Osa 184 Shania, kuka on Se Oikea? 2/3 Mies menneisyydestä (Kaamostrilogia!)

Silky Streetissä aiemmin:
Shania on vuosien varrella tapaillut useita miehiä, mutta tämän hetkinen suhde Isaac Williamsin kanssa on kestänyt jo kohta puolitoista vuotta. Näin pitkä parisuhde on varsin epätyypillistä Shanialle, joten neiti Simmonsin uskollisuus on alkanut hiljalleen horjua. Shania rakastaa Isaacia, mutta Brandon Hayesin ilmaannuttua Amerikasta kuvioihin, oli Shania heti valmis tapailemaan myös tätä. Luonnollisesti salaa. Brandon luulee Shanian olevan sinkku.

7. helmikuuta musta maa sai pitkästä aikaa valkean peitteen pääkaupunkiseudulla. Pari päivää myöhemmin lumi taas katosi, mutta kaamoksen pimeyttä karkottamaan nousi valoa antava täysikuu taivaalle. On 9.2. ja sunnuntai. Shania on viimein saanut olohuoneensa sisustettua uusiksi Isaacin avustuksella, sillä hän kaipasi muutosta; etenkin pinkkiä väriä takaisin. Isaac on juuri lähdössä isoveljensä kanssa ostoksille.

Isaac: No niin kultaseni, menen nyt kun liikkeet ovat vielä auki. Ajamme varmaan Aaronin kanssa Tammiston kautta, joten soita jos jostain sen alueen liikkeistä pitää tuoda tuohon se uusi valaisin.
Shania: Oi tuo keittiössä ollut lamppu saa nyt kelvata toistaiseksi. Pääasia, että olohuone näyttää nyt erilaiselta. Kysytkö muuten veljeltäsi, ovatko hän ja siskoni tehneet lopullisen päätöksen?
Isaac: Ai mistä? Aa, tarkoitat sitä, muuttavatko he Jenkkeihin! Voin minä kysyä, mutta tuskin he mitään ovat päättäneet. Hei varasin meille muuten ystävänpäiväksi pöydän sieltä Hullusta porosta, jossa kävimme kerran aiemmin syömässä.

Isaac lähtee ja Aida astelee sisään miltei samalla oven avauksella. Hän on muutama päivä sitten palannut Tokiosta.

Shania: No moi! Tulehan katsomaan uutta sisustusta!
Aida: Isaac tuli tuossa pihalla vastaan.
Shania: Joo hän lähti Aaronin kanssa ostoksille.
Aida: Eei, kun mietin vaan, että kuinka pystyt tapailemaan kahta miestä samaan aikaan...

Aida: Wau! No jopas on jännä sisustus! Oletin, että täällä on taas kaikki pinkkiä kuten ennen vanhaan, mutta täällähän on mustaa, sinistä ja peräti keltaistakin. Ja päätit ostaa tuon Veroniquen työhuoneen sohvan kuitenkin?

Shania: No joo, minä tein kuten Caitlin ehdotti ja soitin Dramaticille. Veronique lahjoitti minulle sohvan. Kannatti siis. Tämä takorautainen peilikantinen pöytä on designia ja sieltä Dramaattiselta myös. Siis Dramaticilta. Maksoin 200 tästä. Mutta katsohan noita jänniä tuoleja tuolla! Ne puolestaan sain työni kautta, olivat Jiameilta jääneet yli jostain projektista.

Shania: Mitä tuijotat siinä suu auki? Tuoleja saa vapaasti kadehtia! Ja kyllä, ne ovat käden muotoiset! Mene istumaan ja kokeilemaan. No niin, mitäs pidät?

Aida myöntää hieman kadehtivansa Shanian erikoisia design-tuoleja. Siitäkin huolimatta, että ne eivät ole mitkään huippumukavat istua.

Aida: Kappas vaan, kaikkea sitä.. Nämä käsituolit ovat aivan upeat.

Aida: Siitä sinun miessäädöstäsi minun piti kysyä jotakin...
Shania: Sanoit ainakin äsken miettineesi, kuinka pystyn tapailemaan kahta miestä samaan aikaan.
Aida: Juuri se se juttu oli! Käytkö vuoroin treffeillä Isaacin ja Brandonin kanssa? Kumpi on parempi petipuuhissa? Miten estät heitä näkemästä toisiaan?
Shania: Aarggh!! Liikaa kysymyksiä! Hei joku tulee! Jätitkö oven auki tullessasi?

Olohuoneeseen astelee mies, jota Shania ei enää koskaan olettanut asunnossaan näkevän. Mies on Shanian eksä Sebastian Gilbert!

Sebastian: Shania, minä täällä vaan. Ulko-ovi oli raollaan.
Shania: Sebastian..?

Sebastian: Minulla on erittäin tärkeätä asiaa sinulle. Olen kerännyt rohkeutta jo kuukausia, mutta vasta nyt uskalsin tulla esittämään asiani. Olen käynyt Pinkissimon keikoilla, jotta olen saanut nähdä sinua.

Aida arvaa keskustelun avauksesta, että hänen on nyt parasta häipyä kotiinsa.

Shania: Minä olen nähnyt sinut keikoillamme! Olet tuijottanut minua jostakin takarivistä täysin hievahtamatta. Älä nyt loukkaannu, mutta se on ollut hieman pelottavaa.
Sebastian: No mutta tunnethan sinä minut ja olen poliisi, kuinka voisin näyttää muka pelottavalta?
Aida: Terve vaan Sebastian ja hei sitten, Shania. Minun täytyy lähteä nyt!
Shania: Mutta vastahan sinä tulit!
Aida: Niin tulin, mutta ehdin nähdä uuden sisustuksesi. Ole nyt varovainen!

Shania ei tajua yhtään, minkä takia Aida neuvoo häntä varovaisuuteen. Hän on täysin ymmällään Sebastianin tulosta. Sillä välin kun Aida ajelee pinkillä kuplallaan takaisin kotiinsa, on hänen avovaimonsa suunnittelemassa yllätystä Aidalle.

Milla: Tänään se vuosipäivämme on! Tapasimme tasan kaksi vuotta sitten Aidan kanssa, kun olin vielä Vaasan Cumuluksessa. Täytyy olla erittäin raikas ja kaunistautua sillä välin kun hän kyläilee Shanialla. Kyllä hän aina parisen tuntia siellä istuu, hyvin ehdin suihkuun.

Milla: Aida varmaan pyörtyy onnesta kun polvistun kosimaan häntä parin tunnin päästä! Kylläpä näytän viehättävältä, vaikka itse sanonkin. Hyvä, että tarkistin milloin vuosipäivämme on, sillä muistin ihan, että tapasimme jo tammikuussa. Olisi ollut todella noloa kosia kuukautta liian aikaisin.

Sillä aikaa Shania yrittää selvittää, miksi Sebastian saapasteli hänen asunnolleen.

Shania: Ai sinä olet poliisi edelleen. Muistaakseni Meme kertoi, että olisit irtisanoutunut.
Sebastian: No, en minä enää olekaan. Sain potkut. Sain kuulla, että se Memen noita-sisko Nana laverteli laitokselle, että olisin muka piilotellut sitä heidän murhaaja-veljeään asunnossamme! Uskomatonta, että esimieheni ja kollegani uskoivat moista perätöntä juorua! Memehän sitä roistoa piilotteli!
Shania: Voi kamalaa! Ja sinä raukka menetit työsi Nanan roskapuheen takia? Voi helvetti se nainen joutaisi telkien taa! Hän noitui minutkin sellaiseen tilaan, etten päässyt Nichellen pikku tyttären nimenantojuhliin Tokioon ja missasin oman pikkuveljeni syntymäpäivät samalla.
Sebastian: Ihanko totta?! Siis sen pikkuveljesi, jonka äiti se noita on?
Shania: Juurikin hänen äitinsä Nana on. Ja nyt hän on uhkaillut isää, että aikoo viedä tältä pojan huoltajuuden. Mutta mikä se tärkeä asiasi on, jota varten olet kerännyt rohkeutta pitkään?

Sebastian: Niin... Kun sain tietää Memen puuhista ja jätin hänet... Noh, olen ajatellut ainoastaan sinua. Yritin takaisin poliisin hommiin, mutta pääkaupunkiseudun poliisilaitoksiin ei minua huolita. Sain hiljattain työn Oulun poliisilaitokselta. En nyt mitään rikosetsivän työtä, mutta väkivaltarikosyksiköstä kuitenkin. Minun on päätettävä keskiviikkoon mennessä, otanko työn vastaan. Minä tulin nyt kysymään sinulta, että voisitko harkita palaamista yhteen kanssani. Minun oli pakko tulla, sillä jos vastaat kieltävästi, otan sen työn vastaan. Mutta minä niin toivon, että haluat yrittää uudelleen. Minä niin kovin mielelläni soittaisin sinne Ouluun ja sanoisin, että jäänkin Dollywoodiin. Haluan jäädä tänne, mutta ainoastaan sinun kumppaninasi!

Shania järkyttyy eksänsä puheista niin, että lysähtää lattialle.

Sebastian: Shania! Mikä sinulle tuli?
Shania: Oh...heikottaa...

Sebastian nostaa Shanian ylös lattialta.

Sebastian: Minun puheeniko tämän saivat aikaan? Minä todella rakastin sinua kun olimme yhdessä ja rakastan vieläkin.
Shania: Mutta sinähän tiedät, että minä seurustelen. Etkö tiedäkin? Kiitos avusta, pääsen kyllä ylös nyt.

Sebastian: Tiedän kyllä, että olet parisuhteessa nykyään. Mutta mieti nyt kolme päivää. Jos koskaan merkitsin sinulle yhtä paljon kuin sinä minulle, sinä jätät sen mustan miehen ja valitset minut.
Shania: Öh.. Tuota.. No minä lupaan harkita asiaa. Menneiden takia.
Sebastian: Tulen tapaamaan sinua keskiviikkona, se on kahdestoista helmikuuta. Kerro silloin vastauksesi. Muutan pois lopullisesti, jos niin päätät.

Sebastian lähtee ja Shania jää hämillään olohuoneeseen pohtimaan shokeeraavaa vierailua.

Shania: Mitä ihmettä tämä nyt on?! Ensin Brandon ja nyt Sebastian!!!??? Oi minun täytyy välittömästi soittaa videopuhelu Nichellelle!

Shania soittaa videopuhelun. Kun Nichelle viimein ilmestyy kannettavan näytölle, on hän sängyssä jo. Ichiro näyttää nukkuvan vieressä.

Nichelle: Shania mitä ihmettä?! Miksi sinä aina soitat näin myöhään?! Etkö muista, että Japanissa on jo yö?! Minun on kuiskittava, ettei Ichiro herää.
Shania: Oi anteeksi ystävä rakas, mutta minun oli ihan pakko nähdä sinut! Nyt Sebastian saapasteli luokseni ja halusi yrittää seurustelua uudelleen!
Nichelle: Kuka? Ai Sebastian Gilbert?
Shania: No hän juuri! Ainoa eksäni, jonka perään olen viime vuosina haikaillut!

Shania: Oi en tiedä yhtään, mitä vastaisin hänelle!
Nichelle: No tietysti annat lähtöpassit saman tien! Johan sinä sähellät Isaac-raukan ja sen amerikkalaisen pojan kanssa. 
Shania: Huooh... Mutta olen miettinyt ja harmitellut niin moneen kertaan, että suhteeni Sebastianin kanssa päättyi. Hän taisi olla Se Oikea...
Nichelle: Oli tai ei, sinun on valittava yksi mies. Muuten satutat vaan kaikkia, eniten itseäsi.

Nichelle: Voitko mitenkään soittaa huomenna uudestaan? Minun täytyy nyt nukkua, sillä meille tulee koko Murakamin suku huomenna juhlimaan.
Shania: Niin, sinulla on synttärit huomenna. Saitko muuten lähettämäni lahjan postissa?
Nichelle: Se tuli perjantaina, kiitos! Avaan sen vasta huomenna. Mutta älä nyt pohdi niitä miessekoiluja siellä. Pysy Isaacin kanssa, siinä minun neuvoni!

Yhteys Tokioon katkeaa ja Shania on entistä enemmän sekaisin päästään. Silloin olohuoneeseen astelee Brandon iloisena.

Brandon: Moi kulta! Mitäs sinä täällä puuhaat?
Shania: Ei kun... En minä mitään...
Brandon: Kuule! Lähdetkö kanssani perjantaina illalliselle Rose de Porvaris'-ravintolaan? Päivä on niin suosittu, joten sain hädin tuskin pöydän varattua!
Shania: Lähdenhän minä... Voi helvetti, mihin minä oikein olen sekaantunut?!

Seuraavana päivänä Nichellen juhliessa 29-vuotissynttäreitään Tokiossa, on Shania töissä. Hän on esittelemässä Helsingissä liiketilaa kampaaja Tuuli Perkkiölle. Shania on pitkin yötä raportoinut Sebastianin visiitistä ystävilleen, mutta Aidaa, Sadieta ja Adalian tyttöjä hän ei vielä ole tavoittanut.

Tuuli: Niin oliko tämä milloin rakennettu? Kunto ei ole kovin hyvä.
Shania: Hmm.. Muistaakseni 70-luvun lopussa, eli noin 40 vuotta vanha kiinteistö. Voin toki varmistaa asian isännöitsijältä, minulla on tässä Asuntomaisterin tiedot. Oi Anteeksi pieni hetki, saan videopuhelun!

Shania: Se sattuukin olemaan pomoni! Kysyn häneltä rakennuttamisvuoden!
Tuuli: Kiva juttu. Mitä vanhempi rakennus, sitä enemmän tulee kaikkia korjauksia.

Shania vastaa videopuheluun ja Robertan ja Jiamein kasvot ilmestyvät näytölle.

Roberta: Huomenta Shania! Oletko esittelemässä sitä Torikadun liiketilaa sille kampaajalle?
Shania: Huomenta vaan. Tottakai olen, Kiinteistö Oy Malmin Roska. Asiakas on juuri paikalla.
Jiamei: Sori et me häiritään, mut sä olit jättäny ihan levottoman viestin keskellä yötä!
Roberta: Niin, taasko joku eksäsi ilmestyi ovellesi? Älä nyt vaan sano hänellekin, että haluat alkaa tapailla!

Shania: No en tietenkään! Ja kyllähän te Sebastianin tunnette. Ainakin tiedätte.
Jiamei: Olikos se se komee kyttä?! Juu se me ollaan tavattu!
Shania: Jutellaanko paremmalla ajalla miesasioistani? Minulla on työhön liittyvää asiaa. Roberta, minä vuonna tämä talo on rakennettu?
Roberta: Odotas hetki... Vuonna -81. Mutta muista nyt, että käsket sitä poliisieksääsi häipymään, jos hän tulee vielä toistamiseen ruinaamaan sinua takaisin!
Shania: Juu, juu! Minun täytyy nyt lopettaa, asiakas odottaa!
Roberta: No hyvä, että edustat yritystämme siellä noin tunnollisesti!

Shania: Tämä on rakennettu -81, kuten suurin osa alueen taloista.
Tuuli: Selvä juttu. Oliko niitä vesipisteitä siis kuinka monta? Ja onko niitä mahdollista saada helposti lisää, jos ei ole? Kampaamoni tarvitsee...
Shania: Anteeksi, minulle tuli viesti!

Shania: Sadie kirjoittaa: "Hei! Olipa älytön se eksäsi käynti. Pääsetkö illalla käymään? Minullakin asiaa miehestäni." Vastaan, että: "Ok.".

Shania: Pahoittelen, että jouduin vastaamaan viestiin! Niin, ne tulevan kampaamosi vesipisteet! Täällä on ennen sitä konkurssiin mennyttä kynsistudiota ollut parturiliike, joten vesipisteitä on riittävästi.
Tuuli: No se kuulostaa kyllä hyvältä. Voiko tänne...
Shania: Voi ei, nyt kännykkäni soi!
Tuuli: Vastaa vaan, ei minulla niin kiire ole...

Soittaja on Aida, joka ei ole vastannut Shanian viesteihin eikä puheluihin loppuillasta eikä yön aikana.

Shania: Aida! No hei! Mikset ole vastannut?! Minulla olisi ollut kerrottavaa siitä Sebastianista! Et ikinä arvaa, mitä se mies ehdotti!!!
Aida: No, en minä oikein voinut vastata. Minua odotti kotona nimittäin yllätys, kun lähdin luotasi.

Shania: Ai mikä yllätys?
Aida: No eilen oli minun ja Millan vuosipäivä, arvaa vaan, muistinko enää?!
Shania: No äänestä päätellen et. Yllättikö hän sinut siis jollain romanttisella illallisella ja sinä olit nolona, kun olit unohtanut koko jutun?!
Aida: Voi kun olisikin ollut noin helppoa! Milla polvistui ja kosi minua!!!

Shania: MITÄH??!! No nytkö sinä sitten jouduit jättämään hänet? Vihdoin ja viimein!
Aida: Vielä mitä! Menin ihan paniikkiin siinä olohuoneen sohvalla ja jostain syystä suostuin kosintaan!
Shania: Ei voi olla totta! Kuinka sinä nyt niin teit?! Aiotko mennä Millan kanssa naimisiin? Entä Gunnar? Hänhän se elämäsi rakkaus on!
Aida: No en minä tiedä, olen ihan sekaisin.
Shania: Huooh.. Et ole ainoa. Sebastian haluaa minut takaisin!
Aida: Eikä! Meidän täytyy nähdä tänään, nämä ovat liian isoja juttuja puhelimessa puitaviksi!
Shania: Tehdään niin. Minäkin olen paraikaa välittämässä erästä kiinteistöä, joten en voi puhua pidempään. Soitan sinulle kun pääsen töistä!
Aida: Tehdään niin, hei hei!

Shania käy töiden jälkeen kotona, pyörähtää Aidan luona ja menee sieltä Sadielle.

Shania: No hei. Kyllä tämä on niin omituinen helmikuu. Musta maa, vettä sataa ja ihan hirvittävä tuuli.
Sadie: Joo kävin Eevaa ulkoiluttamassa ja ajattelin, että ihan kuin olisi marraskuun alku! Olitko tänään jossain Pinkissimon jutussa? Onko teillä milloin seuraava keikka?
Shania: Ei, töissä vaan. Ei meillä nyt ole keikkoja, teemme sitä pitkäsoittoa.

Sadie: Niinhän se olikin. Käy istumaan. Ja kerro ensin siitä eksäsi vierailusta.
Shania: Miten niin ensin?
Sadie: Niin, minä kerron sitten, mitä minulle yöllä tapahtui. Eilen oli nimittäin taas täysikuu.
Shania: Niin muuten olikin. Odotan jo jännityksellä, mitä pienessä häkissäsi on voinut yöllä tapahtua! Oi ei, tuo koira on tuossa vieressäni!
Sadie: No mitä siitä? Katso nyt, sehän nukkuu koivet pystyssä.

Shania vaihtaa kuitenkin istumapaikkaa, vaikka Eeva-koira nukkuukin sikeästi.

Shania: Niin, ihan kuin siinä ei olisi kylliksi, että seurustelen Isaacin kanssa ja tapailen salaa Brandonia, ilmestyi se entinen etsivä eilen luokseni! Hän alkoi tilittämään lähes yhteen hengen vetoon, kuinka on kerännyt kuukausia rohkeutta uskaltaakseen kysyä, jos alkaisimme taas tapailla! Ja mitäs ongelmaa Sebastianin jutuissa muuten olisikaan, mutta minähän olen harmitellut vuodesta 2015, kun suhteemme päättyi.

Sadie: Onko siitä jo viisi vuotta kun erositte?
Shania: No on! Minähän ihastuin poikaystäväsi veljeen jo silloin kun tapailin Sebastiania, mutta kyllä meidän suhteemme pilasi lopulta se, kun olin niin mustasukkainen hänestä ja poikaystäväsi pikkusiskosta. Ja Sebastian todella päätyi vuosiksi yhteen Memen kanssa!
Sadie: Aika jännää, että puhut minun poikaystäväni veljestä. Etkö halua sanoa nimeä Rodion ääneen?
Shania: No en ilmeisesti...

Shania: Mutta ei menneillä ole väliä, olen joka tapauksessa ajatellut Sebastiania usein sen jälkeen. Ajattelin joskus jopa, että hän oli kaikista miehistäni Se Oikea. Eikä tullut kyllä mieleenikään, että voisin saada uuden tilaisuuden hänen kanssaan! Oi miksi juuri nyt, kun noita miehiä tunkee luokseni ovista ja ikkunoista?! Se poliisimies kyllä valitsi maailman huonoimman ajan elämästäni tulla ehdottelemaan uutta yritystä. Minulla on rakas Isaac... ja söpö Brandon! Mutta Sebastian... Hän todella saattaisi olla Se Oikea. En tajua, mitä teen. KAIKKI ystäväni ovat neuvoneet komentamaan koko äijän huitsin kuuseen. Mitä sinä olet mieltä? Mitä sinä tekisit?

Sadie: Noh, minä en neuvo komentamaan Sebastiania tiehensä. Ainoa neuvoni on, että kuuntele kerrankin sydäntäsi. Tai niinhän sinä tähän asti olet tehnytkin ja aika huonosti ovat asiat. Jos sitä nyt voi pitää huonona asiana, että poikaystäväehdokkaita on jonoksi asti! Hahah..
Shania: Äh, en jaksa miettiä asiaa tällä hetkellä. Teen kuten Scarlett O'Hara ja ajattelen asiaa huomenna. Ehkä teen päätökseni vasta silloin, kun menen tapaamaan häntä ylihuomenna! Kerrohan nyt vuorostasi, mitä täysikuun aikana tapahtui.

Sadie: No.. Tämä on hieman outo juttu. Minähän en ole koskaan käynyt Calderon luona. Hän käy aina täällä tai sitten käymme jossakin syrjäisessä paikassa syömässä tai metsässä kävelyllä. Siis ihan sen takia, ettei kukaan vaan luule häntä veljekseen ja soita poliisille, että Pasuunamurhaaja on noussut kuolleista. Vietämme aina täysikuun aikaan yön omissa kodeissamme, omissa häkeissämme. Mutta minulla on viime yöltä todella kummia muistikuvia. Sellaisia lyhyitä pätkiä. En tiedä onko se kaikki unta, mutta voisin vaikka vannoa laukanneeni pitkin metsiä toisen suden kanssa!

Shania: Siis mitä ihmettä?! Sinähän lukitset itsesi makuuhuoneen häkkiin aina hyvissä ajoin!
Sadie: Niinpä! Tunteja ennen kun muutun ihmissudeksi. Mutta nyt minä muistan sen mielettömän vapauden tunteen, tuulen huminan korvissani ja sen, että seurasin toista sutta. Urosta. Calderoa. Jopa tuo pieni Eeva-koira oli siellä!

Shania: Siis mitä helvettiä?! Onko Caldero avannut häkkisi ja päästänyt sinut tahalleen irti?! Siis... Tuohan on aivan.. Siis tässähän menee ihan sanattomaksi! Voiko se olla mahdollista?
Sadie: No täytyy sen olla... Olen pohtinut asiaa pitkin päivää ja tullut siihen tulokseen, että Caldero ei ole pyytänyt minua kotiinsa siksi, koska hän ei omista mitään häkkiä. Uskon, että hän juoksentelee kerran kuussa pitkin maita ja mantuja. Ja koska hän oli eilen täällä alkuillasta, hän on varmaan laittanut häkkini oven jotenkin niin, että muututtuani sudeksi ja saatuani hurjat voimat, olen saanut sen auki. Ja sitten hän on odottanut minua jossakin nurkalla. Ja jostakin hiton syystä koirani juoksi siellä myös! Pahinta tässä on se, että se oli.... MAHTAVAA!
Shania: Voi jestas sentään Sadie! Ethän sinä voi, ettehän te voi... Mitä jos joku ihminen olisi tullut vastaan!? Eikä, nyt se koirasi heräsi kun korotin ääntäni!

Pieni Eeva ryntää riemuissaan Shanian syliin.

Shania: Apuaa!!!! Ota se pois!!!

Sadie: Eeva! Alas! En tiedä mikä hitto tätä koiraakin vaivaa! Se on nukkunut koko päivän, ihan aamusta saakka. Eeva nyt pois sieltä!
Shania: Iiiiiih se nuolee!!! Aaargghhh!!!

Sadie saa koiransa pois Shanian kimpusta.

Shania: No kai se nyt on nukkunut koko päivän, jos kerran on juossut kahden ihmissuden perässä koko viime yön!
Sadie: Voi taivas! En tajunnut tuota lainkaan! Se kaikki siis ON totta! Voi hyvä luoja sentään! Onneksi en muista mitään... veren makua tai sellaisia asioita... Nyt Eeva rauhoittuu ja istuu nätisti siinä! Eeva!
Shania: No se on pääasia se! Ajattele, jos olisit purrut jotakin lenkkeilijää ja tehnyt hänestä suden! Tai jos olisitte tappaneet jonkun ihmisen! Huh, ihan puistattaa! Auts, se mokoma koira kynsi jalkojani!
Sadie: No eihän se ilkeyttään kynsi, innostui vaan vieraasta. Voi kamala, en pysty edes ajattelemaan, mitä olisi voinut tapahtua! Miksi sinä nyt tuijotat niitä jalkojasi?

Shania päättää lähteä, sillä Eeva heiluttaa häntäänsä niin, että koko koira huojuu puolelta toiselle.

Shania: No Eeva kynsi niin, että jalkoihini tuli naarmuja! Ja kädestäni tulee vähän verta.
Sadie: Mistä muka? Näytä!

Shania: No en minä nyt näytä, tästä ranteen kohdalta. Tai ainakin TULI verta. Saat laittaa koiran ensi kerran kun tulen sinne susihäkkiisi...
Sadie: No älä nyt viitsi! Shania hei, pelkäätkö tosiaan 7 kuukauden ikäistä koiran pentua, muttet minua, joka olen ihmissusi?!
Shania: No pelkään, jos se noin yhtäkkiä hyökkää kimppuun.
Sadie: No eihän se hyökännyt, loikkasi innoissaan tervehtimään!
Shania: Niinköhän se Calderokin viime yönä olisi tehnyt vastaantulijoille? Kasa ihmisiä makaa raadeltuina ja sinä sanot poliisille: "Ei poikaystäväni hyökännyt, loikkasi vaan innoissaan tervehtimään!" Pöh!
Sadie: Älä viitsi olla lapsellinen!

Koska Sadie on perheen alfa-naaras, saa hän koiransa rauhoittumaan. Tällöin myös Shania rauhoittuu.

Shania: Mistä sinä sitten tänä aamuna heräsit? Jostain metsästäkö alasti?
Sadie: Ei kun ihan tuolta omasta häkistäni kuten pitää! Caldero on varmaan kantanut minut sinne ja lukinnut oven perässään. Olen kai ollut niin sekaisin, kun olen päässyt kerrankin vapauteen, että miltei kaikki on hämärän peitossa. Muistan vaan väläyksiä sieltä täältä.
Shania: Mikäli Caldero tulee sukuunsa, on hän mitä todennäköisimmin huumannut sinut jollakin ja sitten kantanut häkkiisi. Sen minä vaan sanon, että sen perheen jäseniin ei voi luottaa. He ovat salakavalia... No, he ovat tappajia.
Sadie: Älä nyt oikeasti viitsi, minä kysyn asiaa Calderolta suoraan!
Shania: Minä huolehdin tästä lähtien, että olet häkissä silloin kun pitää. Ihan kuten silloin alussa, kun kerroit olevasi susi. Nyt minä lähden nukkumaan ja pohtimaan, mitä vastaan Sebastianille.

Koittaa keskiviikko 12. helmikuuta. Yön ja aamun aikana on satanut vaihteeksi lunta. Shania on soittanut Sebastianille, joka on pyytänyt Shaniaa tulemaan Barbie Boulevard Parkiin töiden jälkeen. Lumi on kaupungin kaduilta jo sulanut, mutta nurmikkoalueilla ja metsässä sitä vielä näkee.

Sebastian: Oi Shania, olet sitten aina niin kaunis!
Shania: No älä nyt viitsi! Piti pukeutua lämpimästi, ettei iske mikään tauti.
Sebastian: No, kunhan ei se koronavirus, johon Kiinassa on kuollut järjetön määrä ihmisiä! Ei kai se paras ystäväsi siellä asu nykyään?
Shania: Nichelle vai? Ei onneksi! Hän asuu Japanissa ja heillä on Ichiron kanssa jo kaksi tytärtä. Mutta en nyt ajatellut ihan koronavirusta, lähinnä virtsatietulehdusta...
Sebastian: Uskallanko edes kysyä, oletko päätöksesi tehnyt...?

Shania: Uskallat. Ja kyllä, olen päätökseni tehnyt. Mietin, etten mitenkään voi alkaa tapailla sinua, sillä seurustelen Isaacin kanssa vakavissani.

Sebastian: Oh... Tuo ei todellakaan ollut se vastaus, jota olin toivonut...
Shania: Mietin, etten mitenkään voi alkaa tapailla sinua, sillä seurustelen Isaacin kanssa vakavissani. Mutta jospa me alamme tapailla salaa?
Sebastian: Sa, sanotko että..
Shania: Sanon, että KYLLÄ! Muuten harmittelisin jälkikäteen niin kovasti. Mutta tapaillaan alkuun salaa, jos se vaan mitenkään sinulle sopii?
Sebastian: Oi Shania, minulle sopii ihan KAIKKI! Kunhan vaan saan sinut takaisin! Oi kiitos Shania, kiitos!!!
Shania: No, äläs nyt innostu niin, että koko puisto kuulee.
Sebastian: Sopisiko sinulle ensimmäiset treffit vaikka jo ylihuomenna?! Se on vieläpä 14.2. Vien sinut illalla syömään!
Shania: No nähdään silloin. Kyllä se sopii.

Shania ei lainkaan tajua, että on suostunut ystävänpäivänä kolmen eri miehen kanssa ravintolaan syömään...

Kaamostrilogia päättyy helmikuun lopussa!

Tarinassa mukana:
Adalian Roberta ja Jiamei
TaruisenAaveen Nichelle vierailulla
Avan Sebastian vierailulla
Ninnin Teresa (Tuuli)