Osa 176 Unelmoivan sielun messut

Syntymäpäiväbileidensä jälkeen Shania on pitänyt tarkoituksella etäisyyttä poikaystäväänsä Isaaciin. Shania on mielessään järkyttynyt juhlien tapahtumista; ensin hän menee ja ehdottaa Simonille treffejä! Miksi? Hänhän on onnellinen pitkästä aikaa ja syy siihen on aika pitkälti ihana Isaac. Shania potee niin huonoa omaatuntoa, että on keksinyt olemattomiakin työkiireitä, jotta hänen ei tarvitsisi katsoa Isaacia silmiin syyllisin katsein.
Kaiken huipuksi Rodion on jotenkin onnistunut heräämään kuolleista! Mikä voisi olla paljoa sitä pahempaa? Ja nyt se sarjamurhaaja-zombie seurustelee hänen rakkaan ystävänsä Sadien kanssa!

5.10. on lauantaiaamu ja Shania pohtii kaikkea tätä sängyssään. Ilman Isaacia.

Shania: Huooh.. Eiväthän he ketkään siellä juhlissa uskoneet, kun sanoin kohdanneeni Rodionin silmästä silmään! Väittivät vaan, että horjahdin ja löin pääni kaatuessani ja sen seurauksena kuvittelin nähneeni omiani! Voi tavaton, miten minä selvitän, mistä oikein on kyse?!

Shania: Pakko kai tästä on nousta ja alkaa lähteä sinne Suuri Snadi-messuille... Taidan kyllä pyörähtää Aidalla matkan varrella. Hän on ollut niin surkeana juhlieni jälkeen. En tiedä miksi.

Jonkin ajan kuluttua Shania saapuu Aidan ja Millan kotiin. Aida tuijottaa kannettavaansa olohuoneessa masentuneen oloisena.

Shania: Hei Aida, onko Milla kotona?
Aida: No hei vaan... Ei ole kotona, lähti varhain aamuvuoroon hotellille ja menee sieltä vielä isosiskolleen.

Shania utelee, mitä Aida koneeltaan katselee.

Aida: Kunhan pyörin netissä.. Oi älä vaan sano, että tuo ylläsi oleva mekko on nyt sellainen Armin kyhäys?! Eihän tuo istu yllesi lainkaan! Omaa paksua kroppaansako hän käytti kaavoja leikellessä?! Oletko siis selvittänyt sen älyvapaan riidan sen hoppariläskin kanssa?

Shania: No en ole, todellakaan! Onnistuin nappaamaan tämän yhden mekon itselleni, ennen kuin koko järjetön episodi alkoi. Mutta eihän ole erikoinen riepu? Muka tekijänoikeudet ja kaikki! Pyh, sanon minä!

Tytöt menevät keittiöön ja Aida laittaa kahvin tippumaan.

Shania: Et ikinä voi uskoa, mitä menin tekemään siellä synttäreilläni?!
Aida: No näinhän minä sen. Luulit Sadien uutta miestä Rodioniksi. Harmi, etten itse ehtinyt nähdä miestä. Olisi ollut kiva tavata mies, joka näyttää niin paljon siltä kuolleelta riesalta!
Shania: En minä nyt sitä juttua tarkoita. Vaikka aionkin selvittää asian perin pohjin. Mutta se Simon siellä...
Aida: Olit aika sekaisin sen komistuksen seurassa. Toivottavasti Isaac ei huomannut samaa kuin minä!

Shania: Tein paljon pahempaakin, kuin vaan olin hullaantunut siihen Simoniin... Minä nimittäin... pyysin häntä treffeille... Ja hän tietysti suostui! On kuulemma ollut vuoden verran minuun ihastunut!

Aida: MITÄH?! Sovitte treffeistä?! Ei voi olla totta! Mitä ihmettä sinun päässäsi oikein liikkuu?! Tai mikäs minä olen mitään sanomaan, koska itse toivoin tapaavani Gunnarin siellä... Mutta se kaikki olikin paljon pahempaa, kuin osasin kuvitellakaan!

Aida istuutuu Shanian seuraan ja ystävykset hörppivät harvakseltaan mustaa kahvia.

Shania: No mitä se paha juttu siis oli?
Aida: Victoria kertoi, että Gunnar on rakastanut minua pitkään! Ja koska vuosi sitten valitsin Millan, on mies ollut ihan maassa sen seurauksena... Victoria kutsui minua...sydämenmurskaajaksi.. Ja Caitlin vielä haukkui minut siihen päälle!
Shania: Eikä! Ei voi olla totta! Gunnar on siis haikaillut perääsi ja on nyt masentunut? Oi Aida, olen todella pahoillani!

Shania: Siis tämä tilannehan on täysin uskomaton! Meillä molemmilla on Trolliwoodissa upeat miehet, jotka ovat olleet meihin ihastuneita ainakin vuoden!
Aida: Ja minun tapauksessani vielä pahempaa; Gunnar on peräti rakastunut minuun! Ja on varmaan ollut pidempäänkin kuin vaan vuoden! Mehän olemme tavanneet vuosien varrella satunnaisesti joillain keikoilla. Tiedä kuinka kauan hän on tuntenut niin syvästi...

Aida: Ajatella, ihan käsittämätön tilanne, että nyt kun meillä molemmilla olisi tilaisuus onneen ylikomeiden muusikkomiesten kanssa, satumme tietysti juuri nyt olemaan autuaasti parisuhteessa kumpikin! Oi miksi tällaista tapahtuu?! Minä olen ajatellut ihan kamalia... Koska rakastan Millaa, enkä voi jättää häntä Gunnarin takia, minä... Minä olen toivonut, että kumpa en olisi tavannut koko Millaa! Se tekee minusta vielä pahemman ihmisen! Olen kuin olenkin sydäntenmurskaaja! Se minä kirjaimellisesti olen!

Shanian täytyy lähteä messuille, mutta he vielä halaavat Aidan kanssa.

Shania: Älä kulta soimaa itseäsi ajatustesi vuoksi. Minä nimittäin olen... Huooh... No, olen toivonut samaa. Siis että kumpa en olisi koskaan tutustunut Isaaciin Williamseilla käydessäni. Hitto, että edes menin koko perheen luo sen Darrellin söpön kaverin takia silloin, josta ei kuitenkaan tullut mitään.
Aida: Muistan sen pojan kyllä. Eikös hän ollut Noel?
Shania: Oli kyllä... Oi ystävä rakas, mitä me nyt teemme?! Jatkammeko nykyisissä parisuhteissamme vai..
Aida: Vai otammeko yhteyttä Trolliwoodiin...?

Jonkin ajan kuluttua Shania on Espoossa tutun Otahallin ovella.

Shania: Apua, tänne jäätyy!

Shania: Nicola kuulemma on jo täällä. Haluan löytää hänet heti ja kertoa, mitä olen mennyt tekemään...

Nicola tosiaan on kierrellyt messuilla jo jonkin aikaa. Hän katselee paraikaa käsilaukkuja ja sukkia kun Shania astelee häntä kohti.

Nicola: No moi Shania! Luulin jo, ettet tulekaan.

Shania: No tietysti minä tulin. Minulla on sinulle kerrottavaa synttärijuhlistani...
Nicola: Uskomatonta! Vaikka sinulla on sinivalkoinen mekko, onnistut kuitenkin näyttämään lähestulkoon vaan pinkiltä!
Shania: No, se on minun värini...

Nicola: Niin, mitä sinun piti kertoa niistä synttäribileistäsi? Sekoiliko Caitlin kenties?
Shania: No ei... Minä siellä menin sekoilemaan. Äh, mikä ihmislauma taaksemme nyt ilmestyi?!

Nicola: Keitä lie, näyttävät esittelevän joitain asuja. Kerro nyt vaan!
Shania: No kun minä olen ollut siitä asti ihan sekaisin.. Siellä nimittäin oli eräs.. Ja minä sitten lopulta...
Nicola: No eihän tuosta saa mitään tolkkua!
Viivi: Ooh! Oletko sinä Pinkissimon Shania?!

Shania ei saa kunnon tilaisuutta kertoa Nicolalle Simonista, sillä nyt eräs Pinkissimon fani haluaa jutella Shanialle.

Shania: No hei, minähän se olen.
Viivi: Me juteltiin pari sanaa siellä elokuun lopun keikalla! Milloin seuraava keikka on?!
Shania: Minä en itse asiassa tiedä... Mutta tuo ystäväni tuossa on yhtyeen manageri.
Viivi: Ei innostanut tulla koko messuille, mutta kyllä kannatti, koska näin sinut!

Shania ja Nicola astelevat seuraavaan myyntipöytään ja Shania ajattelee ostaa hieman suklaata, mutta kokee pian yllätyksen.

Shania: Minun päässäni pyörii vaan se hiton Simon! Taidan olla pahasti ihastunut siihen urokseen..ooh.. Nyt minä kerron Nicolalle kaiken!

Shania kävi keväällä 2016 Oulussa, sillä hän halusi jättää Rodionin aiheuttamat kauhut taakseen päästyään pois Clear Mind Clinicin mielisairaalasta. Oulussa kuuluisa stylisti Kite laittoi kovia kokeneelle Shanialle hiustenpidennykset sekä tekoripset. Mikä yllätys Shanialle onkaan, kun Kite yhtäkkiä seisoo hänen edessään! Ja kaiken lisäksi hänellä on mukanaan povipommi Lilah, kuuluisa BB-tähti ja Shanian tuttu vuosien takaa.

Kite: No heippa! Toivoinkin, et näkisin sut täälä.
Lilah: Mikäs sun nimi olikaan? Me lähettiin mun privaatin stylistin kaa vähä kahtoon Oulusta Etelän meininkiä.

Shania: Kite! Oi kuinka ihana tavata pitkästä aikaa! Nicola, tämä tässä on se nainen, joka tuunasi minut uuteen uskoon Rodion-episodin jälkeen!
Nicola: Ahaa, hauska tutustua. Olen Nicola.
Kite: Ja mää oon Kite. Ookko nää muuten käyny Oulussa?
Shania: Ja tämä turkoositukkainen nainen on Big Barbien voittaja! Niin Lilah, Shania minun nimeni on. Sinua en varmaan ole nähnyt kuin... Voipa olla, että viimeksi joskus vuonna 2013!

Lilah: Sulla ei ollu tollasta läväriä nenässä sillon. Mää muistan vaan, kuinka sää ihannoit mua!
Shania: Hahah! Sinulla oli yhdessä vaiheessa pinkit hiukset, joten todellakin ihannoin!
Lilah: Me ollaan nähty sua lehtien kansissa. Niissä sullaki on ollu pinkki tukka. Ja sää oot julkkis kans niinku mää.
Nicola: Niin, olette nähneet kuvia Pinkissimo-yhtyeestä, jossa Shania soittaa kitaraa! Bändin jäsenet saavat esiintyä vaan pinkeillä hiuksilla. Shania onkin ainut, joka joutuu käyttämään peruukkeja ja hiuslisäkkeitä, koska ei suostu värjäämään hiuksiaan pinkeiksi. Olen siis yhtyeen manageri Xara'silta.
Kite: Meinasin justiin kysyä, että vieläkö nuo on ne mun laittamat pidennykset.
Shania: Ei toki, pidennykset ovat kotona pussissa. Omat hiukseni ovat kasvaneet jo tarpeeksi. Kyllä minä monta kertaa kävin niitä pidennyksiä parantelemassa siskopuoleni serkun kampaamossa.

Lilah katselee ympärilleen nenä pystyssä ja lähtee juttelemaan joillekin muille. Kiten viereen astelee jälleen uusi kasvo, joka on Shanialle tuttu vuosien takaa.

Minna: No morjens! Mitäs kuuluu? Mää lähin Seinäjoelta Kiten ja Lilahin mukaan tänne!

Shania: Ei voi olla totta, Aviksen Pajan Minna! Ihanaa nähdä niin kamalan pitkän tauon jälkeen! Mitenkäs sinä itse lähdit messuille yritystäsi edustamaan?
Minna: No, pitää sitä välillä tulla itekki.
Shania: Nicola, tämä nainen on sen tunnetun seinäjokelaisen Aviksen Pajan perustaja! Tässä on ystäväni Nicola.
Minna: Aha, kiva tavata!
Nicola: Kuten myös!

Nelikko jatkaa juttelua ja siirtyy samalla katselemaan, mitä kivaa toisella puolen on myynnissä. Eikä aikaakaan, kun Shanian ja Nicolan aiemmilta messuilta tuttu Isabella ryntää ystävineen heidän luokseen.

Isabella: Hei Shania!

Shania vaan unelmoi komeasta Simonista. Hän hätkähtää naisten ryntäämistä paikalle.

Isabella: Moi Shania ja Nicola!
Shania: Ai katsos Sim.. Isabella! Näin, että olit viime jouluna Lucia-neitona.
Isabella: Joo, mutta en voittanut. Tässä on ystäväni Olga!
Nicola: Onko tuollakin joku tuttumme?

Olga: Hei vaan, olen Olga!
Shania: No heipä hei. Shania.

Olga: Sinä olet se julkkis!
Shania: No, empä tiedä siitä... Olen ensisijaisesti kiinteistöalalla ja bändijutut tulevat siinä sivussa...
Isabella: Ja tuo tumma kaunotar on Nicola!
Nicola: Hei vaan! Shania, oletko kenties unohtanut jotakin? Liittyen uuteen ammattiisi. Kerroit siitä aiemmin tänään. Takananne muuten seisoo Shanian tuttava Minna.
Minna: Noo, kyllähän täsä ilomielin seisoskelee...

Minna lähtee etsimään Kiteä ja Lilahia. Olga ja Nicola kättelevät. Shania unelmoi taustalla.

Olga: Hei, Olga! Oletko sinäkin julkkis?
Nicola: Nicola Virta, hauska tutustua. Ei, minä en ole julkkis! Olen Shanian manageri. Xara'silta.
Shania: Oi miten paljon minä haluan sitä miestä...

Olga: Oi, liittyykö se jotenkin Live at Xaraan?! Ai liittyy?! Oi ne festarit ovat kyllä hyvinkin tutut!

Tyttönelikko juttelee pitkän tovin. Shania tosin muita vähemmän, sillä suusta meinaa pulahtaa Simonin nimi väkisinkin!

Olga: Ja sitten olin ihan että: "Mitä hittoa, tuoko se nyt on?!" Talon piti olla kaunis, eikä mikään röttelö!
Nicolaa: Hahaa, menikö se kokonaan remonttiin?
Shania: Talo... TALO!!! Minähän tulin tänne messuille työkeikalle!!!
Nicola: No, yritin sinua hetki sitten asiasta muistuttaa!
Isabella: Vai että mallinura vaihtuikin kiinteistöalaan. Mikä se työkeikkasi on?
Shania: Minun täytyy katsella, onko täällä talopaketteja myynnissä. Hei Nicola, tuolta se povipommi taas tulee. Huomasit varmaan, että rinnat eivät ole luomut!
Nicola: No en voinut olla huomaamatta!

Minna saapuu tyttöjen luo Lilahin kanssa. Kiteä ei näy.

Shania: Katso nyt tuota naista, rinnat kohta pomppaavat mekon alta esiin!
Minna: Mitäs täälä supistaan?
Shania: Eei mitään, ajattelin vaan, että poikaystäväni Simonin pikkusisko Tasha rakastaa julkkiksia. Hän haluaisi ehdottomasti tavata Lilahin. Hänellä on eräs toinenkin BB-julkkis ystävänään. Ja sen Amanda Jarkimon, joka myös oli Big Barbiessa, sisko Jasmin on myös Tashan ystävä.
Lilah: Ai kuka se BB-julkkis on?
Shania: Se höperö homo Nico.
Isabella: Shania, etkös kertonut seurustelevasi jonkun Isaacin kanssa?
Shania: Joo! Olemme seurustelleet noin vuoden jo.
Isabella: Mutta äsken sanoit poikaystäväsi olevan Simon...?
Shania: Si.. Öh.. Mitä lie ajattelin. Menen katsomaan, olisiko Ellen ja kumppanit tulleet Tammisaaresta tänne ja katselen samalla niitä talopaketteja!

Shaniaa nolottaa ihan vietävästi, että TAAS se Simonin nimi sinkoutui hänen suustaan huomaamatta! Hän haluaa äkkiä muualle. Valitettavasti Tammisaaresta ei ole tullut nyt ketään, mutta Ellenin ystävät Billnäsistä tunnistavat Shanian!

Shania: No hei vaan! Kyllä minä olen se kitaristi. Te siis tunnette Ellenin?
Lizette: Juu! Minä olen Lizette ja nämä kaksi takanani Owen ja Sassy.
Shania: Kiva tutustua! Viekää Ellenille, Tinalle ja muille terveisiä kun näette heitä!

Lizette: Tottakai viedään. Emme olisi tunnistaneet sinua, mutta Ellen on kertonut, ettei sinulla siviilissä ole pinkki tukka. Asussasi on kuitenkin niin paljon pinkkiä, että arvasimme kuka olet.

Sassy: On tosi kaunis tuo Unikko-mekko! Jännää, miten sininen ja pinkki sopivat noin hyvin yhteen!
Shania: No kiitos... Mekkoon liittyy järjetön tarina, mutta en viitsi nyt kertoa sitä, veisi liian kauan aikaa. Sinä muuten muistutat erästä kollegaani. Tai siis entistä mallikollegaani Maricahia. Hänellä vaan on pidemmät hiukset!
Sassy: Hahah, olen kuullut muistuttavani muutamaa muutakin naista!
Shania: Minun on nyt lähdettävä hoitamaan pomolleni lupaamani työtehtävä. Mutta kertokaa tosiaan terveisiä tutuilleni ja jutellaan ihmeessä taas kun nähdään!
Lizette: Niin tehdään. Vaikka vuoden päästä näillä messuilla, ellei sitä ennen!

Shania haluaa olla hetken aikaa yksin ja mennä katselemaan Snadi-osaston sijaan Suuri-osastolle, jossa talopaketteja on kaupan, jos niitä nyt ylipäätään on. Ajatukset Simonista vievät kuitenkin naisen keskittymiskyvyn.

Shania: Tämä kiinnostaisi lähinnä Jiameita... Liittyy sisustukseen. No, otan kuvan ja kerron, että japanilaista sisustustyyliä täällä ainakin esiteltiin. Mitähän Simon mahtaa puuhata juuri nyt...?

Ihan messuhallin ääripäästä löytyy osasto, jossa on kolme talopakettia esillä. Kaksi kaksiota ja yksi kolmio. Shania pistää mieleensä yrityksen nimen, joka taloja esittelee: Cepetto. Muita alan firmoja ei messuilla olekaan.

Kun Shania on "työnsä" hoitanut, palaa hän Snadi-osastolle ja kiertelee pöydissä, josko löytäisi barbinuken. Hän ostaa lopulta 2000-luvun alun Teresan. Luojalle kiitos, Nicola tulee silloin hänen luokseen. Nyt Shania voi viimein kertoa, mitä synttäribileissä tapahtui!

Nicola: Ahaa, olet löytänyt nuken.
Shania: Juu eikö olekin ihan kiva. Hieman haratukka, mutta korvikset olivat niin kivat ja tällä on sentään nivelletyt jalat. Mutta nyt minä kerron, mitä bileissäni sekoilin. Olen odottanut koko messujen ajan!
Nicola: No arvaa vaan, olenko minä odottanut, että saan kuulla! Täällä on vaan niin paljon tuttuja, puolituttuja ja uusia tuttuja!

Shania saa viimein kerrottua koko Simon-episodin Nicolalle. Nicola on ensin hiljaa pitkään. Shania pidättää hengitystään.

Shania: Niin..?
Nicola: Omapa on elämäsi. Jos haluat pilata suhteen täydelliseltä vaikuttavaan mieheen, niin siitä vaan! Mutta älä sitten tule minulle itkemään, jos se ranskalainen jättää sinut.
Shania: Mutta kun minä, eikö sinulla ole mitään neuvoa minulle? Mitä minun kannattaisi tehdä tai jotakin?!
Nicola: Jos neuvoa haluat, pidä kiinni Isaacista. Muuta kommentoitavaa minulla ei tähän asiaan ole.

to be continued...

Tarinassa mukana: Suuri Snadi-messut 2019, Otahalli Espoo, Aviksen Paja

Xara & Nicola
Alice & "Viivi"
Kitecat & Lilah ja Kite
Avis & Minna
Ilmari & Isabella ja Olga
Tinttufia & Owen, Sassy ja Lizette
Shanian mekko by R.M.H.

Kiitokset kaikille tutuille messuilla! Oli ihana nähdä pitkästä aikaa!

Osa 164 Shania aloittaa työt Adalian Asunto Oy:ssä

Silky Stretissä tapahtunutta:
Poliisi ampui sarjamurhaaja-Rodionin tämän lähestyessä pidätyshetkellä paikalle sattunutta Shaniaa. Rodionin pikkusiskot Nana ja Meme pitävät nyt Shaniaa syyllisenä isoveljensä kuolemaan, vaikka he tajuavat itsekin, ettei Shanialla ollut osaa eikä arpaa ampumisessa. He haluavat vaan löytää syntipukin ja kostaa. Nana langetti Shanialle kirouksen, jotta tämä näkisi joka yö painajaisia ja joutuisi pelottavaan Rajamaailmaan. Kirous onnistui, mutta sen sijaan, että Shania olisi tulossa hulluksi pahassa Rajamaailmassa, hän saikin puhtaasti sattumalta siellä uuden tehtävän; auttaa ihmissusi Luna Lupuksen uhrit Valoon saattamalla peto vastuuseen teoistaan. Kun Nana sai kuulla, että Shania oli tyytyväinen päästyään jälleen Rajamaailman auttajaksi, oli hänen tehtävä jotakin, mikä huonontaisi Shanian tilannetta. Hän neuvoi Shaniaa poistamaan sänkynsä yllä olevan unisiepparin, jotta Shanian Rajamaailma-vierailut pidentyisivät sietämättömiksi. Shanialle Nana valehteli toimenpiteen lyhentävän raskaita vierailuja.

Shania jäi jokin aika sitten työttömäksi unelma-ammatistaan mallina. Yllättäen Adalian Roberta tarjosi hänelle töitä kiinteistöalan yrityksestään ja Shania otti työn vastaan.


 1.4. on maanantai ja Shania ravaa hermostuneena ympäri olohuonetta ja takkahuonetta. Adalialta on tulossa pian videopuhelu, eikä Shania meinaa pysyä nahoissaan sitä odotellessaan.

Shania: Voi luoja sentään, soittaisivat nyt! En kestä enää tätä jännitystä!

Juuri sillä hetkellä Shanian pöydällä oleva kannettava piippaa ja Shania ryntää koneen luo.

Shania: Hei! Odotin täällä jo yhteydenottoanne! Saan tällä viikolla todistuksen siitä kiinteistönvälittäjän pikakurssistani, joten olen valmis kaikkeen!

Videopuhelu tulee Adalian Robertalta, Jiameilta ja Halimalta.

Jiamei: Moi Shania! Sähän näytät olevan innoissas tästä duunista!
Shania: No kieltämättä tämä työttömyys ei ole minun juttuni. Mitäs teillä on minulle ensimmäiseksi työksi? Olen pukeutunut jo kaiken varalta niin, että olen edustava, jos lähetätte minut oitis tapaamaan jotakin asiakasta!
Roberta: Hei Shania! Loistavaa, että olet innoissasi, niin olemme mekin. Mutta valitettavasti työsi ei ala ihan heti tänään... Minä kerron sinulle hieman lisää Adalian Asunnosta, lyhyesti vaan. Minä toimin nykyään lähinnä vaan työpöytäni takaa. Johdan yritystä ja viimeistelen asuntokauppoja ja sen sellaista. Siellä huonekalumyymälässä olemme vuorotellen, kuka muilta töiltään parhaiten ehtii. Sinä et myymälässä luultavasti tule työskentelemään, koska teet tätä suurimmaksi osaksi etänä sieltä Dollywoodista. Tiedätkin jo, että Jiamei vastaa sisustuspuolesta. Hän sisustaa myymämme asunnot asikkaiden toiveiden mukaan. Lisäksi häneltä voi ostaa sisustuspalveluita erikseen, esimerkiksi jos joku haluaa päivittää vanhan talonsa lookin uudeksi. 

Roberta: Tässä on Halima, joka aiemmin työskenteli Dubaissa.
Halima: Huomenta neiti Simmons ja tervetuloa töihin!
Shania: Huomenta vaan ja kiitoksia.
Roberta: Halima on yrityksessämme minun lisäkseni se toinen kiinteistönvälittäjä ja talopakettien markkinoija. Sinä, Shania, tulet tekemään nimenomaan niitä töitä. Halima on ammatiltaan myös arkkitehti, joten hän myös suunnittelee vaativimmille asiakkaillemme taloja. Hän ei istu työpöydän takana läheskään yhtä paljon kuin minä, vaan hän toimii niin sanotusti kentällä. Järjestää asuntonäyttöjä ja esittelee eri talopakettejamme käytännössä. Jokaisesta markkinoimastamme elementtitalosta on siis oikea mallitalo olemassa täällä Lahdessa, jotka Jiamei on sisustanut tämän päivän trendien mukaisesti. Nyt kysytyimpiä ovat isaP-koti, jonka valitsimme itsellemmekin, sekä sellaiset 2-kerroksiset 50:n neliön kaksiot, jotka ovat ihan valmiita taloja, ei elementtitaloja. Niiden nimi on Made to move, sillä ne viedään tontille rekalla ja kiinnitys on helppo. Halutessaan talon voi ottaa mukaan ja kiinnittää kätevästi uudelle tontille. Ne ovat etenkin ensiasunnon ostajien ja nuorten perheiden suosiossa. Molemmissa kerroksissa on tasan kaksikymmentäviisi neliötä asuintilaa. Mutta kaikki eri talomallit ovat täällä Lahdessa nähtävillä Jiamein kauniisti sisustamina.
Shania: Kuulostaa todella hienolta! Ostajat voivat siis kätevästi nähdä, millaista taloa he ovat ostamassa. Siis ettei se perustu vaan valokuviin.
Roberta: Juuri niin. Ja nykyään lähetän Haliman kaikille talo- ja asuntomessuille, joilla ennen kävin itse. Hän on paljon kärsivällisempi ja parempi sellaisissa tapahtumissa.

Shania: Minua sellaiset messut kiinnostaisivat kovasti! Olette lähettäneet minulle vuosien varrella upeita kuvakollaaseja ulkomailta, kun olette käyneet alan messuilla.
Roberta: No siinä tapauksessa voin iloksesi sanoa, että sinä saat edustaa yritystämme seuraavilla alan messuilla! 
Shania: Oi kiitos! Minun täytyy sitten opetella valokuvaamaan kunnolla!
Roberta: Kun nyt tuli puheeksi valokuvat, niin tällä alalla me kuvaamme melko paljon. Ennen meillä oli kaksi nuorta miestä kuvaajina, mutta Jiamein serkku Xiao on ammatiltaan valokuvaaja ja toimii nyt virallisena kuvaajanamme. Kaikista elementtitaloista tarvitaan täydelliset kuvat, kaikki välittämämme kerrostalohuoneistot on kuvattava niin sisältä kuin ulkoa; usein asiakas tekee ostopäätöksen sen perusteella, miltä kerrostalo näyttää ulkoa päin. Joten valokuvaamme paljon, eikä Xiao suoraan sanottuna ehdi kuvata kaikkea.
Shania: No voisinko minä auttaa häntä siinä?

Jiamei: Shania, mä poistuin nyt ruudun ääreltä ja tein tilaa mun serkulle. Se sun eka työkeikkas liittyy nimenomaan valokuvaukseen. Mä jatkan nyt tän mun ja Robertan talon sisustamista, et pääset sit säkin ens kuussa tupareihin. Ja tervetuloo viel kerran!
Shania: Kiitos, Jiamei. 
Roberta: No sieltä se Xiao tulikin!
Xiao: Hei Shania! Huh, se on tuo mukava vaalea nainen, eikä se riitelevä paksu sinitukka...
Roberta: Haluamme hieman testata hahmottelukykyäsi tässä ensimmäisessä tehtävässäsi. Tämä on ihan virallinen työ, eli saat tästä palkan. Xiao saa kertoa tehtävästä tarkemmin.
Shania: Hei Liu Xiao! En olisi ikinä uskonut, että tapaamme näissä merkeissä!
Xiao: No en minäkään! Mutta siis, sinun pitäisi ottaa valokuvia taloista, jotka ovat jollain tapaa kiinnostavia. Valokuvaus ei ole niin helppoa kuin voisi olettaa. Usein olen joutunut heräämään ennen auringonnousua, jotta olen saanut kuvaamastani kohteesta juuri tietynlaisen kuvan. Valot ja varjot merkitsevät siis paljon, jotta myynnissä oleva kohde näyttää parhaan puolensa. Ja Roberta halusi pienen lisähaasteen tehtävään!

Shania: Antakaa vaan tulla sitä haastetta!
Roberta: Sinun tulee löytää mielenkiintoisia taloja, joiden luona on joku patsas, veistos tai jokin taideteos. Otat kuvat niin, että rakennus on parhaimmillaan ja lähellä oleva veistos antaa talolle kivan lisämausteen. Tällä tavoin me näemme, millä tavalla hahmotat eri kuvakulmat, kuinka hyödynnät keskenään kahden kuvattavan objektin muotoja, etäisyyttä ja miksei tyyliä ja värejäkin ja lopputuloksena saat kuvan kohteesta myyvän näköisen.
Xiao: Montako kuvaa hänen tulee ottaa?
Roberta: Mielestäni viisi kuvaa.
Shania: Vain viisi?! Kai tuo on aprillipila..?
Roberta: Ei ole, en edes muistanut koko aprillia! Älä aliarvioi tehtävää lainkaan. Viisi voi nyt tuntua vähältä. Sillä ei ole merkitystä, onko talo ikivanha kartano patinoituneine patsaineen vai ultramoderni lasitalo, jonka edustalla komeilee nykytaidetta. Mutta yritä kuitenkin välttää niitä perinteisiä asetelmia, kuten Heureka, se kamala kala siellä Musiikkitalon edessä ja sen sellaisia. Eli yritä löytää jotakin hieman uniikimpaa!
Shania: Asia selvä! Mutta milloin minä pääsen aloittamaan?
Roberta: Tasan viikon päästä. Xiao tulee silloin varhain aamulla luonasi käymään ja tuo sinulle järjestelmäkameran. Hän opastaa sinua kameran käytössä ja tehtävässäkin, jos haluat neuvoja. Mutta olkaamme sitten yhteydessä viikon päästä puhelimitse, kun olet lähettänyt valokuvat! 
Shania: Näin tehkäämme. En malta odottaa! Hei vaan teille kaikille ja kiitos vielä uudesta työstä!

8.4. Shanian uusi työ alkaa, mutta aamu on ollut vaikea. Isaac ei ole meinannut saada Shaniaa taaskaan hereille. Isaacin lähdettyä Shania on jo piristynyt ja ottaa jännittyneenä mutta innolla Lahdesta saapuvan Xiaon vastaan.

Xiao: No huomenta! Löysin hyvin perille. Upea talo sinulla.
Shania: Huomenta vaan ja tervetuloa! 
Xiao: Minulla on kuule sinulle iso repullinen tavaraa!
Shania: Oi olenpa minä epäkohtelias! Voit jättää takkisi vaikka siihen takan luona olevalle nojatuolille.

Shania keittää ensin kahvit ja tytöt juttelevat Shanian uudesta työstä, valokuvaamisesta ja Adalian pariskunnan pikkujouluista. Xiao myöntää, että hänellä kun on huono nimimuisti, ei hän tiennyt lainkaan, kuka firman uusi työntekijä oli siitä pikkujouluseurueesta. Roberta oli vaan jankuttanut ystävästään Shaniasta. Shaniaa huvittaa, kun hän kuulee Xiaon pelänneen Shanian paljastuvan Oliviaksi. Kahvittelun jälkeen palataan olohuoneeseen.

Xiao: Tässä on kuule nyt se uusi järjestelmäkamerasi; Conan OES 5000X. Parempaa saa markkinoilta hakea!

Shania: Voi apua, miten minä tällaista osaan käyttää kun yleensä kuvaan kännykällä!? Jos siis ylipäätään kuvaan.. Olen tottunut olemaan kameran edessä, en takana...

Xiao pitää Shanialle yli kahden tunnin opetussession kameran ominaisuuksista ja sen käytöstä.

Xiao: Kun nostat ISO-arvoa, kameran kennon herkkyys siis kasvaa.
Shania: Eli se aukko siis laajenee. Mutta mitä isompi se arvo on, sen herkemmin kuviin tulee virheitä?
Xiao: Juuri sitä kohinaa. Mutta sitä kohinaa voi poistaa lisäämällä valoa. En kyllä suosittele salamaa.

Shania: Mitkä ne jutut olivat, joilla valotusta säädettiin?
Xiao: Muistat vaan sen, että kuvan valotus perustuu sen herkkyyden lisäksi aukkoon ja suljinaikaan.
Shania: Niin muistelinkin.
Xiao: Ja katso, tätä kameran jalustaa voi myös säätää. Ei pelkästään korkeutta, myös kameran kallistusta.

Lopulta Xiaon täytyy lähteä. Shanialla on ainoastaan tämä päivä aikaa suorittaa ensimmäinen työtehtävänsä.

Xiao: Muista, että viisi rakennusta veistoksineen riittää. Ja käytä hyödyksesi niitä kameralaukussa olevia objektiiveja. Soita minulle, jos kameran kanssa on ongelmia. Sitten kun olet saanut ne kohteet kuvattua, lähetät ne Robertan sähköpostiin ja hän soittaa sinulle sitten kun on katsonut ne läpi.
Shania: Niin teen. Minusta on jotenkin hassua, että Roberta puhuu minulle ihan eri tavalla nyt kuin ennen. Todella virallisesti.
Xiao: Ystävyyssuhde on erilainen kuin työsuhde. Silloin, kun hän on pomosi roolissa hän taatusti puhuukin virallisesti. Mutta sitten kun puuhaatte jotakin muuta, kuten sitä nukkeharrastustanne, niin sitten hän on taas se sama tuttu Roberta. Niin se vaan menee.
Shania: Kai se on niin. Todella jännittävää lähteä hienon kameran kanssa liikenteeseen! Siellä vieläpä on hieno ilma!
Xiao: Ei muuta kuin onnea ensimmäiseen työhösi!
Shania: Kiitos. Siis kaikesta tästä, mitä minulle opetit. Hei sitten!

Shania lähtee melkein heti ulos kameralaukkuineen. Koska tiet ovat jo kuivat ja lunta näkyy enää satunnaisina läiskinä siellä täällä, päättää hän käyttää isänsä ostamaa skootteria ensimmäistä kertaa. Hän pohtii työ- ja ystävyyssuhteiden luomia eri rooleja kävellessään autotallille.

Shania: Minä pöljä ajattelin, etteivät Xara'sin Francine ja Nicola olleetkaan ystäviäni, koska Francine pakotti käyttämään sitä rumaa peruukkia ystävänpäiväkeikalla. Mietin tosissani, että he pitävätkin minua pelkkänä tuotteena, että olen vaan silkkaa rahantuloa heille kitaristin ominaisuudessa. Mutta tietysti he ovat ystäviäni! Nicola ainakin. Minun vaan on muistettava, että hän on ystäväni lisäksi managerini ja silloin hän käyttäytyy eri tavalla. Huu, johan on kova tuuli!

Shania: Hieman pelottaa tämä isän ostama vehje... Olen vaan hieman harjoitellut viime syksynä...

Shania lähtee varoen pinkillä menopelillään liikkeelle kameralaukku kyydissään.

Shania: Hui... Kai tämä tästä sujuu...

Shania päättää ajaa ensimmäiseksi Dollywoodin erääseen upouuteen lähiöön nimeltä Writtenby.

Shania: Joo sinne minä menen! Ne pienet kaksikerroksiset minitalot ovat kaikki niitä tylsiä harmaita, joka nykyään näyttää olevan muotiväri taloissa, mutta jokaisen edustalla oli joku lasiveistos ja kaikissa eri eläimen kuva. Onneksi kävimme Isaacin kanssa siellä kävelyllä pari viikkoa sitten kun palasimme Shawnan haudalta. Muuten en tietäisi koko paikasta! Kurjaa, että sinnekin on täytynyt rakentaa taloja. Vasta vuosi sitten siellä oli metsää, jossa kasvoi kauniita kieloja...

Shania löytää Dollywoodin puolelta ainoastaan tämän kyseisen uuden lähiön, jonka yhdestä talosta kissaveistoksineen hän ottaa ensimmäisen kuvan. Seuraavaksi Shania suuntaa Helsinkiin. Aurinkoinen sää muuttuu pilviseksi, alkaa tihuttaa vettä ja tuulikin yltyy. Hän löytää Tapaninvainion liikenneympyrästä mielenkiintoisen taideteoksen, jossa on lokkeja.

Shania: Oi tuo teos minun on saatava kuvattua! Mutta mistä löydän talon sen pariksi? Hitto että tänne jäätyy!

Liikenneympyrän vieressä sijaitsee ruokakauppa, joka tunnetaan nimellä Tappelu-Alepa. Jotkut Pulin Huollon huoltomiehet olivat aikoinaan joutuneet kahakkaan kaupan pihalla.

Shania: Tuo Alepa on kieltämättä erikoisen mallinen. Miten saisin hyvän kuvan siitä ja lokkiteoksesta...?

Shania pyörii kylmissään kameransa kanssa tien varressa ja aina kun hän aikoo ottaa kuvan, hurauttaa iso pakettiauto liikenneympyrästä.

Shania: Hitto! Johan tämä onkin vaikeaa! Ja sama mistä kulmasta yritän kuvata, ei vaan näytä hyvältä.

Lopulta Shania onnistuu ja jatkaa Malmille, joka sijaitsee ihan lähellä. Sieltä hän löytää kolmannen kohteensa keskeltä toria. Seuraavaksi hän käy syömässä. Shania päättää ajaa vielä Vantaalle. Näköjään hän tekee oikean päätöksen, sillä aurinko alkaa jälleen paistaa. Vantaan Leinelästä Shania saa loput kaksi kuvaa, joihin on erittäin tyytyväinen. Huhtikuun ilta-auringossa Shania palaa kotiinsa.

Shania: En olisi uskonut, että vaivaisen viiden kuvan ottamiseen kului miltei koko päivä. Eli kyllä tämä ihan kunnon työpäivä oli! Nyt vaan skootteri talliin ja kuvia lähettämään pomolleni!

Myöhemmin illalla Shania saa puhelun Robertalta, jolle on aiemmin lähettänyt ottamansa kuvat. Roberta on pyytänyt Shaniaa ottamaan kannettavansa esiin, jotta he voivat puhelimen välityksellä käydä valokuvat läpi niin, että molemmat näkevät ne.

Roberta: No niin, olen tutkinut päivän aikaansaannoksiasi. Pidäthän mielessä, että jos saat kovaakin kritiikkiä, se vaan kehittää sinua kuvaamaan paremmin jatkossa?
Shania: Pidän mielessä. No, olivatko kaikki kuvat sitten täysin epäonnistuneita?
Roberta: Ei suinkaan! Käydään ne nyt läpi yhdessä. 
Shania: Oi että kuinka minua jännittää!

Roberta: Otatko ensimmäiseksi esiin kuvan, jonka olet nimennyt numerolla neljä. Mitä voit kertoa tästä kuvasta?
Shania: No tämä on Vantaan Leinelästä ja siinä on todella kaunis metalliveistos. Kiinteistö, joka sille toimii parina on se vasemmalla oleva kerrostalo, jossa on moderneja kuutiomaisia muotoja ja ne parvekkeet ovat pirteästi eri värisiä. Pahoittelen kuvan epäselvyyttä, se on otettu juna-aseman lasin läpi.
Roberta: On totta, että kiinteistö on mielenkiintoinen, mutta sitä näkyy melko vähän. Olet ottanut kuvan myös liian ylhäältä. Maan tasolta kuvattuna olisit saanut sen veistoksenkin eri kohtaan suhteutettuna kiinteistöön. En saa edes selvää, onko veistos jokin kasvi tai vastaava. Katsohan kuvaa nyt oikein tarkasti ja sano, mihin katseesi kiinnittyy ensimmäisenä?
Shania: No tuohon siniseen bussiin, joka ajaa liikenneympyrässä...
Roberta: Juuri niin! Emmehän ole enää Adalian Asunto&Auto, joten autoja ei kaivata huomion keskipisteeksi kiinteistökuvaan. Eli odotetaan aina niin kauan, ettei kohteen ohi liiku ajoneuvoja. Ja minkä vuoksi et ole rajannut kuvasta pois tuota taustalla olevaa rakennustyömaata? Se on ihan hirvittävä! Ja siellä kulkee jokin siltakin. Kuvassa on Shania nyt kaikkea sekalaista, ei mitään selkeää kiintopistettä. Tuo etualalla töröttävä liikennemerkki on varsinkin ihan sietämätön!
Shania: Voi ei, kyllä minä nyt tunnistan kaikki virheeni heti, kun kerrot niistä...
Roberta: Äläkä KOSKAAN kuvaa minkään lasin läpi, yritä muistaa se heti näin alussa. Iltapäivän auringosta saat pisteet tässä kuvassa, ne tuovat kauniisti esille nuo värikkäät kuutiot. Eli olisit kuvannut maan tasolta ainoastaan tuon kiinnostavan talon, rajannut kuvan vaikka talon oikeaan reunaan, sillä siinä kohtaahan se veistoskin on täältä katsottuna. Ja taideteoksesta olisi saanut selvääkin, jos olisit ollut tuossa tien varressa tuon kamalan liikennemerkin vieressä. Ja sitten olisit odottanut, ettei autoja ajele ohi kuvanottohetkellä.

Shania: Oi kyllä minä olen typerä! Sokaistuin jotenkin noista vihreästä ja punaisesta laatikkoparvekkeesta ja kauniista kukkapatsaasta, että näköjään unohdin kaikki oppinne samantien...
Roberta: Patsas kuvaa aina ihmis- tai eläinhahmoa, joten tuota kutsutaan veistokseksi. Älä nyt soimaa itseäsi, tämä oli vasta ensimmäinen työtehtäväsi ja ensimmäinen ottamasi kuva! Eiköhän mennä sitten kuvaan, jonka olet numeroinut toiseksi. Tässä kuvassa on jälleen taideteos liikenneympyrässä...
Shania: Äh, kuva näytti aiemmin hyvältä, nyt näen sen olevankin ihan hirvittävä! Se on otettu Helsingin Tapaninvainiossa. Ja TAAS minä ihastuin tuohon taideteokseen niin, että siitä oli saatava kuva...
Roberta: Varsinainen tehtävänanto ei ollut kuvata ruokakauppaa. Mutta jospa unohdetaan nyt se, että kuvassa on ruokakauppa. Tässä kuvassa on ongelmana se, että ei osaa sanoa, onko tässä kuvattu kiinteistöä vai taideteosta. Molemmat ovat yhtä hallitsevia kuvassa. Taideteos jopa enemmän, kuin itse kiinteistö. 
Shania: No senkin minä huomaan nyt heti! Päivällä tuntui, että sain loistavan kuvan.
Roberta: On tässä jotakin hyvääkin; tuo rakennuksen kalteva katto ja katoksen pylväät sopivat taideteoksen pystysuoriin tolppiin graafisesti. Eli kyllä sinulla ON hahmottelukykyä ja sitähän me tässä lähinnä testasimme. Mutta voi Shania, unohditko kaikki Xiaon opit valotuksesta? Kuva on niin tasaharmaa ja pimeä, että se hieman masentaa.
Shania: Tiedän, että kuulostaa selittelyltä, mutta taivas meni ihan pilveen ja alkoi sataa, kun ajoin tuonne. Kesti pitkään saada kuva, jossa autot eivät huristelleet liikenneympyrässä.
Roberta: Hyvä! Eli tässä sinä maltoit odottaa, ettei kuvaan tullut ajoneuvoja. Eli on tämä kuvana paljon edellistä sekamelskaa parempi. Ja kuva on rajattu melko hyvin. Okei, sitten seuraava!

Roberta: Tässä onkin jo huomattavasti tasokkaampi otos. Olet numeroinut tämän ensimmäiseksi. Kuvassa näkyy juuri sellainen Made to move-kaksio, joita yrityksemme myy. Mistä päin Helsinkiä tämä on?
Shania: Ai nämä ovat niitä kaksikerroksisia kaksioita, joita kuljetetaan rekalla suoraan tuollaisenaan! No enpäs tiennyt, että kuvaan yhtä "omaa" tuotettamme! Mutta tämä ei ole Helsingistä, vaan Dollywoodista. Siellä on uusi lähiö, jossa on monta näitä taloja.
Roberta: Ai, sinä puhut Writtenby:stä. Tämä oli yrityksellemme huikea bisnes, koska taloja tarvittiin niin monta. Mutta tässä olet ihan selkeästi kuvannut pelkkää taloa ja sen edessä olevaa lasiveistosta, kuten pitikin. Veistos näyttää suhteettoman suurelta taloon nähden, joten kuvakulmaa olisit voinut hieman enemmän miettiä, mutta muuten tämä on ihan ok kuva.
Shania: Oi kiitos!

Roberta: Sitten kuva, jonka olet numeroinut kolmoseksi. Kerrotko tästä jotakin.
Shania: No se on Helsingistä, Malmilta. Halusin kuvata jotakin vanhempaakin taloa, joten valitsin tuon puutalon. Ja sitten siinä on moderni veistos edustalla.
Roberta: Hmm... On totta, että vanha puutalo ja moderni nykytaide luovat kivan kontrastin tässä. Mutta kerrohan minulle: Jos olisit ostamassa tuota puutaloa ja myyjä lähettäisi sinulle tämän kuvan, mitä vastaisit hänelle?
Shania: Äh! No minä vastaisin, että haluaisin nähdä kuvia talosta, en mistään patsaasta.
Roberta: Loistavaa! Tunnistit ongelman heti itse. Eli tuo veistos on tässä se, jota on kuvattu ja tuo puutalo nyt vaan sattui olemaan siellä taustalla. Eli talon täytyy olla se pääkohde ja veistoksen pieni lisämauste. Jos muistat, että noin sinua ohjeistettiin?
Shania: No onhan se nyt päivänselvää... Minä se vaan iloitsin, kun talon räystäs kulki samassa linjassa patsaan erään osan kanssa...
Roberta: Se on muuten totta! Näyttää, kuin veistos olisi kiinnitetty taloon. Siitä ehdottomasti plussaa kuvaan! Mutta muista, että veistos ei saa hallita kuvaa. Ja on tuossa kuvan etualallakin aika pitkästi turhaa kivilaatoitusta ja mitä lie, eli tässäkin olisit voinut rajata kuvan alkamaan lähempää veistosta. Mutta kaiken kaikkiaan valokuvana varsin kiehtova, ei valitettavasti tuon talon myynnissä.

Roberta: Mutta oi Shania, tämä viimeinen kuva! Tämä numero viisi! Minulla kirjaimellisesti menee kylmiä väreitä selässäni kun katson tätä. Tämä on täydellinen! Juuri tällaisia kuvia me otamme itse! Mistä tämä oikein on?
Shania: Ai sekö on.. niin hyvä? Se on myös sieltä Vantaan Leinelästä. Talorykelmän sisäpiha.
Roberta: Tässä on kaikki, mitä kuviltamme vaaditaan; tuo oranssi uusi kerrostalo on kuvattu täydellisestä kulmasta ja rajattu kauniisti kuvan yläkulmaan. Lisäksi kuva kertoo potentiaaliselle ostajalle, että vieressä on muitakin uusia taloja, kuten tuo keltainen vasemmalla, jota näkyy juuri sopivan verran. Ja kuvan oikealla puolella näkyy hieman kyseistä lähiötä, juuri tuon verran sitä saa näkyä! Ja miten upeasti olet hyödyntänyt ilmeisestikin iltapäivän auringon tässä, että se värjää rakennuksen yläosan kiinnostavasti eri väriseksi. Ja sitten vielä tuo nykyaikainen veistos tuossa pihan keskellä; juuri tuota se pieni lisämauste tarkoittaa! Shania: kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!
Shania: Noh, kiitos... wau...
Roberta: Tästä näkee, että kyllä sinä vaan hahmotat kuvattavat kohteet juuri niin kuin pitää, tämä kuva voisi aivan hyvin olla Adalian Asunnon kotisivuilla! Eli tästä on loistava jatkaa kanssasi eteen päin! Keskimäärin ensimmäisiksi kuviksesi sait aikaan hienoa jälkeä, onnea vaan tulevaan ja kiitoksia näistä! Ja bonuksena se, että en tunnistanut ainuttakaan kohdetta, ellei nyt lasketa sitä Made to move-taloa. Vaikka tehtäväsi oli kuvata epätavallisempia kohteita, odotin kuitenkin, että kuvissa näkyisi Mannerhein Skisman edustalla. Vaan sinä yllätitkin minut täysin! Palkka näkyy parin päivän päästä tililläsi ja hieman epävirallisesti lähetän työsopimuksen postitse allekirjoitettavaksesi, vaikka se pitäisi allekirjoittaa työnantajan ja työntekijän ihan kasvotusten. Mutta poiketaan nyt siitä. Kiitos vielä ja ollaan pian taas yhteyksissä!

Shania ja Roberta sanovat näkemiit ja Shania sulkee hämmentyneenä sekä puhelimen että kannettavan.

Shania: Minustako tosiaan voisi olla kiinteistöalalle..?

Silloin Caitlin astuu ruokailuhuoneeseen ja Shania säpsähtää, niin mietteissään kun on.

Caitlin: Huruluiksista systeri! Mitäs sä tääl päätäs raavit?

Caitlin käy istumaan ja laskee mukanaan tuomansa ruokakassin lattialle.

Shania: Ei, kun minä sitä uutta kiinteistöalan työtäni vaan pohdin tässä...
Caitlin: Ootsä hengannu paljoki sen uuden bestikses kaa? Ku sul on sama kampauski ku sil muijal.
Shania: Siis... Mitä? Ei hän mikään "bestis" minulle ole. Pikemminkin tuttava kuin ystävä! Mehän vaan etsimme töitä silloin yhdessä ja sekin oli sattumaa. Sitten siellä Barbien synttäreillä törmäsimme myös sattumalta! Tondra on tosiaankin vaan..
Caitlin: No ei meitsi siit nekrust puhu vaan siit gimmast, joka oli siel nukkeostoksil meidän kaa sillon. Seiti vai mikä se oli.
Shania: Ai Sadie vai? No hän ei kyllä ole mikään "bestis" hänkään, mutta kyllä me olemme pari kertaa käyneet marketeissa hankkimassa lisää sen uuden sarjan nukkeja. Mitä siitä? Eikö minulla saisi olla muita ystäviä sinun, Nichellen ja Aidan lisäksi?!

Caitlin: No ei meitsi ny sillä...
Shania: Itselläsi on meidän nelikon lisäksi enemmän ystäviä kuin esimerkiksi minulla! Siskomme Elaine, Heather, uusimpana Mildred ja..
Caitlin: Nii ja sul on Xara'sin muijat, Adalian likat, se laulaja Vic ja sit se blondi jenkkimuija Faith ja siit sun bändistäs ainaski se Iines ja... Äh! Eiku unoha ny jo koko aihe! Meitsii vaan ärsyttää, ku ne kaikki mun leluyllärit skideille meni ihan ketuilleen. Ihan niinku sä sanoit, se keppihevonen on niillä jo, eivät muistanu, kuka sen oli saanu lahjaks ja millon, mut ihan se sama. Ja Katja on ny niin isoo likkaa olevinaa, et se ei millään barbeilla kuulemma leiki, kato ku se on ny vaa huippumalli. Poseeraa peilin edes kaiket päivät! Ja niinku meitsi arvas, ni Jenna ei digannu tost Pähkähullust nukest montaa minsaa.

Shania: No voi kurjuus... Mutta miksi sinä nuo nuket tänne toit?
Caitlin: No Katja ja Jenna halus lahjottaa nää sulle! Ku Shania-täti kerää niit, ni sillon täti saa nää.
Shania: Oi tavaton kuinka herttaista! Oi minun täytyy kiittää pikku tyttöjäsi erittäin paljon!

Shania: Hihih, ei tämä ole Pähkähullu-nukke vaan Tähkäpää. Ja oi miten uskomatonta, että Katja antoi minulle juuri tämän taiteilijan! Silloin kun kävimme kolmistaan Dol-Martissa, näitähän oli ainakin neljä tai viisi, mutta nyt siellä on eniten niitä tylsiä kokkeja, sitä futiksen pelaajaa ja eläinlääkäreitä! Ei ainuttakaan taiteilijaa. Eli me saimme Sadien kanssa ne eläinlääkärit.
Caitlin: No kelaa, se oli vissii tarkotettu, et meitsi osti ton Katjalle, joka sit ei digannukkaan siit. Monta barbii sult ny uupuu tost sarjast?
Shania: Ainoastaan se tiedenainen. Minä ostin jopa sen tylsän kokin viime kerralla, koska ärsytti niin, kun se oli ainut nukke sarjasta siellä, mitä minulla ei vielä ollut.
Caitlin: Ei sun tartte likoille soitella ja kiitellä, meitsi vie terkut. Eiks se joku lelumuija tuu haastatteleen sua kohta sun barbikeräilyst?

Shania: Tulee! Ihan lähipäivinä. Mutta minä odotan vaan meidän Japanin reissua, en malta odottaa kummityttöni ja pikku Minakon näkemistä. Olemme siellä koko pääsiäisen, mutta sitä tuskin juhlitaan Japanissa.
Caitlin: No arvaa kuin paljo meitsi venaa sitä matkaa?! Meitsi ei oo ikinä käyny siel ennen! Paitsi ei meitsi hiffannu, et se ei oo mikään Jeesus-maa... Ni ei kai siel oo mitään pääsiäisjuttuikaan... Mut meitsii ei haittaa!
Shania: Hei, muistin erään tärkeän asian! Minun on pitänyt kysyä tätä sinulta jo siitä asti, kun viime elokuussa löysimme sinut! Olenhan kertonut, että vierailen taas jatkuvasti Rajamaailmassa.
Caitlin: No joo! Sul on uus missio siel. Mut kundifrendis on tosi huolissaan, ku se ei meinaa saaha sua hereille aamusin. 
Shania: No puhutaan siitä toiste. Mutta kysyn tämän nyt, tai unohdan sen taas! Mistä ihmeestä se kompassi oikein minulle ilmestyi?! Jonka avulla sinut lopulta paikansin, kuten Oraakkeli neuvoi.

Caitlin: No ei meitsi sitä kysyny, mistä lie putiikist se sen haki. Kysy siltä!
Shania: Siis kysymykseni on, että kuka sen minulle toi?
Caitlin: Täh? Meitsi ei ny oikee hiffaa... No kai sä ny näit kuka sen sun kätees anto vai piditsä just sillon silmii kii?
Shania: Siis se kompassi ilmestyi jouluna 2017 vaan kuusen alle lahjojen sekaan! Paketissa luki vaan nimeni, ei lahjan antajaa. Kuulimme kyllä ulko-oven äänen, mutta luulimme sitä tuuleksi.
Caitlin: Vai niin nössösti se hoiti homman... Nii, siis Ellu toi sen.

Shania: MITÄ??!! ELLU?!
Caitlin: Kato ku Ellu kävi ainaski kolme kertaa Rajamaailmas. Pari kertaa se oli ottanu annosylityksen...
Shania: Yliannostuksen! Mitä, Ellu Rajamaailmassa??!!
Caitlin: Nii, sen annostuksen just. Sitä heroiinii, ni se heräs Rajamaailmast. Ja ainaski kerran se oli yrittäny ihan tahalleen itsarii.
Shania: Mitä kamalaa, onko Elainekin ollut siellä?! Ei tämä voi olla totta!!!

Caitlin: Juu on se käyny siel. Ja sit se oli siel aina jonku aikaa ja katos, ni sit meitsi huokas helpotuksest, et ny joku taas sai sen tajuihinsa. Ja sillon ku se oli yrittäny tahalleen itsarii, ni tietty se tuli Rajamaailmaan ja sen sydän pysähtyki ja se oli vähä pidemmän aikaa siel meitsin kaa. Me heitettiin kaikkee läppää ja sit se alko sillee jännästi värähtelee, vähä sillee ku siin menis sähkö tai jotain. Sillee, et välil se istu siin, välil se näky vaa epäselvänä hahmona ja välil katos kokonaa, sit taas tuli bäkkii ja sillee. Meitsi hiffas, et se vissii elävien maailmas saa siitä koneest niit iskui ku sydän on pysähtyny, ni sit meitsi ehti nopee sanoo sille, et käy ostaan jostain kompassin ja tuo sulle. Oraakkeli vaan neuvo, et meitsin täytyy keksii ite keino, miten sulle saadaan kompassi, ni meitsi sit yritti tollast ja kylhän se toimi! Mut meitsi vaan oletti, et se ois ihan tuonu sen sun kätees...

Shania: Nyt minä tiedän, miksei hän tuonut sitä minulle! Hänhän oli niin pohjalla siihen aikaan, ettei pitänyt keneenkään meihin yhteyttä! Siksi hän ujutti sen ovelasti kuusen alle lahjojen sekaan ja häipyi äkkiä!
Caitlin: No se oli nii pöllys niist huumeist, ettei meitsi voinu tietää, et muistiks se koko juttuu ku heräs sairaalas.
Shania: Ja minä ihmettelin, kun Oraakkeli antoi ensimmäisen vihjeensä, että pitää ottaa kompassi esiin, että eihän minulla edes ole kompassia!
Caitlin: Nii, Ellun ois pitäny tuoda se sulle eka ja sen jälkeen sun vasta piti saaha toi vihje.
Shania: Oi miksi hän ei ole puhunut käynneistään Rajamaailmassa NYT kun me jälleen olemme hyvissä väleissä ja vieläpä tunnustetusti siskoksia?
Caitlin: No siis eihän se tajuu et se on oikeesti käyny jossain eri maailmas! Se luulee niitä vaa huumehoureiks tai sit uniks.

Shania: Mutta se ei selitä sitä, että jos hän piti niitä unina tai hallusinaatioina, hän kuitenkin kävi ostamassa kompassin ja toi sen minulle! Ehkä minä joudun kysymään sitä häneltä ihan suoraan... Minä vaan en kestä sitä, että hän on jo toinen siskoni, joka joutuu sinne hirvityspaikkaan! Minähän vaan vierailen siellä auttamassa sinne joutuneita. Ja oi kuinka minä olen koko ajan niin kamalan väsynyt muutenkin, sillä aivoni eivät saa levätä lainkaan. Joko olen hereillä, tai sitten jos nukun, olen kuitenkin Rajamaailmassa hereillä. Minun on pikaisesti hoidettava tämä uusi tehtäväni siellä, jotta pääsen siitä paikasta eroon! Voi ei, Nana antoi minulle arvokkaan ohjeen, jonka olen unohtanut täysin!

11.4. on torstai-ilta ja Shania ja Isaac ovat käymässä aikaisin yöpuulle Shanian luona, sillä aamulla lelututkijan assistentti Lola tulee Shaniaa haastattelemaan Barbie-keräilystä. Shania on näyttänyt poikaystävälleen muutama päivä sitten ottamiaan työkuvia ja myös Isaacin mielestä viimeinen kuva on ollut paras. Shania huomaa Nicolalta tulleen sähköpostin.

Shania: Voi apua, uusi biisi Pinkissimolle! Maili sisältää useita liitetiedostoja, ohhoijaa... Eikä! Kappaleen nimi on Räppidiivan elkeet. Kuuntele nyt tätä kaameaa lyriikkaa:"Turhaan mua kahlitset tai lukkoin taakse telkeet. Mä oon tosi kova gimma, mul on räppidiivan elkeet!" Eikö olekin hirvittävä biisi taas kerran? Isaac?

Isaac: Mitäh..? Lokkeja lensi ihan kaikkialla, koko tori oli täynnä... krooh...
Shania: Oi Isaac-kulta, jatka sinä vaan lokkiunesi katsomista. Minäkin laitan koneen kiinni ja sammutan valot.

Pian Shania käy Isaacin viereen makaamaan ja on suhteellisen tyytyväinen. Hänellä on ihana poikaystävä, uusi jännittävä työ, aamulla häntä tullaan haastattelemaan barbikeräilystä ja mikä parasta; ensi viikolla on ensin Pikku Juniorin 3-vuotissynttärit ja seuraavana päivänä Shania matkustaa rakkaiden ystäviensä Aidan ja Caitlinin kanssa Tokioon, jossa he viettävät pääsiäisen. Nichellen pikku Minako saa virallisesti nimensä ja Aidasta tulee tytön kummitäti. Ja Shania pääsee näkemään oman kummityttönsä Sagan. Shanian miettiessä, että kyllä nyt on elämä mallillaan, hänen katseensa kiinnittyy sängyn yllä roikkuvaan unisieppariin.

Shania: Voi ei, Nana neuvoi ottamaan tuon härvelin pois ja minä pöljä olen unohtanut sen ihan kokonaan! En ole ehtinyt selvittää Anna-Leenaa varten vielä mitään Lunasta, joten enhän minä kehtaa herätä kohta Rajamaailmasta ja kun hän tulee toiveikkaana vastaan, minulla ei ole hänelle mitään uutta tietoa. Nyt tuo vekotin saa siis lähteä!

Shania laittaa valot takaisin ja nostaa unisiepparin pois naulastaan.

Shania: Nyt se on tehty! Ehkäpä minä en tänä yönä herääkään Rajamaailmasta, ettei tarvitsisi potea huonoa omaatuntoa siitä, että olen vaan miettinyt uutta työtäni ja ihanaa ensi viikkoa, enkä ole tehnyt mitään Lunan uhrien eteen.

Shania kiikuttaa unisiepparin olohuoneeseen ja kävelee hiljaa takaisin sänkyyn. Hän käpertyy erittäin tiiviisti Isaacia vasten ja sulkee silmänsä.

Sillä samalla sekunnilla hän herää Rajamaailmasta.

to be continued...

Tarinassa mukana: Adalian ottamat kuvat Lahdessa (Roberta, Jiamei, Halima ja Xiao)
Helsingin Tapaninvainio, Ylä-Malmin Tori sekä Vantaan Leinelä
Ninnin Fashionistas 72 Teddy Bear Flair (original)= Liu Xiao