Osa 167 Ihmissusijahti, Ylläksen mahti ja sitten vielä Lahti!

Toukokuun puolivälissä Shanian ystävä Sadie on todellakin onnistunut löytämään Luna Lupuksen osoitteen! Nainen, vai pitäisikö Lunaa kutsua otukseksi, asuu Pupulikaupungissa Camnerinpolun uusissa rivitaloissa ihan lähellä Kartano Camneria. Monica Wolfista ei löytynyt mitään tietoja, mutta Shaniahan on vaan kuullut toisesta ihmissudesta puhuttavan nimellä, eikä tiedä sen kirjoitusasua. Etunimihän ei ole Monica, vaan Moon-Ica.

18.5. on lauantai ja Shania on Isaacin kanssa Camnerinpolku 4:ssä vakoilupuuhissa.

Isaac: Olemme pyörineet täällä jo monta tuntia ja tuijottaneet Lunan asuntoa. Ehkä hän ei ilmesty tällä kertaa, pakko kai tulla huomenna uudestaan. Silloin on se täysikuukin.
Shania: Hitto! Kun vaan olisimme saaneet varmistuksen, että kyseinen asunto todellakin on sen Lunan, jota etsimme. Ja missä välissä me huomenna ehdimme tänne hiipparoimaan?! Lähden tyttöjen kanssa Lahteen!

Juuri kun Shania ja Isaac ovat lähdössä pois, ilmestyy Luna Lupus jonkun vaalean naisen kanssa asunnostaan talon pihalle.

Shania: Isaac! Siinä hän nyt on!
Isaac: Kumpi noista?
Shania: Tuo oikean puoleinen punapää. 
Isaac: No huh, mikä sulotar! Ei ihmekään, että siskosi Sonja ja silloinen poikaystäväsikin hullaantuivat hänestä.
Shania: Suu kiinni nyt! Tuo nainen on peto! Pelottava saalistaja. Ja tuo toinen nainen on luultavasti se Monica, jonka kohtasin Rajamaailmassa suden hahmossa.

Luna ja oletettu Moon-Ica hyvästelevät toisensa ilman mitään halauksia taikka suudelmia. Vaalea nainen lähtee astelemaan pitkin Camnerinpolkua. Isaac ja Shania tuijottavat hänen jokaista askeltaan.

Kun nainen ohittaa Shanian ja Isaacin, pelkää Shania, että nainen tunnistaa hänet.

Shania: Apua, hän saattoi ihmissutena minut Oraakkelin luo, eli jos hän nyt näkee minut, hän tekee sen, mitä silloin sanoi haluavansa!
Isaac: Eli mitä?
Shania: No syödä minut! Huh! Hän vaan vilkaisi meitä ja jatkaa matkaansa!

Sillä aikaa kun pariskunta on tuijottanut vaaleaverikköä, on heiltä jäänyt huomaamatta, miten Lunan luo on saapunut uusi vieras.

Shania: Katso! Nyt Luna on jonkun toisen blondin kanssa! 
Isaac: Ja tällä kertaa peräti käsikynkässä!  
Shania: Yritetään saada selvää, mistä he puhuvat.

Shania ja Isaac hiipivät hieman lähemmäksi. Myös Luna ystävättärineen kävelee heitä kohti. Puhe kuuluu hiljaa, mutta Shania ja Isaac kuulevat joka sanan.

Luna: Oi Moon-Ica, rakkaani. Nyt me saamme olla ikuisuuden yhdessä, koska karkasit Rajamaailmasta! Odotin sinua täällä ainakin puolitoista vuotta ja juoksentelin yksin.
Moon-Ica: Oi Luna-kulta.. Ajattele, ennen kaikkea olemme vapaita!
Luna: Niinpä, se tapahtuu taas ensi yönä, en malta odottaa!
Moon-Ica: Kuka tuo äskeinen nainen oli, jolle juttelit?
Luna: Oletko kenties mustasukkainen? Tsihih! Äh, hän on vaan naapurini Jane.
Moon-Ica: Aha. En mustasukkainen, en lainkaan! Mutta nälkäinen kyllä. Blondit maistuvat parhailta..

Shania ja Isaac tuntevat sanoinkuvaamatonta voitonriemua.

Shania: Uskomatonta! Me löysimme heidät molemmat samalla kertaa!
Isaac: Huh, kuinka sydämeni hakkasi! Hakkaa yhä! Kun se Monica sanoi blondien maistuvan parhailta, selkäpiitäni kylmäsi!
Shania: Minähän sanoin, että he ovat pelkkiä saalistajia ja me olemme heidän ravintoaan! Mitähän he muuten tarkoittivat sillä, että tänään se taas tapahtuu?
Isaac: Sitä minäkin ihmettelin. Olen seurannut kuuta ja täysikuun pitäisi olla vasta ylihuomenna. No, tiedä vaikka olisivat suunnitelleet tulevia petipuuhiaan.
Shania: Tehkööt tänä yönä mitä haluavat, me tulemme sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä takaisin ja yritämme siepata heidät! Nyt äkkiä pois täältä!

Koittaa yö ja Shania ja Isaac ovat Williamseilla. Shania ei ole yöpynyt kotonaan sen jälkeen, kun sai kuulla jonkun langettaneen kirouksen häntä vastaan, että aina nukahtaessaan hän heräisi Rajamaailmasta. Onneksi jokin Shanian kotona on noiduttu, sillä muualla hän nukkuu ihan normaalisti. Kello lähenee keskiyötä. Täysikuu tulee yllättäen esiin pilvien takaa.

Kaikki Williamsin perheen miehet ovat nukkumassa; isä Jerome sekä poikansa Aaron, Isaac ja Darrell. Naiset puolestaan tuijottavat porukalla Euroviisuja olohuoneessa. Äiti Sharonda, tyttärensä Tasha ystävänsä Nannan kanssa, sekä kaikkien poikien tyttöystävät Sinead, Shania ja Stylisha.
Seuraava viisukappale on tylsä rallatus, joten Shania päättää käydä parvekkeella hieman haukkaamassa happea. Hän astuu Aaronin ja Isaacin huoneiden välissä sijaitsevalle parvekkeelle ja meinaa saada slaagin katsoessaan taivaalle.

Shania: Isaac! Herää! Täysikuu on jo nyt tuolla!

Isaacin huoneessa alkaa melkoinen tohina ja sähellys. Unen pöpperössä housuja jalkaansa kiskova Isaac miltei kaatuu, Shania ei meinaa saada hiuksiaan ponnarille ja tavarat putoilevat ja kolisevat. Lopulta Isaac ajaa autollaan kohti Pupulikaupunkia kuin mielipuoli. Shania huutaa kyydissä, kuinka Isaac pystyi katsomaan kalenterista väärin, minä yönä on täysikuu. Lopulta pariskunta on jossakin Camnerinpolun tietämillä.

Shania: Voi helvetti! Täällä näyttää pimeällä ihan erilaiselta kuin päivänvalossa!
Isaac: Minun mielestäni ne uudet talot ovat ihan toisessa suunnassa.
Shania: No sinähän sen tiedät vallan mainiosti! Yhtä hienosti kuin sen, milloin on täysikuu!

Isaac: Voitko jo lopettaa siitä asiasta mesoamisen?! En minä mitään kalenteria katsonut, seurasin kuun kehitystä taivaalla! Shania, minne sinä nyt menet?! Odota minua!

Isaac juoksee Shanian perään ja nainen on kuin onkin löytänyt saman nurkan, jossa he aiemmin päivällä vakoilivat susiparia. Heidän onnekseen Luna ja Moon-Ica ovat ulkosalla, mutta Luojalle kiitos, ihmisinä. Kello on kahta minuuttia vaille 12. Isaac kurkistaa varovasti nurkan takaa.

Naiset ovat puheistaan päätellen erittäin innoissaan.

Luna: Kulta, kohta juoksemme vapaina!
Moon-Ica: Juostaanko kilpaa?
Luna: Niin me teemme! Ja sitten pysähdymme jonnekin Vantaa-joen varteen romanttiseen paikkaan ja naimme kuin eläimet!
Moon-Ica: Hahhahhaa! Paitsi että silloin me olemme eläimiä! Sellaisia, kuin meidän kuuluisi olla aina, ei vaan kerran kuussa.

Shaniaa vaivaa, sillä hän ei näe mitä kulman takana tapahtuu.

Shania: Isaac! Mitä ne tekevät?
Isaac: SHH! Hiljaa tai he kuulevat!
Shania: Mutta minä haluan nähdä! Ota minut reppuselkääsi!
Isaac: Shania, lopeta!

Luna: Kai söit illallisella kunnolla? En haluaisi jättää raatoja jälkeemme tänään...
Moon-Ica: Minulla kyllä on hieman nälkä... Ja ihmisten metsästäminen on hauskaa!
Luna: Oi sinä olet Moon-Ica rakkaani paha! Minä en haluaisi tappaa ketään. En ole koskaan halunnut. Mutta jos joku ihminen kävelee eteeni, kun olen oikeassa elementissäni... Minä vaan en voi alkukantaiselle luonteelleni mitään. Usein olen jopa pyytänyt ihmisiä juoksemaan minua pakoon, mutta he vaan jäävät paikalle hölmistelemään.
Moon-Ica: No, katsotaan, mitä tuleman pitää. Ala kulta riisuutua, nyt se alkaa.

Naiset alkavat kiskoa minimaalisia hepeniä yltään ja samalla heidän kehonsa muuttuvat. Isaac tuijottaa tapahtumaa täysin halvaantuneena.

Isaac: Voi... Ei ole totta... Ei, minä näen unta...
Shania: Mitä siellä tapahtuu?! Isaac! Kerro nyt jotakin!
Isaac: Voi hyvä Luoja sentään...

Pian naisista ei ole mitään inhimillistä jäljellä. He ovat muuntautuneet täysikuun hohteessa kauniiksi susiksi. Vaalea Moon-Ica on valkoharmaa susi ja punapäinen Luna punaruskean sävyinen. Nyt Shaniakin tulee nurkan takaa katsomaan, kun eläimet lähtevät jolkottelemaan ties minne.

Isaac: Onko tämä todellista?
Shania: Kyllä vaan. Tuo vaalea susi on juurikin se Monica, jonka kohtasin Rajamaailmassa. Lunaa en aiemmin ole nähnyt sutena.

Isaac: Tämä on aivan käsittämätöntä... Katso, tässä heidän vaatteitaan lojuu.
Shania: Voi minä olen kokenut paljon hullumpiakin asioita. Mutta miten me nyt nuo sudet "sieppaamme"? Meillähän oli tarkoitus olla hopeista kettinkiä mukana, jolla heidät saisi sidottua paikoilleen. Mutta kun eräs väitti täysikuun olevan vasta huomenna...
Isaac: Nyt lopetat tuon! Pyydän anteeksi, etten selvittänyt asiaa virallista tietä. Mutta meidän on vaan tultava ensi kuussa uudestaan ja laadittava siihen mennessä kunnon suunnitelma. Nyt on todettu, että Luna todellakin asuu täällä ja omin silmin todettu sekin, että upeat naisvartalot muuttuivat upeiksi eläimiksi...
Shania: Kröhöm! Kuka nyt totesi mitä ja kuka ei mitään!

Luna ja Moon-Ica rientävät iloisina ja vapaina yössä.

Ihmissuden olomuodossa myös aistit ovat erittäin paljon ihmisen aisteja terävämpiä. Moon-Ica kuulee jotakin heidän takaansa. Paikalta poistuvien vakoilijoiden askeleet. Sekä Moon-Ica että Luna myös haistavat jotakin. Jonkun. Ja tuon naisen tuoksu on Moon-Icalle tuttu.

Shania: Nyt mennään ja äkkiä!
Isaac: Olen yhä niin shokissa, etten muista, minne autoni parkkeerasin!
Shania: Minua kieltämättä säälittää nyt Luna.. Hän ei haluaisi tappaa ihmisiä. Mutta sen sijaan tuo hänen rakastajattarensa; siinä vasta hurja ihmisten raatelija! Kuukauden päästä me heidät nappaamme, tavalla tai toisella. Muuten Anna-Leena ja muut heidän uhrinsa juuttuvat Rajamaailmaan ikuisiksi ajoiksi!

Seuraavana päivänä Shania on lähdössä Lahteen Adalian tyttöjen tupaantuliaisiin yhdessä siskonsa Caitlinin ja ystäviensä Nicolan ja Sadien kanssa. Kolmikko odottelee Nicolaa Tikkurilan asemalla.

Shania: Voitteko kuvitella, me todella löysimme Lunan ja sen Monican! Ja sitten juoksimme pitkin yötä heidän perässään.
Sadie: No ohhoh. Hyvä, että minusta oli jotakin apua.
Caitlin: Meitsilt ois salettii tullu paskat housuun ku ne muuttu supikoiriks!

Shania: Ei, Caitlin. He muuttuivat ihmissusiksi... Miltä tämä uusi hameeni muuten näyttää? Tuli aika lyhyellä varoitusajalla, että tupaantuliaisiin on pinkki pukukoodi! No, minullahan ei juuri muun värisiä vaatteita olekaan, mutta aioin alunperin laittaa vihreän hameen.

Sadie: Hameesi on todella kaunis! Minä en omista tämän pinkimpää paitaa, joten saa nyt luvan kelvata. Enhän minä edes tunne heitä! Lähden vaan mukaanne ihastelemaan sen Robertan barbeja.
Shania: Heidän uuteen taloonsa tulee vielä erillinen barbihuone, mutta tällä erää nuket ovat vielä laatikoissa. Oi tulisi se Nicola jo! Eikös junamme lähde ihan kohta?!

Sadie lähtee katsomaan juna-aikatauluja ja Caitlinilla on kiire vessaan.

Shania: En minä ole varma, olivatko ne wc:t täällä suunnalla!
Caitlin: Mut meitsin on pakko päästä paskalle!
Shania: Etkö voi odottaa junaan saakka?
Caitlin: Ai, onks sielki joku paskomismesta? No kyl meitsi sit voi venaa. Kiitti muuten, et lainasit meitsille nää pinkit kledjut. Kato ku ei meitsil ois ollu oikee mitään. Tai jotain oli, mut ne ei enää mahu päälle.

Shanian huojennukseksi Nicola soittaa, että on hypännyt Pendolinoon jo keskustasta, joten tytöt tapaavat vasta junassa. Sadie varmistaa vielä, että heidän junansa on aikataulussa.

Sadie: S 109 lähtee kello 14:13 raiteelta kaksi. Ihan kuten pitääkin! Outoa matkustaa vajaan tunnin matkan päähän kaukojunalla!

Suunnilleen vartin päästä kolmikko kohtaa Nicolan Pendolinossa.

Nicola: No hei! Mitäs kuuluu?
Shania: Vähän väsyttää minun ja Isaacin yöllinen seikkailu.. Tässä on hyvä ystäväni Nicola, hän on Xara'sin perustaja. Ja tuo nainen tuossa on ystäväni Sadie. Tapasimme barbiharrastuksemme kautta.
Nicola: No terve vaan, Nicola Virta!
Sadie: Hauska tutustua, Sadie Murdoch.
Caitlin: Hellureijaa Nicola sullekki! Miks sul ei oo pinkit kuteet?
Nicola: Se pukukoodi ilmoitettiin vasta eilen, eikä pinkki ole minun värini. Keltainen pupumekkoni saa nyt kelvata.

Shania ja Nicola istuvat vierekkäin ja Caitlin ja Sadie vastapäätä heitä, mutta välissä on käytävä, joten porukalla jutustelu on hieman hankalaa. Nicolalla on paljon kerrottavaa Shanialle. Shania ei tosin pidä kuulemastaan.

Nicola: Kerroinko jo, että olimme huhtikuussa Aman kanssa Ylläksellä laskettelemassa?
Shania: No et... Miksi olit hänen kanssaan? Minä rakastan etenkin lumilautailua...
Nicola: No me vaan päätimme lähteä reissuun! Kerron tässä hieman kivasta reissustamme, matkakin kuluu nopeammin!

Nicola: Meillä oli todella hauskaa! Halusin menomatkalla välttämättä käydä Kärkkäisellä, mutta emme löytäneet sitä Oulusta! No, Iistä se sitten löytyi ja voi tavaton, kuinka me sekoilimme siellä parkkialueella! Sain auton lopulta ruutuun, niin Ama oli kadonnut!

Nicola: Lopulta löysin Aman seisoskelemasta siellä keskellä parkkipaikkaa. Se oli todella hulvaton näky! Hän seisoi niin tärkeän näköisenä aurinkolasit päässään, tiedäthän, mikä diiva hän on. Meillä oli muuten koirani Diiva ja Lulukin mukana reissussa. Diivasta tuli mieleen!
Shania: Kuulostaa tosi jännältä...huooh...

Nicola: No, sitten kun saavuimme Ylläkselle, vuokraamamme mökki oli aivan ihastuttava! Todella idyllinen! Ja siellä oli niin paljon lunta vielä! Ihan kunnon talvi siis!

Nicola: Käväisimme vaan mökissä ja jätimme matkatavarat sinne. Lähdimme välittömästi kiertelemään talvista metsää mökin ympärillä. Oi se oli niin rentouttavaa kaiken työkiireen jälkeen! Ja meinasin kuolla nauruun, sillä Ama diivaili siellä metsässäkin! Hän haroi hiuksiaan ja kyseli, näyttivätkö ne hyvältä!
Shania: Heheh, sellainen se Ama on...

Nicola: Oletko koskaan käynyt Ylläksellä? Kannattaa mennä, ellet vielä ole! Meillä oli niin järjettömän hauskaa! Mitäs minä sitten kertoisin... Ai niin!

Nicola: Siellä mökkimme takana olevassa metsässä oli kerrassaan upeita hiihtolatuja! Ama ei lasketellut siellä, mutta minä olin niin onnellinen sukset jalassani, että jaksoin olla siellä tuntikausia!

Shania: Kyllä minäkin olisin laduilla viihtynyt... Siis jos joku olisi pyytänyt minua moiselle reissulle...
Nicola: Sinä siis tajuat varsin hyvin, miksi rakastin rientää siellä laskettelusuksillani!

Nicola: Siitä ihanasta mökistä minun piti kertoa! Siellä oli todella ihanat sängyt, ihan kuin loistohotellissa! Ja siellä oli niin mielettömän hiljaista ja rauhallista. Mitä nyt koirani hieman sähläsivät.
Shania: Kuulostaa hienolta... Sielläkö te iltaisin rentouduitte?

Nicola: Sielläpä hyvinkin. Ja Ama unohti hetkeksi Dollywoodin sykkeen ja turhamaisuutensa sen aisteja hyväilevän seesteisyyden takia, sillä hän jopa harjoitteli Pinkissimon uusinta kappaletta siellä!
Shania: Ai sitä "Räppidiivan elkeet"? Minäkin olen harjoitellut sitä!
Nicola: Ai kun kiva. Ai niin, kerroinko jo mökki-ikkunan maisemasta?

Shania: Oh... Et kertonut..
Nicola: Siellä oli aivan ihastuttava pirttikalusto, jonka äärellä söimme aamiaista ja iltapalaa. Ja oi mikä ihana metsämaisema avautui pöydän yllä olevasta ikkunasta!

Shania: No sehän kivaa se...
Nicola: Koirani olivat aivan innoissaan talvilomastamme! Ne juoksivat kanssamme pitkin metsää!
Shania: Väitätkö, että Ama juoksi?
Nicola: No ei hän juossut, mutta pysyi kyllä vauhdissa mukana. Niin hauskaa meillä oli!

Shania on niin mustasukkainen, ettei haluaisi kuulla enää sanaakaan typerästä reissusta. Miksi ihmeessä Nicola on pyytänyt sitä laiskaa, läskiä diivaa mukaansa, eikä häntä?!

Shania: Eikö tuo helvetin reissukertomus kaikkine ihanuuksineen pääty koskaan?! Tulen hulluksi, jos joudun kuulemaan enää enempää hehkutusta!
Nicola: Siellä Ylläksen virallisissa rinteissä vasta lystiä olikin!
Shania: Somebody kill me... No, kerro! Tuskin maltan odottaa!

Nicola: Katso, minulla on kännykässä kuvia ainoastaan sieltä rinteistä. Kyllä harmittaa, etten ottanut kuvia mökistäkään! Ja näissäkin kuvissa näkyy ainoastaan Ama, sillä minä otin kaikki kuvat.
Shania: No, näytä niitä. Mitä Ama tuossa tekee?
Nicola: Tässä olemme juuri saapuneet laskettelemaan.

Nicola: Tässä istumme hiihtohississä. Olisin voinut ottaa vaikka pari selfietä, mutta en niin kovin viihdy kuvattavana...

Shania: No mikä ihmeen poseeraus tuo on?
Nicola: Hahhaa! Olimme lasketelleet pari tuntia ja Aman täytyi päästä naistenhuoneeseen. Kun hän palasi sieltä, oli hän ilmeisesti haronut taas hiuksiaan tai jotakin, sillä hän pyysi minua ottamaan hänestä tuollaisen poseerauskuvan!
Shania: Vai sellaista...

Nicola: Ja tämä onkin sitten viimeinen kuva. Ama poseeraa Ylläs-kyltin edessä.

Shania: No, kuulosti siltä, että teillä oli mukava reissu.
Nicola: Voi kuule, minulla on vielä paljon, paljon kerrottavaa! Esimerkiksi se ihana sauna siellä laskettelukeskuksessa! Parhaat löylyt elämässäni!

Shania: Ai se tarina jatkuu vielä...
Nicola: Me todella lähennyimme Aman kanssa tuolla reissulla. Vaikka olemmekin niin kovin erilaisia, löysimme meitä yhdistäviäkin piirteitä! Siellä saunassa me todella nautimme olostamme, oi Luoja, se oli niiiiin rentouttavaa! Reissua ei oikein muuten voi kuvailla, kuin sanoilla Ylläksen mahti. Ja sitten...
Shania: Hei, me olemme perillä Lahdessa!

Sadie ja Caitlin ihmettelevät, mistä Nicola vaahtoaa niin innoissaan ja miksi Shania puolestaan näyttää hapanta naamaa.

Caitlin: Mitähän meitsin systeri oikee kelaa ku se on ku myrkyn pierassu?
Sadie: Tarkoitat varmaan: On kuin myrkyn niellyt? Heheh! En todellakaan tiedä. Mutta nyt kuulutettiin, että saavumme Lahteen! Johan oli nopea matka tällä Pendolinolla!

Puolen tunnin kuluttua tytöt löytävät Robertan ja Jiamein uudelle talolle ja astuvat sisään.

Shania: No hei!
Roberta: Hei ja tervetuloa uuteen kotiimme! Olen Roberta Adalia.
Sadie: Hei vaan ja kiitoksia, että minäkin sain tulla. Olen Sadie Murdoch.
Jiamei: Moikka! Mä oon Jiamei.

Shania: Tässä olisi tällainen vaatimaton tuparilahja, sisustusperhosia.
Roberta: Oi kiitos! Nehän ovat aivan ihania!
Jiamei: Käyn heti ettiin paikat niille! Mun serkkuki on muuten meillä.
Shania: No sehän on kiva!

Caitlin: Huruluiksista vaan Dollywoodist! Ette ikään arvaa, mitä Jaakko osti meitsille äitienpäivälahjaks?
Roberta: No?
Caitlin: Auton!
Jiamei: Wau! No sehän on upee lahja!
Caitlin: Nii, mut meitsi ei ees osaa ajaa mitään kiesii... Mis teil on tääl vessa? Meitsi kävi junas paskalla mut nyt sit kusettaa.
Roberta: Mene yläkertaan ja käänny heti vasemmalle.

Nicola ojentaa pariskunnalle oman tuparilahjansa.

Nicola: Todella kaunis koti teillä! Tässä olisi pieni lahja. Onnea uuteen kotiin!
Jiamei: Oi kiitti, unisieppari! Ton paikkaa mun ei tarvi miettii, Robertaki tietää, minne toi kuuluu.
Roberta: Niin tiedän. Missäs sinun pinkki asusi on? Ei sillä, etteikö mekkosi olisi kaunis.
Nicola: Pahoitteluni, mutta pukukoodi tuli liian myöhään, sillä vatekaapistani ei löydy mitään pinkkiä. En enää ehtinyt lähteä vaateostoksille.

Nicola menee olohuoneeseen Shanian ja Sadien perässä. Hän istuutuu sohvalle Xiaon viereen.

Nicola: No hei taas! Mitäs sinulle kuuluu?
Xiao: Olen tapaillut erästä tosimiestä viime aikoina.
Sadie: Mikäs se selainen tosimies on? Joku lihaksikas vai mitä tarkoitat?
Xiao: No, hän on hieman vanhempi mies... Ei mikään nuori kloppi.
Shania: Minulla on kokemusta vanhemmasta miehestä ja voin sanoa, että jätä se ukko. Pelkkiä pervoja ne ovat kaikki!

Roberta: Katso, Xiao. Nicola toi näin hienon unisiepparin meille!
Shania: Minulla on trauma koko härveleistä! Kerroinhan teille, mitä se vehje sai aikaan!
Jiamei: Mut eiks se ollut niin päin, et sä heräsit kun se unisieppari palautettiin sun sänkys ylle?
Nicola: Niin, eikös se unisieppari nimenomaan pelastanut sinut?
Shania: Niin, no.. No karmiva rimpula tuollainen kuitenkin on!

Samaan aikaan Caitlin on pessyt vessassa kätensä ja ihailee itseään peilistä.

Caitlin: Kyl meitsi näyttää aika siistilt. Ei vissiin kukaan uskos, et meitsi on kolmen muksun mutsi!

Vieraat ovat nähneet jo alakerran keittiön ja olohuoneen, joten nyt kaikki haluavat yläkertaan makuuhuonetta, kylppäriä ja parveketta katsomaan. Roberta esittelee kylpyhuonetta Shanialle.

Shania: Oi miten ihana tästä kylpyhuoneesta tuli! Pitäisi päivittää omaanikin..
Roberta: No nyt kun olet meillä töissä, se onnistuu tavallista helpommin. Ja ennen kaikkea: huomattavasti edullisemmin...

Shania: Ahaa, hyvä tietää!
Roberta: Kiitos muuten sinulle. Olet hoitanut asuntojen välitykset erittäin hienosti! Olen enemmän kuin tyytyväinen, että palkkasin sinut meille.
Shania: Öh, no kiitos...

Modernissa talossa on kylpyhuoneen vieressä idyllinen makuuhuone, josta pääsee kauniille parvekkeelle. Makuuhuoneen ja parvekkeen välissä on helposti liikuteltava lasiseinä, joka on nyt avattu kokonaan vieraita varten.

Roberta: Eikö olekin jännä ratkaisu tuo väliseinä? Näin kuumana päivänä on ihanaa siirtää se seinä pois tieltä. Sitten kun makoilee sängyllä, on kuin olisi ulkona!
Shania: Aivan lumoavaa! Kaikki täällä!
Nicola: Mikäs viesti minulle nyt tuli...? Ai, Amalta.
Shania: Kas, paras ystäväsikö siellä jo ikävöi sinua?

Nicola ei onneksi kuuntele Shanian mustasukkaisia löpinöitä, sillä hän lukee Aman viestin ääneen.

Nicola: Hahah! Kuunnelkaas tätä: "Mul on kaamee kriisi tääl, Marianne järkkää allaspartyt ja mä en keksi mitään coolii asuu sinne! Oisko sul jotain seksikäst, paljastavaa mut kuiteski eleganttii, ja tietty pinkkii. Mitä enemmän bling blingii, sen parempi. Meitsi tarttee jotain glamourii!" Ja tämä oli siis Pinkissimon keulahahmolta Amalta. Ihan kuin minun vaatteeni mahtuisivat hänelle! Vastaan, että olen valitettavasti Lahdessa.

Seuraavaksi Nicolan tuoma unisieppari laitetaan paikoilleen, eli Robertan ja Jiamein sängyn lähelle.

Roberta: Minusta se on tässä hyvä!
Nicola: Siihen se minunkin mielestäni sopii. Shaniankaan ei tarvitse nyt pelätä, että joudutte unisiepparin uhreiksi, koska se ei roiku suoraan sängyn yllä, hahah!

Shania: Jospa lopetetaan jo koko unisiepparista puhuminen!
Roberta: Katsokaas tuota! Adalian Asunto Oy palkittiin kansainvälisellä palkinnolla!
Shania: Ai onko tuo nyt se voitto josta viime viikolla puhuit?
Roberta: On, ensimmäinen kv-tasolla saamamme tunnustus. Sinä olet nyt osa sitä!
Nicola: Kuinka hienoa! Ajattele Shania, onnea upealle yrityksellenne!

Shania haluaa vielä käväistä kauniilla parvekkeella.

Shania: Aivan ihana talo.. Toivottavasti he nyt asuisivat tässä edes muutaman vuoden, ettei elokuussa jo tule kutsua seuraavan asunnon tupareihin...

Samaan aikaan alakerrassa jutellaan niitä näitä.

Sadie: Onko tuossa telkkarin päällä hääkuvanne?
Jiamei: Ei, me ei olla viel hankittu kunnon kehyksii hääkuvaan. Se tulee sit makkariin. Ton kuvan Shania toi viime joulukuus tuparilahjaks.
Sadie: Joulukuussa? Ja nyt teillä on taas tuparit.
Caitlin: Nää Adalian likat on muuttavaista sorttii. Kato ku niil on se talobisnes, ni niitten on nii helppo hommaa uus kämppä aina ku huvittaa.
Xiao: Katsoitteko muuten Euroviisuja eilen?

Viimein koittaa se hetki, kun Roberta kaivaa barbinukkensa esiin. Sadie on ihan innoissaan.

Sadie: Minun on saatava tuo surffari! Mistä olet hankkinut sen?
Roberta: Se taisi olla Roomasta. Aika harvinainen löytää netistäkään enää.
Shania: Minä taas kadehdin tätä!

Sadie: Oi miten ihana tämä on...
Nicola: Saanko ottaa kuvan teistä? On niin hauskan näköistä, kun olette niin tohkeissanne siinä niiden barbien takia. Otin kerrankin kameran mukaan.
Shania: No miksi edes kysyt lupaa? Hei katsos, tämä ihailemani nukke näyttää ihan sinulta!

Nicola ottaa muutamia kuvia barbiharrastajien leikeistä.

Nicola: Tästä tuli todella hieno!

Uusi asunto on esitelty, tuparilahjat laitettu eri huoneiden seinille ja barbeilla leikitty. Mikäs voisi olla seuraavana ohjelmassa; kahvit tietysti!

Roberta: Niin Shania ja Caitlin vaan ottavat leivokset? Tulikos Shania sinulle maitoa?
Shania: Kyllä kiitos!
Nicola: Aivan ihastuttavat tuolit, kun jalat eivät yllä lattialle! Nämä ovat kuitenkin matalammat kuin baarijakkarat?

Roberta: Joo ne tuolit on valmistettu meille mittatilaustyönä. Tuollaista istuinkorkeutta ei kaupoista saa!
Shania: Minun piti kysyä, oliko minulle mitään työkeikkaa nyt tulossa? Siis niiden kahden asuntoesittelyn lisäksi, jotka ovat ensi viikolla.
Roberta: No ei varsinaisesti, mutta Halima on tulossa näillä sekunneilla käymään. Hänellä on suunnitteilla lisäbisneksiä.

Muut vieraat juovat kahvia viereisessä olohuoneessa.

Caitlin: Ihan sika mageen näkönen leivos! Ku meitsi ton nisun vetää napaansa, saa junas paskoo Lahdest Hesaan!
Jiamei: Tosi typerää, et pitää aina kiertää Helsingin kautta et pääsee Dollywoodiin.
Caitlin: No täl kertaa me tultiin Vantaalt junaan.
Sadie: Kyllähän ne kovasti aikovat rakentaa sen Rinkeli-radan, jotta Dollywoodiinkin pääsisi junalla.
Caitlin: Miks sen nimi on rinkeli?
Jiamei: Mä oon kans lukenu siitä. Kai se rata olis rinkelin mallinen..?
Caitlin: Meitsi ainaski rakentas Vääkkyrä-radan! Niinku siis paskavääkkyrä, hiffasitteks te?

Halima saapuu ja Nicola menee olohuoneeseen Caitlinin, Sadien ja Xiaon seuraan. Xiao on niin huvittunut Caitlinin jutuista, ettei malta nyt kuunnella työasioita viereisessä huoneessa.

Roberta: No niin, mikä se uusi bisnesideasi on?
Halima: Laajennamme cateringiin!
Jiamei: Täh? Eihän sillä oo mitään tekemistä kiinteistöalan kaa!
Halima: Arabiemiraateissa on. Kun kotikulmillani esitellään asuntoa tai talopaketteja, on paikalla aina laadukas pitopalvelu.
Shania: Tarkoitat siis, että tarjoaisimme asiakkaillemme jonkin ruokaelämyksen samalla, kun heille ollaan myymässä jotakin? Minusta se kuulostaa lisäkustannuksilta meille.
Roberta: En minäkään näe ideassasi mitään pointtia.
Halima: Ei, te ette nyt käsittäneet...

Viereisestä huoneesta kuuluu isoon ääneen Caitlinin selitys.

Caitlin: Ku meitsi oli junas paskalla ni kyynärpää osu vahingos siihen huuhtelunappiin, ni meitsi näki haaroje välist ku pitkä paskapökäle heilu junaraiteiden päällä ku häntä!

to be continued....

Tarinassa mukana: Lahti, Ylläs, Ii, Tikkurila

Adalia + Roberta, Jiamei, Liu Xiao ja Halima sekä uusi Barbie-talo
Xara + Nicola ja Ama
Kuvat ylläkseltä by Xara
Ninnin Fashionistas 113 Original with Blonde Hair (Jane), Fashionistas/Model Muse-hybridi (Luna) ja Fashion Play Barbie (Moon-Ica)

Suuret kiitokset Adalialle kyläilystä uuden talon tupareihin ja Xaralle Ylläksen kuvista!