkaa... Tulee tosi kova ikävä sitä.

Jaakko: Koira eli vanhaksi rotuunsa nähden ja olihan sillä vaivoja, mutta silti tämä tuntuu kuin olisi lapsensa menettänyt.

Jonna: Pois.. Pois... 

Jaakko on niin surun murtama, että Katja ja Jenna pyytävät isäänsä istuutumaan hetkeksi.

Jaakko: Ei, minä en kestä tätä! Näitä jatkuvia vastoinkäymisiä ja kuolemaa! Ensin velipoika sieppasi Katja sinut, sitten äitinne miltei vuodeksi, toisella velipojalla on pahoja ongelmia kummitätisi kanssa, Katja.. Sitten korona vei äitini ja te jäitte ilman mummia ja nyt vielä tämä! En kestä enää! Remonttikaan ei valmistu ikinä!

Jenna: Älä huoli iskä, kyllä kaikki järjestyy. Me pidetään susta huolta.

Katja: Nii just faija. Tehän olitte ottamas meille jotain omaa pikku koiraa sillon ku me oltiin ihan snadei. Sillon ku mutsi oli nähny harhoi siel Traumarääpyis ja luullu chihuahuaa alieniks tai jotain. Ni nythän se ei kärsi mistään jälkistressistä, ni nythän me voidaan ottaa uus koira!

Jaakko: Mikään eläin koko universumissa ei korvaa Arskaa... yhyy... Mutta pakko kai se on ottaa uusi.. Oi tavaton tätä epätoivoa!

Autistinen Jonna on koko elämänsä kommunikoinut paremmin eläinten kuin ihmisten kanssa. Onneton pieni tyttö käpertyy kuolleen koiran viereen pieni sydän särkyneenä.

Jonna: Pois... Pois... Pois, pois, pois! Eeiiiiiii!!!

9.5. on sunnuntai ja äitienpäivä. Shania on lähdössä vanhemmilleen äitienpäiväkahville. Annika on menossa sinne vasta myöhemmin, sillä hän pakkaa matkalaukkujaan.

Shania: Annika, tänäänkö sinä todellakin lähdet Minnesotaan?!

Annika: Kyllä vain. Granny Steph, tätimme ja setämme tulevat minua lentokentälle vastaan. Jännittää ihan hirvittävästi tavata heidät!

Shania: He ovat ihania ihmisiä ja omaa vertasi, älä siis hermoile. 

Annika: Sitten vierailen Sineadin ja Aaronin luona ja saattaa olla, että käyn siellä Kaliforniassakin. Haluan nähdä toisenkin mummini, vaikkei hän minusta ole kuullutkaan. Eikä hän kuulemastani päätellen välttämättä tietäisi kuka olen, vaikka olisin ollut ikäni osa perhettä. Toivon ja rukoilen, että matkani juurilleni onnistuu hyvin. Lennän AGA:lla ja kahden välilaskun kanssa reissu kestää 20 tuntia 58 minuuttia! Siellä on kaksi puhdistus- ja turvallisuuskäytäntöä, eli desinfiointi ja kasvomaski! Eihän nykyään olekaan sellaista paikkaa, jossa niitä ei olisi!!!

Shania: No ei todellakaan. Joka kaupan ovilla desinfioidaan kädet ja julkisessa liikenteessäkin ollut maskipakko jo jonkin aikaa. Mutta oi sisko-rakas, kyllä matkasi onnistuu! Minä lähden vanhemmillemme nyt, sinäkö tulet sitten kun olet pakannut kaiken?

Annika: Juuri niin. Vanhempamme vievät minut sitten kentälle. Tule mukaan saattelemaan, jos ehdit.

Shania: Tietysti! Oi Annika, jos en jostain syystä pääse saattamaan sinua, haluan halata sinua nyt kunnolla!

Annika: Oi pikkusiskoni, minua jännittää niin, mutta olen niin onnellinen uudesta, oikeasta perheestäni, etten voi kuin toivoa, ettei tämä olekin unta!

Hetkeä myöhemmin Shania saapuu äitinsä pieneen kaupunkiasuntoon Barbie Boulevardilla.

Jonathan: Tervetuloa tyttö-kulta!

Shania: Tervehdys ja hyvää äitienpäivää!

Jacqueline: No hei Shania! Ja kiitos.

Shania: Oi täällähän on samaan aikaan muitakin sisaruksiani! Terve vaan teillekin Junior ja Sonja! Ja tietysti pikku Junnu siinä leikkiautoinesi!

Jonathan: Ei Sonja ole täällä.. Ai, sinä luulit isoveljesi uutta tyttöystävää siskoksenne! Tämä kaunis punapää tässä on Takalan Jorman tyttö!

Pikku Junior: Shania! Tuu leikkiin!

Shania hämmentyy kuultuaan, että häneen selin päin istuva nainen, jonka hän oletti olevan siskopuoli Sonja, onkin Juniorin tyttöystävä! Ja vieläpä Takalan tyttö taas kerran!

Shania: Mitä ihmettä? Junior ja Mckenna, oletteko menneet jo kolmannen kerran yhteen?! Ei kun oi anteeksi, ethän sinä olekaan Mckenna, vaan...

Junior: Mckennan pikkusisko Candy. 

Shania: No jo oli kaksi perättäistä yllätystä! Hei Candy!

Candy: Hei vaan Shania, pitkästä aikaa. Huvittaa, että luulit minua ensin siskoksenne ja sitten minun siskokseni! 

Shania: No meidän Junior seurusteli isosiskosi kanssa kahteen eri otteeseen vuosia sitten, joten en edes kuvitellut, että olisit joku muu kun isä puhui Takalan Jorman tyttärestä!

Shania: Kuinkas te kaksi nyt päädyitte yhteen? Ahaa, nyt minä tajuan sen, kun Junior Pikku Junnun synttäreillä puhui jostakin kauniista punapäästä, joka hänellä oli kiikarissa; se olit sinä!

Candy: No minähän se... Muistatko vielä sen pienen konditoriani Barbie Boulevard Centerissä? Junior alkoi ravata siellä päivittäin ja lopulta me rakastuimme.

Shania: Toki minä muistan Candy's Cupcaken! Käyn siellä joskus vieläkin. Ja sinullahan on tytärkin! Se ihana äitiinsä tullut Caramel. Hei meillä on täällä tosiaan tänään kaksikin äitiä! Hyvää äitienpäivää sinullekin!

Candy: Oi kiitos!

Junior: Caramel pitää minusta, se on tärkeintä!

Pikku Junior: Hei tuu ny Shania leikkiin! Kato, tää on kuplavolkkari!

Shania: No jopas on hieno auto!

Jonathan: Kyllä se kuulkaa isäpapan sydäntä lämmittää, kun vanhin poika valitsee kumppanikseen parhaan kaverini kunnon tytön! Ja nyt ei tarvitse Candyn enää olla yksinhuoltaja, meidän Juniorhan voisi adoptoida tytön!

Candy: Kröhöm! Niin, tuota..

Shania: Isä! Älä viitsi olla taas noin nolo. Juniorin ja Candyn suhde on alussa vasta ja sinä puhut jo ihan hulluja! Joko te muuten olette kahvit juoneet?

Jacqueline: Kahvia on valmiina pannussa, mutta haluaisin jutella ensin kahdestaan kanssasi.

Pikku Junior on onneton kun äitipuolensa Jacqueline vie Shania-siskon olohuoneeseen. Candy jää leikkimään pojan kanssa autoilla. 

Shania: Toivotinko jo hyvää äitienpäivää?

Jacqueline: Välittömästi saapuessasi, kiitos vielä.

Shania: Haluatko jutella niitä näitä, vai onko kyse jostakin henkilökohtaisesta, Emilia-mummista kenties? Annika aikoo mennä tapaaman häntäkin Amerikan reissullaan.

Shania: Ja arvaatko mitä?! Ellen olisi löytänyt erästä hengellistä ryhmää täältä Dollywoodista, muuttaisin nyt joksikin aikaa Cindy Towniin mallihommia tekemään!

Jacqueline: Muistan kyllä, kun kerroit noista asioista Junnun synttäreillä.

Shania: Mutta se hengellinen ryhmä ei ole kokoontunut vähään aikaan, koronan takia tietysti, niin saatan ehkä lähteäkin sinne Cindy Towniin!

Jacqueline näyttää onnettomalta.

Shania: No, mikä on? Äiti?

Jacqueline: No eihän tästä mitään tule! Vanhin tyttäreni lähtee koko kesäksi Amerikkaan, toisiksi vanhin tyttäreni asuu siellä vakituisesti ja nyt nuorin tyttäreni muuttaa kenties satojen kilometrien päähän eri kaupunkiin!

Shania: Mutta.. Sinähän aina itse olet kehottanut meitä tarttumaan elämässä hyviin tilaisuuksiin ja..

Jacqueline: Minulla on syöpä.

Shania järkyttyy äitinsä sanoista niin, että menee sanattomaksi.

Jacqueline: Silloin kun Junnun syntymäpäivillä kummastelit, mitä me aikuiset puuhasimme tuolla WC:ssä, niin Annika tunnusteli kyhmyä rinnassani ja miehet tulivat perässä katsomaan mitä teimme. Isäsi pakotti minut välittömästi Tohtori Alvarssonille. Vasemmasta rinnastani löytyi pienikokoinen syöpäkasvain, jossa on sekä karsinoomaa, että sarkoomaa. 

Shania: Ei, ei ei! Tämä ei voi olla todellista! Sinä et voi kuolla! Elät ikuisesti, olethan äitini!

Jacqueline: Ei hätää, tyttö-kulta. Onneksi kasvain havaittiin niin ajoissa, että ennusteeni on varsin hyvä. Sädehoidot alkavat ensi kuussa. En todellakaan aio kuolla moiseen pikku nystyrään, joten turha pelko pois! Meidän täytyy nyt vaan pitää perheenä yhtä ja toivoa parasta.

Shania: Toivoa ja toivoa! Pelkkää epätoivoa tämä on koko elämä! 

Huolimatta äitinsä toiveikkaasta asenteesta, ryntää itkevä Shania pois täysin tolaltaan.

Shania: Luulin, että tästä vuodesta ei voisi tulla huonompi kuin tuosta koronavuodesta, mutta sama paska näköjään jatkuu!

Jacqueline: Shania, älä mene! Huooh, johan on äitienpäivä...

Myöhemmin samana sunnuntai-iltana Shania on selvitellyt ajatuksiaan äitinsä syöpään liittyen ja voi jo hieman paremmin. Aida on tullut käymään Shanialla, mutta on Shanian harmiksi ottanut Gunnarin mukaan. Shania olisi kaivannut tyttöjen välistä keskustelua. Gunnar ahtaa suuhunsa tarjolla olevia konvehteja.

Aida: No, onko Connorista kuulunut? 

Shania: Ei vieläkään.

Gunnar: Ai kenestä?

Aida: No minähän kerroin siitä tärkeilijästä, joka pitää itseään Jumalasta seuraavana! No onko Simonista kuulunut?

Shania: Hänestä kuuluu aina välillä. Hän kertoo paikallisista koronasäädöksistä, kahvilatyöstään ja siskostaan, muttei mitään sellaista, mitä minä haluaisin kuulla. Ja minähän tietysti haluaisin kuulla hänen sanovan, että hän palaa seuraavalla lennolla Suomeen ja aloitamme KUNNON parisuhteen. Tuollaisen kuin teilläkin on. Oi minä taidan tosissani olla teille kateellinen... Jo pelkästään katseet, joita keskenänne vaihdatte ilmentävät puhdasta rakkautta toinen toistanne kohtaan...

 

Gunnar: Et kai sinä hyvä tyttö nyt tosissasi Simonin kanssa oikeaa parisuhdetta toivo? Sellaista kuin minulla ja Aidalla on? Ei helvetti! Et sinä mitään sellaista voi saada sen itseään täynnä olevan muotikuteilla pröystäilevän ja kasveille puhuvan hermoheikon pellen kanssa! Minä en todellakaan ymmärrä, miksi naiset aina pörräävät hänen ympärillään. Jätkähän on ihan avuton naisten kanssa, ja on vielä tylsä kuin puupölkky! Hän ei omista edes ajokorttia, saati yhden yhtä autoa tai prätkää! Mitä sellaisen tylsimyksen kanssa muka voi harrastaa? Ei seksiä ainakaan! Rähähähä!

Shania: No miksi sinä mitään Simonin upeudesta ymmärtäisitkään, olethan mies! Älä siis yhtään yritä vaivuttaa minua epätoivoon! Ja sekä minua että Simonia kiinnostaa ainakin muoti ja mikä tärkeintä: kahvi!
Gunnar: Hah! Kahvia Simon kittaa ihan liikaa ja sitten valittaa, kun perästä kuuluu! Hei, ehkä juuri sen takia hän ei haluakaan seksiä muiden kuin niiden rehujensa ja pumpattavan barbinsa kanssa. Mitä seksistä muka tulisi sellaisen kanssa, jolla on aina paskat housuissa?! Rähähähää! Varo Shania lainaamasta Simonille barbejasi! RYÄHHÄHÄHÄHÄÄ! Ai hitto kun minä olen hauska! Kuolen kohta nauruun... Hähhähähää!

Gunnar mättää Shanian konvehteja naamaansa entistä ahnaammin, ja Aidaa hävettää sekä poikaystävänsä ahmiminen että törkypuheet Shanian edessä.  

Aida: Ole sinä Gunnar nyt hiljaa, Simon merkitsee Shanialle kovin paljon! Älä mollaa häntä koko ajan. Ja lopeta se suklaan mussuttaminen, olet kuin pikkulapsi jouluna!

Shania: Öh.. No, jokaisella on mielipiteensä... Suklaat on tarkoitettukin syötäviksi, joten anna mennä vaan! Simonista vielä sen verran, että kunpa hän vaan palaisi jo Ranskasta!

Gunnar: Minä olen kyllä edelleen sitä mieltä, että Simon saattaa olla homo. Kun hän viimein palaa Pariisista ja joku oudon näköinen heppu seisoo vieressä, Shania haistelee nenä nyrpeänä ja kysyy: "Onko tässä joku pierry?" Ja Simon ylpeänä tunnustaa, että: "Kyllä on, tässä on poikaystäväni Pierry." Ryähhähhää!

Shania: Simon ei ole mikään homo! Hän on hieno, kulturelli ja herkkä mies! Toki nuo asiat pätevät homoihinkin, mutta tiedät kyllä Gunnar, mitä tarkoitan.

Gunnar: Kuules nyt, Shania. Jos sinä yhtään jännitystä kaipaat elämääsi, niin unohda Simon ja mene mieluummin treffeille vaikka sen kulttijohtajan kanssa. Saisit ainakin miehen, jonka aivokapasiteetti ei ole huonekasvin tasolla vaan kattaa jopa koko huoneen ja muuttaa siellä olevat ihmiset kasveiksi. Hähähää! Minusta tulisi loistava koomikko, vai mitä? Nauratan itseni tärviölle! Hähhähähää!
Aida: Joo hehhee... Kas kun meitä "yleisöä" tässä ei naurata lainkaan...
Gunnar: Minä kyllä tunnen Simonin sen verran hyvin, että... Nam! Ovathpa nämhä konvehdit hyviä! Niin msiis tiedhän, että hänestä ei sinhulle miemhtä tulhe, Smania. Eihän hänen puheestaamkaam smaa mitään selmvää! Kiäh kiäh! Köh köh köh! Öh, meinasi mennä suklaa väärään kurkkuun! Kuka hitto näistä konvehdeista on keksinyt tehdä näin isoja? Näissä pitäisi olla merkintänä, että aiheuttavat tukehtumisvaaran.

Aida: Voi kultaseni, suklaarasiassahan onkin varoitus, etteivät nuo sovi pikkulapsille, hihii!

Silloin Shanian kännykkään tulee viesti ja toivon kipinä herää hetkessä.

Shania: Jipii! Se on Connor! Hän lähetti viimeinkin kutsun treffeille!

Gunnar: No niin! Nyt pääsee tyttö paneskelemaan! Hähhähähähhää!

Shania: Voi hitto, pitikin möläyttää ääneen! Nyt Gunnar saattaa kertoa Simonille, että olen menossa treffeille toisen miehen kanssa! Pakko vaan valehdella nyt. Niin, kröhöm.. Ei tämä näköjään ollutkaan treffikutsu, vaan kutsu seurakuntamme hengelliseen tapaamiseen... 

SILKY STREETILTÄ KAIKILLE ÄIDEILLE IHANAA ÄITIENPÄIVÄÄ!!!

to be continued...

Tarinassa mukana: Xara & Nicola, Faith, Madeleine ja Pinja

Mariannen Gunnar vierailulla

Ninnin Life in The Dreamhouse Midge=Candy, Jennan uusi kroppa