lauantai 24. lokakuuta 2026

Osa 295 Hyvänmakuiset ihmiset löytävät aina toisensa

 

Lauantaina 24. lokakuuta vietetään taas messuja Arcadan koulutuskeskuksessa Helsingin Arabianrannassa. Simon odottelee aamulla kymmenen paikkeilla päivän ensimmäisiä asiakkaita seuranaan Flora, ja yllättäen myös Lilja. Yleensä Simon ottaa Miriamin mukaan näille messuille, ja Lilja saa jäädä pyörittämään kahvilan kivijalkaliikettä Trolliwoodiin. Tällä kertaa on toisin. Lilja on jo pitkään hinkunut mukaan messuille, ja jostain syystä Simon on antanut tälle periksi, vaikka pitää Miriamia parempana yleisömagneettina. Lilja vain tuijottaa Simonia koko ajan, niin kuin yleensäkin aina kun tämän näkee. Välillä tosin Lilja kääntää katseensa äkisti pois, ettei Simon huomaisi hänen intensiivistä tuijotustaan. Flora ei ymmärrä mitä hauskaa messuilussa oikein on. 

Flora: Hohhoijaa! Taas tulossa pitkä päivä.
Simon: Miten niin pitkä? Nämä messyt ovat nykyään vain viiden tynnin mittaiset! Se menee nopeasti.
Flora: Niin, mutta järjestelyihinkin menee aikaa, samoin siivoamiseen. Minä en ymmärrä miksi sinä haluat aina tulla tänne, kun olet muutenkin tuollainen, öh, helposti väsyvä. Minusta voisit ihan hyvin antaa työntekijöidesi hoitaa nämä rasittavat messut ja vaikka sulkea kahvilasi siksi aikaa. Ethän sinä täälläkään seiso tiskin takana.
Simon: Représentation! Edystäminen! Se on tärkeää. Kyn omistaa yrityksen, niin on parasta olla itse sen keyläkyvänä. I'miset eivät tyle kahvilaani vain sen 'erkkyjen takia, he tylevät pyöliksi minyn takiani! 
Lilja: Ai vaan puoliksi? Huh, on se ihana... 

Flora: Tuskinpa sinä jaksat edes pysyä hereillä koko sitä viittä tuntia. 
Simon: Quoi? Totta kai minä jaksan! 
Flora: Lyödäänkö vetoa?
Simon: Lyödään vain. Millä panoksella?
Flora: No tehdään vaikka niin, että jos minä voitan, niin... sinä kerrot minulle totuuden siitä, mitä mieltä olet sen Shanian uusista työkuvioista. Ja jos sinä voitat, niin meidän ei tarvitse puhua siitä. Mutta asioista on aina hyvä puhua. Ajattele sitä ilmaisena terapiana!
Simon: En minä tarvitse mitään thérapie'aa. Minä olen jo kertonyt sinylle kaiken. Totta kai minä olen tyytyväinen siitä, että Shanialla riittää töitä... 
Flora: Todellako? Jos hän tekee töitä siellä Cindy Townissa, niin eikö se ole vähän ristiriidassa sen asian kanssa, että teidän piti mennä naimisiin?
Simon: Äh, ei hänen työpaikkansa ole edes vielä varma. Hän vain kyvittelee siinä syyressä itsevarmyydessään, että se on. 
Flora: Ja se sopisi sinulle paremmin, ettei hän saisikaan sitä unelmiensa työpaikkaa?
Simon: En minä 'älyä py'yä siitä... 
Flora: No sittenhän sinä pysyt helposti hereillä koooko päivän! Hahah! 
 
Liljalle tulee esimmäisenä asiakkaana eräs hienoon vaaleansiniseen asuun pukeutunut nainen. Lilja pitää sinisestä, ja hän laittaa usein sinistä silmämeikkiäkin – eikä vähiten sen takia, että Simonin suosikkikajaali on sävyltään sähkönsininen. Lilja suosii myös avonaisia toppeja, eikä sitäkään vähiten Simonin takia...
 
Lilja: Onpa sulla upee asu! Mitä sais olla?
Nainen: Oi kiitos! Annas kun mietin hetken... No, taidan ottaa latten, kiitos.
Lilja: Tulee ihan just! 
 
Simonin on nyt pakko pysyä hereillä, ettei vain joutuisi puhumaan epämukavasta aiheesta. Kun Shania syntymäpäivänsä iltana kertoi Simonille uudesta työpaikastaan mallitoimisto ATM:ssä, onnitteli Simon Shaniaa melko väkinäisesti, toivoen ettei Shania huomaisi hänen innostuksen puutettaan. Pitäähän Shanialla töitä olla. Mutta mieluiten ne työt saisivat olla Trolliwoodissa, tai edes Dollywoodissa... Simon tietää, että hänen pitää vielä puhua tästä aiheesta vakavasti Shanian kanssa. Mutta mieluiten hän tekee sen sitten, kun he taas tapaavat. 
 
Simon: Vai muka minä en pysy hereillä muutamaa tuntia? Kyllä varmasti, kun täällä on niin mielenkiintoista juttuseuraa! Eh... Bonjour, Ville! Onpa trés chic takki! Työ ei ole aitoa na'kaa...? Ei'än?
Ville: No kiitosta vaan ja ponsuur itsellesikin. No ei, mutta tää on genuine Cissehäkkinen-takki.
Simon: Eh... Okei... En ole koskaan kuullutkaan sellaisesta, mutta kai se on jokin huippumerkki. 
 
Sinipukuisella naisella on seuranaan pitkäkarvainen koira, jonka hän ottaa syliinsä kahvia odotellessaan. Yhtäkkiä hänen pöytäänsä pölähtää kana! Se esittelee itsensä heti alkuun Höpö Höpöksi. 
 
Höpö Höpö: No terve! Minä olen Höpö Höpö ja toimin tonttuna! Yleensähän me pysymme piilossa ikkunan takana, mutta joskus on hyvä kysyä suoraan: mitä haluaisit joululahjaksi?
Nainen: Ai... Ööh, pitää miettiä. 

Simon liittyy seuraan. Hän ajattelee, että tuossa on joku naamiaisiin menossa oleva lapsi. Naamiaisasuisia lapsia näkyy hänen kahvilassaan aina silloin tällöin. Ja kyllähän se halloweenkin jo lähestyy hyvää vauhtia. 
 
Simon: Bonjour! Onpa teillä ypeä äsy! Te olette ilmeisesti aloittanyt 'alloweenin jy'linnän etyajassa. Minä en oikein välitä koko 'alloweenista, paitsi silloin kyn saan kytsyn jonkyn jy'liin tai kyn on pakko järjestää jy'lät jollekin toiselle. Itse asiassa melkein aina tapa'tyy jompikympi... No, jy'liä pitää aina, ja etenkin poseerata! Nyö... miksi niitä sanotaankaan, nyö pynäiset jytyt leyässä ja päässä? Crête ja barbillons! Miten te ne saitte aikaiseksi? 
Höpö Höpö: No höh! Minähän olen kana. Meillä on tämmöiset upeat koristeet. Toiset ei vaatteilla koreile vaan on tälleen luonnollisesti charmantteja.

Höpö Höpö lähtee pois, ja Simon ihmettelee äskeistä sinipukuiselle naiselle.
 
Simon: Olipa työkin lapsi i'an omityinen. Noita näkyy täällä aina välillä.
Nainen: Aivan niin. Saahan tänne muuten tuoda koiria?
Simon: Totta kai saa, jos ne vain eivät mene pöydälle.  
Nainen: Hyvä! Tämä pysyy kyllä hyvin sylissä.  
 
Ville menee tiskille, jossa aina aurinkoinen Lilja on valmis palvelemaan. 
 
Lilja: Hei! Mitä sais olla?
Ville: No parit bisset näin alkajaisiksi. Sais serkkupoikakin jo tulla, suutakin kuivaa. 
Lilja: Valitettavasti meillä ei ole anniskeluoikeuksia. Kahvia ja mehua kyllä on tarjolla!  
Ville: No, eihän se sun vika oo. Katellaan niitä kahveja vaikka myöhemmin. Eihän tää mikään Hard Rock Cafe ole, mutta voishan tuo punapää bisset jostain taikoa. 
 
Simonin viereen istahtaa Amanda-niminen tyttö. Tai tytöksi Simon ainakin Amandan kuvittelee; tämä nimittäin selittää olevansa naamiaisiin menossa. Ilmeisesti samoihin bileisiin kuin se äskeinen kana-asuun pukeutunut lapsi? Niin Simon järkeilee. 
 
Simon: Onpa teillä magnifique äsy! Jos en tietäisi tarkemmin, niin voisin lyyllä teitä oikeaksi 'iireksi...
Amanda: Oi kiitoksia, arvon herra! Hihihihii! Skviik!
 
Ville ja David tervehtivät toisiaan Liljan tuijottaessa Simonia näiden välistä.
 
Ville: Long time no see, David!
David: Terve, serkku paras!
 
Kahvilastandille ovat tulleet myös ystävykset Alma ja Elena. He aikovat lepuuttaa hetken jalkojaan ennen kuin menevät tilaamaan kahvit.
 
Ville ja David istahtavat alas ja Ville kaivaa taskustaan pari olutpulloa, jotka hänellä on mukana kaiken varalta. He yrittävät piilotella pulloja Simonilta, mutta turhaan!
 
Ville: Otapa tuosta. Mitäs Britteihin kuuluu? Ootko nyt jäämässä Suomeen? 
David: Sä oot Ville aina ollu yhtä neuvokas. Olut maistuu aina. Cheers! Jeps. Soittohommat jatkuu, bändikin koossa. Miten ois festarit kesällä? 
Simon: Khröhöm! 
 
Simon hyväksyy kyllä Villen ja Davidin omat pullot, kun nämä tarjoavat hänelle juoman kahvin kyytipojaksi. Simon tosin odottaa viiniä, ei suinkaan sitä kaljaa, jota miehet kaatavat hänelle lasiin. Simon pyörittelee lasia kädessään ja siemaisee siitä vähän. Hienostunut sinipukuinen nainen istuu samassa pöydässä kahvinsa ja koiransa kanssa ja vain katselee miesten kaljan maistelua. 
 
Simon: Ei tämä itse asiassa maistukaan täysin kuselta... Taitaa olla jotain vähän parempaa merkkiä. Minä en kyllä tiedä olutmerkeistä mitään.

Alma: Aika herkullista tämä latte!
Elena: Samoin tämä espresso, mutta katsopas mitä nuo naapuripöydän pojat tekevät. Heillähän on omat juomat mukana! 
Alma: Ai mitäh? 
 
Dora ja Kaos liittyvät seuraan. 
 
Simon: Oh! Te olette Dora Dooru, se JuhaSusannan 'aitarinsoittaja Club Ibizasta! 
Dora: No moi! Minähän se!
Kaos: Moi! 
 
Aino ja Jaakkokin ilmaantuvat paikalle, kuten yleensä. 
 
Aino: Heiii, Simon! 
Simon: Bonjour! 
Jaakko: No terve! Sniff!
Aino: Oi, miten upea takki sinulla onkaan, Simon! Samanlaista kukonaskelta kuin minun mekossani.
Simon: Aivan! Minä 'yömäsinkin jo sinyn ypeän leninkisi. Kyviö on ranskaksi pied-de-poule, eli kirjaimellisesti kykönaskel. Englantia py'yvät eivät tiedä mitään, kyn kytsyvät sitä houndstoothiksi eli koiran 'ampaaksi. Ei'än se näytä 'ampaalta lainkaan!
Aino: Tsihih! Enemmän se minustakin kukonaskel on.  

Simon: Mitäs teille kyylyy?
Jaakko: No mitäpäs tässä. Muutto on tehty ja uuteen asuntoon asetuttu. Aino halusi tulla messuilemaan.
Simon: Ah! Olette siis täyttämässä yyttä äsyntöänne? Varokaa, ettei se täyty niin paljon että teidän pitää 'ankkia 'eti isompi! 
Jaakko: No ei sentään. Sniff! Ihan jotain pientä kivaa tässä vain on ostettu.
 
Alma tulee ihmettelemään ja paheksumaan tapahtumaa.
 
Alma: Mitenkäs täällä juopotellaan keskellä kirkasta päivää julkisella paikalla?! Ja minä kun luulin, ettei tällä kahvilalla ole anniskeluoikeuksia!
Simon: Ööh, tämä on yksityistilaisyys, joten ei kai se mitään 'aittaa?
Alma: Yksityistilaisuus keskellä messuja! Ei voi olla laillista! No, ehkä jos minullekin tarjoillaan, niin asiasta ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille.
Simon: Tietysti! Isty pöytään ja äkkiä. 
 
Alma leppyy pikaisesti kun saa itsekin olutta. Pienen juopotteluhetken päätteeksi viinapullot kerätään äkkiä pois, ettei kukaan muu huomaa ja käräytä oluen maistelijoita messujärjestäjille eikä Lupa- ja valvontavirastolle. Periaatteessa pöydässä saisikin tarjoilla olutta ilmaiseksi ilman anniskeluoikeuksia, mutta vain jos tilaisuus olisi oikeasti yksityinen eli satunnaisilta kävijöiltä suljettu. Lilja vain tuijottaa ja ihailee Simonia, tekipä tämä mitä tahansa.
 
Lilja: Miten joku voikaan olla noin ihana, jopa rikkoessaan lakia? 
Simon: Mitä kivaa te olette löytäneet täältä?
Aino: Oi, minä löysin sellaisen ihanan sisustusesineen, joka on kuin haitarikissa! Annoin sen hetkeksi tuolle mukavalle työntekijällesi säilytykseen. Aion laittaa sen kotona sohvan selkänojalle roikkumaan. Voin näyttää sen kohta.
Simon: Tietysti! Ja meidän pitää myös ottaa y'teiskyviä, jo pelkästään näiden y'teensopivien äsyjemme takia... ja myytenkin.
Aino: Totta kai! Jaakolla onkin järjestelmäkamera mukana, joten nyt saamme upeita kuvia!
Jaakko: Öh, juu. Sniff! Voi ei... Ei yhtään huvittaisi pyöriä täällä messuilla, eikä varsinkaan ryhtyä mihinkään pitkään kuvaussessioon. Sellainenhan siitä aina tulee kun on Simon kyseessä. Nenäkin vuotaa. Taidan olla tulossa kipeäksi. 
 
Vaikka Lilja ei haluakaan Simonin huomaavan miten intensiivisesti hän tätä tuijottaa, niin toivoisi Lilja Simonin edes joskus katsovan häntä kunnolla. Katsoisi häntä silmiin ja hymyilisi. Tai katsoisi edes rintoja, kun ne ovat esillä ihan Simonia varten. Flirttailisi vähän. Mutta Simon ei katso Liljaa sen kummemmin kuin asiakkaitaankaan. Heidän välillään ei ole rakkauden eikä edes himon täyttämää leikkisää virnuilua. Ei mitään sellaista, mitä Lilja Simonilta kaipaa. Eikä hän ymmärrä lainkaan miksi. Lilja uppoaa niin ajatuksiinsa Simonista, ettei huomaa kätensä uppoavan minttujäätelöön!
 
Lilja: Miksei se kato mua ikinä kunnolla? Siis mä en tajuu mitä mä teen väärin, ihan jatkuvasti. 
 
Kahvilastandille saapuvat siskokset Lotta ja Peppiina sekä pikku Fanny, joka on Lotan poikaystävän Nicken siskontyttö. Fannyn isä taas on Peppiinan poikaystävän Kasperin veli. Tytöt odottavat, että Lilja tuo heille pöytään kahvit ja Fannylle mehulasin pillin kera, sekä kaikille tietysti korvapuustit, sillä ne ovat Fannyn herkkua. 
 
Fanny: Hei, minä haluan vielä jotain kotiin! Saanko piparminttusydämen? Oi saanhan?
Lotta: No eiköhän se onnistu, kunhan lupaat pestä hampaat kunnolla illalla.
Fanny: Joo! Minä lupaan! Minä haluan piparminttusydämen!
Peppiina: Haha! Jos sinä noin kovasti sen piparminttusydämen haluat, niin kyllä minä käyn sen sinulle ostamassa. 
Fanny! JEE! 
Lotta: Ja minä voisin ostaa vielä korvapuusteja kotiin tuliaisiksi!
 
Pian Fanny saa kuin saakin kaipaamansa herkun, ja pikkutytön silmät suorastaan loistavat sitä tuijottaessaan. 
 
Simon ja Aino poseeraavat kun Jaakko ottaa heistä kuvia. Simon yrittää näyttää vakavalta, sillä hän haluaa asujen olevan kuvissa pääesiintyjiä. Lilja puolestaan virnuilee taustalla, sillä hän ei vain voi olla hymyilemättä Simonia katsellessaan. 
 
Lilja: Miten se voikin olla noin ihana? Tukkakin kiiltää kilpaa auringon kanssa niin kuin jollain tarujen jumalalla... 
 
Simon: Hei! Laita vielä se vyötiäinen Ainon olkapäälle! Se pitää e'dottomasti saada kyvään mykään.
Jaakko: Se on itse asiassa kissa... Mutta hyvä on.  
 
Jaakko saa kunnian laittaa Ainon ostaman kissakoristeen tämän olkapäälle. 
 
Aino: Miten meille sattuikin näin samanlaiset asut päälle samaan aikaan?
Simon: Jostain syystä minyn äsyni sopii AINA y'teen jonkyn toisen äsyn kanssa. Se on universel totyys, se! No, tietysti 'yvänmäkyiset i'miset löytävät aina toisensa. 
Aino: Tsihih! Tarkoitat tietysti hyvämakuiset. Tai hyvän maun omaavat.
Simon: No niin'än minä jyyri sanoin! Jaakkoo? Laita työ vyötiäinen vä'än paremmin, s'il te plaît. Se on jyyri tippymässä. 
 
Jaakko joutuu toimimaan kuvaajan lisäksi vielä kuvausassistenttinakin.
 
Simon: Vielä pari milliä taaksepäin,  s'il te plaît. Ei kyn eteen i'an pikkyisen! Ei kyn 'iykän vinoon... Noin on 'yvä! Ei kyn sittenkin vielä vä'än tä'än syyntään.
Aino: Tsihih! Noilla ohjeilla tulee kyllä täydellisiä kuvia! 
Simon: Totta kai tylee! Jos vielä vä'än taaksepäin... 
Jaakko: Ääh...
 
Simon ja Aino eivät vielä tiedä, etteivät he saa yhtäkään täydellistä kuvaa. Lilja "photobombaa" jokaisen kuvan hymyilemällä niin leveästi, että suuhun sattuu. Kauniiksi naiseksi Liljan hymy ei olekaan mikään maailman kaunein. Jaakko ei jaksa edes kiinnittää huomiota siihen mitä kuvien taustalla tapahtuu. Jos hän niin tekisi, niin kuvauksiin uppoaisi koko päivä. 
 
Kuvausten jälkeen istutaan taas alas, ja seuraan liittyy Sara-niminen nainen. Jaakko miettii jo, koska täältä pääsisi kotiin. Hän on kuvausten päätteeksi länttäissyt Ainon kissakoristeen Simonin olalle ihan huvin vuoksi. Sara on huomannut kuvaukset ja kiinnostunut Ainon hauskannäköisestä koriste-esineestä.
 
Sara: Miten upea tuo sinun kissakoristeesi! Se resonoisi hyvin leijonapaitani kanssa, haha! Saanko kysyä, mistä se on peräisin? Oletan, että löysit sen täältä messuilta?
Aino: Oi kyllä! Sehän on Doll Landian sisustusputiikista! Se on niin söpö, että oli aivan pakko ostaa se! Tämä taisi ikävä kyllä olla viimeinen... Mutta kannattaa kysyä, jos niitä saataisiin sinne lisää.  
Simon: Vai kissa? Minystä se kyllä näyttää enemmän vyötiäiseltä.  
Sara: Kaunis tuo sinun asusisikin, miten elegantti!
Aino: Oi kiitos, tsihih! Se onkin hoviompelijani tekemä!
Simon: Aino on aina élégante! 
 
Sivupöydässä istuu Aisling, joka on tuonut mukanaan pienen keijun. Muut kahvilan asiakkaat tietenkin pitävät sitä nukkena! Aisling nauttii tunnelmasta ja lattesta. Pienelle keijulle kaikki on ainakin aluksi tuntunut vähän liian isolta, etenkin kun messut ovat täynnä ihmisiä Simonin kahvilastandia myöten.

Vivi tulee Liljalle asiakkaaksi. Lilja kysyy kaikilta asiakkailta samaa asiaa. Hän on kyllä kohtelias, mutta hänen puheenparressaan ei ole juuri vaihtelua, ei sellaista nyanssia kuin messukävijät ovat tottuneet kuulemaan Miriamilta. Lilja pitää itseään paljon parempana asiakaspalvelijana kuin Miriamia, jolla on tapana haukkua kaikki asiakkaat. Liljalla on melkoiset ajatukset myös Simonin suhteen.
 
Lilja: Moi! Mitä sais olla? 
Vivi: Hei! Ottaisin latten, kiitos.  
Lilja: Tulee heti! Nyt Simon kyllä näkee miten loistava mä oon tässä hommassa. Se ottaa mut mukaan messuille myös ensi kerralla! Miriam saa jäädä siivoomaan paskoja kahvilan veskien lattialta, haha! Simon näkee miten luotettava mä oon, ja miten tärkeä mä oon sille sekä työntekijänä että henkilökohtasesti! Jonakin päivänä PIAN se huomaa, miten paljon se mua rakastaa, ja se tunnustaa sen mulle! Se jättää Shanian ja sitten me ollaan yhessä ja onnellisia koko loppuelämämme! 
Vivi: Siis saisinko latten...? 
Lilja: Ai, sori! Tulee ihan just!  

Vivi istuu kahvin saatuaan samaan pöytään Simonin ja Ainon kanssa. Jaakko taas ei viitsi ollenkaan istua alas; hän vain odottaa, että koska täältä päästään lähtemään kotiin Ainon kanssa. 
 
Jaakko: Jospa me tästä nyt Ainon kanssa lähtisimme... Sniff!
Aino: No höh! Vivi vasta tuli tänne.
Vivi: Ei teidän minun takiani tarvitse jäädä.
Simon: Pakko pysyä hereillä. Olkaa nyt vielä 'etki! Kykä tietää milloin minä seyräävän kerran pääsen tapaamaan näin paljon 'yvänmäkyisiä i'misiä kerralla.
Aino: Hih! Hyvältä maistuvia... Ei kun apua! Nyt minäkin puhun jo ihan kummasti! Tsihih! Hyvän maun omaavia siis.
Simon: Py'ytään vaikka... vaikka kissoista! Aino, sinyllä'än on monta kissaa?
Aino: Voi, kolme! Kultamuruseni ovat nimiltään Laku, Kola ja Harmo. No, ehkä me jäämme vielä hetkeksi. Kissoistahan riittää aina puhetta! Tässäkin yhtenä aamuna ihmettelin, miksi pyykkikorin vieressä lattialla oli rutussa pyyhe, kun sen olisi pitänyt olla pyykkikorin päällä. No, sehän oli tietysti märkä! Eli joku kisuistani oli kiskaissut sen tarkoituksella lattialle, myllännyt sen keoksi ja pissannut sen päälle. Hiekkalaatikot eivät ilmeisesti olleet tarpeeksi puhtaita, kun palvelija heräsi liian myöhään niitä siivoamaan... 
Simon: Oh, mon Dieu! Vicilläkin on kissa, joka käyttäytyy noin!
Aino: Niin, kai sellainen on universaalia käytöstä kissoille. Fiksuina eläiminä rakentavat itse hiekkalaatikon jos oikea ei kelpaa. Haha! Nyt se jo naurattaa. 
 
Kuluu hetki jos toinenkin. Aino ja Jaakko ovat jo lähteneet kun Blondie ja Alonso tulevat standille. Heidän pitää tietysti heti päästä poseeraamaan kuvia varten tyypilliseen tapaansa. He pyytävät Vivin mukaan kuviin. Simon on sen verran väsynyt, ettei kerta kaikkiaan jaksa enää poseerata kenenkään kanssa. Hän tyytyy vain katselemaan kun muut pitävät hauskaa. Alonsolla on päällään enemmän kuin viime kerralla, eikä Simon taaskaan tunnista tätä, vaan luulee tätä aiemmin Blondien seurassa viihtyneeksi Matthew'ksi. 
 
Aisling liittyy seuraan keiju sylissään.
 
Floraakin väsyttää, ja hän haukottelee sivummalla. Simon on laittanut lasit naamalleen, ettei kukaan huomaisi jos hän vaikka torkahtaisikin, mitä hän ei tietysti aio tehdä. Lilja katsoo miten Simon hiljalleen nuupahtaa tuolissaan.
 
Simon: Krhoo... oh. Khro...
Lilja: Hitto miten söpö se on jopa nukkuessaan! 
 
Yhtäkkiä Simon havahtuu sivupöydältä kuuluviin huudahduksiin – ja Flora Simonin reaktioon.

Blondie: Good afternoon, Simon!
Alonso: ​¡Perdón, amigo! Did we interrupt your beauty sleep, eh?
Simon: Öh... Bonjour! Quoi?! No, I wasn't sloping... sleeping!
Flora: Häh?  
 
Flora: HAHAA! Sinä NUKAHDIT! Minä voitin vedon! Nyt kuule herra pääsee terapiaan! En ole kyllä ennen terapioinut ketään, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Siitä tulee hauskaa! 
Simon: Oh, mon Dieu... 

 
To be continued... 

 

Tarinassa mukana:

 
Helsingin Nukkekotimessut ja Old Toy Swap -leikkikalumarkkinat 24.10.2026.

Sarisecrets + Sweet Sixteen Poppy
Nanolandia55 + Ville  
BarbiePuuhailua + David 
LL + Amanda-hiiri 
Dollfriends +  Alma
Helemaridolls + Elena 
Dora Doooru + Dora ja Kaos
Merja Käyhkö + Aino ja Jaakko 
Peppiina_barbie ja Lotta_barbie + Peppiina, Lotta ja Fanny
Taija K. + Sara 
Ttmpelko_creations + Aisling ja keiju
Tavistellen + Vivi 
Darimatio + Blondie 
Redriverdolls + Alonso 
 
 
Kiitokset kaikille teille, jotka kävitte messuilla Simonin kahvilastandillä ja osallistuitte jakson tekoon hahmojenne, dialogienne ja tarinoidenne muodossa!  


 

10 kommenttia:

  1. Niin ihanaa kun jaksat paneutua jokaisen vieraan asioihin ja kertoa kaikista jotain kivaa. Se vain tuntuu niin mukavalta lukea omasta nukesta tarinaa toisen kertomana. Kiitos, kiitos, kiitos ❤️ TV Mellu, Jaakko ja Aino ❤️ Jk .ja kyllä Jaakko kauan potikin flunssaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitan aina mielelläni kaikkien nukeille, kun saan niistä tietoa tarinaa varten, tai sun tapauksessa vapaat kädet kirjoittaa mitä mieleen tulee. :-D Yritän aina kunnioittaa kaikkien hahmoja parhaani mukaan. Ihanaa, että tykkäsit jaksosta, ja onpa hyvä, että Jaakko on viimein parantunut!

      -Marianne

      Poista
  2. Hauska kooste tapaamisesta. Kivoja hahmoja ja juttuja. Mukavaa, että oma nukkekin pääsi mukaan tarinaan. Simon on aina niin viehättävä ja tykkään kovasti hänen aksentistaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit jaksosta ja Simonista! Haluaisitko kertoa vielä nimimerkkisi tai Instagram-nimesi, että mä ja Ninni tiedetään kuka on kyseessä? Teitä kun on jaksossa mukana niin monta... ;-)

      -Marianne

      Poista
  3. Kiva tarina, kiitos että mun nuket pääsi tarinaan mukaan, ❤️

    -Peppiina Barbie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, ja ihanaa että tykkäsit! 🥰

      -Marianne

      Poista
  4. Ihana juttu! Voi täällä Shania on hieman mustasukkainen Simonin ja Ainon poseerauksista, kun ystävänsä luuli heidän eronneen ja näki jostain näitä kuvia. Luuli siis,, että Simon poseeraa uuden naisensa kanssa samiksina 😁🤣

    Olipa nyt epäselvästi sanottu, sanon enemmän kunhan saan seuraavan jakson julki!

    -Ninni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tajusin kyllä. :-D Shania saattaa saada lähitulevaisuudessa enemmänkin aihetta mustasukkaisuuteen, mutta ei Ainon takia. Se ei ole vielä sellaista mitä Shania huomaisi, sillä sitä ei ole somessa. Mutta Shania saattaa huomata jonkun käytöksessä jotain erikoista sitten kun on Simonin luona. Ymmärrät mitä mä tarkoitan kun ehdit lukea nämä messujaksot. ;-)

      -Marianne

      Poista
  5. SUURI KIITOS minunkin puolestani kaikille jotka osallistuivat jaksoon (myös edelliseen jaksoon, eli syyskuun messut) Ja rakas Marianne: 🩷 (kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa 😆)

    -Ninni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa se kuva mun nimen jälkeen näyttää olevan neliö, jossa on jotain ihme kirjaimia sisällä... Arvaan kyllä, että siinä on joku hymiö, mutta mulle se ei näy, ainakaan tietokoneella katsottuna. Tuo sun jälkimmäinen hymiö näkyy.

      No, tarkistin vielä kännykältä, ja siinä näkyy kyllä sydänhymiö. Harmi kun tietokoneella ei pysty laittamaan niitä hymiöitä (paitsi jostain kopioituina), niin pitää tyytyä näihin merkkeihin: ;-)

      -Marianne

      Poista