Osa 185 Shania, kuka on Se Oikea? 3/3 Hän on Se Oikea! (Kaamostrilogia!)

Sarjassa tapahtunutta: Shania on seurustellut mustan Isaac Williamsin kanssa kohta puolitoista vuotta, mutta on alkanut viime aikoina sekoilla suhteen vaarantamiseksi. Ensin hänen ovelleen ilmestyi Brandon Hayes; puoliksi suomalainen, puoliksi amerikkalainen vaalea komistus, jota Shania alkoi tapailla Isaacilta salaa. Brandon luulee Shaniaa sinkuksi. Sitten Shanian luo tupsahti eksä vuosien takaa; ristiverinen komea ex-rikosetsivä Sebastian Gilbert, joka halusi Shanian takaisin itselleen. Ja Shania suostui. Lainkaan asiaa ajattelematta, suostui Shania kaikkien näiden kolmen miehen kanssa ystävänpäivänä illalliselle.

On 13.2. torstai ja Shania on ollut siskopuolensa Sonjan kanssa shoppailemassa. Kuten Sonja, tietävät kaikki Shanian sisarukset, serkut ja ystävät hänen miestilanteestaan.

Sonja: Hitto miten järkyttävä ilma! Sateinen ja musta helmikuu vaan jatkuu!
Shania: No älä muuta sano, sadetakkini kastelee koko lattian.

Shania: Katso, miten kivalta tämä paita näyttää!
Sonja: Eikä ollut kalliskaan! Aiotko laittaa sen yllesi huomenna, kun menet Isaacin kanssa syömään?
Shania: No en! Tämähän on ihan arkipaita vaan. Laitan yhden pinkin mekon, jossa on kultaa. En nyt muista kuollaksenikaan, keneltä sen sain lahjaksi. Muistan vaan, miten ihastelin sitä Barbie Boulevard Centerin jonkin puodin näyteikkunassa vuosia sitten.
Sonja: Tämä ostamani vyö oli varsinainen löytö! Hei miten sinä muuten aiot mahduttaa sen Sebastianinkin aikatauluusi? Eikö Isaacissa ja Brandonissa ole jo tarpeeksi hankaluuksia?

Sisarukset siirtyvät ruokailuhuoneeseen ja Shania keittää kahvit.

Shania: No onhan tämä ollut hankalaa, mutta minun oli pakko suostua Sebastianin pyyntöön. Muuten olisin harmitellut loppu elämäni, että olisin saanut hänet takaisin, mutten antanut uutta tilaisuutta. En edes muista, minä päivänä tapaamme ensimmäisen kerran! Hän sentään tietää Isaacista, joten hänen kanssaan on hieman helpompaa kuin Brandonin.
Sonja: Niin, se Brandon-parka luulee olevansa ainoa miehesi! Millä perusteella sinä nyt aiot valita heistä yhden? Mikä ylipäätään on miesihanteesi?

Shania: Olen pohtinut sitä itsekin. Pääosin minun poikaystäväni ovat olleet tummia. Kyllä; tumma, pitkä ja timmissä kunnossa on oltava. Isaac täyttää kriteerit helposti, sillä on peräti musta! Mutta Sebastian taas on ruskeahiuksinen, ehkä hieman punertavaakin hänen hiuksissaan on. Mutta Brandon on täysin blondi, enkä niinkään viehäty vaaleista miehistä... Mutta kun nyt pohdin asiaa, niin onhan minulla vaaleitakin miehiä ollut! Ainakin se kauhu-Rodion ja höppänä Jarno olivat blondeja. Mutta vastaus kysymykseesi siis on: tumma ja pitkä komistus!

Sonja: No, niin ajattelinkin. Entäs sitten luonteensa puolesta? Älä luettele nyt niitä eksiä sun muita, vaan vertaa vaan näitä kolmea.
Shania: No Isaac on todellinen herrasmies. Ja hän on tyylikäs! En normaalisti pitäisi hiphop-tyylistä, mutta Isaac ostaa aina kalliita merkkivaatteita ja osaa yhdistellä niitä seksikkäästi. No se nyt ei ole luonteen piirre... Sebastianin kanssa tunsin ainakin silloin aiemmin olevani jotenkin turvassa. Tiedätkö? En oikein osaa selittää sitä.
Sonja: No se nyt ei ole mikään kriteeri palata yhteen jonkun kanssa! "Tuttu ja turvallinen", jipii... Mikä siinä Brandonissa sitten viehättää?
Shania: Oi, ihastuin alunperin siihen, kun hän oli niin kiltti! Ja hän on sellainen... rento ja välitön. Ja todella huomaavainen! Mutta nyt kun olen tapaillut häntä...
Sonja: Niin? Nyt kun olet tapaillut häntä?
Shania: Niin, kuinka tämän nyt sanoisi... Brandon on aivan ihana ystävä!
Sonja: Mutta ei poikaystävä?

Shania miettii pitkään, ottaa sitten kulauksen kahvia ja vastaa siskolleen.

Shania: Juuri niin. Brandon on ihana ystävä, mutta ei välttämättä poikaystävä.

Sonja: Loistavaa, Shania! Nyt saimme rajattua miehet enää kahteen! Nyt tarvitsee vaan vertailla Isaacin ja Sebastianin hyviä ja huonoja puolia! Oi, ennen kuin alamme arvostella niitä kahta, minun piti kysyä siitä koripallojutusta, josta kaupungilla oli puhe. Kun tyttöystäväni on asunut Suomessa jo kuukausia, mutta ei ole löytänyt vielä koripallojoukkuetta, joka kilpailisi mestaruustasolla. Sanoit, että voisit auttaa asiassa!

Shania: Ai niin, totta! Autan Deniseä enemmän kuin mielelläni! En tiedä, oletko tavannut koskaan sitä venetsuelalaista rouvaa, joka hoiti Pikku Junioria, Sophiaa. No, ei sillä ole merkitystä. Hänellä on sisko Floretta Vasquez, jolla on tytär Valentina. Sain hiljattain kuulla, että tällä Valentinalla on sisko Malica. Malica siis ei ole Florettan tytär, hänellä ja Valentinalla on yhteinen isä. Mutta se, miksi kerron tästä Malicasta sinulle on se, että hän johtaa DBL:ää! Hän voisi siis saada Denisen joukkueeseen mukaan!

Sonja: Hienoa! Mikä se DBL siis on? Mistä se tulee?
Shania: Hmm... Muistaakseni Dollywood Basketball League... Onkohan? No, jotakin siihen suuntaan.
Sonja: Oi olisimme Denisen kanssa todella kiitollisia, jos voisit kysellä siitä Malicasta!
Shania: Ilman muuta! Piti minunkin kysyä sinulta eräs asia; täytit kesällä 25 vuotta, mutta olet edelleen Dramaticilla mallina. Kuinka se on mahdollista?
Sonja: En tiedä, eikä liiemmin kiinnostakaan. Ehkä he ovat unohtaneet tarkkailla jatkuvasti, kuka täyttää milloinkin maagiset kaksikymmentäviisi ja saa potkut! Olen suunnitellut alan vaihtoa, joten pyh minä sanon koko mallitoimistolle!

Ennen lähtöään Sonja vielä kannustaa siskopuoltaan tekemään oikean valinnan miesten suhteen järkeä käyttäen. Tytöt halaavat.

Sonja: Muista nyt; listaa ruutupaperille Isaacin ja Sebastianin hyvät ja huonot puolet. Sellainen auttaa ainakin minua.
Shania: Oi kiitos tuestasi, sisko-rakas. Kerron sinulle heti, kun Se Oikea selviää. Vie rakkaat terveiseni tyttöystävällesi!
Sonja: Tottahan toki. Denise odottaa jo minua, nyt täytyy mennä.

Koittaa ystävänpäivä ja kello on hieman yli kuusi alkuillasta. Shania on laittautunut pinkkiin ja kultaan ja odottaa Isaacia saapuvaksi. Heillä on pöytävaraus klo: 19 Hullu poro-ravintolassa. Shania kuulee miehen askeleet, jotka lähestyvät olohuonetta.

Shania: Hei kulta, odottelinkin jo sinua!

Tulija ei olekaan Isaac, vaan Sebastian!

Sebastian: No hei vaan itsellesi, kulta!
Shania: Sebastian!! Mitä sinä täällä teet?!
Sebastian: Voi taivas miten kauniilta näytät! Ai mitäkö täällä teen? Hahah! Ihan kuin olisit unohtanut, että sovimme treffeistä! Toin hieman kliseisesti sydämen muotoisen suklaarasian, hyvää ystävänpäivää, kulta.

Shania: Oi Sebastian, minä olin niin hämmentynyt siinä kun sovimme, että alamme taas tapailla, etten tajunnut sinun tarkoittaneen juuri tätä iltaa! Isaac tulee hetkenä minä hyvänsä!
Sebastian: Shh, ihanainen. En anna kenenkään pilata tätä hetkeä, jota olen vuosia odottanut.
Shania: Mutta Sebastian!
Sebastian: Ole hiljaa kaunotar ja suutele minua!

Shania tuntee sydämensä kiihkeät lyönnit. Sebastian tuoksuu huumaavalta. Miehen komeat kasvot lähestyvät häntä ja Shania ei voi olla lipaisematta huuliaan kielellään, kun hän näkee miehen täyteläisten huulien avautuvan hitaasti. Sebastian tarttuu häneen. Mies on kovin vahva ja hänen kosketuksensa on hieman hikinen, mutta ainoastaan kiihottavalla tavalla. Shania tiedostaa kamppailevansa vastaan pelkästään vastahakoisesti ja äännähtää hiljaisen voihkaisun, samalla työntäen lantiotaan kohti voimakasta miestä. Sebastian kuljettaa kättään pitkin hänen alaselkäänsä ja takamustaan. Shania siirtää varovasti kätensä miehen olalle, jotta saa kiskaistua häntä yhä lähemmäksi.

Shania: Sebastian, ei... Sebastian ei...
Sebastian: Shania, kyllä..

Shania ja Sebastian antautuvat kiihkeälle suudelmalle. He ähkivät ja voihkivat olohuoneen nurkassa niin, etteivät kuule, kuinka joku astelee huoneeseen.

Isaac: MITÄ HELVETTIÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU??!!

Koittaa hetki, jota Shania ei olisi voinut kuvitella näkevänsä edes painajaisunessa. Hän jää kirjaimellisesti rysän päältä kiinni toisen miehen syleilyssä kun pitkäaikainen poikaystävä seisoo vieressä.

Shania: Isaac, öh. Tämä ei ole sitä miltä tämä näyt..
Isaac: TURPA KIINNI NAINEN!
Sebastian: Mitääh..?

Isaac: Kuinka helvetissä sinä VOIT tehdä minulle näin?! Vai ei ole sitä miltä näyttää??!!
Shania: No mutta kun minä ja Sebastian vaan... Me tunnemme entuudestaan ja...
Sebastian: Kyllä se oli juuri sitä, miltä näyttikin. Turhaa me Shania enää yritämme selitellä.
Shania: Voi apua, en kestä tätä...

Isaac tarttuu Sebastiania kurkusta kiinni.

Isaac: Sebastianko se oli?! Niinkö?! Voitte uskoa, että tämä myös on sitä, miltä näyttää! Tapan sinut, senkin häntäheikki!
Sebastian: Älgghh...
Shania: Isaac LOPETA! Ei hän ole tehnyt mitään väärää! Minä se olin!

Isaac irroittaa otteensa ja Sebastian yskii kasvot punaisina.

Isaac: No, antaa tulla! Miten niin "sinä se olit"??!!
Shania: No hän on minun eksäni ja halusin tapailla myös häntä. Siis uudestaan.

Isaac: Minua ei ole KOSKAAN petetty! EI KOSKAAN! Kuinka juuri SINÄ teet minulle tämän?!
Shania: No kun minä tulin hieman levottomaksi kun oli puhetta, että ottaisimme suhteessamme seuraavan askeleen ja äitisi odottaa avioitumistamme ja..
Isaac: Ja minä sanoin sinulle, etten ikinä painostaisi sinua mihinkään!
Shania: Niin mutta kun... Me olemme seurustelleet jo niin pitkään ja...
Isaac: JA??!!

Isaac heittää ystävänpäiväkortin lattialle ja katsoo Shaniaa sillä tavalla, jolla kukaan ei aikaisemmin ole katsonut. Shania haluaisi vaan haihtua ilmaan paikalta.

Isaac: Olemme seurustelleet sinun mittapuullasi niin pitkään, että sinä siis olet vaan kyllästynyt minuun. Selväksi tuli. Nythän voit yrittää uutta ennätystä tuon pitkätukkasi kanssa.

Isaac ei ehdi sanoa enempää, sillä olohuoneeseen saapastelee pirteä vaalea mies ruusu kädessään.

Brandon: Hei kulta!

Isaac: Kukas vitun jätkä sinä olet?!
Brandon: Olen Shanian poikaystävä! Brandon Hayes, iltaa vaan. Keitäs te olette?
Sebastian: Mitä ihmettä? Olen Shanian poikaystävä!
Isaac: MINÄ olen Shanian poikaystävä! Tai en ole enää tämän episodin jälkeen!
Shania: Voi eiiiii!!!! Brandon!!! Mitä SINÄ teet täällä?!

Brandon: Ööh.. Mehän sovimme, että menemme nyt perjantaina illalliselle. Varasin pöydän sieltä Rose de Porvaris'-ravintolasta. Keitä nuo miehet oikeasti ovat?
Shania: Aarggh! Kaikki tämä on pelkästään minun syytäni! Oi Brandon-kulta, tulehan tänne.
Isaac: Siis MITÄ HELVETTIÄ?!

Brandon pudottaa ruusun kädestään lattialle.

Shania: Katsos kun... Tuo tumma Isaac todella on poikaystäväni. Tai oli vielä hetki sitten, kunnes löysi minut tuon toisen miehen sylistä.
Brandon: Älä koske minuun!
Shania: Mutta kun minä todella pidän sinusta! Mutta tajusin eilen, että ehkä meidän on parempi pysyä vaan ystävinä.

Brandonin itkuinen katse raastaa ja riipii Shanian sydäntä.

Brandon: Ai ystäviä? Minä todella RAKASTIN sinua! Tajuatko, olet pilannut kaiken! Ihan KAIKEN!

Brandon: Minä jätin loistavan työn ja muutin eri maahan sinun takiasi! Voi että minä olen tyhmä!
Shania: Oi Brandon, olen niin kamalan, kamalan pahoillani! Et sinä ole tyhmä, olet ihana mies!
Brandon: Sanasi ovat minulle pelkkää tinnitusta korvassani. Menen nyt ja kuvittelen, etten koskaan tavannut sitä vaaleaa neitoa aasialaisen ystävänsä kanssa uima-altaalla San Diegossa. Se kaikki oli vaan unta.
Shania: Mutta kun ei se ollut unta! Brandon, älä mene! Brandon! BRANDON!!!

Isaac astelee Shanian luo, joka nojaa väliseinään täysin lohduttomana ja sekaisin.

Isaac: "Brändön, oi Brändön älä mee!" Voi vittu millaista luonnonoikkua olen pitänyt tyttöystävänäni! En tiedä kuinka kertoa perheelleni, että se nainen olikin pelkkää valhetta. Etkö käsitä, että vanhempani ja sisarukseni ottivat sinut perheenjäseneksemme?! Sinä oletkin vaan tavallinen huomionkipeä ja itsekäs huora. Se sinä olet: HUORA!

Kun Shanian järkkynyt mieli palaa todellisuuteen ja tähän hetkeen, tajuaa hän elämänsä rakkauden kävelevän pois. Lopullisesti.

Shania: Isaac, odota! Tälle kaikelle on järkevä selitys! Kaiken voi korjata! Minä voin muuttua! Kuulitko sinä?! Minä voin muuttua juuri sellaiseksi kuin haluat! Isaac, odota! ISAAC!!! Älä jätä minua! Isaac!!!

Shania lysähtää lattialle. Brandon on poissa. Isaac on poissa. Shania tuntee jomottavan tyhjyyden rinnassaan. Sitäkin pahempi tunne on se, että Shania tietää aiheuttaneensa molemmille miehille järjetöntä tuskaa. Sellainen tunne ei katoa hetkessä. Mutta kaikesta huolimatta Shania ei ole yksin. Sebastian on yhä hänen luonaan ja menee nostamaan hänet ylös. Vahvoilla käsivarsillaan.

Sebastian: Oi Shania, tule tänne sieltä kylmältä lattialta.
Shania: Se, Sebastian..?
Sebastian: Minä olen tässä, ihan lähellä.
Shania: Etkö sinä lähtenytkään?
Sebasian: Miksi ihmeessä minä olisin lähtenyt kun kultani on täysin lyöty?! Minun teki mieleni iskeä sitä neekerimiestä turpaan. Nimitellä nyt rakasta Shaniaani tuolla tavoin!
Shania: Sebastian? Tarkoittaako tämä että... Että sinä jäät..?
Sebastian: No tottakai minä jään! Vastahan minä tulin! Onneksi meillä ei ollut mitään pöytävarausta, voimme laittaa vaikka leffan pyörimään.
Shania: Oi kiitos Galagarimme tästä jalosta miehestä!
Sebastian: Jotakin hindulaisten jumaliako sinä kiittelet?
Shania: Ei, ihan Jumalaa. Rajamaailma-juttuja. Kerron sinulle jonakin päivänä.

Shania viettää jo samana päivänä ensimmäisen yönsä Sebastian sängyssään. Seuraavana päivänä helmikuu on puolivälissä ja on lauantai.
Shania on soitellut koko aamun ystävilleen ja niille sisaruksille ja serkuille, joiden kanssa on tekemisissä ja kertonut muuttuneesta parisuhdetilanteestaan. Valtaosa on sitä mieltä, että Shania teki suuren virheen päästäessään Isaac Williamsin "karkuun", sillä monet luulivat hänen olevan Shanialle Se Oikea. Aida on matkustanut sukunsa luo Tokioon, sillä täytyyhän hänen esitellä vanhemmilleen nainen, jonka kanssa hän aikoo mennä naimisiin. Aida ja Nichelle saavat Shanialta siis videopuhelun. Etenkin Nichelle suhtautuu kovin tuomitsevaan sävyyn Shanian valintaan, sillä on koko ajan ollut Isaacin kannalla.
Samaan aikaan Nicola on uudella autollaan matkalla koirapuistoon ja on pyytänyt Faithin mukaansa.

Nicola: Menemmekö me nyt varmasti oikeaan suuntaan?
Faith: No kyllä navigaattori niin näyttää! Ricky Roadilta käännyit Superstar Streetille ja kohta pitäisi näkyä se koirapuisto vasemmalla.

Nicola: Voi Faith sinun kanssasi! Käskit kääntymään Ricky Roadilta Allan Avenuelle! Olemme siis ihan väärällä puolen Dollywoodia!
Faith: No mutta kyllä tämä kännykkäsi näyttää, että sinne olisi enää matkaa vajaa... Hups.. Luin koko ajan, että 20 metriä, mutta tämä sanookin, että 20 kilometriä...

Nicola: Äh, anna tänne se kännykkä! Etsin itse, löytääkö ohjelma vaihtoehtoisen reitin, vai pitääkö meidän tosissaan kääntyä ja palata sinne Ricky Roadille asti.
Faith: No sori!
Nicola: No enpäs vielä katsokaan googlemapsia, sillä Shania soittaa. Laitan handsfreelle ja lähden ajamaan sinne Ricky Roadin suuntaan. Matka menee joutuin, kun juttelemme Shanian miesongelmista! Haloo, kuuleeko Shania?!
Shania: Vähän heikosti kuuluu.
Nicola: Olemme Faithin kanssa autossa, toivottavasti saat puheestamme selvää!

Shania istuu kotisohvallaan kännykkä kädessään.

Shania: Minne olette matkalla?
Nicola: Ihan vaan koiriani ulkoiluttamaan koirapuistoon. Mitenkäs sinun miesasiasi?
Faith: Mooi Shania! Kai kuulet minutkin?!
Shania: Hei Faith! Sinun äänesi kuuluu selkeämmin. Mutta ne minun miesasiani... Olin pöljyyttäni lupautunut eilen kaikkien kolmen miehen kanssa illalliselle ja siinähän kävi niin, että he kaikki paukkasivat luokseni yhtä aikaa!
Nicola: Mitä?! Oi kuinka sinä aina onnistut säheltämään?! Miten selvisit tilanteesta?
Shania: No, enpä mitenkään. Kolmesta miesehdokkaasta on jäljellä enää yksi!

Nicola ja Faith kuulevat loput Shanian eilisillan sekoiluista ja saapuvat samalla koirapuistoon.

Nicola: Siis, sinä menetit Isaacin!!! Ei voi olla todellista!
Shania: Niin siinä kävi. Brandonia en olisi valinnutkaan, mutta silti minulla on ihan kamala olo sen takia, miten kohtelin häntä. Hän sentään jätti työnsä, kotinsa ja asuinmaansa takiani!
Nicola: Ja sinä kiitokseksi siitä ehdotit hänelle ytävyyttä. En ihmettele yhtään, että hän häipyi vihaisena.

Shania: Ja vaikka Isaac nimitteli minua kurjasti, olisin hänen asemassaan tehnyt samoin. Kyllä se harmittaa, että minulla kerrankin oli vähän pidempi suhde, mutta onnistuin pilaamaan sen näin.
Nicola: No ei mikään ihme, että sinua harmittaa. Minuakin nimittäin harmittaa Isaacin menetys. Olitte upea pari ja hän oli kerrankin kunnon mies. Ei mikään rikollinen, petturi taikka pervo.
Shania: Niin, MINÄ olin se petturi! Voi luoja sentään... Sharonda on vieläpä yrittänyt soittaa minulle kaksi kertaa tänään! Siis Isaacin äiti! Kun Aaron ja Sinead avioituivat, sai Sharonda päähänsä, että minä ja Isaac menisimme naimisiin heidän jälkeensä.
Nicola: Ja nyt kun niin ei käykään, Williamsin rouva on varmasti harmissaan.

Nicola: Nytkö sinä sitten aiot ottaa Sebastianin takaisin?
Shania: Nooh, tavallaan minä otin jo... Yöllä siis...
Nicola: Eikä! Shania! Miten sinä saatoit loikata sen miehen kanssa sänkyyn heti?!
Shania: No kun hän lohdutti minua illalla täällä ja sitten kello oli jo niin paljon, ettei hänen kannattanut lähteä enää asunnolleen...
Nicola: Oi senkin pöljäke! Tapailitte vuosia sitten pitkään, etkä päästänyt häntä sänkyysi. Ja nyt sitten päästit heti! Olisit nyt jonkin aikaa malttanut pitää miehen mielenkiintoa yllä.

Shaniaa alkaa ärsyttää Nicolan moralisointi ja hän ilmoittaa, että joutuu katkaisemaan puhelun.

Shania: Kenelle minun vielä piti soittaa? Kuka ei vielä ole kuullut eilisestä katastrofista..? Ai niin joo, Roberta ei vastannut aiemmin, yritän hänelle uudestaan!

Lopulta Roberta vastaa unisena puhelimeen.

Roberta: Haloo..? Onko jo aamu?
Shania: No on jo aamupäivä! Mitä sinä nyt sekoilet?
Roberta: Minä olen työmatkalla Jenkeissä ja täällä on kyllä yö vielä. Minulla on pari päivää kestävä kiinteistöalan konferenssi.
Shania: Oi anteeksi kamalasti, että soittelen keskellä yötä!

Roberta: Ei se mitään. Kerro nyt vaan, mitä asiaa sinulla oli.
Shania: No varmaan arvaatkin jo? Miesrintamalta kuuluu uusia tuulia.
Roberta: Olisihan minun tuo pitänyt arvata. Ohhoijaa...

Shania ravaa levottomana ympäri olohuonetta jutellessaan Robertan kanssa.

Shania: Jaksatko nyt varmasti kuunnella? Ettet nukahda saman tien kun alan kertoa?
Roberta: No, jospa kerrot nyt tiivistetyn version, lupaan pysytellä hereillä.
Shania: No eilen kun oli ystävänpäivä, olin vahingossa buukannut kolmet treffit samaan aikaan! Ja Isaac, Sebastian ja Brandon tulivat kaikki tänne. Siitähän riita ja huuto syttyi!
Roberta: Oi Shania, kuinka se tilanne lopulta päättyi? Huooh...

Shania: No minä tunnustin välittömästi Brandonille, etten halua hänestä sen enempää kuin ystävän. Mies lähti suuttuneena ja huusi, että olen pilanut kaiken.
Roberta: Minua kiinnostaa lähinnä se, kuinka Isaac suhtautui moiseen sekoiluun. En edes ole tavannut koko Brandonia ja Sebastianinkin vaan kerran tai pari.
Shania: No Isaac haukkui minut maan rakoon ja painui tiehensä.
Roberta: Ihanko totta?! Sinä et siis enää ole pari Isaacin kanssa?!

Shania: No en ole en. Minulle jäi ainoastaan Sebastian heistä kolmesta, joten päätimme nyt tapailla toisiamme. On tämä huojentavaakin; ei enää salailua tai pusikon takana hiipimistä.
Roberta: No ohhoh, en olisi kyllä arvannut, että eksäsi luo päädyt takaisin. Minä menen makuuasentoon takaisin, nämä hotellien sängyt ovat niin taivaallisia!
Shania: Mene vaan ja laita silmät kiinni. Jutellaan sitten, kun olet palannut Suomeen. Onnea konferenssiin!
Roberta: Kiitos.. Ja onnea sinulle ja Sebastianille.

Kuluu viikko ja on 22.2. Shania ja Sebastian ovat viettäneet koko viikon yhdessä. Shania ei ole halunnut paljastaa vanhemmilleen, ettei enää olekaan Jonathanin ja Jacquelinen unelma-appivanhempien pojan kanssa yhdessä, sillä he pettyisivät pahoin. Shania ja Sebastian ovat siis lähinnä kiehnänneet toisissaan kiinni sisätiloissa useita päiviä ja toista alkaa jo tympiä.

Sebastian: Huomenta rakas! Oi että, tunnen joka aamu olevani maailman onnekkain mies, kun saan herätä vierestäsi!
Shania: Niin...
Sebastian: Ja seksi, mitä tämä meidän "uusi tuleminen" on tuonut mukanaan, se on jotakin ihan ihmeellistä! En koskaan ole tuntenut näin vahvaa fyysistä yhteyttä keneenkään naiseen. Olet yksinkertaisesti TÄYDELLINEN!
Shania: No jaa.. Onhan se kiva, etten enää ole neitsyt, eikä sinun tarvitse odottaa... Tai siis meidän ei tarvitse odottaa.

26.2. on Jäykän tyttärien syntymäpäivät. Edellisenä päivänä on ollut laskiaistiistai, mutta synttäreiden juhlinta pulkkamäessä ei tänä talvena onnistu, sillä maa on edelleen musta ja lumeton. Caitlin ja Jaakko ovat aloittaneet perinteen, jonka mukaan kukin lapsista saa vuorollaan toivoa, mitä kunakin syntymäpäivänä tehdään. Katja olisi halunnut shoppailemaan, Jonna eläintarhaan, mutta kaikista nuorin Jenna sai päättää ensimmäisenä, missä juhlat vietetään. Jenna halusi huvipuistoon. Se ei talvisin ole auki, mutta lasten riemuksi nykypäivänä löytyy kaikkea; myös sisätiloissa oleva huvipuiston tapainen Hoppu Loppu. Tyttöjen isoisä Jonathan hankki pikku päivänsankareille niin kalliin lahjan, että vuokrasi Dollywoodin Hoppu Lopusta kokonaisen osaston tyttöjen ja kutsuvieraiden käyttöön! Juhlakalut saavat riehua ystävineen Hoppu Lopussa keskiviikkona kahdesta seitsemään ja aikuiset voivat jutustella ja kahvitella, mikäli eivät mieli liukumäkeen.

Shania on menossa lasten syntymäpäiville yksin, sillä hän ei halua vielä Sebastiania mukaansa. Suuri osa juhlissa olevista kun luulee hänen ja Isaacin yhä seurustelevan. Shania saapuu paikalle viiden maissa, kun kemut ovat jo kestäneet kolmisen tuntia.

Shania: No johan on melkoinen hulina ja huuto...

Autistisella Jonnalla ei ole kavereita kutsuttuna juhliin, sillä tytön ainoat ystävät ovat eläimet. Nytkin hän haluaa vaan istua ison puuhevosen selässä ukkinsa ja kummitätinsä katsellessa vieressä.

Jonathan: Kyllä ukin pikku kulta on sitten rohkea tyttö!
Heather: Mä oon tosi tyytis siitä, et Jonna ymmärtää niin paljo eläimii. Se valkonen poni, jonka sä ostit niille kaks vuotta sitte on varmaan Jonnan bestis.
Jonathan: Varmasti onkin. Kyllä kaksoset käyvät monta kertaa viikossa Mantaa hoitamassa ja ratsastamassa sillä. Jokaisella pikkulapsella pitäisi olla lemmikki huolehdittavanaan. Se jos mikä kasvattaa vastuuntuntoa!

Jennalla sen sijaan on kaksi kaveria mukana; siskokset Janica ja Jenniina. Tytöt leikkivät kotia isossa leikkimökissä.

Esikoinen Katja on kutsunut synttäreilleen kolme ystäväänsä, jotka myös ovat Dramaticin lapsimalleja. Jo seitsemän vuotta täyttävä Katja hengailee Jossun, Maikun ja Tammyn kanssa keinuilla.

Pikku Junior riemuitsee pallomeressä.

Jaakko kannustaa veljenpoikaansa liukumäessä.

Jaakko: Hyvä Daniel!!!

Laskettuaan mäen Daniel lähtee kiipeämään köyttä pitkin ja äitinsä on huolissaan.

Elaine: Daniel! Et kiipee sinne ylös!
Joakim: No älä nyt viitsi marmattaa, mitä pojallemme voisi sattua?
Jaakko: Älä huoli, Ellu. Minä kyllä katson poikanne perään, jos oma isä ei sen vertaa viitsi...

Jaakon ja Joakimin välit eivät ole parantuneet vieläkään. Jaakko muistaa ikuisesti Joakimin sanat silloin, kun Caitlin oli kadoksissa ja Jaakko luuli vaimonsa kuolleen. Joakim olisi mieluummin ottanut kuolleen vaimon omansa sijaan, joka on hävettävä narkomaani. Poikien äitiä Helenaa jatkuva kiistely ärsyttää, mutta lapsenlapset ovat vanhalle rouvalle aina tärkeimpiä.

Daniel: En mä tuu alas! Kattokaa, täällä voi vaikka roikkuu näääin!!!
Helena: Daniel, voi Herra siunatkoon! Tule heti alas kuten äitisi käski!

Shania menee ensimmäiseksi Katjan luo.

Shania: Kukas täällä olikaan se iso neiti?
Katja: Shania-tätii!!!

Katja: Tsiigaa, mä sain lahjaks ihan oikeet reiät korviin! Ei ees sattunu yhtään! Eiks ookki tosi stailit?
Shania: No ohhoh! Hienot ovat, mutta kyllä minä en 7-vuotiaana olisi saanut moisia!

Katjan kaverit tulevat kohteliaasti esittäytymään. Keskimmäinen heistä puhuu.

Jossu: Moi, me ollaan Katjan frendei. Sut mä oon nähny ennenki. Mä oon se Jossu sielt naamiaisist, ku sä olit tosi kaunis julkkis ja mä olin kissa. Toi joka keinuu on Maikku ja tää kikkarapää on Tammy.

Shania jää hetkeksi juttelemaan tytöille, joita kiinnostaa ennen kaikkea hänen pitkä uransa mallina.

Jossu: Nyt mä koklaan tätä hulavannetta!
Katja: Tää on aika paska keinu ku vertaa tohon toiseen!
Shania: No no, siistihän suusi, Katja. Eihän nyt kaunis malli voi tuolla tavalla puhua.
Katja: Nii joo, me ollaan kaikki malleja!
Maikku: Kato, onks tää hyvä pose?

Shania käy moikkaamassa Helenaa ja Jaakkoa ja kyselee, missä Caitlin mahtaa olla.

Helena: Sinä se olet aina yhtä nättinä liikkeellä.
Jaakko: Caitlin yrittää rauhoitella Tuijaa ja Annia jossakin.
Shania: Mitä?! Eivät kai he ole täälläkin humalassa?!
Helena: Mitä muutakaan Hiltusen Tuijalta ja siskoltaan voi odottaa? Tosin tällä kertaa Tuija ei ollut unohtanut housujaan kotiin!
Shania: Oih, älä naurata minua. Tuijan minihameet kyllä ovat nimensä veroisia!

Pikku Junnun ja Danielin riehuessa taustalla Shania huomaa yllättäen hiljaa hykertelevän rouvan, joka katsoo häneen suoraan pöydän toiselta puolelta.

Shania: MITÄH?! Granny Steph??!! Kuinka sinä olet täällä?!

Hämmästynyt Shania ryntää iloisena mummiaan halaamaan.

Stephanie: Heheh, minä jo ihmettelin, että eikö se tyttö mummiaan huomaa.
Shania: Oi Granny Steph! En tiennyt, että olet Suomessa! Milloin olet tullut? Lapsenlapsenlastesi synttäreillekkö?

Stephanie: No eilen illallahan minä tulin, teidän aikaanne. Of course... Tietysti minä tulin Caitlinin tyttäriä juhlimaan! Ja minä olen saanut niin hyvän ystävän tästä vanhemmasta rouva Jäykästä! Ajatella, kaksi minun poikani tytärtä naimisissa tämän rouvan poikien kanssa!
Shania: No sehän on hienoa, että olette nykyään jo ystäviä keskenänne. Muistan, että tulitte toimeen aiemminkin.

Kun Shania kuulee Caitlinin kutsuvan häntä, jättää hän vanhat rouvat kuiskuttelemaan keskenään.

Helena: Kunpa se vulgääri Tuija olisi poistunut jo!
Stephanie: Oi neiti Hiltunen on aina ollut sellainen! En ymmärrä, mitä poikani hänessä on nähnyt!
Helena: No, saivat he ainakin aikaan ihanan Caitlinimme!

Caitlin: Shania, sä tulit!
Shania: No tietysti tulin! Näytätpä sinä nätiltä! Olet kuulemma selvitellyt äitisi ja tätisi kännisekoiluja. Mistä on kyse?
Caitlin: No mun mutsi alko ruikuttaa meidän faijan perään, ku on kuullu et se on taas eronnu. Mut meitsin ja sun faija sanoki sille, et se seukkaa taas sun mutsis kaa. Sit meitsin mutsi alko heitteleen kamoi ympäriinsä ja Tuusa yritti estää sitä, ni sit mutsi veti meitsin tätii pataan. Se lähti naama veres ja Omppu ja Emppu lähti kans ku niit hävetti nii paljo.

Shania ja Caitlin menevät onnettoman Tuijan luo, joka itkee penkillä surkeana.

Caitlin: Kato ny, tollee se vaa kököttää tos. Mutsi hei, lopettasit jo!
Shania: Hei Tuija, Shania tässä. Mikä vointisi on?
Tuija: Meikän elämä on pelkkää paskaa, yhyy!

Siskokset istuutuvat alas.

Shania: Ja isämmekö tämän tunteen sai aikaan?
Tuija: Millään ei oo enää mitään välii! Jonathan ei ota meitsii bäkkii!!! Se on taas Jacquelinen kaa kimpas!
Shania: No minä en kyllä ole sellaisesta kuullut mitään!
Caitlin: En mäkään. On kai ne ihan ookoo toimeen tullu ny ku Jacqueline otti faijan sen luo budjaan, mut et ne yhteen ois palannu, ei meitsi kyl siihen usko.
Shania: Jos se olisi totta, eikö luulisi, että myös äitini olisi täällä yhdessä isämme kanssa? Mutta äitiä ei täällä näy. Parasta kai se on kysyä isältämme suoraan.
Tuija: Meitsin elämä on ohi!!! Tuokaa ees viinaa!!!
Ilona: Tädille ei pisaraakaan viinaa enää! Se iski äitini nenän vinoon.
Shania: Ai moi, Ilona! En huomannutkaan sinua!

Shania päättää lähteä heti tiedustelemaan isältään, onko yhteenpaluuhuhuissa mitään perää. Jenna ystävineen haluaisi näyttää suurta leikkitaloa Shanialle.

Jenna: Älä mee Shania! Tuu kattoon, miten upee talo meil on!
Shania: No upea on, täytyy myöntää. Onnea sinulle, pieni kulta. Liekö sen upean talon katolla hieman vaarallista istuskella?
Jenna: No höh! Tää on leikkipuisto! Kaikki on tosi, tosi turvallista! Mikset sä tullu syömään synttärikakkuu?!
Shania: Voi ei, minä taisin tulla hieman liian myöhään. Oliko kakku hyvää?
Jenna: No joo, mut mä en tykkää banaanista!

Shania menee isänsä luo, joka nostelee edelleen Jonnaa korkean puhevosen selkään ja alas.

Shania: Ai moi Heather! Hei Junnu, olehan varovainen moisissa portaissa!
Pikku Junior: Ei nää oo portaat! Tää on monsteripeli!
Shania: Vai sellaista... No, ole sitten varovainen monsteripelissä!
Heather: Shania, eiks Isaac lähteny messiin?

Jonathan: Terve Shania! Et ollut näkemässä vuosisadan riitaa.
Shania: En ollut en, mutta riitaan liittyen tulin kysymään sinulta erään asian.
Elaine: Moi Shania.
Shania: Ai hei Ellu! Mitäs sinulle kuuluu? Huomasin miehesikin täällä. Meneekö teillä nykyään paremmin?

Silloin Jonathan tuo Jonnan pois hevosen selästä, Caitlinkin tulee itkevän äitinsä luota ja Shania ja Heather istuutuvat.

Shania: No mutta hei Jonna! Paljonkos sinä tänään täytätkään?
Jonna: Heppa.
Heather: Oi, mun kummilikka on niin hellyyttävä, ku se vaan puhuu elukoist! Nytki se otti jonku kumiötökän syliinsä!
Caitlin: Miten Jonna sanotaan? Paljo sä tänään täytät?
Jonna: Hmm... Kuu... kuusi...
Shania: Loppu tuli hieman kuiskaten, mutta kyllä minä kuulin, että täytät kuusi vuotta. Onnea sitten vaan 6-vuotiaalle!

Elaine voi viimein vastata Shanian aiempaan kysymykseen.

Elaine: Ei mun ja Joakimin avioliitto oo parantunu, huonommaks vaan menny.
Jonathan: Voi rakas tyttäreni, kerrothan, jos voin auttaa jotenkin?
Elaine: No oothan sä koko ajan auttanukki jotenki.
Shania: Isä hei, oletko palannut äitini kanssa yhteen? Siitäkö se Tuijan ja Tuusan riita alkoi?
Jonathan: Minä kyllä ilmoitan, jos parisuhteessani tapahtuu muutoksia.

Lastenjuhlat jatkuvat ainakin lapsille riemukkaina seitsemään asti illalla. Vielä on tunnin verran aikaa jäljellä.

Jenna: Iskä! Tuu kattoon meidän taloo sisältä! Pyydä äiti kans!
Jaakko: No minäpäs tulen. Tuonko vaikka poppareita tullessani?
Jenna: Ei, mut jädee!!!

Hetken päästä Caitlin käy kurkkimassa taloon sisään ikkunasta. Siellä kolme kaverusta syö jäätelöä niin kovin viattoman onnellisina.

Suurin osa lapsista laskee mäkeä tai on pallomeressä.

Katja: Danskuu, tuu tänne pallomereen!
Daniel: No en tod tuu! Tyttöbakteereja, yääk!!!
Maikku: Hei kattokaa, tääl voi peilata koko kroppaa!

Shania löytää laukustaan yhden ilmapallon ja puhaltaa sen Katjaa varten.

Katja: Jee!! Mä sain Shania-tädiltä ilmapallon! Kellään muulla ei oo!
Jonathan: Kylläpäs on hieno, sopii väreihisi vallan mainiosti! Kuulehan Shania, minä ja äitisi todella olemme jälleen yhdessä, mutta en halua kuuluttaa sitä täällä. Tämä ilta on ainoastaan lapsille.
Shania: Vai niin... No, omapa on asianne. Oli muuten sinulta mieletön lahja tytöille vuokrata tämä paikka. Näkee selvästi, että he ovat aidosti onnellisia. Heillä on unelma-ukki. Mutta minä käväisen pikaisesti naistenhuoneessa!

Samaan aikaan kun Dollywoodissa juhlitaan synttäreitä, on noin 25 kilometrin päässä Trolliwoodissa kiivas keskustelu meneillään.

Simon: Ei, ei, ei!

Victoria: Nyt kyllä soitat sen puhelun, Simon!

Simon: On kylynyt i'än liiän päljön äikää. Ei hän enää myistä minyä.
Victoria: Muistaapas! Kerroin sille viimeksi kun näin sen, että sä oot ollut siihen ihastunut jo siitä Pinkissimon debyyttikeikasta asti...
Simon: Kerröit hänelle MITÄ?!
Victoria: Eikä tosta ole kuin kolme kuukautta aikaa. On ollut niin kiireistä ettei olla sen jälkeen juteltu, mutta viimeksi siis se ei maininnu mitään mistään poikaystävästä, kyseli vaan sun kuulumisia. Usko nyt! Pikkumies ja Hymypoika on molemmat poissa kuvioista, eikä se neiti todellakaan mikään sarjadeittaaja ole. Sinkku se on. Kadut koko loppuelämäs jos et nyt tee sitä puhelua.

Simon: Myttä että täbletillä?

Victoria: No helpointa tää on näin, niin näet unelmies naisen samalla kun kuulet sen, etkä voi enää jänistää. Annas mulle se värkki, niin näytän sulle miten se tehdään! Saat nyt käyttää mun mesetiliä, ja tehdään sulle oma myöhemmin. Laitetaan se kone tohon korkealle jakkaralle sun eteen...

Syntymäpäivillä Shania on juuri päässyt vessaan, kun hänen laukussaan soi puhelin.

Shania: No kuka siellä nyt soittelee..? Vic? Voih, pitääkö hänen soittaa juuri silloin kun olen vessassa? Ei voi olla totta, hän soittaa vieläpä videopuhelun!

Shania vastaa Victorialle ja yrittää osoittaa kännykällään vessan yläosaan, jottei Vic huomaisi hänen olevan pissalla.

Shania: No hei Vic! Mitäs sinulle kuuluu? Olen juuri Caitlinin lasten syntymäpäivillä.

Victoria: Heiiii Shaniaaaa! Mulla on sulle asiaaaa! Tai JOLLAIN ainakin on, hih! Heippa! Lähenkin tästä kotiin!

Shania: Mitä että?! Lähdet minne? Ei herran tähden, oletko sinäkin kännissä??!!

Victoria todellakin katoaa näytöltä, mutta hänen takanaan ollut henkilö paljastuu Shanialle. Shania katsoo tuota henkilöä silmästä silmään ja hänen henkensä miltei salpautuu; puhelimen näytössä komeilee Simon!

Simon: Öh, hei neiti Shania. Siellähän sinä näköjään ölet. Ja tässä minä ölen! Simon Deforest. Myistätkö vielä minyt?

Shania: Ööh... Hei vaan...  Muistanhan minä... Siis, totta kai minä muistan!
Simon: Ölette... öletpä sinä käynis. Ja oi! Työ designertyöli, jöllä istyt, on ypeä! Jyyri sinyn ärvöllesi söpivä! Ölet siinä kyin kyningätär!
Shania: Sinäkin olet kaunis, äh, komea... Ja tämä pyt.. tuoli, jolla juuri istun on todellakin suurta designia!

Simon: Ölen pä'öilläni tästä kämälästä sötkystä. Minyllä on jyyri syyrsiivöys kesken, myttä ölin syörästään päkötetty söittämään sinylle. Jöten käikki on i'än sekäisin täällä ölö'yöneessäni.
Shania: Mutta kaikki mitä minä näytöllä näen, on enemmän kuin täydellistä! Niin, tarkoitan siis, että... Oh, nyt sinä näet, kuinka punastun!
Simon: E-he-he-hee! Ei se... ei se mitään.

Shania: Olen odottanut yhteydenottoasi syksystä saakka... Luulin jo, ettet soitakaan.

Simon: Mitä? Vöi, ei! Kyllä'än minä ölen 'älynnyt söittää sinylle jo tödellä pitkään! Myttä kyn täpä'tyi jötäin nölöä ja ödöttämätöntä. Minä... työtä... 'ykkäsin nymerösi... i'än kyin sinä 'ykkäsit minyn nymeröni äiemmin. Vöitkö kyvitellä miten nölöä? He-he! Yskälsin västä vä'än äikää sitten kertöä äsiästä Vicille, jöten säin häneltä nymerösi. Minyllä öli äikömys söittää sinylle tänään, myttä, työtä, Vic järjesti meille tämän videöpy'elyn sen sijään.
Shania: Oh, voiko olla todellistakaan, että me molemmat hukkaamme toistemme numerot vuoron perään! Mutta nyt sinä lopultakin olet siinä! Oliko sinulla siis jotakin asiaa minulle...?

Simon: No, viimeksi kyn täpäsimme, Shania, niin kysyit minyä treffeille ja minä syöstyin, töttä käi. 'Älyäisitkö y'ä lä'teä treffeille känssäni?
Shania: Oh, ilman muuta minä lähden! Oi olen niin kovasti odottanut treffejämme!

Simon: Miten ölisi ensi viikön läyäntäinä Trolliwoodin Honey's-kähvilässä... öö, väikkä iltäpäivällä kellö käksi?

Shania: Se sopii, MIKÄ TAHANSA päivä sopii! Ja paikka ja kellonaika ovat täydellisiä!

Simon: En mältä ödöttää! Nä'dään sitten. Hei nyt siihen ästi...

Shania: Oi minäkään en malta odottaa! Näkemiin!

Simon kurottautuu lähemmäs ruutua ja lähettää Shanialle lentosuukon. Sitten ruutu pimenee, Shanian suureksi pettymykseksi.

Shania huomaa tärisevänsä ja hikoilevansa ihastuksesta pytyltä noustessaan. Häntä suorastaan huimaa ja hän joutuu ottamaan tukea WC:n seinästä.

Shania: Simon... Oi iki-ihana Simon! Hän todella soitti minulle! En muista aikoihin olleeni näin onnellinen!

Shania ryntää vessasta ulos kasvot punaisina. Hän tarvitsee raitista ilmaa, äkkiä!

Shania: Oi Caitlin-rakas, joudun valitettavasti lähtemään jo!
Caitlin: No mikä suhun siel huussis iski? Paskoit sä pöksyihis? Juu meitsi arvaa, muija sotki kalsarinsa skeidaan, hahaa!
Shania: No niin siinä oli vähällä käydä... Kerron vaikka huomenna!
Katja: Moi moi Shania!!!
Jenna: Äiti, otetaanko nyt ne pakolliset tylsät kuvat?
Caitlin: Joo, otetaan! Hei kaikki kuulolle! Perhekuvii vuoros! Eka kaikki likkojen kummit yhteen mestaan!

Shanian kiiruhtaessa bussipysäkille, alkaa lasten synttäreillä yhteiskuvien otto. Kaikki kummit kerääntyvät kummityttöineen ensimmäiseen kuvaan.

Hetken kuluttua Shania on kotonaan. Kuinka onnellinen hän onkaan siitä, ettei Sebastian vielä ole tullut! Hän käy pikaisesti suihkussa ja pohtii Simonin äkillistä yhteydenottoa. Huomasikohan komistus, että Shania oli pytyllä? Yhä shokissa oleva neiti kaivaa kannettavansa esille ja päättää soittaa videopuhelun Nichellelle.

Shania: Voi siunatkoon... Minäpä googletan sen Honey's-kahvilan sijainnin ihan ensimmäisenä. Aha, se löytyikin Trolliwoodin keskustasta heti. Nyt minun on saatava jutella rakkaan ystäväni Nichellen kanssa... Nichellee, kuuletko sinä? Näetkö minua? Minä näen vaan pimeän ruudun, mutta oman pärstäni kyllä tuossa pienenä.

Kestää hetken. Sitten pimeä ruutu kirkastuu hieman ja Nichellen uniset silmät tuijottavat Shaniaa.

Nichelle: Haloo? Mitä ja kuka tähän aikaan? Shania! Mitä helvettiä sinä AINA soittelet näin myöhään?! Etkö vieläkään muista, että täällä eletään jo yötä, kun siellä on vasta ilta?!
Shania: Oi anteeksi, anteeksi rakas ystävä! Minun vaan oli ihan pakko nähdä sinut!

Nichelle: No, Ichiro on jossakin peli-illassa poikien kanssa, joten olen nyt yksin sängyssä. Voin jutella kanssasi hetken. Odota kun laitan "sinut" tuohon sängylle. Mikä nyt on? Tuliko Isaac ruinaamaan sinua takaisin?
Shania: Ei mitään häneen liittyvää! Nyt se Simon soitti videopuhelun!
Nichelle: Aarggh!! Kukas hän nyt olikaan? En enää pysy kärryillä noiden ukkeleidesi kanssa!
Shania: Simon ei ole mikään ukkeli! Hän on siitä Vic Milovin bändistä se komistus!

Nichelle: Ai niin, hän. No, halusiko hän kenties alkaa tapailla sinua?
Shania: No mistä arvasit?! Ainakin menemme treffeille! Oi olen ihan sekaisin! Kun suutelin Sebastiania pari viikkoa sitten, luulin, ettei kukaan mies voisi aiheuttaa minussa voimakkaampaa reaktiota. Mutta jo se hetki, kun hänen kasvonsa ilmestyivät näytölle! Menin Nichelle ihan veteläksi! Siis puhun nyt Simonista! 
Nichelle: Tajusin...

Nichelle: Mikä tässä nyt on ongelmana? Etkö taaskaan osaa päättää, onko Sebastian vai tuo Simon Se Oikea?
Shania: No siinäpä se, kun osaan! Oi helposti! Nyt kun olen viettänyt kaksi viikkoa Sebastianin kanssa, siis aamusta aamuun, olen ollut aika pettynyt. Se mies on muuttunut niistä ajoista, kun tapailimme silloin vuosia sitten. Silloin hän oli voimakastahtoinen rikosetsivä. Nyt hän on jotenkin... No hänestä on tullut aika takertuva... Ja jotenkin hän vaikuttaa paljon ikäistään vanhemmalta, enkä tarkoita nyt hyvällä tavalla. Lapsenmielisyys on kadonnut ja hän on pikemminkin katkeroitunut elämään. Hän vaan palvoo minua, siinä kaikki! Ja sen lisäksi hän on vieläpä työtön...
Nichelle: No sittenhän homma on selvä; jätät sen työttömän ukkelin ja otat sen pitkän komistuksen. Hän on ainakin ulkoisesti juuri sinun miesihannettasi vastaava.

Shania: Aargghh!! En vaan käsitä, kuinka pystyn kertomaan Sebastianille, että hän ei olekaan se, kenen kanssa haluan olla! Hän jätti menemättä saamaansa työpaikkaan vaan ollakseen kanssani! Ei, tämä Simon-juttu repii hänet kappaleiksi!
Nichelle: No sitten pidät sen työttömän ukkelin ja unohdat pitkän muusikkokomistuksen! Se siitä!
Shania: Ei, en pystyisi elämään niin! Ajattelisin koko ajan vaan ihanaa Simonia! 
Nichelle: Niin, eli joudut särkemään Sebastianin sydämen.
Shania: Nichelle ei, sinä et tajua! Pääni räjähtää kohta!!

Nichelle: Nyt räjähti Minako itkemään. Korotin ilmeisesti ääntäni liikaa. Yritä miettiä yön yli asiaa, jutellaan huomenna lisää. Ja soitakin ihmisten aikaan, ei yöllä!
Shania: En minä kuule mitään itkua sieltä! Hei sano suoraan, jos haluat jatkaa uniasi!
Nichelle: Haluan jatkaa uniani.
Shania: No niin, hyvää yötä sitten. Olet rakas.
Nichelle: Öitä sinullekin, ystävä rakas. Suljen nyt läppärin. Tsemppiä!

Shania pohtii ja pohtii mitä tekisi. Hän ei pysty kohtaamaan Sebastiania. Shania valehtelee miehelle Minnesotan mummin yöpyvän luonaan, jotta saa olla pari päivää rauhassa. Ja Sebastian uskoo valheeseen täysin, sillä Shania lähettää hänelle Caitlinilta saamansa valokuvan keskiviikon synttäreiltä, jossa on kuvattuna Caitlinin sukua neljässä polvessa. Granny Steph on kuvassa mukana.

28.2. on perjantai ja Shania on tehnyt päätöksensä. Hän on pyytänyt Sebastianin luokseen, mutta meneekin tätä vastaan Silky Streetin ja Parrukadun kulmassa olevaan rämeikköön. Sebastian on iloinen nähdessään tyttöystävänsä.

Sebastian: Shania! Miten ihmeessä sinä siinä olet? 
Shania: Lähdin pienelle kävelylle ja ajattelin tulla sinua vastaan...
Sebastian: Että sinä osaatkin näyttää päivä päivältä kauniimmalta! Toivottavasti mummosi on lentänyt takaisin Amerikkaan, sillä nyt haluan jakamattoman huomiosi. Ainakin viikoksi! Ei, kokonainen elinikäkään ei riitä!

Shania: Minulla on kuule sinulle asiaa. Vakavaa sellaista. Olen nimittäin vihdoin ja viimein löytänyt Sen Oikean. Mutta, se et valitettavasti ole sinä.

Sebastian: Mikä juttu tämä nyt on? Ei nimittäin naurata ainakaan, jos se oli tarkoitus.
Shania: Tosi juttu on. Minun on kerrottava sinulle suoraan, sillä en halua satuttaa sinua enempää pitkittämällä totuuden kertomista. Mietin pitkään ja valitsin erään toisen.
Sebastian: Odotas nyt, eikö kyse oikeasti ole mistään vitsistä?!
Shania: Ei ole. Toivon, että ehdit vielä soittaa sinne Ouluun ja saada sen työpaikkasi.

Sebastian: Ouluun.. Siis, mitä, MITÄ HELVETTIÄ?! Nyt nainen kerrot, kuka se mies on!!! Onko se se neekeri?!
Shania: Päästä HETI minusta irti. Ei ole Isaac. Ei ole kukaan, kenet tunnet.

Shania lähtee kävelemään takaisin kotiinsa päin ja Sebastian jää kuin alaston nalli kylmälle kalliolle.

Shania: Olen erittäin pahoillani, että näin kävi. Hyvää loppuelämää.
Sebastian: Shania, tule takaisin! Ei minun ollut tarkoitus tarttua sinuun, ei ainakaan kovaa! 
Shania: Minä menen nyt, hyvästi!
Sebastian: Shania! SHANIA!!! Kuka Se Oikea sitten on??!!

Shania, kuka on Se Oikea? Ja mehän tiedämme nyt vastauksen ;)

Kaamostrilogia päättyy, mutta seikkailu jatkuu!

Tarinassa mukana: 
Aurora & Simon ja Victoria
Adalia & Roberta
Xara & Nicola ja Faith
Avan Sebastian, Elaine ja Joakim vierailulla
TaruisenAaveen Nichelle vierailulla
Ninnin Club Chelsean ja Evi Love-nuket


Kiitoksia kuvista Xaralle ja Adalialle! Auroralle kiitos kuvista ja yhteiskirjoituksesta etänä! (Ja Shania kiittää Sen Oikean löytämisestä!)