(Angel Diaries) Osa 212 Saippuaoopperan kummitus

 "Hei älä mee, tai viet multa kaikee'e'en. Ethän mee, sä et jättää mua saa'aa..."

Angel: Dear Diary, nuo Ressu Redfordin kappaleen sanat soivat päässäni tälläkin hetkellä, kun pitkästä aikaa kirjoitan. On jo marraskuun loppu ja missäs minä edelleen olen: Kuusikärpän asuntolassa! Mallisopimukseni nimittäin vakinaistettiin, eli saan toimia glamour-mallina Dirty LOOK:lla ainakin toistaiseksi. Kunhan vaan otatan ne silikonirinnat ensi vuoden aikana! Oi en ole vieläkään ehtinyt käymään kotopuolessa Dollywoodissa! Suoraan sanoen pelottaa mennä katsomaan taloani, joka on vesivahingon takia remontissa isäni sähläyksen ansiosta... Onneksi Dollywoodissa läheisilläni menee hyvin, eikä siellä ole tapahtunut mitään mystistä. Täällä sen sijaan ON tapahtunut, ja sitäkin mystisempiä asioita! Kerron niistä ihan kohta, Dear Diary. Mutta ei minua lainkaan haittaa elellä täällä perähikiällä mallina, koska rakas Silky Streetin kotini Dollywoodissa on nyt asuinkelvoton. Oi mistä minä aloittaisin..? Vaikkapa siitä, että Aida vei Gunnarin Tokioon vanhemmilleen näytille viime kuussa. Nichellellä on niin hurjasti töitä opettajana ja hän puhuu japaniakin jo kuin siellä syntynyt, että hän ei ehtinyt Suomeen vierailemaan sitten, kun Aida ja Gunnar palasivat takaisin. Mutta koska Ichiron vanhemmat Takashi ja Emiko Murakami näkevät lapsenlapsiaan päivittäin, halusi Nichelle myös omien vanhempiensa näkevän tytöt pitkästä aikaa. Näin ollen Nichelle antoi Sagan ja Minakon Aidan ja Gunnarin mukaan Suomeen käväisemään, jotta Audrey ja Charles näkisivät lapsenlapsensa myös. Minä kun en Dollywoodiin ehtinyt, Nichelle antoi Aidalle luvan tuoda tytöt tänne Cindy Towniin! Ihan vaan minun takiani! Pääsin pitkästä aikaa näkemään rakkaan kummityttäreni Sagan, joka on jo 4-vuotias. Aida puolestaan sai viettää laatuaikaa oman kummityttönsä Minakon kanssa, joka tammikuussa täyttää 3 vuotta. He saapuivat lokakuun lopussa ja Aida toi minulle Silky Streetin asunnostani joitain tavaroitakin, kuten sängynpeitteen ja maton tänne asuntolan huoneeseeni. Oi Dear Diary, kuinka ikionnellinen olinkaan Sagan tulosta!

Angel: 30.10. oli lauantai ja minä ja kummityttöni pukeuduimme hieman samaan tyyliin, samoin kuin Aida ja oma kummityttönsä keskenään. Aidasta ja Minakosta tosin näkee, että he ovat oikeasti sukua toisilleen! Minako näyttää ihan siltä valokuvien tytöltä, joita olen nähnyt Aidasta lapsena. Minakohan on Aidan veljen tytär. Minulla muuten oli syntymäpäivälahjaksi saamani sininen nenäkoru! 

Angel: Niin, minun piti kertoa tuosta lauantaiaamusta, mutta unohdin mainita erään asian. Aida nimittäin toi erään aikuisenkin Cindy Towniin tullessaan, eikä se valitettavasti tällä kertaa ollut Caitlin. Varmaan jo arvaatkin, Dear Diary, että Aida toi mukanaan rakkaan poikaystävänsä Gunnarin! Sanon suoraan, että sen törkyturvan olisi voinut jättää matkastakin... 

No, istuskelimme siinä kahvilla asuntolan keittiössä ja jälleen yksi sänkölaite oli hajonnut! Vasta meni blu-ray-soitin rikki, sen perään kahvinkeitin (joka onneksi on korjattu!) Nyt jääkaappi vaan oli lakannut yhtäkkiä toimimasta keskellä yötä kun vuorokausi vaihtui lauantaiksi. Shannon tiesi ajan tarkalleen, koska oli juuri silloin mennyt hakemaan herkkuja jääkaapista.

Elsa: Hei Connor ja Shannon! Pankaa se teevee ny kiinni ja tulukaa tyhyjentähän tätä jääkaappia, ni saajahan äkkiä se uus tilalle! Angelin ja sen vierahien ei tietenkään tartte osallistua. Ja Paige tekee köyhiä ritareita kaikille, jos sattuu, että maito, voi ja semmoset kerkiää mennä pilalle.

Angel: Oh, kiitos Elsa. Mutta tottahan toki minä, Aida ja Gunnar autamme! Saga varmasti myös!

Aida: No ilman muuta!

Gunnar: Totta kai, varsinkin jos päästään kohta herkuttelemaan!

Saga: Joooo!! Kivaa!

Angel: Shannon tuijotti tapansa mukaan edellisen illan Big Barbieta tallennukselta ja rakas Connorini oleili vaan siellä, missä jompi kumpi lapsista sattui juoksentelemaan. Hän rakastaa lapsia, joten olen kuin olenkin saattanut löytää Sen Oikean miehen! Sillä toki minäkin lapsia haluan!

 

Shannon: No arvaa vaan tuunko kesken Big Barbien! Tää on just se ku Jossu valittaa päiväkirjahuoneessa!

Connor: Minä tulen, minä tulen! Voi katso tuota Minakoa, kuinka herttainen voikaan lapsonen olla?

Shannon: Kunhan ei revi noita pelikortteja eikä AINAKAAN mee teeveen eteen! Ääh, TAAS mainokset!

Angel: Elsa tyhjensi jääkaapin sisällön muovipussiin ja laatikkoon yksinään. Mutta voi järkytys, mitä kohta kuulinkaan Gunnarin sanovan!

 

Elsa: No eihän tähän kenenkään apua tarvinnu, ny se on tyhyjä!

Angel: Tänään olisi halloween... Ei huvita jostain syystä lainkaan tänä vuonna. Teitäkö ei myöskään kiinnosta? Ettehän te täällä muuten tänään olisi, kun sitä vietetään!
Gunnar: No, Vic pitää tänä iltana pikku pirskeet, mutta emme me ainakaan sinne ole menossa. Eihän siellä olisi ketään kenelle nauraa, kun Simon ei luvannut mennä, vaikka on taas Suomessa. Pöh!
Aida: Juu, mieluummin me täällä olemme ja vietämme rentoa laatuaikaa yhdessä. Nyt kun sain molempien kummitytötkin mukaamme!

Angel: Olin ensin varma, että olin kuullut väärin!

Angel: Simon ON Suomessa??!!
Gunnar: Häh? Onhan se Simon ollut Suomessa jo viikkoja. Etkö sinä tiennyt? Hähä...

Angel: Siis... MITÄ HELVETTIÄ?! Mikset ole kertonut, Aida?! Miksei Simon itse ole kertonut??!!
Aida: En minä ole kuullut koko asiasta ennen kuin nyt!

Gunnar: Nooo sehän siis tuli vähän yllätyksenä meille kaikille! Siis Vicin luona minä näin Simonin joskus kuukausi sitten kun Aida oli viimeksi täällä. Upsista! Taisinpa vallan unohtaa, kun ei ole mokomasta äijästä sen jälkeen pihaustakaan kuulunut. Mikä lie syynä? Simon sanoi silloin tulleensa Suomeen jo syyskuun alussa! Vic oli myös hiukkasen järkyttynyt. Hähähä...

Angel: Oi tuntui kuin olisin saanut potkun vatsaan ehtimättä jännittää vatsalihaksia, Dear Diary! Simon oli käynyt Vicillä minun syntymäpäivänäni! Silloinhan Aida oli edellisen kerran täällä, yhdessä Caitlinin kanssa! Se mokoma Pariisin lahja paksuille palmierin syöjille oli käynyt Vicillä sen sijaan, että olisi ollut yhteydessä MINUUN!!??

 

Angel: SYYSKUUSSA??!! Ja minä sain ulkomailta ison kortinkin, jonka luulin olevan Simonilta! Mitä hittoa se jätkä oikein aikoo?! Ei ilmoita MINULLE, että on palannut sieltä typerästä pullaparatiisistaan!!!

Angel: Kuuntelin sekavin mielin Gunnarin kertomaa ja pian sain kuulla, ettei se mystinen jättikortti edes ollut tullut ulkomailta!

Gunnar: No se jätkähän on muutenkin aika arvaamaton. Aikoo kuulemma jatkaa yliopisto-opintoja Trolliwoodissa. Simonilla on jo joku höpötutkinto kuvataiteista, niin meinaa nyt lukea itsensä vielä jonkun sortin professoriksi, jotta pääsee kunnolla pseudotieteilemään. Ja Simonhan vetää aina jotain roolia, niin arvatkaas mitä se idiootti nyt on keksinyt?

Angel: No?!

Elsa: Ai se suuri korttiko? Ei se mun muistaakseni tullu ulukomailta, se vain oli siinä korttiläjäsä yhtäkkiä.

Saga: Minä menen Connor-sedän syliin!

Gunnar: Ette ikinä arvaa… Hähhähähää!

Aida: Annas kun arvaan...?

Angel: Gunnar hölötti typeriä juttujaan puheideni päälle, mokoma moukka!

 

Gunnar: Simonilla oli päällään musta puku ja oli laittanut tukkansa poninhännälle. Niin, hän on siis kasvattanut pitkän tukan! Oli oikein räjähtäneen näköinen rasvaletti! Ja jätkä piti aurinkolaseja naamallaan SISÄLLÄ! Siis kyllä voi olla tyylitön tyyppi… Ihan kuin olisi ollut menossa jonkun gangsterin hautajaisiin. Siellä hän valitteli, miten Vic on tappanut kaikki hänen vauvansa! Hähähää! Ne rehut siis, jotka olivat Vicillä hoidossa!

Aida: No älä nyt aina irvaile hänestä! Mutta arvaan, että hän aikoo jonkin sortin hortonomiksi?

Gunnar: Mikä hitto se sellainen on? Jotain homostelua vai? Että SELLAISEENKIN koulutetaan?! Hähähä!

Aida: Heh heh! Kasvitieteestä oli kylläkin kyse...

Angel: Käsken isäni hukuttaa sen vauvan, jonka Simon minulle teki! Isä kun on niin taitava hukuttamaan koko talonkin, niin eiköhän se mokoma rehu-orkidea jouda hukkua mukana! Olen niin loukkaantunut Simonille!

Gunnar: Siitä vaan! Mitä noilla rehuilla tekee? Simonilla oli kyllä kova kiire karkuun kun minä saavuin paikalle, mutta ehti kuitenkin höpistä jostain projektista, jonka meinasi toteuttaa Itä-Trolliwoodissa köyhälistön korttelissa. Ei taida hölmö tietää, että siellä saa hipsteri turpaansa kun menee sinne keikaroimaan. Hähhähähää! Oli varmaan muutenkin taas aukonut päätään väärälle tyypille ja saanut mustan silmän, siksi ne arskat. Hähähhäh!

Angel: Saga istui Connorin sylissä niin onnellisen näköisenä, etten heti tajunnut, mitä Gunnar juuri oli sanonut.

Angel: Loikkasin tuolilta ylös hädissäni, vaikka Simon ärsytti minua juuri sillä hetkellä suunnattomasti.

 

Angel: Siis... Onko joku satuttanut Simonia?! Mitä ihmettä siellä oikein tapahtuu?! Tulen hulluksi täällä hevonkuusessa, kun tuntuu, etten ehdi IKINÄ Dollywoodissa käymään, saati sitten Trolliwoodissa!

Gunnar: En kuule yhtään ihmettelisi vaikka olisi! Isänsä kanssa ainakin oli tapellut siellä Pariisissa, niin Vic sanoi Simonin lähdettyä. Jonkun pitäisi kyllä kertoa sille jätkälle, että jos gangsteria haluaa leikkiä, niin silloin ei laiteta kaulaan pitsikravattia kameekoruineen ja jalkoihin värikkäitä lenkkareita. Ei. Siis todellakaan EI. Ja lähtöä tehdessään näin hänen vetäisevän taskustaan sätkäaskin! Se niistä TERVEYSINTOILUISTA sitten! On alkanut taas tupakoimaan monen vuoden tauon jälkeen. En olisi uskonut, ellen olisi omin silmin nähnyt! Vic oli niin järkyttynyt, että hyvä kun sanaa suustaan sai. Simon kysyi mitä sinulle Shania kuuluu, eikä Vic osannut siihenkään sanoa paljon mitään. Niin sanattomaksi Simon sen tyttöparan sai!

Angel: Siis... Olen niin hämilläni tuosta kaikesta, etten tiedä mitä pitäisi ajatella... Hyvä sentään, ettei Vic ollut kertonut Simonille tarkemmin tästä uudesta työstäni.

Gunnar: Häähhähääh! No ei tosiaan ollut!

Angel: Dear Diary, et ikinä usko, mitä Gunnar julkesi kertoa seuraavaksi!

Gunnar: Mutta minä poikapa seurasin sitä kahjoa ulos ja nappasin kiinni olkapäästä; oli nähkääs tärkeää asiaa! Minä kerroin sinun elävän onnellisena kulttiukkosi kanssa jossain päin Pohjanmaata ja poseeraavan pornolehtiin! Lupasin lähettää hänelle KAIKKI ne lehdet joissa olet poseerannut, pitäähän äijän katsos saada runkkumatskua kun nyt ei ole niitä rehujakaan! Hänen katsettaan en lasien takaa nähnyt, mutta jos niiden paksujen kulmakarvojen nytkähdys voisi tappaa, niin olisin kuollut siihen paikkaan! Ai hitto kun oli huvittavaa! Hähähhähähähää!

Angel: Olimme Aidan kanssa Gunnarille niiiiiin vihaisia! Kirottu juorukello ja roskanpuhuja yritti näyttää viatonta naamaa, mutta minuun sen miehen pelleilyt eivät tehoa!

Angel: Senkin... Minä Aida kuristan tuon ukkosi kohta!

Aida: Minä teen sen ihan itse, elleivät nuo törkypuheet lopu välittömästi! Gunnar, mitä ihmeen tyydytystä saat toisten härnäämisestä?! Saga ja Minako vieläpä juoksentelevat tässä edestakaisin, ja sinä kehtaat puhua pikkulasten kuullen tuollaisia!

Gunnar: Ääh, no pientähän tämä vielä on, kun enhän minä edes kiroile. Kyllä nuo ovat jo kuulleet ihan samaa vanhempiensa suusta ja kukaties nähneet pahempaakin kun äitikkää ja isukkia on himottanut. Hähä! Ja oikeasti, se Simonin pitsikravatti… Huh huh! Luulee varmaan olevansa jossain 1700-luvulla. Silloinhan ne ranskalaiset muuten lotrasivat parfyymeilla peittääkseen pahaa ominaishajuaan, niin Simon oli tehnyt saman jutun! Löyhkäsi niin imelän hirvitykselle, että senpä takia minä en heti tajunnut hänen polttavan. Miettikää nyt miten nolo jätkä! Eikö sellaiselle muka saa nauraa?

Aida: EI!!!

Angel: Sinä vaan kadehdit eleganttia Simonia! Se komistus ei ikinä röhnöttäisi tuolla tavoin bootsit jalassa huonoryhtisenä ja mollaisi muita!

Angel: Eiköhän Connor tietysti kuullut minun puhuvan Simonista komistuksena! Ilmeisesti Elsakin, sillä he tulivat olohuoneesta keittiöön juuri silloin! Ja Dear Diary, molemmat käyttivät sanaa komistus.

 

Connor: Kenestä komistuksesta täällä puhutaan?

Elsa: Hei Connor ja sää etelän komistus, voisitteko te kantaa tän uuen jääkaapin tuohon nurkkahan?

Gunnar: Höh! No kannetaan sitten, kun ei täällä kerran saa nauraa.

Connor: Kenestä komistus-Simonista täällä puhutaan?

Angel: Eei kun eräs ystäväni vaan on palannut Pariisista Suomeen...

Connor: Kuulosti olevan tärkeä ystävä... Juu, toki me kannamme tämän, kunhan pääsen sitten taas pitämään noita ihania lapsukaisia sylissäni!

Gunnar: Shanian elegantti etelän säätö Simon! Hähhähää!

Angel: Mikään säätö! Enkä ole Shaniakaan enää!

Aida: Nouskaahan tytöt siitä lattialta ja tulkaa tähän tädin viereen, niin sedät saavat helpommin jääkaapin paikoilleen. Ja nämä teidän lelunne lojuvat vaarallisesti pitkin lattiaa.

Elsa: Tänne edellisen paikalle vain! Molemmat ootta riskejä miehiä ni heleppo homma!

Angel: Gunnar nakkasi jääkaapin kulman kevyen näköisesti bootsinsa päälle, mutta Connorilla näytti olevan hieman haasteita. Ja Gunnar vaan jatkoi ja jatkoi ilkkumistaan! Vilkuili ivallisesti ja hihitteli! Minusta tuntui, Dear Diary, kuin olisin palannut takaisin ekaluokalle, jolloin minua kiusattiin sen takia, koska olin amerikkalainen! Enkä minä edes ollut, olinhan syntynyt Suomessa!

Gunnar: No olettehan te säätäneet yhdessä jo vuosikausia! Hähhähähää! Eikä vieläkään ole tullut mistään mitään!

Connor: Siis onko kyse jostakin exästäsi?!

Angel: No ei... Me yritimme kauan aikaa sitten etäsuhdetta, mutta ei se onnistunut. Älä nyt mieti häntä, kultani! Kuunnelkaa nyt, eikö Connorista tulekin aivan loistava isä! 

Gunnar: Toivottavasti lapsille eikä rehuille. Hah! Ja sano Shania ihan suoraan, että Simon on se ainut sinun miehistäsi, joka antoi ymmärtää muttei ymmärtänyt antaa! Kiähhähhää!

Angel: Jos SINÄ et ymmärrä pitää turpaasi kiinni senkin rahvaanomainen, ymmärtämätön imbesilli, makaat kohta itse rehuna sairaalavuoteessa!

Gunnar: Häähää!

Angel: Pian typerä jääkaappi oli paikallaan ja molemmat typerät miehet istuivat pöydän ääreen.

 

Paige: Nämä köyhät ritarit rupias olehen valamihia! Mää kuulin puhetta rehuista, ni niistä tuli mielehen, että mehän järijestetähän täälä asuntolasa halloween-juhulat 6.11. Eli sillon ko on oikia pyhäinpäivä! Nii siis se rehujuttu tuli siittä, ko mää aion pukeutua kukaks!

Angel: En ollut jälleen kerran korviani uskoa; halloween-bileet! Juuri kun olin ollut tyytyväinen siitä, ettei moista naamiaishärdelliä jaksaisi tänä syksynä! En edes tiennyt, että halloweenia juhlittiin kahtena peräkkäisenä lauantaina!

Aida: No mutta siinä tapauksessa! Hahaa! Kuulehan kultaseni, noista höpinöistäsi rangaistuksena jäämme tänne niihin naamiaisiin saakka ja sinä joudut pukeutumaan asuun, jonka minä valitsen! Hiihhihii!

Gunnar: Ai kauhistus! Ei kai se mitään sitomista sisällä? Hähhähää!

Aida: Voipa kuule sisältääkin!

Saga: Jooo!!! Naamajaiseeet!!!!

Angel: Voi ei... Siis päivälleen viikon päästä lauantaina?

Gunnar: No kai me sitten jäämme tänne. Tutkitaan kunnolla tämä tuppukylä!

Connor: Jääkää ihmeessä Darian entiseen huoneeseen! Kuulitkos pikku Saga, saat leikkiä vielä viikon Connor-sedän kanssa!

Saga: Jeee!!!

Angel: Shannon laittoi BB:n välittömästi pauselle kun kuuli köyhien ritareiden olevan valmiita ja änki keittiöön.

 

Paige: Oi miten mukava juttu että teki jäätte pitemmäks aikaa! Tulee käyttyä sille Darian entiselle huonehelle.

Shannon: Kuka jää? Oliko täälä Paige jotain syötävää?

Paige: Panin justihin pannun pois levyltä, täsä on lautasellinen köyhiä ritareita. Nii, sanoin vain että mukavaa ko Angelin etelän vierahat jää naamiaisihin asti tänne. Melekosta draamaa täälä kyllä äskön kuuli, aivan ko Rottosisa!

Aida: Mikä se sellainen on?

Paige: Hahah! Mun isin keksimä nimitys Kaunihille ja Rohkioille!

Angel: Aida hei, suomeksi siis: Kauniit ja Rohkeat -sarjalle.

Angel: Elsa palasi silloin alakertaan mukanaan tutun näköinen turkoosi mankka. 

Elsa: Mää vaihan tämän Joyn vanahan mankan tuon edellisen tilalle, tämä on vähä parempi.

Angel: Ennen kuin Elsa ehti laittaa mankan töpselin pistorasiaan, alkoi mankasta raikua täysillä Ressu Redfordin kappale Älä mee. Osa porukasta suorastaan pomppasi säikähdyksestä ilmaan.

Gunnar: IIIK! Mikä se oli?!

Elsa: HUI! Meinasin ihtekki slaagin saaja! Kai tuosa mankasa on pattereisa virtaa, en tiä.

Shannon: Mikä tätä asuntolaa vaivaa ku kaikki sähkövehkeet hajoaa tai sekoilee nykyään? Hitto jos telkkari menee rikki niin mä muutan pois täältä! BB:n loppukausi on PAKKO nähä!!!

Angel: Dear Diary. En jaksa nyt sen ihmeempiä kertoa siitä, mitä seuraavan viikon aikana tapahtui kun Aida, Gunnar ja pikkutytöt olivat täällä. Ja minä olin muuten Connorin kanssa toissa viikonloppuna erään poikabändin keikalla, mutta kerron siitä vaikka ensi kerralla, kun kirjoitan. Nyt minä kerron niistä asuntolan halloween-juhlista, jotka järjestettiin marraskuun alussa, Suomen virallisena pyhäinpäivänä. Sillä silloin täällä sattui ja tapahtui!

Minua ei ollut huvittanut miettiä edes naamiaisasua, joten ostin Prismasta halvat keijunsiivet ja muuta pikku rekvisiittaa vasta päivää ennen juhlia, sillä Saga halusi pukeutua keijukaiseksi ja halusi myös minun pukeutuvan siten. Olimme kummityttöni kanssa siis huoneessani keijukaisiksi muuntautuneina 6.11. lauantaina alkuillasta.

Angel: Sinä se olet sitten niin nätti aina!

Saga: Angeli-täti on tosi nätti! 

Angel: Kiitos kulta.

Angel: Saga oli hankkinut jollain ilveellä lempilelulleen ms. Bunniellekin siivet!

Saga: Katso! Ms. Bunnie on myös keiju! Ja nätti! Gunnar-setä ei ole niin kiva eikä edes nätti. Mutta Connor-setä on tositositosi kiva! Tuleehan Connor-setä? Setä kutittaa aina niin hassusti. Pikkusisko ei tykkää, mutta minä vaan nauraa hihitän, hihih!

Angel: Oi kuinka sydäntäni lämmitti kuulla, miten kovasti Saga piti Connorista. Haaveilin siinä minusta ja Connorista galagarimme Valittuina, iso lapsikatras ympärillämme.

Angel: Tottahan toki Connor-setä tulee juhliin! Toivottavasti hän ei sentään ole pukeutunut keijuksi, tsihih!

Angel: Juuri kun olimme valmiita lähtemään alakertaan juhliin, puhalsi jäinen tuuli läpi huoneeni, vaikka oveni oli vielä kiinni!

Angel: Hui! Käypäs täällä kumma veto!

Saga: Hihih, se oli se nainen! Se tosi nätti!

Angel: En nyt mietteideni takia pysynyt kärryillä jutuissasi, mutta varmasti hän on nätti. No niin, eiköhän mennä naamiaisiin!

Angel: Odotin näkeväni asuntolan yhteistilassa joukon noitia ja piruja. Lähes jokaisissa halloween-juhlissa joka kolmas on pukeutunut noidaksi tai sitten vaan laiskuuttaan laittanut pirunsarvet päähänsä. Yllätyin siitä, että tämä näytti olevan jo toinen vuosi peräkkäin, jolloin noitia ja sarvipäitä ei näkynyt ainakaan niissä naamiaisissa, joissa minä olin. Toinen yllätys oli se, ettei paikalla näyttänyt vielä olevan muita kuin Dirty LOOK:n henkilökuntaa! Keskellä yhteistilaa oli valtava valotaulu, jossa luki:"SPOOKY HALLOWEEN" ja alarivillä "DIRTYLOOK".

Angel: Connor näytti ihan tyhmältä asussaan, enkä yhtään voinut käsittää, mitä hän muka esitti.

Connor: Ihana enkelini on saanut siivet! Oi kuinka kaunis keiju sinä olet!

Angel: Kiitos vaan, mutta tiedän kyllä näyttäväni aika tylsältä nämä halpisroinat ylläni. Mutta mitä ihmettä sinä esität?

Connor: Eikö se ole ilmiselvää: olen parittaja!

Angel: Connorin parittajan asu oli minusta todella naurettava. Valokuvaaja Vikun asu puolestaan huvittava. Hän esitti Baywatchin hengenpelastajaa!

Angel: Hahah, asusi on todella... erikoinen! 

Viku: No jos vaimoni olisi saanut päättää, istuisin tässä nyt ties minä Frankensteinin hirviönä, hän kun pitää sellaisista! Saapa nähdä milloin hän tulee ja millaiseksi hirviöksi on tällä kertaa pukeutunut!

Angel: Ai vaimosikin on tulossa? Sepä kiva juttu, pääsen tapaamaan oman "hirviösi", tsihih!

Viku: Minä voin katsos tiirailla teitä typyjä näillä kiikareillani pitkin iltaa, eikä emäntä huomaa! Luulee minun eläytyvän rooliini, hahaa!

Angel: Voi tavaton teitä miehiä...

Viku: No se oli tietenkin vitsi! Vai olikohan...? Hehhee!

Angel: Seurasin Sagaa keittiöön, missä pikku keijua ihasteltiin. Vasta siinä huomasin, että myös LOOK-mallitoimiston Michelle oli tullut juhliin Dollywoodista saakka! Positiivinen yllätys oli huomata, että pöydässä olijoilla oli tavallisesta poikkeavat asut yllään. Elsa oli susi lampaan vaatteissa, hänen aviomiehensä Simo yliopistoikäinen Dracula ja Michelle esitti Dynastia-sarjan Krystleä.

Elsa: Voi ko te ootte nättejä keijuja molemmat! Tämä täsä on mun ukkoni Simo! Simo, tämä on se Angel, jonka Michelle ja Connor hommas tänne Dollywoodista.

Angel: Öh, kiitos. Ja hauska tavata miehesikin. 

Michelle: Tervehdys Shania!

Angel: Elsan mies nousi kohteliaasti esittelemään itsensä.

Simo: Iltaa, mää oon Turpeenojan Simo.

Angel: Iltaa vaan, olen Angel. Todella omaperäinen keksintö esittää nuorempaa versiota Draculasta!

Simo: Joo Dracula on täsä vasta nuori nörtti yliopistosa ja sen viittaki on näin lyhyt vielä!

Angel: Simo jatkoi siitä juttelemaan Connorin kanssa mitä lie miestenjuttuja.

Angel: Minä menin istumaan naisten kanssa pöytään.

Michelle: Kuinkas Shania olet viihtynyt täällä Cindy Townissa?

Angel: No ihan hyvinhän minä. Enkä ole nykyään edes Shania enää, vaan otin sen glamour-nimeni Angelin ihan viralliseksi nimekseni!

Elsa: Määhän sanoin sulle Michelle, että Angel on tosi motivoitunnu tähän hommahan. Ja Connor sano kans.

Michelle: Sekä Connor että Elsa puolsivat mallisopimuksesi vakinaistamista niin kovasti, että annoin omalta osaltani suostumukseni. 

Angel: Oi että, sinäkö lopulta teit päätöksen siitä, että työsopimukseni uusittiin täysin?

Michelle: Kyllä. Mutta siinähän oli se yksi pieni ehto, mutta sen kohdan olitkin allekirjoittanut mielelläsi.

Angel: Niin, ne silikonit? Ehdottomasti allekirjoitin sen ehdon, sillä haluan isomman rintavarustuksen ihan omastakin tahdostani. Vaikka työskentelisin siivoojana! Hihii!

Elsa: Mitä meijän pikku keiju haluais? Siinä ois pullaa. On tuola limunaatia ainaki.

Saga: Minä odotan pikkusiskoa. Ja että Connor-setä ottaa taas syliin!

Angel: Connor ilmeisesti kuuli kummityttöni toiveen ja ei aikaakaan kun Saga pääsi taas Connorin syliin onnellisena.

Connor: Oi sedän pikku kultaa!

Michelle: En olisi ikinä arvannut, että Connor on noin hyvä lasten kanssa!

Angel: Siitä minä olen kuulkaas enemmän kuin iloinen!

Michelle: Niin, tehän olette nykyään pariskunta Connorin kanssa. Haluat ilmeisesti lapsia?

Elsa: No haluaahan se, eihän Angeli oo ko kolomekymppinen vasta, vielä se kerkiää. Ja vaikka meijän Connori onki vähä vanahemman puoleinen äijän käppänä Angelille, ni se ei miehisä se ikä haittaa jos on kakaran teko mielesä!

Connor: Vai että vallan käppänä!

Angel: Kuulin Vikun ja Simon puhuvan isoon ääneen Vikun vaimosta.

Viku: Noniin, sieltähän se meidän emäntäkin saapuu!

Simo: Aha, nykkö se tulee? Se on aina niin nättinä.

Viku: Ehkä joo, mutta on hän samalla hieman hullukin omalla tavallaan! Hahah!

Angel: Voi tavaton, kuinka upea Vikun vaimo Joanna olikaan! Hän oli pukeutunut hirviömorsiameksi. Kasvoja ei tosin nähnyt naamarin alta.

Angel: Samaan aikaan yhdessä Vikun vaimon kanssa juhliin tuli joku Minna, joka oli pukeutunut 80-luvun Pink Pantheriksi. Melko tylsä asu, vähän pinkkiä pantterikuosia ja kissankorvat päässä! Viku ja Simo säntäsivät naisia vastaan.

Viku: Wau! Jo on meidän emäntä taas upeana!

Simo: No mutta hei Minna! Ihanaa nähä suaki täälä!

Angel: Olin ihan äimän käkenä, sillä Vikun vaimolle Joannalle sanottiin juuri ja juuri kai tervetuloa, mutta sen Minnan ympärille juoksivat kaikki halaamaan ja hääräämään! 

Viku: Ihanaa, Minna!

Minna: No äläs ny!

Michelle: Oi kuinka hauska tavata jälleen sinut, Minna!

Angel: Jopa Elsalla oli kiire jututtamaan tuota ihmeen Minnaa, en sitten kehdannut kysyä keltään, minkä takia häntä pidettiin niin kamalan tärkeänä!

Elsa: Voi Minna! Tervetulua juhulihin! Mahtavaa että pääsit!

Minna: Oi Elsa-rakas, ystäväni! Esitätkö koiraa?

Elsa: Eikö mää oon kuule susi lampahien vaattehisa! 

Angel: Seurasin sivusilmällä touhua keittiöstä käsin ja Minna istuutui keskelle yhteistilaa ja kaikki kerääntyivät hänen ympärilleen kuulemaan häntä kuin hän olisi jokin suurikin johtaja. Hänen täytyi OLLA Dirty LOOK:n perustaja tai edellinen johtaja, muuta en keksinyt.

Angel: Connorkin yritti huudella Minnalle pöydästä käsin, mutta mokoma blondi kälätti niin isoon ääneen Elsalle jotakin, ettei edes kuullut.

Connor: Terve Minna! 

Angel: Minun kävi Vikun vaimoa niin kovin sääliksi, sillä hänet jätettiin täysin vaille huomiota istuskelemaan yksinään upeassa asussaan, jossa toinen käsi oli luurangon käsi. Päätin mennä juttelemaan hänen kanssaan, koska muut eivät näköjään osanneet käyttäytyä!

Angel: Hei vaan! Asusi on todella vaikuttava! Olen Angel.

Joanna: Iltaa. Olen Joanna. Siellä mistä minä tulen, sinua kutsutaan nimellä Shania ja olet hyvin tunnettu.

Angel: Tajusin, että Vikun vaimo oli siis Dollywoodista lähtöisin! En ollut edes ajatellut Pinkissimoa pitkiin aikoihin, enkä edes ollut muistanut, että minut tunnettiin kotopuolessa bändin ex-kitaristina. Joannan puheessa oli jotakin tuttua, mutta ei kuitenkaan. En osannut selittää sitä. Viku oli maininnut vaimonsa olevan hieman hullu, ja toki nainen omalaatuinen olikin, muttei se ollut mikään syy jättää häntä muun porukan ulkopuolelle! Täytyy kyllä myöntää, että Joannan puheet hämmensivät minuakin hieman.

Joanna: Minulla ei ole paljoa aikaa. 

Angel: Ai? Vastahan sinä tulit! Tule nyt ottamaan jotakin syötävää tai juotavaa tuolta!

Joanna: Shania, minun on pian poistuttava.

Joanna: Minä tarvitsen lisää energiaa. Pyydän anteeksi jo etukäteen. Muuten en voi puhua kanssasi.

Angel: Joanna puhui melko omituisia, mutta olenhan minä kummallisempiinkin ihmisiin tottunut. Kaikki muut olivat meistä kaukana keittössä ja aloittelivat ryyppäämistä. Ihmettelin, missä Aida, Gunnar ja Minako oikein viipyivät. Onneksi Connor piti Sagaa koko ajan silmällä. 

Angel: Minua nykyään häiritsee ihan suunnattomasti, jos joku käyttää entistä nimeäni. Oli pakko huomauttaa Joannallekin, etten enää ole Shania.

Angel: Niin, minä siis olen Angel, kuten kerroin jo.

Joanna: EI!

Angel: Öh... Miten niin... "ei"? Asusi ei muuten sovi lainkaan miehesi asun kanssa yhteen, hahah!

Joanna: Mieheni??!!

Angel: Joanna selkeästi hermostui minulle, kun vertasin hänen ja Vikun naamiaisasuja! En ehtinyt kysellä asiasta sen enempää, sillä juuri silloin porukkaa alkoi saapua yläkerrasta juhliin. Ensin saapuivat supersankaria esittävä Tiana ja paras ystävänsä Paige, joka todella oli pukeutunut kukaksi!

Tiana: Täältä tulee suuri supersankariii!

Connor: Onko siinä Delicious? Eihän sinua tunnista tuon naamarin alta!

Angel: Paige todella OLI kuin kukka! Olin silloin viikko sitten olettanut, että hän pukeutuisi kukalliseen mekkoon ja siinä se kukka-asu sitten olisi, mutta kyllä hän ihan kasvilta näytti lehtineen päivineen!

Paige: No nyt saa se etelän Gunnar naureskella elävälle rehulle!

Angel: Oi kuinka kivat asu teillä on! Tiana, naamarisi on samaa sarjaa kuin Joannalla täällä juhlissa! Nämä ovat hieman erilaiset juhlat, kun ainuttakaan noitaa saatika paholaista ei vielä ole näkynyt! Missähän se "etelän Gunnar" muuten viipyy Aidan ja Minakon kanssa?

Paige: Jaa, empä tiä. Tiana oli nii kauhian onnellinen ko löysi tuon naamarinsa ja aatteli, ettei samallaista ois kellään. Mää en ees tunne ketään Joannaa.

Angel: Menin vuorostani Connorin syliin ja juttelimme siinä hetken niitä näitä Tianan ja Paigen kanssa. Sitten Tiana huomasikin Aidan "perheen" saapuvan. 

Tiana: No siinä ne ny on! 

Angel: Ketkä?

Tiana: No sun kaveris ukkonsa ja kummityttönsä kans!

Angel: Oi minulta pääsi nauru, kun näin heidät! Aida talutti jo alkuunsa koko pippaloista tarpeekseen saaneen näköistä Gunnaria jostakin metallikettingistä, joka miehellä oli kaulansa ympärillä!

Angel: No johan sieltä lopulta tullaan! Tirsk!

Aida: Katsokaas tätä seireeniä, joka onnistui nappaamaan tuolta mereltä pahan merirosvon ja tein hänestä orjan itselleni!

Gunnar: Se on sitten minun vuoroni sitoa neiti seireeni ensi yönä...

Angel: Viikko sitten lööpeissä oli kerrottu valtavasta kohusta, kun jossakin opiskelijoiden halloween-juhlissa oli ollut teemana Afrikan Tähti-peli ja eräs oppilas oli pukeutunut pelissä olevaksi orjaksi. Rasismikohu tietysti. En itse olisi ehkä tajunnut koko Aidan ja Gunnarin asun ideaa, mutta Tiana kysyi siitä heti.

Aida: Orjani! Tuo minulle viinaa ja heti!

Gunnar: Murr... Kyllä, arvon seireeni.

Tiana: Hehhehee! Onko tää joku parodia siitä Afrikan Tähen orja-hommasta?

Gunnar: No mitäs luulet? Tämä Aidaseni tässä haluaa tunnetusti aina hieman kohauttaa yleisöä...

Angel: Oi kun olisitte olleet naamiaisissa vuonna 2015, jolloin isosiskoni todella onnistui kohauttamaan kaikkia, peräti järkyttämään. Ja sekin tempaus oli uutisista poimittu juttu! Sinead ilmestyi naamiaisiin Ku Klux Klanin asussa! Mutta se erosi tästä siinä, että hänellä se ei liittynyt pelkästään tosielämässä koettuun josta tuli lööppikohu, vaan hän OLI ihan kamala uusnatsi silloin itsekin! Huh että se oli kauheata!

Angel: Sillekin löytyi syy, mikä Aidan poppoolla oli kestänyt; Minako oli halunnut pukeutua vampyyriksi ja Aida oli värjännyt teatterimeikeillä koko tytön ihon kalpeammaksi! 

Saga: Pikkusisko! Tosi jännä!

Minako: Minako on Morticia...

Angel: Nyt kaikki vieraat taisivatkin olla paikalla ja huomasin selvästi, että alkoholi alkoi kiinnostaa juhlijoita entistä enemmän.

Angel: Huomasin Paigen olevan erittäin tärkeänä, joka on sellainen piirre, etten hänessä aiemmin ole huomannutkaan. Kaikki nimittäin ihastelivat hänen kukka-asuaan ja hän katseli ympärilleen kuin kuninkaallinen konsanaan.

Minna: Että osaakin olla mahtava puku! En olisi itse keksinyt moista!

Paige: No toisilla on parempi mielikuvitus ja toisilla taas ei oikeen minkäänlaista.

Angel: Onnekseni Connor-rakkaani piti molempia tyttöjä silmällä, jotta pääsisin jatkamaan keskustelua Vikun vaimon Joannan kanssa!

Angel: Minä suorastaan säikähdin kun palasin Joannan luo; hän ei istunutkaan enää siellä. Sen sijaan Aida kiemurteli tuolilla seireenipyrstössään ja orjuutti Gunnaria. Olisin varmaan säälinyt miestä, jos kyseessä olisi ollut joku muu kuin Gunnar.

Angel: Ai tekö täällä olettekin?! Näittekö, minne se hirviömorsian sattui menemään?

Aida: Kyllä tästä joku lähti, mutten ajatellut sen kummemmin, että kuka ja minne. Emmehän me tunne näitä paikallisia kuten sinä!

Gunnar: Mihinkäs sen kulttiukkosi jätit? Onko ollut paljon seurakuntasessioita viime aikoina? Niitä, joissa Valittu käyttää hyväkseen puolialastomia idioottiseuraajiaan? Hähhähhää!

Aida: Suu kiinni nyt!

Angel: Kuule, se ukko hoitaa tuolla vastuullisesti Minakoakin, toisin kuin omat huoltajansa tällä reissulla, eli te kaksi! Eikä ole ollut mitään sessioita nyt. Ja vaikka olisikin, sinä et niistä kuulisi!

Aida: No mitä sinä Shania minullekin kiukkuat? Minähän puolustin sinua kun tämä orja tässä alkoi taas aukomaan päätään!

Angel: Olin kiitollinen huomatessani Shannonin saapuvan yläkerrasta, sillä en jaksanut jäädä kuuntelemaan Gunnarin kuittailuja. Valitettavasti oma miesystäväni "huomasi" Shannonin myös.

Angel: Ai Shannon! Sinähän se vielä puutuit juhlista! Näytät...

Shannon: No en miltään! Ei jaksanu panostaa YHTÄÄN!

Connor: Uulalaa, sehän on Satisfaction! Uu beibe!

Shannon: Voi vittu noita äijiä, heti sekasin jos tulee yöpaita päällä! En omista muuta pantterikuvioista vaatetta!

Shannon: Oliko täällä boolia tänä vuonna?

Michelle: Ai hei Shannon! 

Angel: Minua tympäisi sillä hetkellä niin Gunnarin puheet, Connorin lässytys Shannonille, jonka mekkoa en itse edes älynnyt yöpaidaksi ja kaiken lisäksi Vikun vaimo oli tosiaankin jo lähtenyt pois juhlista, kuten aikoikin. Olin juuri näyttämässä Shannonille, että boolimalja löytyisi olohuoneen pöydältä, kun Ciara asteli portaita alas aivan upeassa asussa. Henkilökuntaa oli juhlissa niin paljon, että minä unohdin omat mallikollegani! 

Angel: Boolia on... Ciara! Oi miten upealta näytät! Hämähäkkien kuningatar ilmeisesti?!

Angel: Ciara tuli heti mielellään asuaan esittelemään.

Ciara: Eikö mää oon niinkö mustaleskinaaras. 

Angel: No aivan upea olet!  Inhoan hämähäkkejä ja muita pikku otuksia, mutta en tässä tapauksessa, heh.

Ciara: Tai oikiastaan mää oon koko mustaleskiperhe! Kahtokko mun pääsä vilistää näitä mun vauvoja, tuo suurin on mun vanahin tyttö Charlotte. Jostaki luonto-ohojelmasta mää kerran näin että hämähäkkien poikaset ois tämmösiä valakosia, en sitte oo varma oonko ees oikiasa. Mutta tämä vyötäröllä oleva koristehämähäkki, ni tämähän vois olla perhehen isä Matti! Se ainaki on varma juttu, että hämähäkkieläimillä urokset on kymmenen kertaa pienempiä kö naarahat ja sitte ne urokset vain parittelee naaraitten kans ja sitte naarahat syö ne äijät! Ni tämä mustaleski on laittannu lasten isän Matin muistoks roikkuhun kuollehena tähän vyötärölle, hihhii! Eikö se vois olla tämän mun puvun tarina?

Angel: Vaikka Ciaran hämähäkkipuku hieno oivallus olikin, en jaksanut keskittyä kuuntelemaan mitä siinä nyt olikaan; roikkuiko isä päässä ja oliko nuorin tytär jäänyt liskon syömäksi ja heilui nyt muistona jossakin ja mikä ällöttävä pikku elukka oli valkoinen ja niin edelleen. Nyökyttelin Ciaran innostuneelle sepustukselle vain kohteliaasti ja katselin samalla ympärilleni. Shannon ainakin näytti löytäneen boolimaljan. Sekin oli hämähäkki-teemalla koristeltu.

Angel: Paige puolestaan näytti olohuoneen nurkassa huvittavalta, sillä hän ei kukka-asunsa takia mahtunut kunnolla liikkumaan. Sama ongelma mahtoi tosin vaivata Ciaraa kaikkine niine pitkine hämähäkin koipineen. Mutta olihan kerrankin epätavallisten asujen halloween-juhlat! 

Tiana: No ota ny sitä boolia!

Paige: Emmää pääse liikkuhun täsä kukkapuvusa niin ettei joku kaappi kaatus!

Shannon: Tosi hyvää boolia, menee päähän! Hei eikai tänään tuu Selviytyjät?! Huh, tänään on vasta lauantai!

Angel: Kävin Aidan ja Gunnarin luona jälleen ja kaduin samantien, että menin.

Aida: Hei kerroinko jo, että näin Trio Tyhjäpäitä tuossa eräänä päivänä? Silloin kun palasimme Tokiosta Suomeen. Vaikka Daria lähettikin sinulle sen pirteän oloisen synttärikortin sieltä katkolta, hänen tilansa on kaikkea muuta kuin pirteä! Hän on kuulemma miltei katatoninen! Heather asiasta kertoi, ja pyysi varoittamaan sinua.

Angel: Mitä ihmettä? En käsitä lainkaan mistä nyt puhut!

Aida: No Dariahan on Veroniquen tytär ja Heather on naimisissa Veroniquen siskontytön Rubyn kanssa. Veroniquelle ei oltu kerrottu mitään Darian tietoja sieltä laitoksesta, sillä Daria ei ollut antanut lupaa kertoa, ei ainakaan äidilleen. Heather sitten oli selittänyt anopilleen jotakin sellaista, että Daria lähti tänne Cindy Towniin sinun vuoksesi ja nyt hän on reissun seurauksena lähes kuollut huumeisiin ja mitähän kaikkea. 

Angel: Siis MITÄ?! 

Aida: Siitä Joy-nimisestä mallista ei tietenkään ollut puhuttu sanaakaan, joka sotki Darian huumeisiin. Verity oli heti soittanut siskolleen ja kertonut  mitä miniänsä oli sanonut ja toki ne Rochesterin sisaret Heatheria uskovat, sillä hänellähän on rakas ystävä, jolla on rankka huumetausta itsellään ja sama nainen sattuu olemaan siskopuolesi. Elaine siis. 

Gunnar: Eli enkeli-neiti tulee kenties saamaan vihaisen vieraan Dollywoodista tänne asuntolaan joku päivä! Ryähhähä... Hääh...? Mitä helvettiä sen boolin seassa oikein oli?! Voisin vannoa, että näin tuossa peilissä äsken naisen hääpuku päällään! Ja sillä oli luurangon käsi! Tuijotti minua verestävillä silmillään!

Aida: Hahhaa, vai on se orjaparka niin ylirasittunut seireeninsä palvelemisesta, että hallusinaatioita jo näkee! Mutta todennäköisesti Veronique Rochester on tulossa sinua tapaamaan ja aikoo nyhtää sinulta kaikki tiedot tyttärensä sekoiluista täällä ja kovistella sinua ties millä! Ja syyttää sinua siitä, miten Daria nyt voi.

Angel: Olin niin järkyttynyt kuulemastani, että ryntäsin vessaan itkemään. Viivyin siellä jonkin aikaa ja yritin saada itseni rauhoittumaan. Kun palasin juhliin, en ollut uskoa näkemääni: ihan kuin ison valotaulun vieressä olisi seisonut Vikun vaimon hahmo!

Angel: Näin selkeästi, miten Joanna kosketti valotaulua ja hänen pimeässä siintänyt hahmonsa ikään kuin kirkastui. Hän katsoi suoraan minua silmiin.

Angel: Sillä sekunnilla valotaulu pimeni! Joanna lähti nopeasti pois paikalta.

Ciara: Hui! Mikä välähys tuo oli?!

Angel: Joanna! Odota!

Ciara: Ai sammuttiko joku tän valojutun?

Viku: Mitä siellä tapahtuu?

Connor: Angel-kulta, kenen perään täällä huutelet?

Angel: Hän ehti jo mennä. 

Angel: Kun miehet tajusivat valotaulun sammuneen noin vaan, alkoi kamala hälinä taulun korjaamisesta.

Connor: Rikki se meni! Ihan kuin kaikki muutkin sähkölaitteet tässä asuntolassa!

Viku: Eli tarvitsemme sähköasentajan paikalle!

Simo: Mitään asentajia, mää oon sähköinsinööri, mää osaan laittaa tuon taulun äkkiä kuntohon!

Angel: Elsalla kuulosti olevan eriäviä mielipiteitä aviomiehensä korjaustaidoista.

Elsa: Kuuleppa Simo! Sää oot insinööri, sää et tiä paskaakaan mistään oikeista sähköhommista!

Simo: Vai että oikeista hommista?! Mää jos joku nämä hommat osaan! Se on kaks minuuttia ko mää oon pannu tuon vehkehen taas pelaahan!

Connor: Toivon, että saat sen korjattua.

Viku: Hahah! Elsa ei näytä luottavan miehensä sähköhommiin pätkääkään ja pyörittelee tuolla silmiään.

Simo: Ei täsä kuulkaa oo ko joku pikkunen kosketushäiriö!

Angel: Oi kunpa Simo ei satuttaisi itseään!

Connor: No kai hän sähköinsinöörinä osaa olla varovainen. On se vaan ihme, mikä näitä asuntolan sähkölaitteita vaivaa!

Angel: Olin hieman järkyttynyt, kun Elsa ryntäsi yhtäkkiä paikalle miestään sättimään.

Elsa: Nonii, nouse äijä siitä ny helevettihin, sää vain särijet koko kallihin valotaulun! Sää mitään osaa korijata pökkelö!

Simo: Mitä vittua sää ämmä ny siinä kälätät?! Et taaskaan usko että määki osaan jotaki meijän huushollisa!

Angel: Eikä se jäänyt pelkäksi sanaharkaksi! Kun Simo nousi lattialta, alkoivat he Elsan kanssa läimiä toisiaan! Olin täysin pöyristynyt!

Simo: Saatanan lehemä, älä läpsi mua!

Elsa: Vittu jos uskallat taas vetää turpahan ni potkasen munille!

Angel: Olin pitänyt Elsaa maailman herttaisimpana ja kilteimpänä ihmisenä, mutta hän todella OLI susi lampaan vaatteissa! Juuri kun Simo aikoi läimäistä Elsaa poskelle, tinttasi Elsa miestään niin lujaa turpaan, että Simo mätkähti selälleen lattialle! 

Elsa: Siinä sulle saatana sähköasennusta!

Simo: Joo keskity sää ämmä vain tekehen niitä pornolehtiä ko oot ihte niin ruma ja läski malliks!

Angel: Oh, Connor, minä en kestä tällaista! Kuinka he saattavat olla tuollaisia?

Connor: Yritä kulta olla välittämättä. He ovat todella kännissä. Tämä on heille ihan normaalia juhlakäyttäytymistä; Turpeenojat tukkanuottasilla.

Angel: Tappelu juhlissa oli niin vastenmielistä, että minun oli pakko päästä taas hetkeksi aikaa pois sieltä. Vessaan en kehdannut enää mennä itkemään, joten suorastaan juoksin ylös portaita, joita pitkin meidän mallien huoneisiin mennään.

Connor: Angel! Minne sinä nyt...?!

Angel: Minun on saatava olla hetki rauhassa! Älä tule perässä!

Angel: Kun pääsin yläkerran käytävään, en ollut uskoa näkemääni; Joanna asteli juuri sillä hetkellä Joyn vanhaan huoneeseen! Vikun vaimo ei ollutkaan poistunut asuntolasta, vaan oli ilmeisesti eksynyt yläkertaan haahuilemaan. Ällistys oli sitä suurempi, kun kävelin hänen perässään Joyn huoneeseen. En ollut edes käynyt siinä huoneessa sen jälkeen, kun Joy teki itsemurhan ottamalla tahallisesti ylliannostuksen huumeita. Mutta huone oli TYHJÄ!

Angel: Joanna...?

Angel: En ymmärtänyt mistään mitään. Seinän läpikö se nainen saapasteli?! Päätin istuutua tuolille hetkeksi ja katselin Joyn entistä huonetta, joka näytti kovin riisutulta verrattuna siihen värikirjoon, joka huoneessa vallitsi silloin kun Joy vielä eli.

Angel: Täällä näyttää olevan taas ne samat vakiovarusteet kuten kaikissa huoneissa. Sänky, vaatekaappi, pöytä jolla mankka ja peili, roskis, tuttu pyöreä matto lattialla ja sitten on tämä metallinen tuoli, kuten meillä kaikilla. Ja pieni yöpöytä lamppuineen. Ai, onhan tänne jäänyt Joyn henkilökohtaisia tavaroita! Kumma, ettei kukaan hänen sukulaisensa ottanut tuota pöytää, joka oli Joyn itse hankkima. Näyttäisi kivalta minunkin huoneessani... Ja Joyn ilmoitustaulu on jätetty seinälle ja siinä on kuvakin hänestä ja koirastaan.. Täällä taisi olla joku toinenkin valokuva, jonka huomasin kun tulin huoneeseen... Missähän se muka oli? Näenkö minä jo yhtenään harhoja?

Angel: Minä en pienestä säiky, mutta nyt suorastaan lennähdin ylös tuolilta. Valokuva, josta äsken olin ääneen puhunut, kolahti selkäni takana alas seinältä ja kerrassaan iskeytyi lattiaan! Kuvassa oli Joyn tyttöystävä Sandra, joka on tunnettu haute couture-malli. Samalla pöydällä oleva virtajohdoton mankka, jonka Elsa oli keittiöstä tuonut, alkoi kovalla äänellä rätistä. Aivan kuin joku olisi yrittänyt säätää radiokanavaa kuulumaan. Silloin minä sen tiesin; en ollut huoneessa yksin. 

Angel: Iiiiiik!!! Kuka sinä olet?! Mitä haluat minusta?!

Angel: Olin lähtenyt pakoon pahaa oloa juhlista ja päätynytkin tekemisiin henkimaailman kanssa! Ajattelin, että se todellakin näytti pitävän paikkansa, että pyhäinpäivänä raja meidän maailmamme ja henkimaailman välillä oli lähes olematon. Ja minä, jolle tämä niin kutsuttu henkimaailma oli tuttuakin tutumpi paikka, oli todellisuudessa Rajamaailma. Menin huoneeseeni sekavissa mietteissä ja päätin kurkistaa koneeltani, olisiko Nichelle lähettänyt viestiä kyselläkseen tyttäriensä kuulumisia. Ja mitä minä näinkään: facessa synttärionnittelut Simonilta! 

 

Angel: Ei voi olla todellista! Simon on lähettänyt tämän syntymäpäivänäni, miksen ole huomannut?!

Angel: Simon oli tägännyt minut ihanaan virtuaalikorttiin ja kortin yllä luki ”Shania Angelica Simmons, toivon sinulle hyvää syntymäpäivää kaikesta huolimatta.” Ja tekstin jälkeen oli lahjanauhaan kääritty sydänhymiö!

Angel: Menin tietysti uteliaisuuttani kurkistamaan Simonin profiilia, ja siellä olikin valtava määrä uusia kuvia Simonista vahvassa meikissä. Kuvat oli postattu päivälleen viikko sitten, eli kuvissa Simon oli halloweenia juhlimassa!

Angel: Kuvatekstissä Simon kiitteli halloween-kuvauksista uutta ystäväänsä, ”lahjakasta” mademoiselle Aimi Botania!

Angel: Kuka helvetin Aimi?! Olisin luullut mieheksi moista nimeä, ellei täsmennyksenä lukisi sana mademoiselle!

 

Angel: Bongasin pian myös kuvan, jossa oli Simonin lisäksi tämä japanilaisen ja alaikäisen näköinen hyvin lyhyt ja hyvin tyylitön nainen, jonka Simon mainitsi. Kuvassa oli myös Stardust-niminen hevonen, joka oli Simonin kirjoittaman kuvatekstin mukaan lainassa Trolliwoodin Five Hooves -nimiseltä tallilta.

 

Angel: Meinasin räjähtää kun näin, mitä kuvan yhteyteen oli kirjoitettu!

Angel: Siis tuo MITÄTÖN hädin tuskin täysi-ikäinen nainen on kirjoittanut kuvaan: ”Olet niin lahjakas ja luonnollinen poseeraaja! Ja vielä niin hyvää seuraa! Mikseivät kaikki miehet voi olla samanlaisia kuin sinä? Oih, dekadentti Prinssi Uljas, I’m in laaaav! Hihih!” Ja tekstin perässä on sydänhymiö!!!

Angel: Minulla on näköjään paljonkin tunteita Simonia kohtaan, sillä enhän muuten olisi reagoinut noin.. Uskomatonta, että mies oli ollut Suomessa koko tuon ajan ja minä luulin saaneeni synttärikortin Pariisista! Ja sen sijaan, että hän olisi voinut ilmoittaa minulle Suomessa olostaan, hän keikaroi moisen tärkeän näköisen pissiksen seurassa, jolla oli miehen nimi! Ja tämä saakelin sakkoliha vielä kehtasi lirkutella Simonille JULKISESTI kuvan yhteydessä! "I'm in laaaav!" YÄK! Vaikka minua ärsytti aivan järjettömän paljon, kurkistin kuitenkin tuoreimpia kuvia Simonista, jotka oli otettu 4.11. eli toissapäivänä. Ne olivat ikään kuin romanttisia selfieitä.

Angel: Katsoin tarkkaan Simonin kuvia ja panin merkille, että hänen hiuksensa olivat kasvaneet todella paljon ja sen lisäksi hänellä näkyi jotakin sotkua rinnassaan!

Angel: Onko se komistus niin tyhmä tämän kaiken lisäksi, että on otattanut tatuoinnin rintaansa?! Pilaa komean ulkonäkönsä moisilla, jos se tatuointi on!

Angel: Keskityin Simonin kuviin niin intensiivisesti, etten huomannut Connorin seisovan yhtäkkiä vieressäni! Ja TIETYSTI hän ehti nähdä Simonin kuvat, vaikka yritin pikaisesti sulkea läppärini.

Connor: Vai että komistus pilaa itsensä! Onko tuo se sama jätkä?! Se Pariisin pelle?! HÄ?! VASTAA kun sinulta kysytään!!!
Angel: Minä... Miten sinä siihen tupsahdit? Enkö nimenomaan pyytänyt, ettet seuraisi perässäni?!
Connor: Älä saatana korota ääntäsi MIEHELLE! Saatika VALITULLE! Jaahas, jaahas, kyllä minä nyt ymmärrän, miksei neitiä saanut seurata! Tulit perkele kuolaamaan sen "etelän säätösi" kuvia! Ja hyi helvetti mikä jätkä! Joku saatanan transvestiitti!
Angel: Connor, lopeta!
Connor: Kyllä tuon näköisen muka-taiteilijan ei ulkonäköään tarvitse pilata kun valmiiksi näyttää äijä siltä, kuin olisi Antonio Vivaldin ja Michael Jacksonin homostelun seurausta!

 

Angel: En ikipäivänä olisi voinut kuvitella, mikä saippuaooppera juhlista kehkeytyisi! Connorin sanat loukkasivat niin pahasti, että tunsin kirjaimellisesti fyysisen vihlaisun rinnassani, kun hän haukkui Simonia niin! Suoraan sanoen minä vähän pelkäsin humalaista Connoria, muuten olisin sanonut takaisin varsin napakasti tai peräti iskenyt turpaan, kerran meininki jo oli kuten Kauniissa ja Rohkeissa! Tai "Rottosissa" kuten Paige sanoo. Connorin jatkaessa mesoamistaan ja minun yrittäessäni puolustella Simonin kuvien katselua, tapahtui jotakin outoa. Joyn huoneesta hänen kuolemansa jälkeen vastaan ottamani kukat ja pinkki maljakko sinkosivat pöydältäni Connoria päähän! Kun mies kääntyi, hän näki vaan maljakon kukkineen lattialla.

Connor: Vai Pariisin elegantti... AUTS!!! Mikä saatana SE oli??!!
Angel: Öh... Tuo kukkamaljakko putosi pöydältä...
Connor: Ai PUTOSI pöydältä?! Kävi vaan pudotessaan kalauttamassa minua ohimoon! Hah! Mikä se OIKEASTI oli?! VASTAA JUMALAUTA NAINEN!!!

Angel: Heti perään tapahtui lisää outoja asioita. Kaksi synttärikorttiani irtosi seinältä äänekkäästi, ihan kuin ne olisi repäisty irti. Toinen korteista oli mallikollegoiltani saama kortti, johon Joyn nimen oli joku piruuttaan kirjoittanut. Toinen taas oli se mystinen jättikortti, jonka luulin tulleen Simonilta, mutta Elsahan sanoi sen vaan ilmestyneen korttipinoon. Katsoimme yhdessä Connorin kanssa pudonneita kortteja epäuskoisina.

Connor: No mitä helvettiä TUO nyt sitten oli?!
Angel: Kun minä en tiedä!

Angel: Silloin Helvetti pääsi valloilleen ja kortit lehahtivat lentoon! Jättikortti syöksyi ilmassa keskellä huonettani kohti Connorin kurkkua, ihan kuin olisi yrittänyt viiltää sitä! Toinen kortti seurasi miltei samassa linjassa jättikortin perässä ja Connor kiljui torjuen samalla käsillään kimppuun hyökkääviä synttärikortteja! Dear Diary, usko minua, tämä kaikki tapahtui oikeasti.

Connor: Iiiiiiik!!! Pysähtykää! Angel tee jotakin!
Angel: MITÄ muka?!
Connor: Lopeta se!

 

Angel: Connor lähti juoksemaan sellaisella ryminällä ulos huoneestani, että harvoin näkee ihmisen pakenevan oikeasti kuin henkensä edestä. Hän hätisteli kortteja kimpustaan mennessään.

Connor: Pahat kortit! Älkää satuttako minua! Minä menen! Anteeksi Angel kaikki mitä sanoin! En tiennyt voimistasi!
Angel: Mistä voimistani?! MINÄ en tee tätä, sen tekee joku muu!

 

Angel: Dear Diary, minun on pakko myöntää, että olin kiitollinen sillä hetkellä tuolle vierailijalle Rajamaailmasta, joka hääti Connorin kimpustani, sillä miesystäväni oli ollut ihan kauhea minua kohtaan! Sillä hetkellä aloin hiljalleen tajuta, mitä asuntolassa oikein saattoi olla meneillään. Kaikki ne sekoilevat sähkölaitteet; aaveethan saavat aikaan häiriöitä sähkölaitteissa. Ja se nimetön jättikortti, jossa luki muunmuassa "Forever" ja oli mallitoimiston nimikin. Ja etenkin se työkavereiden kortti... Siihen oli luultavasti kirjoittanut Joy ihan itse nimensä! Hänen henkensä siis. Palatessani alakertaan, katsoin juopottelevia naisia olohuoneessa ja pohdin jättikortin merkitystä. Vasta sillä sekunnilla se iski tajuntaani: Joyhan teki itsemurhan! Ja kaikki itsemurhan tehneet päätyivät ikuisiksi ajoiksi Rajamaailmaan! En ollut muistanut koko asiaa! Se selitti sanan "Forever" jättikortissa. Ja ne pinkit kukat pinkissä maljakossa, jotka jo syntymäpäivänäni ilmestyivät kahvipöytään ja nyt satuttivat Connoria, nehän olivat aiemmin Joyn! Joy siis oli Rajamaailmassa ja siellä mahtoi olla jotakin kamalaa tekeillä, koska hän tarvitsi juuri MINUN apuani! Mutta Vikun vaimo Joanna liittyi juttuun myös jollakin tavalla, enkä keksinyt MITÄÄN selitystä sille!

Elsa: No tuleehan se Angeliki sieltä. Connori melekeen pyöri äskön alas ne portahat!
Michelle: No oli selvästi kännissä kuin käki kun sillä tavalla kompuroi! Niin olen muuten minäkin! Ihan käki! Kukkuu!

 

Angel: Palatessani keittiöön kaikki juhlien miehet istuivat saman pöydän ääressä. Connor näytti katuvaiselta, Viku höpötti kännissä mitä lie, Simo nauraa rätkätti kuin mitään tappelua ei olisi ollutkaan ja Gunnar hörötti rahvaanomaisesti ja puristeli sylissään istuvan Aidan rintoja todella vulgääristi.

Simo: Sori Angeli se mun ja Elsan pikku kina!
Angel: Heheh... Eei se mitään...
Connor: Oi rakas kultani, anteeksi että mesosin kännissä turhasta.
Angel: No sovitaan, että unohdetaan se episodi yläkerrassa.
Saga: Angel-tätii!

Angel: Connor pyysi minut syliinsä istumaan ja minähän menin. Gunnar onnistui heti ärsyttämään jutuillaan. Toki olin hänen kanssaan samaa mieltä keskustelun naisesta!

Gunnar: Hei, arvatkaa mitä? En olisi ikinä uskonut, mutta Simonilla taitaa olla tyttöystävä! Oli postannut someen kuvan jostain japanilaisen näköisestä isonenäisestä kääpiöstä! Ja nimi on Aimi Botan, joka ei voisi enempää kuulostaa kasvilta! Onkohan Simon nyt erehtynyt luulemaan naista kasviksi? Ilmankos on ihastunut! Kiähhähhää!
Aida: Senkin tissien kopeloija! Et saa haukkua japanilaisia naisia! Mutta jatka vaan kopelointia, olen sen verran hiprakassa, ettei haittaa, hihii!
Gunnar: No eiväthän kaikki japanilaisnaiset voi olla tuollaisia kaunottaria kuin sinä, Aidaseni! Sehän olisi sula mahdottomuus!
Shannon: Hei olisikos se nyt sula mahdottomuus, että joku jaksaisi laittaa jotain muuta musiikkia? Tuo Ressun biisi Älä mee ei sovi yhtään tähän menoon!
Ciara: Joo mää voin laittaa jotaki menevämpää musaa kerran täsä seison! Tää oli Joyn lempikappale, tuli vain mielehen.

Angel: Muistelin siinä, että kyseinen kappale oli pelästyttänyt meidät tasan viikko sitten, kun Elsa toi Joyn huoneen mankan keittiöön. Joy yritti siis koko ajan kommunikoida kanssani, koska oli taatusti kuullut teoistani Rajamaailmassa. Ciara meni vaihtamaan radiokanavaa ja silloin Gunnar kehtasi pieraista niin lujaa, että Ressun ääni peittyi!

Gunnar: Oho! Tulipahan kunnon hajupommi! Musiikista tulikin mieleen, että Vic etsii nyt uutta basistia, vihdoin viimein nyt melkein puolentoista vuoden jälkeen. Toivottavasti löytyy joku hyvä tällä kertaa. Tai edes sellainen, joka osaa soittaa bassoa edes alustavasti, ettei minun tarvitse ihan kaikkea opettaa, niin kuin piti ERÄÄLLE! Hähhähää!
Angel: Hyi helvetti kuinka rahvaanomainen osaat olla! Pitelisin nyt nenääni, ellei nenäkoruni satuttaisi jos nenää puristaa! Ja kehtaat rehvastella IHAN KAIKELLA ja jaksat mollata itseäsi fiksumpia ihmisiä alituiseen, koska tyhmillä on todistetusti kova pätemisen tarve!
Aida: Hyh mikä haju!
Gunnar: Ryähhähhähhää! Voi neitojen herkkiä neniä. Oletkos Shania kuullut sellaista, että kulttiin hakeutuvilla on joku hyväksikäytetyksi tulemisen tarve? Eli toisin sanoen et saanut rikkaruohomaisterilta munaa! Kjääähhähhähhähhää! Olisit varmasti ollut hitti viime vuonna Vicin bileissä jos olisit tajunnut pukeutua rehuksi niin kuin Paige nyt! Ryähhähähää!
Viku: Hahhaa!
Ciara: Mitä te ny sielä haukutta toisianne? Emmää saa toimihin tätä ratiua! Joka kanavalla tulee muka yks ja sama laulu!?

"Hei älä mee, tai vi'et multa kaikee'e'en. Ilman suaa, elää en enää vooi. Älä meeeh! Tai vi'et multa kaikee'e'en. Ethän mee'ee''e'e'ee'ee, sä et jättää mua saa'aa! Et jättää mua saa'aa'aa'a'a'aa..."

Ciara: Ei tästä tuu paskaakaan ko tämä "Älä mee" soi oikiasti KAIKILLA kanavilla!!!
Simo: No lyö kii koko toosa!
Connor: Kultani, kuten huomaat, en hermostunut noista puheista, jotka liittyivät siihen Simon-mieheen. Ymmärrän, että se mitä teillä oli, on historiaa. Näen kyllä kuinka Gunnar provosoi sinua vaan jutuillaan.
Angel: No hyvä! Gunnar hei, sinä et tiedä Galagarin Lapset -seurakunnastamme mitään, joten lopeta ennen kuin edes aloitat!
Gunnar: Aida hei, taitavat olla täysin tärähtäneitä koko sakki! Vai oikein seurakunta, heehhehee! Kylläpäs Shania taas suutahti, niin että taisinpa sohaista ampiaispesää. Hei, siitäpä tulikin mieleeni ihan hulvaton juttu! Ei ole kukaan tainnut sohia Shanian pesää kunnolla vähään aikaan ennen Connoria, häähhähää! Ajatella, että jokin aika sitten sitä sohi puoli Dollywoodia! Heehhehehhee! Ja sitä ennen Shaniaa taas pidettiin niiiin pihtarina, että Shaniaa itseäänkin hävetti kun piti siitä radiossa kuuluttaa! Ei saanut kuulkaas kukaan sohaista neitiä, joka ehti täyttää 24 vuotta kunnes antoi tehdä reiän ampiaispesäänsä, ja senkin teki kuuluisa sarjamurhaaja, eehhehhehee! Kas, kun ei teloitusveitsellään! RYÄHHÄHHÄÄ!!! Kuolen kohta nokkeluuteeni!

 

 

Angel: Aida suuttui ukolleen kunnolla ja huusi korvan juuressa, että saisi vähän varoa mitä suustaan päästelee, ja ettei kyse sitä paitsi ollut mistään radiosta, vaan keikalla ravintolan takahuoneessa olin puhunut neitsyydestäni vahingossa päälle jääneeseen mikrofoniin. Onneksi Connor vaan katsoi Gunnaria murhaavasti, eikä lähtenyt mukaan provosoitumaan. Olisi tehnyt niin kovasti mieleni sanoa Gunnarille suorat sanat, ja mitähän mokoma moukka sanoisi siitä, jos tietäisi, että olen yksi niistä harvoista ihmisistä maailmassa, jolle on kerrottu Rajamaailmassa koko universumin synty?! Mutta Oraakkeli kielsi kertomasta muinaisesta Valon ja Varjon taistelusta, jonka seurauksena Valo loi galaksit aurinkokuntineen voittonsa merkkinä ja hävinnyt Varjo puolestaan Rajamaailman kaikkine kauheuksineen. Minulla pyörivät nuo Rajamaailman asiat ja asuntolan aave mielessä, etten ensi alkuun tajunnut, että Aida ja Gunnar olivat lähdössä huoneeseensa, eli pois juhlista!

Gunnar: Saako kysyä, kuka arvon seurakunnassanne on pastori? Hehheh...
Aida: Nyt et kysele mitään tyhmiä tai köytän sinut sänkyyn kohta tällä kettingillä! Eikä heillä ole mitään pastoria.

 

Gunnar: Huh! Olenpa minä aika humalassa kun ihan jalat meinaa lähteä alta kun nousee! Oi idän lahjani, tartu käteeni, niin kannan sinut yläkertaan!
Aida: Hah! Sinä olet orjani tasan niin pitkään kuin haluan! Orjia ei pidellä kädestä!

 

Gunnar: Entä jos tartunkin hennon ja norsunluun valkean kätesi sijaan tähän hurjaan miekkaani? Katkaisen ketjun ja otan SINUT orjattarekseni! Olenhan sentään hurja merirosvo!
Aida: Saat toki tarttua hurjaan miekkaasi, mutta et tuohon muovihärveliin, vaan johonkin elävään. Ja vasta huoneessamme, tsihih!

 

Angel: Oi Dear Diary, minun kävi Vikua niin sääliksi, kun kuuntelin sivukorvalla hänen lausahduksiaan.

Viku: Voi tuota nuorta lempeä... Toinen pari on lähdössä villeiltä kuulostaviin petipuuhiin ja eiköhän tuo meidän Connorkin minun ikäisenä löydä tuollaisen nuoren ja kauniin pornomallin! Siinä sitä saa pidellä sylissään ja varmasti antaa naida vaikka aamuun asti. Toista se on minulla ja emännällä! Ei ole vaimolta herunut sängyssä enää yhdeksään vuoteen... Vai olikos se kolmeentoista...?
Angel: Kulta, pitäisikö meidänkin hipelöidä toisiamme jossakin muualla kuin keskellä keittiötä?! Harmittaa Vikun puolestakin ja mitä tytötkin tästä mahtavat ajatella?
Connor: Saga ja Minako katsovat vaan, että nyt on täti vuorostaan Connor-sedän sylissä kutkuteltavana.

Angel: Aida kävi kysymässä Ciaralta, josko tämä katsoisi lasten perään jonkin aikaa.

Aida: Kuulkaahan pikku kullat, Aida-täti ja Gunnar-setä menevät vähän lepäämään tuonne ylös huoneeseemme ja Shan...gel-täti lepää puolestaan Connor-sedän sylissä, niin Ciara vahtii teitä hetken aikaa.
Saga: Minä haluan nukkua taas Angel-tädin sängyssä!
Aida: Sinä saat nukkua siellä ja pikkusiskosi nukkuu meidän huoneessamme. Angel-täti tuo teidät sitten yläkertaan kun on pikku keijujen ja vampyyrien nukkumaanmenoaika.

 

Angel: Ja niin Gunnar kantoi seireeninsä sänkyhommiin.

Aida: Tsihii! Katsokin, ettet pudota minua merirosvo-orjani!
Gunnar: Kyllä varmasti pudotan! Sänkyyn niin että mätkähdät sinne pyrstöinesi kuin ongittu lohi rannalle! Hähää! Mutta mikään lahna sinä et sentään ole, niin kuin varmasti joku muu! Hähäh!
Saga: Hei hei!

 

Saga: Jee! Minako katso, nyt meitä hoitaa tosi, tosi iso hämähämä...kki?
Minako: Hämäkäk!
Ciara: Voi ettäkö te ootte sulosia kakaroita!

 

Angel: Nyt kun tiesin, että Ciara leikkisi tyttöjen kanssa etäämmällä eikä Gunnarin kuittailuja enää tarvinnut kuunnella, annoin suorastaan palaa Connorin kanssa! Touhumme meni ehkä hieman liian intiimiksi, sillä Elsa ryntäsi olohuoneesta asti valittamaan.

Viku: Katso nyt perkele vie tuota pariskuntaa! Jos kotona emäntä antaisi tehdä noin... No silloin hän olisi jonkun toisen emäntä, hahhaa!
Simo: Oli hyvä vitsi! Kyllä meillä Elsa antaa ja me pannahan varsinki sillon ko ollahan riielty. Eli aika usiasti... Mutta Viku, se on kahto tuo avioliitto semmonen homma, joka sen romantiikan tuhuaa.
Elsa: Simo! Mitä helevettiä sää täälä selostat meijän sänkyhommia?! Ja Connor ja Angel, lopettakaa HETI tuo törkiä lääppiminen!
Angel: Anteeksi, kyllähän me... Tsihih!  

Angel: Menin sitten kiltimpään asentoon Connorin syliin ja vähän pussailimme vain. Se ihmeen Minna tuli yhtäkkiä keittiöön hakemaan skumppaa ja alkoi sättiä Vikua! Naisen puheista pystyi päättelemään, että heillä oli ollut jotakin sutinaa joskus. Oh Dear Diary, juhlat todella olivat yhtä saippuaoopperaa!

Minna: Että sinä kehtaat puhua täällä moisia juttuja! Koko kansan kuullen vieläpä!
Viku: No äläs nyt viitsi, kyllä näin poikien kesken aina jutellaan naisasioitamme.

 

Angel: Kuinkahan mones kerta sille illalle oli, että menin tolaltani?! Se Minna alkoi suorastaan huutaa Vikulle todella henkilökohtaisia asioita, joten kysyin lopultakin hiljaa Connorilta, mikä Minnan suhde Vikuun oikein oli ja kuka koko Minna ylipäätään oli. Miesystäväni vastaus järkytti minua.

Minna: Ja muka pihdannut olen ja ties mitä paskaa täällä selitit! Vitun idiootti! Sinä se olet meistä se pihtari!
Viku: No sille ei mitään voi, että olen esteetikko! Ja sinulla kun tuo takamus on viime vuosina levinnyt niin, että olet kuin joulukinkku ilman vaatteita!
Angel: Siis ihan kamalaa tuo heidän huutonsa, minkä takia he puhuvat kuin olisivat naimisissa ja kuka tuo Minna oikeastaan on?
Connor: Öö...? No hehän OVAT naimisissa... Mitä tarkoitat sillä, että "kuka" Minna on? Minä tunnen hänet vuosien takaa hyvinkin koska hän on valokuvaajamme vaimo ja aina mukana tällaisilla kekkereillä. En osaa muuta vastata, kuin että Vikun vaimon lisäksi hän on ammatiltaan joku IT-alan asiantuntija ja johtotehtävissä.

Angel: Sanoin Connorille, että minun oli käytävä pikaisesti huoneessani ja nousin hänen sylistään pää ihan sekaisin vilkuillen Minnaa, joka istuutui pöytään, otti pullon käteensä ja jatkoi kinaamista Vik... aviomiehensä kanssa. Joanna siis EI OLLUTKAAN Vikun vaimo vaan tuo Minna! Se selitti paljon! Olin ihmetellyt kovasti, miksi kaikki vieraat halasivat Minnaa ja olivat ihan tohkeissaan hänen tulostaan, mutta Joanna jätettiin vaille huomiota kokonaan! Viku oli vielä ennen vaimonsa tuloa sanonut emäntänsä pukeutuvan yleensä joksikin hirviöksi ja sitten kun Viku ilmoitti vaimon saapuvan, ovesta astui hirviömorsiameksi pukeutunut Joanna! Mutta KUKA hän sitten oli? Ja nyt kun tiesin, ettei hän ollutkaan se Vikun kertoma "omanlaisensa hullu", ne Joannan puheet pistivät minut miettimään asioita juurta jaksain. Nainenhan oli puhunut ihan outoja! Minna ja Shannon istuivat nyt pöydässä vierekkäin; kaksi pinkkiä pantteria ja toinen haukkui miestään minkä ehti ja toinen kuunteli ääneti. 

 

Angel: Säntäsin ystävieni Ciaran, Paigen ja Tianan luo. Michelle Brandt hoippui umpikännissä päätään pidellen.

Angel: Ciara! Sinähän tulit huoneestasi juhliin ihan viimeisenä! Tuliko siellä käytävällä vastaan se Joanna, joka oli pukeutunut hirviömorsiameksi?!
Ciara: Ööh... Emmää kyllä ketään nähänny. Misä täälä semmonen on?
Michelle: Huh että toimitusjohtaja voikin olla nääin humalassa! Ihan päästä heittää ja kaikki pyörii...
Saga: Angel-täti! Se tosi nätti nainen on tuolla yläkerrassa! 

 

Angel: Menin Paigen ja Tianan luo kyselemään.

Angel: Huomasitteko, milloin se hirviömorsiameksi pukeutunut nainen lähti? Tai oletteko nähneet häntä vähään aikaan?!
Paige: Nii kuka? Oliko täälä semmonenki?! En mää ainakaan nähänny koko akkaa!
Angel: Hän oli se, jolla oli se samanlainen naamari kuin sinulla, Tiana. Ja toinen käsi oli luurangon käsi!

  

Tiana: Jos täällä ois ollut joku jolla tämä sama kutittava ja hiostava naamari, olisin kyllä huomannut! Kuka olis sellanen, joka varmana olis nähnyt sen... 

 

Angel: Kerroin, että Joanna tuli juhliin samalla oven avauksella Minnan kanssa ja että Viku ja Simo olivat ensimmäisinä vastassa. Paige kävi puolestani keittiössä kyselemässä, koska olin sanonut Connorille meneväni huoneessani käymään.

Paige: Mää kävin kysyhyn Minnalta, ni se sano tullehensa aivan yksin juhulihin. Ja Viku ja Simo oli menny Minnaa vastahan eikä sen lähelläkään ollu näkynny mitään morsiammeks pukeutuneita hirviöitä. Mistä Angel sää nyt puhut?

 

Angel: Olin täysin tyrmistynyt, jälleen kerran! Vaikutti siltä, että kukaan muu kuin minä ei ollut nähnyt koko Joannaa! Sitten vasta tajusin, mitä kummityttöni hetki sitten oli sanonut ja menin lasten luo.

Angel: Kuule Saga, mitä sinä tarkoitit sillä tosi nätillä naisella?
Saga: Niin, että se nainen on yläkerrassa. Sehän oli meidän huoneessakin kun laitettiin nämä keijusiivet.
Angel: Oli meidän huoneessa...? No eihän siellä ollut muita kuin sinä ja minä!
Saga: Oli se! Sillä on ihana hääpuku päällä ja se oli siellä ilman sitä naamajuttua, niin se oli tosi nätti. Angel-täti, sinä valitit jostain kylmästä tuulesta juuri silloin kun se nainen nousi siitä tuolista ja lähti huoneesta. Se on nytkin yläkerrassa ihan yksin.

Angel: Voi tavaton, Rajamaailman vierailijat ilmestyvät usein niille, jotka ovat aiemminkin olleet yhteydessä Rajamaailmaan. Mutta toinen ihmisryhmä, jotka saattavat nähdä henkiolentoja, ovat pikkulapset! Saga oli nähnyt Joannan. Eli sen lisäksi, että Joy oli nyt läsnä asuntolassa, oli siellä toinenkin aave! Vasta silloin muistinkin, että olin seurannut Joannaa Joyn vanhaan huoneeseen ja huone oli ollut kuitenkin tyhjä. Mutta miten tämä mystinen Joanna ja Joy liittyivät toisiinsa? Siitä minun oli otettava pian selvää. Tiana otti naamarinsa viimein pois, sillä se oli hiostanut koko illan.

Tiana: Huh, että helpotti!
Angel: Juuri samaa sarjaa se Joannan naamari oli, mutta se oli ikään kuin vampyyrin kasvot.
Paige: Joo semmosta Joannaa me muut ei kyllä täälä nähty... Mutta jotaki tuttua siinä nimesä on... Ootappa ko mää mietin...

 

Angel: Miltei pudotin Tianan naamarin, kun Paige muisti, mistä Joannan nimi oli tuttu!

Paige: Hei ny mää muistan! Joannahan oli Joyn oikee nimi!
Angel: Jeskamandeer! Minun täytyy rientää yläkertaan! Pysykää te täällä! Te KAIKKI!
Tiana: Ja Angel on meistä se ainoa, joka ei oo kännissä, hah! Puhuu ihan höpöjä.

 

Angel: Kiirehtiessäni yläkertaan mietin sitä, että minähän en koskaan tiennyt Joyn oikeaa nimeä ja lopulta oletin hänen ristimänimensä olevan Joy. Mutta mitä ihmettä oikein oli meneillään? Miksi KAKSI aavetta ja molemmilla oli vieläpä sattumalta sama nimi?! Kun lähestyin Joyn vanhaa huonetta, kuulin musiikin alkavan soida. Kappale oli mikäs muukaan kuin Ressu Redfordin Älä mee, eli Joyn lempibiisi. Minulle ikään kuin viestittiin sillä hetkellä, että minun tulisi kuunnella laulun sanoja. Huoneessa Sandran kuva oli takaisin seinällä, ne minun kaksi synttärikorttiani jotka irtosivat seinältäni ja hätistivät Connorin huoneestani olivat siellä myös, samoin pinkki maljakko kukkineen! Mutta siellä oli myös sen toisen aaveen, eli hirviömorsian-Joannan kuihtunut morsiuskimppu! Seisoin äimän käkenä tavaroita tuijottaen ja kuuntelin kappaleen alkua.

"Laulan sulle tämän laulun, oo mun ystävä ja kuule, vaikka sua mä liioin kuunnellutkaan en. Nyt vasta huomaan kuinka sua mä tarvitsen, anna mun jatkaa.
Laulan sulle tämän laulun, vasta ensimmäistä kertaa, mut mä toivon, ettei tää oo viimeinen. Sua laiminlöin ja koskaan ymmärtänyt en, kun sydän itkee."

 

Angel: Kappaleen sanat kyllä kuvasivat hyvin välejäni Joyn kanssa ja hän selkeästi pyysi apuani ja pahoitteli, miten oli minua kohdellut.

Angel: MITÄ tarkalleen ottaen haluatte minusta ja miksi teitä on kaksi?!

Angel: Pelästyin kun katsoin taakseni ja Joyn vanha nimikyltti ilmestyi seinälle.

Angel: Hui! Lakkaa säikyttelemästä tuolla tavalla, kyllä minä tiedän, että se olet sinä, Joy! Mutta kuka Joanna on?! JOS kuulet ääneni tai JOS olet tälläkin hetkellä paikalla, voitko ilmestyä minulle?!

Angel: Heti kun olin kutsunut Joannaa, hän seisoi edessäni.

Angel: No niin, siinähän sinä olet! Minä tiedän, että sinä olet henkiolento!
Joanna: Shania, kuuntele: Sinun täytyy auttaa minua, muuten jään Rajamaailmaan ikuisesti!
Angel: Siis mistä ihmeestä nyt on kyse?! Kuka sinä edes olet? Tapasitko Joyn Rajamaailmassa ja onko teillä jokin yhteinen ongelma? Mutta ainoastaan sinä teistä kahdesta pystyt materialisoitumaan minulle? Joy on yrittänyt ottaa yhteyttä muilla keinoilla.
Joanna: Shania, minä en voi sääntöjen mukaan puhua paljoa ja aikani täällä hupenee koko ajan. Etkö tunnista ääntäni enää?

 

Angel: Dear Diary, kuinkahan mones kerta se TAAS kerran sinä iltana oli, kun meinasin sydärin saada! Joanna kertoi, ettei saisi ottaa naamaria kasvoiltaan, mutta hänen oli pakko, koska en kuulemma ymmärtänyt häntä. Joten niin Joanna otti naamarin pois ja... HÄN OLI JOY!!!

Joy: Tunnistatko sitten tätä hymyä?

Angel: Olin ollut ihan hakoteillä, aaveita ei ollutkaan kaksi, vaan se oli yksi ja sama ihminen, eli Joy! Kovin moni asia kävi järkeen sillä hetkellä. Etenkin se, että Joannan puhe oli kuulostanut jotenkin tutulta, muttei kuitenkaan täysin. Muistin vasta silloin, että Caitlinkin puhui Rajamaailmassa kirjakieltä! Kuinka olisin voinut tunnistaa Joyn puheesta kuka hän oli, koska vahva kokkolan murre puuttui?!

Angel: Joy...? Se olet kaiken aikaa ollut sinä! Jääkaappi hajosi viikko sitten keskellä yötä, kun vuorokausi vaihtui halloweeniksi! Ja nyt kun on Suomen pyhäinpäivä, sinä kykenet jälleen ottamaan yhteyttä todella voimakkaasti ja jopa materialisoitumaan minulle. Myös kummityttöni näki sinut! Hei nyt minä tajuan mitä tarkoitit sillä, ettet voisi viipyä kauan! Ja mitä tarkoitit sanoilla:"Minä tarvitsen lisää energiaa. Pahoittelen jo etukäteen. Muuten en voi puhua kanssasi." Istuit lähellä sitä suurta valotaulua, jotta sait siitä energiaa. Mutta se ei riittänyt, eihän? Näin kun jouduit koskettamaan valotaulua, jonka jälkeen se pimeni, eli otit siitä kaiken mahdollisen virran itseesi! Ja kun sanoit että tulet paikasta, jossa olen tunnettu ja nimenomaan nimellä Shania, luulin sinun puhuvan Dollywoodista, josta olen kotoisin. Puhuitkin Rajamaailmasta!
Joy: Juuri niin. Voitko auttaa minua?

Angel: Nyt ymmärsin senkin, miksi hirviömorsian vaikutti tuohtuneen minulle, kun naureskelin, ettei hänen asunsa sopinut yhteen miehensä asun kanssa. Luulin häntä Vikun vaimoksi silloin! Ja Joy oli tunnetusti lesbo! Mietin, ettei mikään ihmekään, että Joy heitti tyttöystävänsä valokuvan seinältä lattialle niin, että pelästyin! Silläkin hän yritti vaan kertoa minulle, kuka oli. Joy oli joutunut laittamaan naamarin pian takaisin, sillä Rajamaailman säännöt eivät olisi antaneet hänelle edes lupaa paljastaa kasvojaan. Minä, jota Rajamaailmassa pidettiin suurena sankarina olin niin tyhmä, etten tajunnut noin helppoja vihjeitä! Joy joutui lähes rautalangasta minulle vääntämään kuka oli! Verrattuna vihjeisiin, joita sain Caitlinin ollessa Rajamaailmassa, Joyn vihjeet olivat olleet alusta asti kuin Kokkolalehteä olisi lukenut!

Joy: Voitko auttaa minua?
Angel: Ja minkähän takia edes haluaisin?! Sinä miltei aiheutit Darian kuoleman annostelemalla hänelle liikaa huumeita! Onneksi hän EI kuollut, eli turhaan riistit oman henkesi ja päädyit ikuisuudeksi Rajamaailmaan!
Joy: Minä katoan! Minä palaan takaisin sinne nyt! Auta minua! Se en ollut minä! En tehnyt sitä Darialle! Varo häntä, joka on pantteri...

Angel: Ja niin Joyn hahmo katosi pikku hiljaa edestäni. Hän palasi Rajamaailmaan. Samalla hetkellä hänen "perintönään" ottamani kukat pöydältä katosivat, niin myös kaksi synttärikorttiani. Löysin ne myöhemmin omasta huoneestani tismalleen niiltä paikoilta, missä ne olivat olleetkin. Huoneeseen jäi ainoastaan hirviömorsian-asun kuihtunut morsiuskimppu. Lyyhistyin epätoivon vallassa lattialle. Olin kiitollinen siitä, että Joy hääti Connorin huoneestani aiemmin illalla. Ja JOS Joy ei todellakaan tehnyt Darialle mitään pahaa??!! En löytänyt juhlista kuin kaksi pantteria, jota Joy pyysi varomaan: Vikun vaimon Minnan sekä Shannonin. Sen täytyi siis olla Shannon, joka asui kanssamme saman katon alla! Pitelin täysin kiihdyksissäni morsiuskimppua ja koin kaikki tunteet laidasta laitaan; niin säälin, katumuksen, järkytyksen, lohduttomuuden, epäuskon ja ennen kaikkea avuttomuuden.

Angel: Voi Joy... Mitä minun pitäisi oikein tehdä?! Minä en tiedä, kuinka itsemurhan tehneet pääsisivät pois Rajamaailmasta! En ole koskaan kuullut, että sellaista olisi tapahtunut koko maailmankaikkeuden aikana!

 

Angel Diaries jatkuu...

Tarinassa mukana: Marianne & Simon ja Aimi
Mariannen Gunnar vierailulla
Ninnin Monster High Dracula=Simo Turpeenoja, Defa Lucy Masquerade=Joanna, Animal Lovin' Barbie=Minna, pieni kopionukke vampyyri=Minako naamiaisasussa