Osa 164 Shania aloittaa työt Adalian Asunto Oy:ssä

Silky Stretissä tapahtunutta:
Poliisi ampui sarjamurhaaja-Rodionin tämän lähestyessä pidätyshetkellä paikalle sattunutta Shaniaa. Rodionin pikkusiskot Nana ja Meme pitävät nyt Shaniaa syyllisenä isoveljensä kuolemaan, vaikka he tajuavat itsekin, ettei Shanialla ollut osaa eikä arpaa ampumisessa. He haluavat vaan löytää syntipukin ja kostaa. Nana langetti Shanialle kirouksen, jotta tämä näkisi joka yö painajaisia ja joutuisi pelottavaan Rajamaailmaan. Kirous onnistui, mutta sen sijaan, että Shania olisi tulossa hulluksi pahassa Rajamaailmassa, hän saikin puhtaasti sattumalta siellä uuden tehtävän; auttaa ihmissusi Luna Lupuksen uhrit Valoon saattamalla peto vastuuseen teoistaan. Kun Nana sai kuulla, että Shania oli tyytyväinen päästyään jälleen Rajamaailman auttajaksi, oli hänen tehtävä jotakin, mikä huonontaisi Shanian tilannetta. Hän neuvoi Shaniaa poistamaan sänkynsä yllä olevan unisiepparin, jotta Shanian Rajamaailma-vierailut pidentyisivät sietämättömiksi. Shanialle Nana valehteli toimenpiteen lyhentävän raskaita vierailuja.

Shania jäi jokin aika sitten työttömäksi unelma-ammatistaan mallina. Yllättäen Adalian Roberta tarjosi hänelle töitä kiinteistöalan yrityksestään ja Shania otti työn vastaan.


 1.4. on maanantai ja Shania ravaa hermostuneena ympäri olohuonetta ja takkahuonetta. Adalialta on tulossa pian videopuhelu, eikä Shania meinaa pysyä nahoissaan sitä odotellessaan.

Shania: Voi luoja sentään, soittaisivat nyt! En kestä enää tätä jännitystä!

Juuri sillä hetkellä Shanian pöydällä oleva kannettava piippaa ja Shania ryntää koneen luo.

Shania: Hei! Odotin täällä jo yhteydenottoanne! Saan tällä viikolla todistuksen siitä kiinteistönvälittäjän pikakurssistani, joten olen valmis kaikkeen!

Videopuhelu tulee Adalian Robertalta, Jiameilta ja Halimalta.

Jiamei: Moi Shania! Sähän näytät olevan innoissas tästä duunista!
Shania: No kieltämättä tämä työttömyys ei ole minun juttuni. Mitäs teillä on minulle ensimmäiseksi työksi? Olen pukeutunut jo kaiken varalta niin, että olen edustava, jos lähetätte minut oitis tapaamaan jotakin asiakasta!
Roberta: Hei Shania! Loistavaa, että olet innoissasi, niin olemme mekin. Mutta valitettavasti työsi ei ala ihan heti tänään... Minä kerron sinulle hieman lisää Adalian Asunnosta, lyhyesti vaan. Minä toimin nykyään lähinnä vaan työpöytäni takaa. Johdan yritystä ja viimeistelen asuntokauppoja ja sen sellaista. Siellä huonekalumyymälässä olemme vuorotellen, kuka muilta töiltään parhaiten ehtii. Sinä et myymälässä luultavasti tule työskentelemään, koska teet tätä suurimmaksi osaksi etänä sieltä Dollywoodista. Tiedätkin jo, että Jiamei vastaa sisustuspuolesta. Hän sisustaa myymämme asunnot asikkaiden toiveiden mukaan. Lisäksi häneltä voi ostaa sisustuspalveluita erikseen, esimerkiksi jos joku haluaa päivittää vanhan talonsa lookin uudeksi. 

Roberta: Tässä on Halima, joka aiemmin työskenteli Dubaissa.
Halima: Huomenta neiti Simmons ja tervetuloa töihin!
Shania: Huomenta vaan ja kiitoksia.
Roberta: Halima on yrityksessämme minun lisäkseni se toinen kiinteistönvälittäjä ja talopakettien markkinoija. Sinä, Shania, tulet tekemään nimenomaan niitä töitä. Halima on ammatiltaan myös arkkitehti, joten hän myös suunnittelee vaativimmille asiakkaillemme taloja. Hän ei istu työpöydän takana läheskään yhtä paljon kuin minä, vaan hän toimii niin sanotusti kentällä. Järjestää asuntonäyttöjä ja esittelee eri talopakettejamme käytännössä. Jokaisesta markkinoimastamme elementtitalosta on siis oikea mallitalo olemassa täällä Lahdessa, jotka Jiamei on sisustanut tämän päivän trendien mukaisesti. Nyt kysytyimpiä ovat isaP-koti, jonka valitsimme itsellemmekin, sekä sellaiset 2-kerroksiset 50:n neliön kaksiot, jotka ovat ihan valmiita taloja, ei elementtitaloja. Niiden nimi on Made to move, sillä ne viedään tontille rekalla ja kiinnitys on helppo. Halutessaan talon voi ottaa mukaan ja kiinnittää kätevästi uudelle tontille. Ne ovat etenkin ensiasunnon ostajien ja nuorten perheiden suosiossa. Molemmissa kerroksissa on tasan kaksikymmentäviisi neliötä asuintilaa. Mutta kaikki eri talomallit ovat täällä Lahdessa nähtävillä Jiamein kauniisti sisustamina.
Shania: Kuulostaa todella hienolta! Ostajat voivat siis kätevästi nähdä, millaista taloa he ovat ostamassa. Siis ettei se perustu vaan valokuviin.
Roberta: Juuri niin. Ja nykyään lähetän Haliman kaikille talo- ja asuntomessuille, joilla ennen kävin itse. Hän on paljon kärsivällisempi ja parempi sellaisissa tapahtumissa.

Shania: Minua sellaiset messut kiinnostaisivat kovasti! Olette lähettäneet minulle vuosien varrella upeita kuvakollaaseja ulkomailta, kun olette käyneet alan messuilla.
Roberta: No siinä tapauksessa voin iloksesi sanoa, että sinä saat edustaa yritystämme seuraavilla alan messuilla! 
Shania: Oi kiitos! Minun täytyy sitten opetella valokuvaamaan kunnolla!
Roberta: Kun nyt tuli puheeksi valokuvat, niin tällä alalla me kuvaamme melko paljon. Ennen meillä oli kaksi nuorta miestä kuvaajina, mutta Jiamein serkku Xiao on ammatiltaan valokuvaaja ja toimii nyt virallisena kuvaajanamme. Kaikista elementtitaloista tarvitaan täydelliset kuvat, kaikki välittämämme kerrostalohuoneistot on kuvattava niin sisältä kuin ulkoa; usein asiakas tekee ostopäätöksen sen perusteella, miltä kerrostalo näyttää ulkoa päin. Joten valokuvaamme paljon, eikä Xiao suoraan sanottuna ehdi kuvata kaikkea.
Shania: No voisinko minä auttaa häntä siinä?

Jiamei: Shania, mä poistuin nyt ruudun ääreltä ja tein tilaa mun serkulle. Se sun eka työkeikkas liittyy nimenomaan valokuvaukseen. Mä jatkan nyt tän mun ja Robertan talon sisustamista, et pääset sit säkin ens kuussa tupareihin. Ja tervetuloo viel kerran!
Shania: Kiitos, Jiamei. 
Roberta: No sieltä se Xiao tulikin!
Xiao: Hei Shania! Huh, se on tuo mukava vaalea nainen, eikä se riitelevä paksu sinitukka...
Roberta: Haluamme hieman testata hahmottelukykyäsi tässä ensimmäisessä tehtävässäsi. Tämä on ihan virallinen työ, eli saat tästä palkan. Xiao saa kertoa tehtävästä tarkemmin.
Shania: Hei Liu Xiao! En olisi ikinä uskonut, että tapaamme näissä merkeissä!
Xiao: No en minäkään! Mutta siis, sinun pitäisi ottaa valokuvia taloista, jotka ovat jollain tapaa kiinnostavia. Valokuvaus ei ole niin helppoa kuin voisi olettaa. Usein olen joutunut heräämään ennen auringonnousua, jotta olen saanut kuvaamastani kohteesta juuri tietynlaisen kuvan. Valot ja varjot merkitsevät siis paljon, jotta myynnissä oleva kohde näyttää parhaan puolensa. Ja Roberta halusi pienen lisähaasteen tehtävään!

Shania: Antakaa vaan tulla sitä haastetta!
Roberta: Sinun tulee löytää mielenkiintoisia taloja, joiden luona on joku patsas, veistos tai jokin taideteos. Otat kuvat niin, että rakennus on parhaimmillaan ja lähellä oleva veistos antaa talolle kivan lisämausteen. Tällä tavoin me näemme, millä tavalla hahmotat eri kuvakulmat, kuinka hyödynnät keskenään kahden kuvattavan objektin muotoja, etäisyyttä ja miksei tyyliä ja värejäkin ja lopputuloksena saat kuvan kohteesta myyvän näköisen.
Xiao: Montako kuvaa hänen tulee ottaa?
Roberta: Mielestäni viisi kuvaa.
Shania: Vain viisi?! Kai tuo on aprillipila..?
Roberta: Ei ole, en edes muistanut koko aprillia! Älä aliarvioi tehtävää lainkaan. Viisi voi nyt tuntua vähältä. Sillä ei ole merkitystä, onko talo ikivanha kartano patinoituneine patsaineen vai ultramoderni lasitalo, jonka edustalla komeilee nykytaidetta. Mutta yritä kuitenkin välttää niitä perinteisiä asetelmia, kuten Heureka, se kamala kala siellä Musiikkitalon edessä ja sen sellaisia. Eli yritä löytää jotakin hieman uniikimpaa!
Shania: Asia selvä! Mutta milloin minä pääsen aloittamaan?
Roberta: Tasan viikon päästä. Xiao tulee silloin varhain aamulla luonasi käymään ja tuo sinulle järjestelmäkameran. Hän opastaa sinua kameran käytössä ja tehtävässäkin, jos haluat neuvoja. Mutta olkaamme sitten yhteydessä viikon päästä puhelimitse, kun olet lähettänyt valokuvat! 
Shania: Näin tehkäämme. En malta odottaa! Hei vaan teille kaikille ja kiitos vielä uudesta työstä!

8.4. Shanian uusi työ alkaa, mutta aamu on ollut vaikea. Isaac ei ole meinannut saada Shaniaa taaskaan hereille. Isaacin lähdettyä Shania on jo piristynyt ja ottaa jännittyneenä mutta innolla Lahdesta saapuvan Xiaon vastaan.

Xiao: No huomenta! Löysin hyvin perille. Upea talo sinulla.
Shania: Huomenta vaan ja tervetuloa! 
Xiao: Minulla on kuule sinulle iso repullinen tavaraa!
Shania: Oi olenpa minä epäkohtelias! Voit jättää takkisi vaikka siihen takan luona olevalle nojatuolille.

Shania keittää ensin kahvit ja tytöt juttelevat Shanian uudesta työstä, valokuvaamisesta ja Adalian pariskunnan pikkujouluista. Xiao myöntää, että hänellä kun on huono nimimuisti, ei hän tiennyt lainkaan, kuka firman uusi työntekijä oli siitä pikkujouluseurueesta. Roberta oli vaan jankuttanut ystävästään Shaniasta. Shaniaa huvittaa, kun hän kuulee Xiaon pelänneen Shanian paljastuvan Oliviaksi. Kahvittelun jälkeen palataan olohuoneeseen.

Xiao: Tässä on kuule nyt se uusi järjestelmäkamerasi; Conan OES 5000X. Parempaa saa markkinoilta hakea!

Shania: Voi apua, miten minä tällaista osaan käyttää kun yleensä kuvaan kännykällä!? Jos siis ylipäätään kuvaan.. Olen tottunut olemaan kameran edessä, en takana...

Xiao pitää Shanialle yli kahden tunnin opetussession kameran ominaisuuksista ja sen käytöstä.

Xiao: Kun nostat ISO-arvoa, kameran kennon herkkyys siis kasvaa.
Shania: Eli se aukko siis laajenee. Mutta mitä isompi se arvo on, sen herkemmin kuviin tulee virheitä?
Xiao: Juuri sitä kohinaa. Mutta sitä kohinaa voi poistaa lisäämällä valoa. En kyllä suosittele salamaa.

Shania: Mitkä ne jutut olivat, joilla valotusta säädettiin?
Xiao: Muistat vaan sen, että kuvan valotus perustuu sen herkkyyden lisäksi aukkoon ja suljinaikaan.
Shania: Niin muistelinkin.
Xiao: Ja katso, tätä kameran jalustaa voi myös säätää. Ei pelkästään korkeutta, myös kameran kallistusta.

Lopulta Xiaon täytyy lähteä. Shanialla on ainoastaan tämä päivä aikaa suorittaa ensimmäinen työtehtävänsä.

Xiao: Muista, että viisi rakennusta veistoksineen riittää. Ja käytä hyödyksesi niitä kameralaukussa olevia objektiiveja. Soita minulle, jos kameran kanssa on ongelmia. Sitten kun olet saanut ne kohteet kuvattua, lähetät ne Robertan sähköpostiin ja hän soittaa sinulle sitten kun on katsonut ne läpi.
Shania: Niin teen. Minusta on jotenkin hassua, että Roberta puhuu minulle ihan eri tavalla nyt kuin ennen. Todella virallisesti.
Xiao: Ystävyyssuhde on erilainen kuin työsuhde. Silloin, kun hän on pomosi roolissa hän taatusti puhuukin virallisesti. Mutta sitten kun puuhaatte jotakin muuta, kuten sitä nukkeharrastustanne, niin sitten hän on taas se sama tuttu Roberta. Niin se vaan menee.
Shania: Kai se on niin. Todella jännittävää lähteä hienon kameran kanssa liikenteeseen! Siellä vieläpä on hieno ilma!
Xiao: Ei muuta kuin onnea ensimmäiseen työhösi!
Shania: Kiitos. Siis kaikesta tästä, mitä minulle opetit. Hei sitten!

Shania lähtee melkein heti ulos kameralaukkuineen. Koska tiet ovat jo kuivat ja lunta näkyy enää satunnaisina läiskinä siellä täällä, päättää hän käyttää isänsä ostamaa skootteria ensimmäistä kertaa. Hän pohtii työ- ja ystävyyssuhteiden luomia eri rooleja kävellessään autotallille.

Shania: Minä pöljä ajattelin, etteivät Xara'sin Francine ja Nicola olleetkaan ystäviäni, koska Francine pakotti käyttämään sitä rumaa peruukkia ystävänpäiväkeikalla. Mietin tosissani, että he pitävätkin minua pelkkänä tuotteena, että olen vaan silkkaa rahantuloa heille kitaristin ominaisuudessa. Mutta tietysti he ovat ystäviäni! Nicola ainakin. Minun vaan on muistettava, että hän on ystäväni lisäksi managerini ja silloin hän käyttäytyy eri tavalla. Huu, johan on kova tuuli!

Shania: Hieman pelottaa tämä isän ostama vehje... Olen vaan hieman harjoitellut viime syksynä...

Shania lähtee varoen pinkillä menopelillään liikkeelle kameralaukku kyydissään.

Shania: Hui... Kai tämä tästä sujuu...

Shania päättää ajaa ensimmäiseksi Dollywoodin erääseen upouuteen lähiöön nimeltä Writtenby.

Shania: Joo sinne minä menen! Ne pienet kaksikerroksiset minitalot ovat kaikki niitä tylsiä harmaita, joka nykyään näyttää olevan muotiväri taloissa, mutta jokaisen edustalla oli joku lasiveistos ja kaikissa eri eläimen kuva. Onneksi kävimme Isaacin kanssa siellä kävelyllä pari viikkoa sitten kun palasimme Shawnan haudalta. Muuten en tietäisi koko paikasta! Kurjaa, että sinnekin on täytynyt rakentaa taloja. Vasta vuosi sitten siellä oli metsää, jossa kasvoi kauniita kieloja...

Shania löytää Dollywoodin puolelta ainoastaan tämän kyseisen uuden lähiön, jonka yhdestä talosta kissaveistoksineen hän ottaa ensimmäisen kuvan. Seuraavaksi Shania suuntaa Helsinkiin. Aurinkoinen sää muuttuu pilviseksi, alkaa tihuttaa vettä ja tuulikin yltyy. Hän löytää Tapaninvainion liikenneympyrästä mielenkiintoisen taideteoksen, jossa on lokkeja.

Shania: Oi tuo teos minun on saatava kuvattua! Mutta mistä löydän talon sen pariksi? Hitto että tänne jäätyy!

Liikenneympyrän vieressä sijaitsee ruokakauppa, joka tunnetaan nimellä Tappelu-Alepa. Jotkut Pulin Huollon huoltomiehet olivat aikoinaan joutuneet kahakkaan kaupan pihalla.

Shania: Tuo Alepa on kieltämättä erikoisen mallinen. Miten saisin hyvän kuvan siitä ja lokkiteoksesta...?

Shania pyörii kylmissään kameransa kanssa tien varressa ja aina kun hän aikoo ottaa kuvan, hurauttaa iso pakettiauto liikenneympyrästä.

Shania: Hitto! Johan tämä onkin vaikeaa! Ja sama mistä kulmasta yritän kuvata, ei vaan näytä hyvältä.

Lopulta Shania onnistuu ja jatkaa Malmille, joka sijaitsee ihan lähellä. Sieltä hän löytää kolmannen kohteensa keskeltä toria. Seuraavaksi hän käy syömässä. Shania päättää ajaa vielä Vantaalle. Näköjään hän tekee oikean päätöksen, sillä aurinko alkaa jälleen paistaa. Vantaan Leinelästä Shania saa loput kaksi kuvaa, joihin on erittäin tyytyväinen. Huhtikuun ilta-auringossa Shania palaa kotiinsa.

Shania: En olisi uskonut, että vaivaisen viiden kuvan ottamiseen kului miltei koko päivä. Eli kyllä tämä ihan kunnon työpäivä oli! Nyt vaan skootteri talliin ja kuvia lähettämään pomolleni!

Myöhemmin illalla Shania saa puhelun Robertalta, jolle on aiemmin lähettänyt ottamansa kuvat. Roberta on pyytänyt Shaniaa ottamaan kannettavansa esiin, jotta he voivat puhelimen välityksellä käydä valokuvat läpi niin, että molemmat näkevät ne.

Roberta: No niin, olen tutkinut päivän aikaansaannoksiasi. Pidäthän mielessä, että jos saat kovaakin kritiikkiä, se vaan kehittää sinua kuvaamaan paremmin jatkossa?
Shania: Pidän mielessä. No, olivatko kaikki kuvat sitten täysin epäonnistuneita?
Roberta: Ei suinkaan! Käydään ne nyt läpi yhdessä. 
Shania: Oi että kuinka minua jännittää!

Roberta: Otatko ensimmäiseksi esiin kuvan, jonka olet nimennyt numerolla neljä. Mitä voit kertoa tästä kuvasta?
Shania: No tämä on Vantaan Leinelästä ja siinä on todella kaunis metalliveistos. Kiinteistö, joka sille toimii parina on se vasemmalla oleva kerrostalo, jossa on moderneja kuutiomaisia muotoja ja ne parvekkeet ovat pirteästi eri värisiä. Pahoittelen kuvan epäselvyyttä, se on otettu juna-aseman lasin läpi.
Roberta: On totta, että kiinteistö on mielenkiintoinen, mutta sitä näkyy melko vähän. Olet ottanut kuvan myös liian ylhäältä. Maan tasolta kuvattuna olisit saanut sen veistoksenkin eri kohtaan suhteutettuna kiinteistöön. En saa edes selvää, onko veistos jokin kasvi tai vastaava. Katsohan kuvaa nyt oikein tarkasti ja sano, mihin katseesi kiinnittyy ensimmäisenä?
Shania: No tuohon siniseen bussiin, joka ajaa liikenneympyrässä...
Roberta: Juuri niin! Emmehän ole enää Adalian Asunto&Auto, joten autoja ei kaivata huomion keskipisteeksi kiinteistökuvaan. Eli odotetaan aina niin kauan, ettei kohteen ohi liiku ajoneuvoja. Ja minkä vuoksi et ole rajannut kuvasta pois tuota taustalla olevaa rakennustyömaata? Se on ihan hirvittävä! Ja siellä kulkee jokin siltakin. Kuvassa on Shania nyt kaikkea sekalaista, ei mitään selkeää kiintopistettä. Tuo etualalla töröttävä liikennemerkki on varsinkin ihan sietämätön!
Shania: Voi ei, kyllä minä nyt tunnistan kaikki virheeni heti, kun kerrot niistä...
Roberta: Äläkä KOSKAAN kuvaa minkään lasin läpi, yritä muistaa se heti näin alussa. Iltapäivän auringosta saat pisteet tässä kuvassa, ne tuovat kauniisti esille nuo värikkäät kuutiot. Eli olisit kuvannut maan tasolta ainoastaan tuon kiinnostavan talon, rajannut kuvan vaikka talon oikeaan reunaan, sillä siinä kohtaahan se veistoskin on täältä katsottuna. Ja taideteoksesta olisi saanut selvääkin, jos olisit ollut tuossa tien varressa tuon kamalan liikennemerkin vieressä. Ja sitten olisit odottanut, ettei autoja ajele ohi kuvanottohetkellä.

Shania: Oi kyllä minä olen typerä! Sokaistuin jotenkin noista vihreästä ja punaisesta laatikkoparvekkeesta ja kauniista kukkapatsaasta, että näköjään unohdin kaikki oppinne samantien...
Roberta: Patsas kuvaa aina ihmis- tai eläinhahmoa, joten tuota kutsutaan veistokseksi. Älä nyt soimaa itseäsi, tämä oli vasta ensimmäinen työtehtäväsi ja ensimmäinen ottamasi kuva! Eiköhän mennä sitten kuvaan, jonka olet numeroinut toiseksi. Tässä kuvassa on jälleen taideteos liikenneympyrässä...
Shania: Äh, kuva näytti aiemmin hyvältä, nyt näen sen olevankin ihan hirvittävä! Se on otettu Helsingin Tapaninvainiossa. Ja TAAS minä ihastuin tuohon taideteokseen niin, että siitä oli saatava kuva...
Roberta: Varsinainen tehtävänanto ei ollut kuvata ruokakauppaa. Mutta jospa unohdetaan nyt se, että kuvassa on ruokakauppa. Tässä kuvassa on ongelmana se, että ei osaa sanoa, onko tässä kuvattu kiinteistöä vai taideteosta. Molemmat ovat yhtä hallitsevia kuvassa. Taideteos jopa enemmän, kuin itse kiinteistö. 
Shania: No senkin minä huomaan nyt heti! Päivällä tuntui, että sain loistavan kuvan.
Roberta: On tässä jotakin hyvääkin; tuo rakennuksen kalteva katto ja katoksen pylväät sopivat taideteoksen pystysuoriin tolppiin graafisesti. Eli kyllä sinulla ON hahmottelukykyä ja sitähän me tässä lähinnä testasimme. Mutta voi Shania, unohditko kaikki Xiaon opit valotuksesta? Kuva on niin tasaharmaa ja pimeä, että se hieman masentaa.
Shania: Tiedän, että kuulostaa selittelyltä, mutta taivas meni ihan pilveen ja alkoi sataa, kun ajoin tuonne. Kesti pitkään saada kuva, jossa autot eivät huristelleet liikenneympyrässä.
Roberta: Hyvä! Eli tässä sinä maltoit odottaa, ettei kuvaan tullut ajoneuvoja. Eli on tämä kuvana paljon edellistä sekamelskaa parempi. Ja kuva on rajattu melko hyvin. Okei, sitten seuraava!

Roberta: Tässä onkin jo huomattavasti tasokkaampi otos. Olet numeroinut tämän ensimmäiseksi. Kuvassa näkyy juuri sellainen Made to move-kaksio, joita yrityksemme myy. Mistä päin Helsinkiä tämä on?
Shania: Ai nämä ovat niitä kaksikerroksisia kaksioita, joita kuljetetaan rekalla suoraan tuollaisenaan! No enpäs tiennyt, että kuvaan yhtä "omaa" tuotettamme! Mutta tämä ei ole Helsingistä, vaan Dollywoodista. Siellä on uusi lähiö, jossa on monta näitä taloja.
Roberta: Ai, sinä puhut Writtenby:stä. Tämä oli yrityksellemme huikea bisnes, koska taloja tarvittiin niin monta. Mutta tässä olet ihan selkeästi kuvannut pelkkää taloa ja sen edessä olevaa lasiveistosta, kuten pitikin. Veistos näyttää suhteettoman suurelta taloon nähden, joten kuvakulmaa olisit voinut hieman enemmän miettiä, mutta muuten tämä on ihan ok kuva.
Shania: Oi kiitos!

Roberta: Sitten kuva, jonka olet numeroinut kolmoseksi. Kerrotko tästä jotakin.
Shania: No se on Helsingistä, Malmilta. Halusin kuvata jotakin vanhempaakin taloa, joten valitsin tuon puutalon. Ja sitten siinä on moderni veistos edustalla.
Roberta: Hmm... On totta, että vanha puutalo ja moderni nykytaide luovat kivan kontrastin tässä. Mutta kerrohan minulle: Jos olisit ostamassa tuota puutaloa ja myyjä lähettäisi sinulle tämän kuvan, mitä vastaisit hänelle?
Shania: Äh! No minä vastaisin, että haluaisin nähdä kuvia talosta, en mistään patsaasta.
Roberta: Loistavaa! Tunnistit ongelman heti itse. Eli tuo veistos on tässä se, jota on kuvattu ja tuo puutalo nyt vaan sattui olemaan siellä taustalla. Eli talon täytyy olla se pääkohde ja veistoksen pieni lisämauste. Jos muistat, että noin sinua ohjeistettiin?
Shania: No onhan se nyt päivänselvää... Minä se vaan iloitsin, kun talon räystäs kulki samassa linjassa patsaan erään osan kanssa...
Roberta: Se on muuten totta! Näyttää, kuin veistos olisi kiinnitetty taloon. Siitä ehdottomasti plussaa kuvaan! Mutta muista, että veistos ei saa hallita kuvaa. Ja on tuossa kuvan etualallakin aika pitkästi turhaa kivilaatoitusta ja mitä lie, eli tässäkin olisit voinut rajata kuvan alkamaan lähempää veistosta. Mutta kaiken kaikkiaan valokuvana varsin kiehtova, ei valitettavasti tuon talon myynnissä.

Roberta: Mutta oi Shania, tämä viimeinen kuva! Tämä numero viisi! Minulla kirjaimellisesti menee kylmiä väreitä selässäni kun katson tätä. Tämä on täydellinen! Juuri tällaisia kuvia me otamme itse! Mistä tämä oikein on?
Shania: Ai sekö on.. niin hyvä? Se on myös sieltä Vantaan Leinelästä. Talorykelmän sisäpiha.
Roberta: Tässä on kaikki, mitä kuviltamme vaaditaan; tuo oranssi uusi kerrostalo on kuvattu täydellisestä kulmasta ja rajattu kauniisti kuvan yläkulmaan. Lisäksi kuva kertoo potentiaaliselle ostajalle, että vieressä on muitakin uusia taloja, kuten tuo keltainen vasemmalla, jota näkyy juuri sopivan verran. Ja kuvan oikealla puolella näkyy hieman kyseistä lähiötä, juuri tuon verran sitä saa näkyä! Ja miten upeasti olet hyödyntänyt ilmeisestikin iltapäivän auringon tässä, että se värjää rakennuksen yläosan kiinnostavasti eri väriseksi. Ja sitten vielä tuo nykyaikainen veistos tuossa pihan keskellä; juuri tuota se pieni lisämauste tarkoittaa! Shania: kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!
Shania: Noh, kiitos... wau...
Roberta: Tästä näkee, että kyllä sinä vaan hahmotat kuvattavat kohteet juuri niin kuin pitää, tämä kuva voisi aivan hyvin olla Adalian Asunnon kotisivuilla! Eli tästä on loistava jatkaa kanssasi eteen päin! Keskimäärin ensimmäisiksi kuviksesi sait aikaan hienoa jälkeä, onnea vaan tulevaan ja kiitoksia näistä! Ja bonuksena se, että en tunnistanut ainuttakaan kohdetta, ellei nyt lasketa sitä Made to move-taloa. Vaikka tehtäväsi oli kuvata epätavallisempia kohteita, odotin kuitenkin, että kuvissa näkyisi Mannerhein Skisman edustalla. Vaan sinä yllätitkin minut täysin! Palkka näkyy parin päivän päästä tililläsi ja hieman epävirallisesti lähetän työsopimuksen postitse allekirjoitettavaksesi, vaikka se pitäisi allekirjoittaa työnantajan ja työntekijän ihan kasvotusten. Mutta poiketaan nyt siitä. Kiitos vielä ja ollaan pian taas yhteyksissä!

Shania ja Roberta sanovat näkemiit ja Shania sulkee hämmentyneenä sekä puhelimen että kannettavan.

Shania: Minustako tosiaan voisi olla kiinteistöalalle..?

Silloin Caitlin astuu ruokailuhuoneeseen ja Shania säpsähtää, niin mietteissään kun on.

Caitlin: Huruluiksista systeri! Mitäs sä tääl päätäs raavit?

Caitlin käy istumaan ja laskee mukanaan tuomansa ruokakassin lattialle.

Shania: Ei, kun minä sitä uutta kiinteistöalan työtäni vaan pohdin tässä...
Caitlin: Ootsä hengannu paljoki sen uuden bestikses kaa? Ku sul on sama kampauski ku sil muijal.
Shania: Siis... Mitä? Ei hän mikään "bestis" minulle ole. Pikemminkin tuttava kuin ystävä! Mehän vaan etsimme töitä silloin yhdessä ja sekin oli sattumaa. Sitten siellä Barbien synttäreillä törmäsimme myös sattumalta! Tondra on tosiaankin vaan..
Caitlin: No ei meitsi siit nekrust puhu vaan siit gimmast, joka oli siel nukkeostoksil meidän kaa sillon. Seiti vai mikä se oli.
Shania: Ai Sadie vai? No hän ei kyllä ole mikään "bestis" hänkään, mutta kyllä me olemme pari kertaa käyneet marketeissa hankkimassa lisää sen uuden sarjan nukkeja. Mitä siitä? Eikö minulla saisi olla muita ystäviä sinun, Nichellen ja Aidan lisäksi?!

Caitlin: No ei meitsi ny sillä...
Shania: Itselläsi on meidän nelikon lisäksi enemmän ystäviä kuin esimerkiksi minulla! Siskomme Elaine, Heather, uusimpana Mildred ja..
Caitlin: Nii ja sul on Xara'sin muijat, Adalian likat, se laulaja Vic ja sit se blondi jenkkimuija Faith ja siit sun bändistäs ainaski se Iines ja... Äh! Eiku unoha ny jo koko aihe! Meitsii vaan ärsyttää, ku ne kaikki mun leluyllärit skideille meni ihan ketuilleen. Ihan niinku sä sanoit, se keppihevonen on niillä jo, eivät muistanu, kuka sen oli saanu lahjaks ja millon, mut ihan se sama. Ja Katja on ny niin isoo likkaa olevinaa, et se ei millään barbeilla kuulemma leiki, kato ku se on ny vaa huippumalli. Poseeraa peilin edes kaiket päivät! Ja niinku meitsi arvas, ni Jenna ei digannu tost Pähkähullust nukest montaa minsaa.

Shania: No voi kurjuus... Mutta miksi sinä nuo nuket tänne toit?
Caitlin: No Katja ja Jenna halus lahjottaa nää sulle! Ku Shania-täti kerää niit, ni sillon täti saa nää.
Shania: Oi tavaton kuinka herttaista! Oi minun täytyy kiittää pikku tyttöjäsi erittäin paljon!

Shania: Hihih, ei tämä ole Pähkähullu-nukke vaan Tähkäpää. Ja oi miten uskomatonta, että Katja antoi minulle juuri tämän taiteilijan! Silloin kun kävimme kolmistaan Dol-Martissa, näitähän oli ainakin neljä tai viisi, mutta nyt siellä on eniten niitä tylsiä kokkeja, sitä futiksen pelaajaa ja eläinlääkäreitä! Ei ainuttakaan taiteilijaa. Eli me saimme Sadien kanssa ne eläinlääkärit.
Caitlin: No kelaa, se oli vissii tarkotettu, et meitsi osti ton Katjalle, joka sit ei digannukkaan siit. Monta barbii sult ny uupuu tost sarjast?
Shania: Ainoastaan se tiedenainen. Minä ostin jopa sen tylsän kokin viime kerralla, koska ärsytti niin, kun se oli ainut nukke sarjasta siellä, mitä minulla ei vielä ollut.
Caitlin: Ei sun tartte likoille soitella ja kiitellä, meitsi vie terkut. Eiks se joku lelumuija tuu haastatteleen sua kohta sun barbikeräilyst?

Shania: Tulee! Ihan lähipäivinä. Mutta minä odotan vaan meidän Japanin reissua, en malta odottaa kummityttöni ja pikku Minakon näkemistä. Olemme siellä koko pääsiäisen, mutta sitä tuskin juhlitaan Japanissa.
Caitlin: No arvaa kuin paljo meitsi venaa sitä matkaa?! Meitsi ei oo ikinä käyny siel ennen! Paitsi ei meitsi hiffannu, et se ei oo mikään Jeesus-maa... Ni ei kai siel oo mitään pääsiäisjuttuikaan... Mut meitsii ei haittaa!
Shania: Hei, muistin erään tärkeän asian! Minun on pitänyt kysyä tätä sinulta jo siitä asti, kun viime elokuussa löysimme sinut! Olenhan kertonut, että vierailen taas jatkuvasti Rajamaailmassa.
Caitlin: No joo! Sul on uus missio siel. Mut kundifrendis on tosi huolissaan, ku se ei meinaa saaha sua hereille aamusin. 
Shania: No puhutaan siitä toiste. Mutta kysyn tämän nyt, tai unohdan sen taas! Mistä ihmeestä se kompassi oikein minulle ilmestyi?! Jonka avulla sinut lopulta paikansin, kuten Oraakkeli neuvoi.

Caitlin: No ei meitsi sitä kysyny, mistä lie putiikist se sen haki. Kysy siltä!
Shania: Siis kysymykseni on, että kuka sen minulle toi?
Caitlin: Täh? Meitsi ei ny oikee hiffaa... No kai sä ny näit kuka sen sun kätees anto vai piditsä just sillon silmii kii?
Shania: Siis se kompassi ilmestyi jouluna 2017 vaan kuusen alle lahjojen sekaan! Paketissa luki vaan nimeni, ei lahjan antajaa. Kuulimme kyllä ulko-oven äänen, mutta luulimme sitä tuuleksi.
Caitlin: Vai niin nössösti se hoiti homman... Nii, siis Ellu toi sen.

Shania: MITÄ??!! ELLU?!
Caitlin: Kato ku Ellu kävi ainaski kolme kertaa Rajamaailmas. Pari kertaa se oli ottanu annosylityksen...
Shania: Yliannostuksen! Mitä, Ellu Rajamaailmassa??!!
Caitlin: Nii, sen annostuksen just. Sitä heroiinii, ni se heräs Rajamaailmast. Ja ainaski kerran se oli yrittäny ihan tahalleen itsarii.
Shania: Mitä kamalaa, onko Elainekin ollut siellä?! Ei tämä voi olla totta!!!

Caitlin: Juu on se käyny siel. Ja sit se oli siel aina jonku aikaa ja katos, ni sit meitsi huokas helpotuksest, et ny joku taas sai sen tajuihinsa. Ja sillon ku se oli yrittäny tahalleen itsarii, ni tietty se tuli Rajamaailmaan ja sen sydän pysähtyki ja se oli vähä pidemmän aikaa siel meitsin kaa. Me heitettiin kaikkee läppää ja sit se alko sillee jännästi värähtelee, vähä sillee ku siin menis sähkö tai jotain. Sillee, et välil se istu siin, välil se näky vaa epäselvänä hahmona ja välil katos kokonaa, sit taas tuli bäkkii ja sillee. Meitsi hiffas, et se vissii elävien maailmas saa siitä koneest niit iskui ku sydän on pysähtyny, ni sit meitsi ehti nopee sanoo sille, et käy ostaan jostain kompassin ja tuo sulle. Oraakkeli vaan neuvo, et meitsin täytyy keksii ite keino, miten sulle saadaan kompassi, ni meitsi sit yritti tollast ja kylhän se toimi! Mut meitsi vaan oletti, et se ois ihan tuonu sen sun kätees...

Shania: Nyt minä tiedän, miksei hän tuonut sitä minulle! Hänhän oli niin pohjalla siihen aikaan, ettei pitänyt keneenkään meihin yhteyttä! Siksi hän ujutti sen ovelasti kuusen alle lahjojen sekaan ja häipyi äkkiä!
Caitlin: No se oli nii pöllys niist huumeist, ettei meitsi voinu tietää, et muistiks se koko juttuu ku heräs sairaalas.
Shania: Ja minä ihmettelin, kun Oraakkeli antoi ensimmäisen vihjeensä, että pitää ottaa kompassi esiin, että eihän minulla edes ole kompassia!
Caitlin: Nii, Ellun ois pitäny tuoda se sulle eka ja sen jälkeen sun vasta piti saaha toi vihje.
Shania: Oi miksi hän ei ole puhunut käynneistään Rajamaailmassa NYT kun me jälleen olemme hyvissä väleissä ja vieläpä tunnustetusti siskoksia?
Caitlin: No siis eihän se tajuu et se on oikeesti käyny jossain eri maailmas! Se luulee niitä vaa huumehoureiks tai sit uniks.

Shania: Mutta se ei selitä sitä, että jos hän piti niitä unina tai hallusinaatioina, hän kuitenkin kävi ostamassa kompassin ja toi sen minulle! Ehkä minä joudun kysymään sitä häneltä ihan suoraan... Minä vaan en kestä sitä, että hän on jo toinen siskoni, joka joutuu sinne hirvityspaikkaan! Minähän vaan vierailen siellä auttamassa sinne joutuneita. Ja oi kuinka minä olen koko ajan niin kamalan väsynyt muutenkin, sillä aivoni eivät saa levätä lainkaan. Joko olen hereillä, tai sitten jos nukun, olen kuitenkin Rajamaailmassa hereillä. Minun on pikaisesti hoidettava tämä uusi tehtäväni siellä, jotta pääsen siitä paikasta eroon! Voi ei, Nana antoi minulle arvokkaan ohjeen, jonka olen unohtanut täysin!

11.4. on torstai-ilta ja Shania ja Isaac ovat käymässä aikaisin yöpuulle Shanian luona, sillä aamulla lelututkijan assistentti Lola tulee Shaniaa haastattelemaan Barbie-keräilystä. Shania on näyttänyt poikaystävälleen muutama päivä sitten ottamiaan työkuvia ja myös Isaacin mielestä viimeinen kuva on ollut paras. Shania huomaa Nicolalta tulleen sähköpostin.

Shania: Voi apua, uusi biisi Pinkissimolle! Maili sisältää useita liitetiedostoja, ohhoijaa... Eikä! Kappaleen nimi on Räppidiivan elkeet. Kuuntele nyt tätä kaameaa lyriikkaa:"Turhaan mua kahlitset tai lukkoin taakse telkeet. Mä oon tosi kova gimma, mul on räppidiivan elkeet!" Eikö olekin hirvittävä biisi taas kerran? Isaac?

Isaac: Mitäh..? Lokkeja lensi ihan kaikkialla, koko tori oli täynnä... krooh...
Shania: Oi Isaac-kulta, jatka sinä vaan lokkiunesi katsomista. Minäkin laitan koneen kiinni ja sammutan valot.

Pian Shania käy Isaacin viereen makaamaan ja on suhteellisen tyytyväinen. Hänellä on ihana poikaystävä, uusi jännittävä työ, aamulla häntä tullaan haastattelemaan barbikeräilystä ja mikä parasta; ensi viikolla on ensin Pikku Juniorin 3-vuotissynttärit ja seuraavana päivänä Shania matkustaa rakkaiden ystäviensä Aidan ja Caitlinin kanssa Tokioon, jossa he viettävät pääsiäisen. Nichellen pikku Minako saa virallisesti nimensä ja Aidasta tulee tytön kummitäti. Ja Shania pääsee näkemään oman kummityttönsä Sagan. Shanian miettiessä, että kyllä nyt on elämä mallillaan, hänen katseensa kiinnittyy sängyn yllä roikkuvaan unisieppariin.

Shania: Voi ei, Nana neuvoi ottamaan tuon härvelin pois ja minä pöljä olen unohtanut sen ihan kokonaan! En ole ehtinyt selvittää Anna-Leenaa varten vielä mitään Lunasta, joten enhän minä kehtaa herätä kohta Rajamaailmasta ja kun hän tulee toiveikkaana vastaan, minulla ei ole hänelle mitään uutta tietoa. Nyt tuo vekotin saa siis lähteä!

Shania laittaa valot takaisin ja nostaa unisiepparin pois naulastaan.

Shania: Nyt se on tehty! Ehkäpä minä en tänä yönä herääkään Rajamaailmasta, ettei tarvitsisi potea huonoa omaatuntoa siitä, että olen vaan miettinyt uutta työtäni ja ihanaa ensi viikkoa, enkä ole tehnyt mitään Lunan uhrien eteen.

Shania kiikuttaa unisiepparin olohuoneeseen ja kävelee hiljaa takaisin sänkyyn. Hän käpertyy erittäin tiiviisti Isaacia vasten ja sulkee silmänsä.

Sillä samalla sekunnilla hän herää Rajamaailmasta.

to be continued...

Tarinassa mukana: Adalian ottamat kuvat Lahdessa (Roberta, Jiamei, Halima ja Xiao)
Helsingin Tapaninvainio, Ylä-Malmin Tori sekä Vantaan Leinelä
Ninnin Fashionistas 72 Teddy Bear Flair (original)= Liu Xiao

Osa 149 Tosi ystävyyttä ja tosi-teeveetä

K18

Shania juhli 27-vuotissynttäreitään 26.9 Exotic Partyissa, jotka sattuivat sopivasti samalle päivälle kuin hänen syntymäpäivänsä.

Juhlien loppupuolella otettiin kuva, jossa siskokset Sonja, Shania ja Sinead ovat kiinalaisissa asuissaan lähdössä juhlista.

On edelleen 26.9 ja myöhäinen ilta, kun Shanian isä pyytää tytärtään yllättäen luokseen.

Shania: Mitä ihmettä nyt isä?
Jonathan: No sitä ihmettä vaan, että hyvää syntymäpäivää rakas kultani!
Shania: Tämä vaan hullunee. Mehän näimme toisemme muutama tunti sitten Exotic Partyissa, mikset onnitellut minua siellä?! Ja miksemme mene teille sisään?
Jonathan: Antaa Nanan ja pikku Juniorin nukkua rauhassa. Eikä minulla ole mitään jännää sinulle meidän asunnossamme, vaan täällä pihalla!

Jonathan johdattaa Shanian kulman taakse.

Jonathan: Tadaa! Onneksi olkoon sankari-tyttäreni, joka toit toisen tyttäreni elävänä kotiin!
Shania: Öö.. Mikä ihme tuo on?
Jonathan: No syntymäpäivälahjani sinulle!

Shania tuijottaa pinkkiä härveliä hämmentyneenä.

Shania: Öh, kiitos, kiitos. Mutta enhän minä mitään mopoa osaa ajaa! Eikö siihen tarvitse jonkin ajokortinkin?!

Jonathan selittää härvelin olevan skootteri, jota voi ajaa ilman kortteja. Shaniaa pelottaa nousta vehkeen satulaan.

Shania: Apua, en minä osaa!
Jonathan: Juuri noin. Totuttele ensin istumaan siinä ja minä esittelen kaikki mittarit ja toiminnot sinulle.

Seuraavaksi Shanian täytyy yrittää ajaa uudella menopelillään ja neiti on kauhusta kankeana.

Shania: Ääk! Se liikkuu! Nyt se menee! Se menee, isä!
Jonathan: Loistavaa! Aja vaan hiljaa ja muista ohjeeni.

Kun Shania hetken kuluttua pääsee kärryille hommasta, ei skootterilla ajo niin pelottavaa olekaan.

Shania: Jee, minä osaan!

Pysähtyminen toki on vielä haasteellista.

Shania: Isä, se vaan menee! Mitä minä teen??!! Apua!
Jonathan: Älä ainakaan aja päälleni! Muista se jarru! Äläkä nosta käsiäsi irti koskaan!

Kaiken kaikkiaan Shanian neitsytajo skootterilla sujui hyvin ja hän on aidosti onnellinen isänsä lahjasta.

Shania: Oi isä, nyt minä pääsen liikkumaan paljon nopeammin!
Jonathan: No sitä minä ajattelin. Koska ajokorttia et ole koskaan halunnut. Tiedät kyllä, että kustantaisin autokoulusi ja ostaisin sinulle auton.
Shania: Mutta en minä halua.. Tämä pikku vehje on ihana! Kaiken lisäksi olet ostanut lempiväriseni!
Jonathan: No tottahan toki. Ja takana on käsilaukullesi paikka. Täytyy vaan hankkia sinulle vielä pinkki kypärä!

Myöhemmin yöllä Shanian makuuhuoneessa puhutaan myös lahjoista.

Shania: No, miltä ne näyttävät?
Aki: Uskomattoman seksikkäiltä, kuten arvasinkin.
Shania: Kiitos vielä kerran upeista koruista. Oli kiva saada lahja kotonakin! Ja sinä annoit ymmärtää, ettei lahjani vielä ole sinulla!
Aki: Halusin yllättää.
Shania: Tulehan nyt tänne sieltä!

Aki ja Shania harrastavat seksiä, mutta Shanian mielessä pyörii aivan toinen mies. Nimittäin komea ranskalainen Simon, jonka hän aiemmin Exotic Partyissa tapasi, ja jonka treffikutsuun hän vastasi myöntävästi.

Shania: Oooh...
Aki: Ou jeah, anna mennä vaan!

Lopulta Shania saa orgasmin ja huutaa nautinnosta.

Shania: Ah, ah, ah, aaaah SIMOOON!!!!

Seksin jälkeen Shania yrittää hädissään selittää, minkä takia huusi toisen miehen nimeä.

Shania: Kiitos, Aki. Se oli ihanaa.
Aki: Kiitos itsellesi, sinähän se kaiken työn teit. Mutta mitä tai ketä sinä oikein lopussa huusit?
Shania: Huusin vaan, että sain monta, heheh.
Aki: No sehän on hienoa!
Shania: Nyt pitää käydä nukkumaan, minulla on se kamala työpäivä huomenna. Muista sitten tulla katsomaan, kun seison siellä jalkapohjat tulessa...

Seuraavana päivänä Pinkissimon Evelia harjoittelee diiva-siskosten kotona uutta kappaletta, jonka Nicola on lähettänyt sähköpostilla kaikille yhtyeen jäsenille. Amalia on ollut yötä poissa kotoa, eikä ole tullu vieläkään.

Eve: "Red Carpet Queen"... Aika magee tää uus biisi.

Räppiosuutta treenaillessaan Eve sattuu vilkaisemaan televisioon, joka pauhaa taustalla.

Eve: Ei vittu! Mitä paskaa realityy toi on?! Ai nyt mä muistan, oon mä kattonu kerran yhen jakson. Tää on se Nannan ja Nicon loistolomat. Ne on täysii idioottei, mut ne ei tajuu sitä ite ja yleisö vaan nauraa niille.

Televisiossa näytetään juuri turhia julkkiksia Nico Saarelaa ja Nanna Norppaa Tiibetissä. Nico on saanut tehtäväkseen kertoa paikasta lomakohteena.

Nico: Siis tää on niin siistii! Me ollaan Nannan kaa tääl Timbuktus ja tääl on niinku kaikkii vuorii tosi paljo ja sillee. Hehhehheh, eikä! Ei "PIIP"! Tuottaja kerto just mun korvaan, et tää onki Tiibet! Nanna mikä mä sanoin?
Nanna: Sori, en mä muista. Mut tää on niinku tosi sellanen niinku uskonnollinen lomakohde, et jos on uskovainen tai sillee, ni tänne kai kantsii tulla. Mut sit tääl on turisteille yökerhoi ja saa dokaa tälleen hotellin terassil heti aamust! Ei vitsit mun tissit meinas vilahtaa!

Nanna: Hei anna mä maistan tota sun drinksuu!
Nico: Älä koske siihen! Mut joo, tääl me ollaan täl kertaa ja tää kaupunki on nimeltään Lhasa. Ja sit tääl on tosi paljo kai munkkei ja luostareit ja ne munkit osaa lentää.
Nanna: Nico! Hahhahhaa, ei varmaan osaa jotku munkit lentää! Sun unissas ehkä!
Nico: Joo eiku ne sillee leijuu tai jotain ku ne meditoi. Mut vähän ku ois siistii ku jotku seksikkäät munkit lentäs mun unis ja sit ne olis munasilleen niitten kaapujen alla. Hahhahhahhaa!
Nanna: Eikä! Me ei taaskaan päästä minnekään biitsille tai uima-altaalle vaan dokaan. Tuottaja sano just, et meidän täytyy lähtee esitteleen jotain tylsää historiaa...

Nico: Voi ei... Ai TAAS?! Hei, mä muistin Nanna yhen jutskan, joka piti kertoo! Tää Tiibet niinku on sen ison vuoriston sen... onks se ny Alpit? Mitä Nanna muita vuoristoi on ku Alpit?
Nanna: Venaas... Onks Aral vuoristo...?
Nico: Se se oli!
Nanna: Ei, se on joku järvi! Mut Ural on vuoristo!
Nico: Hyvä Nannaaa! Eli, siis tää Tiibet on niinku Ural-vuoriston ja sit Saharan välis. Ja tää on tosi karuu seutuu, suuri osa on asumatonta. Nii ja sit tääl on Tiibetin ylänkö, joka on niinku maailman korkein ja sitä kutsutaan sit maailman katoks.
Tuottajan korjaus: Tiibet rajoittuu etelässä ja lännessä Himalajan ja Karakorumin vuoristoon, pohjoisessa Gobin autiomaahan ja idässä Sichuanin alankoon.

Eve nauraa kikattaa ja katsoo, miten Nico ja Nanna lähtevät esittelemään paikallista kulttuuria ja historiaa.

Nanna: Täs ny on joku munkki.
Nico: Onkohan toi joku tärkee munkki? Kato ny ku sil on tollanen hieno kaapu ja siit on tehty patsas. Ei "PIIP"! Tuottaja sano mun korvaan, et tää on nyt se Tiibetin hengellinen johtaja! Voi apua! Eli tän nimi on niinku... Dalai Lama.
Nanna: Ai nii! Tää on nyt se Dalai Lama! Täähän oli koko tän mestan niinku se tärkein juttu, mitä piti kertoo! Rukoileeks se tossa vai miks sen kädet on laitettu tällee?

Nico: Tää on muuten aika sika komee tää Dami Lami! Mä ja Dami Lami ollaan bestiksii!
Nanna: Ei se ollu mikään Dami Lami!
Nico: No mut se on nyt mulle Dali... Dali Mali. Onkohan tää muuten kuollu jo?
Nanna: No mitä luulet?! Se on eläny joskus viissataa vuotta sitte! Tai ainaski keskiajalla.
Tuottajan korjaus: Dalai-lama on Tiibetin korkein uskonnollinen auktoriteetti ja maan johtaja. Dalai-lama on arvonimi, joka periytyy kunkin laman jälleensyntymille, joista nykyinen, neljästoista, on Tenzin Gyatso.

Eve ei voi olla tuijottamatta tosi-tv-tähtien hullutuksia ja unohtaa uuden biisin harjoittelun.

Eve: Ei mä en kestä! Ei kukaan voi oikeesti olla noin tyhmä!

Ohjelma jatkuu ja Nico ja Nanna jatkavat tietoiskujaan.

Nanna: Kukas tää ukko täs sit on? Ai eiku tietty, tää on se sama Dalai Lama!
Nico: Hihhihhihhii! Ei se oo se, se on joku Bubba. Ei vitsi, mä en saa selvää, mitä tuottaja sanoo... Se on... Buddha. Kirjotetaan niinku kahella deellä. Eli arvoisat katsojat; tämä patsas tässä on Buddha, ja se on vielä isompi jehu ku Dami Lami.
Tuottajan korjaus: Buddhalaisuus on uskonto, jonka perustajana pidetään prinssi Siddhartha Gautamaa. Myöhemmin hän luopui maallisesta omaisuudestaan ja tuli Buddhaksi, eli valaistuneeksi.

Nanna: Joo, eli tää Buddha-juttu on siis tosi iso uskonto ja se on tääl Tiibetissäki valtauskonto. Hei nyt mä muistan ton! Mä oon luullu, et se läski tyyppi on Buddha! Mut tää on kyl aika laiha..

Nico: Ja nyt me nähdään tässä tällanen niinku temppeli. Hei, täs on joku kultanen patsas!
Nanna: Ton mä tunnistan! Mun mutsilla on just tollanen patsas ja se on kans se Buddha. Kukahan se läski tyyppi sit oli...?

Nico: Onkohan toi siks tossa, et tolle jumalalle pitää uhrata jotain?
Nanna: Ei ku tää buddhaisuus on sellanen uskonto et ne uskoo jälleensyntymiseen.
Nico: No sit mä en ainakaan tohon koske! Uskovaiset ja jumalat vihaa homoja, mä synnyn joksku kastemadoks kuiteski!
Nanna: Joo mennään pois. Ei ne diggaa silkkareistakaan, ni mustaki varmaan tulis joku ruma sammakko tai joku muu ällö juttu.

Nanna: Hei Nico, tsiigaa tota puuta! Vähänkö hieno!

Nico: Nyt me ollaan jonku ison puun alla ja kaikkihan te tiiätte, et Tiibet on tosi tunnettu kirsikkapuista. Eli noi isot kukat tossa on kirsikkapuun kukkia.
Nanna: No eihän ne näytä yhtään tollasilta! Ja niitä kasvaa vaan Japanissa, ei missään muualla! Voi että Nico sä oot niin ihanan hölmö! Mut tällast tääl Tiibetis on ja nyt me lähetään kyl dokaan!
Tuottajan korjaus: Japani todellakin on tunnettu kirsikkapuista, mutta kyseisiä puita kasvaa ympäri maailmaa. Puun voi nimittäin istuttaa vaikka Suomeen, kuten on kauan jo tehtykin.

Eve vaan nauraa ja on peräti harmissaan, että ohjelma loppuu.

Eve: Ihan pakko laittaa tallennukseen tää! Tää on joku ekan kauden uusinta näköjään, mut ihan sama. Liian hulvatonta olla kattomatta! Voi ei, tää tulee vaan kerran viikos!

Samaan aikaan kun Eve pistää kaikki Nannan ja Nicon loistolomat-tosi-tv-sarjan tulevat jaksot tallennukseen, on toisella puolella kaupunkia meneillään suuri talvivaatteita esittelevä muotishow.
Tulevana talvena muotia ovat jälleen aidot turkikset ja nahka sekä eläinkuosit. Muuten tyyli on kovin klassista ja eleganttia.

Mallit joutuvat esittelemään asuja seisoen ympäri suurta salia. He ovat kuin eläviä mallinukkeja.  Asiakkaat ja valokuvaajat kiertelevät heitä tuijottamassa. Top Model Agencyn malleja näytöksessä.

Henrietta ja Henriikka joutuvat hikoilemaan pitkän päivän turkiksissaan.

Shania on ikäväkseen joutunut ottamaan nenäkorunsa pois. Sen lisäksi hän joutuu seisomaan tuntitolkulla kevään 2016 suurcastingeissa palkattujen mallien Trenashan ja vihamiehensä Penelope Martinezin keskellä.

Seuraava päivä on 28.9 ja perjantai. Shania on odottanut kyseistä päivää, sillä hän pääsee näkemään vuoden ikäisen kummityttönsä kunnolla, eikä vaan vilaukselta kuten sinä päivänä kun Nichelle lapsen kanssa Suomeen tuli.
On jo iltapäivä kun Nichelle ja pikku Saga saapuvat.

Nichelle: Päivää taloon!
Shania: Nichelle! Saga! Oi kuinka olen teitä odottanut!

Saga ei ole nähnyt kummitätiään kuin lähinnä videopuheluissa, joten tyttö arastelee äitinsä selän takana.

Shania: Oi Saga-kulta, ei sinun tarvitse arastella minua. Olen kummitätisi, kai muistat kun olemme jutelleet?
Saga: Äiti...
Nichelle: Saga, menehän nyt tätisi luo reippaasti.
Shania: Kyllä sinulla hieman näkyy raskausvatsaa, mutta ei paljon. Milloin Saga saa pikkusisaruksen?
Nichelle: Laskettu aika on tammikuussa.

Viimein Saga uskaltautuu Shanian luo.

Shania: No hei pikku kulta! Olet aivan äitisi näköinen!
Saga: Shania-täti...

Shania on onnellinen pidellessään kummityttöään sylissään. Lisäksi rakas ystävä Nichelle on hänen luonaan ja Aida ja Caitlinkin tulevat pian. Kuinka pitkään he ovatkaan odottaneet, että vanha ystävänelikko olisi jälleen koolla!

Nichelle: Meillä on täällä kassissa sinulle myöhästynyt synttärilahja.
Shania: No ei todellakaan olisi tarvinnut! Paras lahja ikinä on se, että sinä ja Saga olette täällä.
Nichelle: Tule sinä sitten vuorostasi Japaniin.
Shania: Tekö lähdette siis sunnuntaina jo kotiinne?
Nichelle: Valitettavasti. Mutta on meillä tässä aikaa koko viikonloppu pyöriä yhdessä!

Nichelle: Tuossa on sinulle Barbie-nuken tuoli ja Saga halusi antaa sinulle tällaisen Hello Kittyn. Tyttö on nähnyt sinulla tällaisen kuulemma videopuhelun välityksellä!
Shania: Oi miten ihania! Ja minulla todellakin on Hello Kitty tuolla takkahuoneessa! Se oli minulla maskottina niissä Nanan järjestämissä halloween-bileissä muutama vuosi sitten, kun seurustelin sen hullun kanssa. Muistat varmaan, miten esitin itsekin Hello Kittya.
Nichelle: Ja minulla oli hopeinen pyrstö ja maskottina rausku! No, Nanan hullusta veljestä ei enää tarvitse murehtia. Kuollut on eikä eloon herää.

Seuraavaksi Shania antaa Nichellelle ja Sagalle Amerikasta ostamansa tuliaiset.

Nichelle: Ihanan tuoksuinen parfyymi, kiitos.
Shania: No se on vaan San Diegon lentokentältä... Mutta tyttö näyttää pitävän tästä piirtämistaulusta. Ostin tämän New Yorkin lelukaupasta, josta ostin sen repro-Barbien jota kadehdit.
Saga: Mitä lukee, mitä lukee?!
Shania: Kirjoitin tauluun sinun nimesi. Nyt voit pyyhkiä sen pois ja piirtää samaan tauluun uudestaan!
Saga: Wau!

Saga piirtää auringon ja on ihan innoissaan uudesta lelustaan.

Shania: Ooh, johan on hieno kuva! Mitäs se esittää?
Saga: Höh, tietysti aurinko!

Kolmikko siirtyy ruokailuhuoneeseen, sillä Nichelle haluaa nähdä Shanian saamat synttärilahjat.

Nichelle: Jeskamandeer!
Shania: Älä muuta virka! Täällä ei mahdu edes kahvittelemaan, koska pöydälläkin on lahjoja korttien lisäksi. No niin, nyt siinä on teidänkin lahjanne. Istukoon tuo Hello Kitty tuossa barbituolissa nyt.

Shania esittelee onnittelukortteja ja lahjoja.

Shania: Tämä kortti on Aidalta ja tuo ihana perhosnukke. En ole vielä raaskinut avata sitä.

Shania: Akilta sain kultaisen kaulakorun ja nämä korvikset, ovat olleet todella kalliit! Ja tuo kortti keskellä pöytää on Akilta.
Nichelle: Hienot korvikset ovat... Älä nyt loukkaannu, mutta minusta se Aki on jotenkin luihun näköinen. Ja näytätte aika hassulta pariskunnalta, sillä hän on niin kovin lyhyt ja sellainen hintelä...
Shania: No enhän minä nyt sinulle suutu! Haluan ehdottomasti kuulla rehellisen mielipiteesi.

Shania: Tuo iso ruusukortti oli Adalian tytöiltä, samoin se iso sydäntyyny siellä ja tämä ihana kaulakoru. Nuo pinkit villasukat taas toi Caitlin, hänen anoppinsa oli ne kutonut. Caitlin toi jotakin muutakin... Ja keneltähän tämä kortti oli..? Ai niin; Sonjalta ja Simonelta. He eivät tainneet tuoda lahjaa.. Äh, menen jo itsekin sekaisin näiden kanssa!

Shania: Tämä kortti ja upea design-laukku ovat Rochestereilta. Eikö olekin upea? Ja tuon toisen, ihanan laukun jo näitkin kun avasin Nicolan paketin Exotic Partyissa. Ja hän toi myös tuon My Little Pony-kortin, kuten viime vuonnakin! Siinä taitaa lukea, että koko Xara'sin porukalta. Pitää lukea, en muista kaikkea ulkoa.

Nichelle: Nämä laukut ovat kyllä aivan mielettömiä.
Shania: Ai niin, tämä sydänkortti ja tämä valtaisa vaahtokarkkipussi olivat myös Caitlinilta. Tai siis koko Jäykän perheeltä.

Nichelle: Keneltäs tuo kiva kukkakoriste tuossa on? Entä nuo valkoiset helmet?

Shania: Senja ja Junior toivat sen posliinisen kukkajutun. Vai onkohan se lasia..? Ja nuo helmet lähetti Granny Steph Minnesotasta jo aiemmin. Ja ai niin, isäni osti minulle pinkin skootterin!
Caitlin: Hellureijaa ja huruluiksista!
Shania: No moi! Tulkaa istumaan rakkaat ystävät! Aida, oletko ottanut lävistyskorusi pois?
Nichelle: Hui että minä säikähdin!
Aida: Juu... 

Caitlin on oma pöljä itsensä, mutta Aida vaikuttaa tavallista hiljaisemmalta. Saga piilottelee äitinsä selän takana.

Caitlin: No siis huh huh! Saispa meitsiki näin paljo lahjoi! Tai kyl mä sainki nyt aika monta ku meitsihän täytti soikeit.
Aida: Täytit pyöreitä... Ja jos joskus järjestäisit synttärijuhlat, saisit varmasti enemmänkin lahjoja.

Nichellen täytyy lähestulkoon pakottaa tyttärensä esiin tuolin takaa.

Nichelle: Tässä tämä minun pikkuiseni nyt on. Saga, sanohan Caitlinille hei.
Saga: Ei...

Caitlin: Ei hitsi miten söpö likka sul on! Ihan sairast, ettei meitsi oo nähny sitä aikasemmin!
Nichelle: Se oli kyllä kurja sattuma, että sinä katosit viime syksynä juuri päivää ennen kun Saga syntyi! Aida käy niin usein vanhemmillaan, että on nähnyt Sagaa koko ajan. Mutta ei Shaniakaan ole nähnyt häntä livenä kuin viimeksi nimenantojuhlissa.
Shania: Se on todella kurjaa. Haluaisin olla koko ajan osa tytön elämää.
Caitlin: No tietty! Ja ompa se iso likka jo! Ja ihan yhtä nekru ku mutsinsa!
Shania: Niin, saa nähdä minkä värinen siitä Sagan pikkusisaruksesta tulee. Nichellen afroamerikkalainen geeni on dominoiva, joten toisestakin lapsesta saattaa tulla yhtä tumma.
Nichelle: Itseasiassa minun geenini taitaa olla resessiivinen. Minullahan vaan toinen vanhemmista on musta. Ichiron ja Aidan vanhemmat puolestaan ovat molemmat aasialaisia, joten olisi jopa todennäköistä, että lapsi olisi täysin japanilaisen näköinen tai sitten sekoitus meistä!
Caitlin: Ai vinosilmä-neekeri? Se oiski tosi magee!

Caitlin: Kelatkaa tätä! Meitsi joutuu tasan viikon päästä taas Jenkkeihin! Se Jaakkiman oikeudenkäynti alkaa just paskasti perjantaina ja jatkuu sit maanantaina. Sitä sen rikostoverii Teroo ei oo löydetty, mut sehän ei välttämättä oo enää Jenkeis. Mut meitsi on sopinu jo Granny Stephin kaa, et meitsi lentää sit Losist Minnesotaan sit perjantai-iltana ku sielt oikeustalolt päästään. Eli mä oon mummin luona sen viikonlopun.
Shania: No kyllä Granny Steph mahtaa nyt haljeta riemusta! Hän kyseli perääsi jo kesällä. Ja hän saa sinun lisäksesi nähdä lapsenlapsenlapsensa.
Caitlin: No sitä meitsin pitiki kysyy, ku en mä ota muksui sinne, et pystysit sä Shania hoitaan Katjaa sen ajan ku meitsi on siel Jenkeis?
Shania: Eikö Hellu hoida heitä enemmän kuin mielellään?
Caitlin: No sil on just joku eläkeläisten reissu sillon. Ja siis meitsihän menee Jenkkeihin yksin, Jaakko on vielä siel viinakatkol.
Shania: No tottahan toki minä Katjaa hoidan. Minun on kyllä oltava ensi viikonloppuna Suuri Snadi-messuilla edustamassa Pinkissimoa... No, hän voi tulla minun ja Akin mukaan.

Caitlin: Kiitti Shania, mä tiesin, et suhun voi luottaa.
Shania: No entä pienemmät tytöt? Kuka Jennan ja Jonnan perään katsoo?
Caitlin: No meitsi kelas jakaa kaikki likat eri tyypeille hoitoon. Aida on sillon Tokios, ni meitsi kelas antaa Jonnan Hetskulle ku sehän on sen kummitätiki ja sit Ellu hoitaa Jennaa.
Shania: No mutta Elluhan on Katjan kummitäti, minkä takia Jenna menee Ellulle, eikä esimerkiksi Ilonalle, joka on hänen kummitätinsä?
Caitlin: No Katja ite ruinas et se haluu hengaa sun kaa. Ja Ilona on duunis koko viikonlopun. Meitsi ny kelas tän tällee ja se siit. Meitsi ei oo vielkää tavanu sitä sun uutta kundii, mut kai se pärjää skidien kaa?
Shania: Akista tuli mieleen pari aika pahaa juttua... Oi hävettää edes kertoa teille!

Shania: Vaikka minä olin Akin kanssa siellä Exotic Partyissa, niin silti minä suostuin Victorian basistin Simonin treffikutsuun! Ja Aki seisoi vieläpä ihan vieressä!
Caitlin: Miten meitsi missas sen sun Akis? Ei meitsi kyl huomannu ketään Simoniakaan, kai mä olin nii känäs taas.
Shania: No niin olit. Katsokaa tuota kukkakimppua, tuon se ihana Simon antoi minulle. Ja minä pelkään, että kukat lakastuvat. Ihastuin häneen niin kamalasti, että yöllä ollessamme Akin kanssa petipuuhissa, minä huusin Simonin nimeä!

Nichelle: No ohhoh! Mitä sinä nyt sitten aiot? Jatkaa sen tylsältä tuntuvan pikku-Akin kanssa vai odotatko tulevaisuudelta jotakin yhteistä sen Simonin kanssa?
Aida: Minä mokasin samoissa juhlissa vielä paljon pahemmin ja nyt kaikki on ihan sekaisin...

Nichellelle ja Caitlinille tulee pienoisena yllätyksenä, että Aida tällä tavoin avautuu tunteistaan ja että hänellä ylipäätään on sellaisia, niinkin voimakkaita! Aida kertoo parhaimmille ystävilleen kaiken, mitä Exotic Partyissa tapahtui Gunnarin ja Millan kanssa. Lopulta Aida purskahtaa jälleen itkuun, mikä hämmentää ystäviä lisää.

Aida: Niin se nyt vaan sitten on, että minä rakastan kahta ihmistä. Yhtä paljon. Ja jos ihmettelette miksi minä itken, niin eikö tässä helvetti sentään olla niin monia vuosia oltu tosi ystäviä, että teidän seurassa kehtaan näyttää todelliset tunteeni?!

Aida saa odottamaansa tukea todellisilta ystäviltään ja Shaniaa yritetään opastaa rakkausasioissa porukalla. Saga uskaltautuu viimein Caitlinin syliin.

Nichelle: Olen niin onnellinen, että olemme jälleen yhdessä! Meidän on tavattava tällä vanhalla porukalla useammin!
Aida: No niin näköjään täytyy. Kiitos teidän, yritän keskittyä nyt vaan rakentamaan elämää Millan kanssa ja unohdan koko Gunnarin!
Shania: Ja minä en ota mitään stressiä miesasioissa! Jos Simon ottaa yhteyttä ja siitä tulee jotakin, niin mietin sitä sitten. Olen ihan tyytyväinen Akin kanssa kuitenkin.
Caitlin: Ja meitsi niin toivoo, et Jaakkima tuomittas kaikist niist jutuist, mistä sitä syytetään! Oi hitsin pimpulat et sä oot söde likka!
Saga: Hihihi...

Aida menee vessaan ja Shania lähtee keittämään kahvia.

Shania: Kyllä me nyt raivaamme nämä kortit tästä pois, jotta saamme juotua kahvin. Mikä nelikon kokoontuminen se muka on, ellei edes kahvia juoda?! Oi apua, Simonin kukkiin ei saa koskea!
Nichelle: No voi taivaan tähden! Ota ne heti pois vedestä ja ripusta se kimppu kuivumaan. Muuten ne kuolevat kohta.

Shania päättää tehdä tärkeälle kukkakimpulle kuten Nichelle ehdotti. Hän astelee keittiöön mennäkseen kahvia keittämään, mutta yllättäen Aida ei olekaan vessassa, vaan siellä. Ja näyttää ihan siltä, kuin hän aikoisi juuri viiltää käsivarttaan tylsällä veitsellä!

Shania: Aida! Älä!

Miten tälle tyttönelikolle tulevaisuudessa käy? Heille, jotka ovat tosi ystäviä keskenään.
Mahtaako Nichellen tuleva lapsi näyttää afroamerikkalaiselta, aasialaiselta vaiko heidän sekoitukseltaan?
Saako Caitlin lopullisesti perheensä kuntoon; selviääkö Jaakko alkoholismistaan ja joutuuko Jaakkima vastuuseen hirmuteoistaan?
Kuka mahtaa olla Shanian todellinen rakkaus lähitulevaisuudessa: tylsä mutta turvallinen Aki vai pitkä ja komea Simon? Entä uskaltaakohan Isaac Williams vielä pyytää Shaniaa treffeille?
Selviääkö Aida sisäisestä kamppailustaan unohtaa rakkautensa kohde Gunnar? Jos selviääkin, onko se mahdollista ilman, että Aida haluaa satuttaa itseään fyysisesti?

Kaikkiin näihin kysymyksiin ja paljon muuhun saat vastauksia seuraavissa jaksoissa!

Tarinassa mukana: Nannan ja Nicon loistolomat on parodia, joka perustuu todelliseen reality-sarjaan Maisan ja Nikon luksusmatkat
2 ensimmäistä kuvaa muotinäytöksestä by Adalia (Prahan Lelumuseo)
Ninnin Fashionistas Ken 11 Hyped on Stripes (slim), Fashionistas 68 Candy Stripes (original), Dallas Cowboys Cheerleaders, SIS-Model Muse-hybridi
TaruisenAaveen Deidre (uusi Saga) ja Nichelle vierailulla