1. Lööppien lannistama
Shanialla on viime aikoina ollut koko identiteetti hakusessa. Kevään ja alkukesän tapahtumat murensivat hänen itsetuntoaan sekä julkisuuskuvaansa kuin ajan hammas Dollywoodin ainoata puukirkkoa.
Huhtikuussa olemattomasta koiratietämyksestä johtuvat negatiiviset katsojapalautteet Shanian broadcastissa saivat Shanian jättämään kaiken itseensä kohdistuvan palautteen lukematta siitä eteenpäin.
Toukokuussa Shanian oli lääkärin mukaan pakko poistattaa silikonit jotta selkä parantuisi, ja ilman isoja rintoja Shanian glamour-mallin työsuhde Sugar Slutsilla päättyi. Toimittajat soittelivat jatkuvasti ja kaiken maailman paparazzit tukkivat Shanian sähköpostin viesteillään. Shania oli varma, että he kaikki halusivat vain hekumoida julkaisuissaan Shanian epäonnen kustannuksella, joten hän ei vastannut enää tuntemattomiin numeroihin.
Kesäkuussa Shania sai tietää nettikiusaajien pilanneen koko Shania LIVE Broadcastin käyttämällä tekoälyä apunaan. Näin saatiin Shanian ääni ohjelmaan törkeyksiä puhumaan, jolloin osa Shanian läheisistä loukkaantui. Myös paparazzit alkoivat riivata entistä kiivaammin, ja Shania ajatteli törkypuheiden tuhonneen hänen maineensa lopullisesti. Tuolloin Shania luopui myös somesta. Poliisi tosin kehotti siihen ja tutkii tapausta edelleen muun muassa identiteettivarkautena.
Elokuun ensimmäisenä päivänä Shania on saanut ystävältään Paigelta viime kuukausien aikakausilehtiä, joissa kirjoitetaan Shaniasta. Shania olettaa artikkeleiden koskevan tissejään, potkujaan sekä törkypuheita. Hän järkyttyy nähdessään huhtikuun LOOK-muotilehden kannen.
Shania: Huooh... broadcastista tietys... Siis... MITÄ?!
Shania on juuri palannut Paigen luota ja viskannut lehtipinon kirjoituspöydälleen vilkaistakseen lehtiä "joskus". Nyt hän seisoo paikallaan kuin naulittu, eikä voi uskoa lukemaansa.
Shania: Minusta on PIDETTY niiden törkyjuttujen takia?! Eihän tuo voi pitää paikkaansa! Ja miten ihmeessä koko juttuja voi olla jo huhtikuun lehdessä? Mitä muissa lehdissä mahtaa lukea?!
Shania ei tiedä, että hänen broadcastejaan on peukaloitu maaliskuusta lähtien. Hän on siinä uskossa, että sabotaasi on alkanut toukokuussa. Shania sieppaa lehdet pöydältä ja syöksyy sängylleen istumaan. Hän yrittää saada lehdet aikajärjestykseen. Joukossa on myös yksi sanomalehti, paikallinen Kokkola & Cindy Town, joka näyttää olevan järjestyksessä seuraava. Shania huomaa, että häntä ylistetään myös toukokuun alussa ilmestyneessä lehdessä.
Shania: "Kohukaunotar ei säästele sanojaan!" Tsihih!
Shania etsii lehden sisältä kohdan, jossa hänestä kerrotaan ja silmäilee sieltä täältä nopeasti.
Shania: Siis tämähän on kerrassaan uskomatonta! Kuten tässä:"Ennen vanhaan meillä oli Karpo. Nyt se on Simmons, jolla on asiaa." Joku ehdottaa minua täällä jopa politiikkaan, hahaa! Mikäs oli seuraava lehti..? Oi, tässä! Seuralainen kesäkuun alusta. Aika hyvä kuva minusta, hih! Tai ilmankos, kun on vielä silarit...
Shania: Seuralaisessa ei olisi tarvinnut lukea minun olleen sen ällö-Pinkissimon jäsen... Ja miksi ihmeessä kannessa väitetään, että olen mukamas "pornomalli"?! No, lehdessä kuitenkin kirjoitettiin, kuinka erikoista suorapuheisuuteni on, vaikka MINÄ en puhunut mitään niistä jutuista. En olisi ikinä uskonut, että ihmiset pitävät sellaisesta roskapuheesta, joka kohdistuu omiin läheisiin! Oi minkä vuoksi kukaan ystäväni ei kertonut minulle tästä? Kyllähän JONKUN täytyi tietää, että siinä kävikin päinvastoin kuin itse luulin; minusta ei tullutkaan hylkiö. Minusta tulikin entistä suurempi julkkis!
Shania vaihtaa mukavempaan asentoon ja ottaa Seuralaisen takaisin eteensä.
Shania: Kyllähän minä olen ollut julkkis jo vuosia, mutta tämä... Tämä olisi ollut jotakin ihan uutta ja erilaista julkisuutta... Pidetty lööppijulkkis... Eivät mokomat hakkerit Tasha, Nanna, Nico eikä Jasmin voineet edes kuvitella, että heidän piruilunsa kääntyisikin minun edukseni! Oi miltä sen ärsyttävän bimbon, Hallis Jarkimon tyttären Jasminin, naama onkaan näyttänyt, kun hän on huomannut idioottimaisesta pilailusta ja pelleilystä seuranneen vain POSITIIVISTA julkisuutta minulle?! Hah! Oi nyt minä ymmärrän minkä vuoksi luurini soi koko ajan ja paparazzit juoksivat perässä! Oletin, että heitä kiinnosti kirjoittaa jotakin negatiivista roskaa, mutta he yrittivät saada minulta haastattelua, koska kansa rakasti minua!
Shania pohtii kauhuissaan, mitä lehdissä lukee sen jälkeen, kun hän sai tietää hakkereista. Hänhän kirjoitti kesäkuussa Faceen ja Instaan, ettei itse puhunut törkeyksiä.
Shania: Minä vieläpä kehotin paparazzeja pysymään poissa silmistäni! Kirjoitin sen vielä todella vihaiseen sävyyn. Voi kun olisin tiennyt olevani lööppijulkkis joka ihastuttaa... No, minä katson mitä seuraavassa lehdessä sanotaan. Tämä on juorulehti 9 päivää kesäkuun lopulta... EIKÄ?! Minä arvasin tämän!
Ihastus on vaihtunut vihastukseen varsin nopeasti. Äsken niin innostunut Shania lukee Ysin tekstejä turhautuneena, sitten raivoissaan. Lopulta hän kirjaimellisesti kiskoo hiuksia päästään.
Shania: Voi helvetin helvetti! "Ysin lukijat ovat järkyttyneitä ja murheissaan, sillä Shania Simmons alkoi perua puheitaan. Hän luultavasti tajusi menneensä liian pitkälle haukkuessaan avoimesti lähipiiriään ja alkoi hävetä hurjia paljastuksiaan seksielämästään. Vai olivatko ne totta? Koska nainen kiistää puheensa, voidaan olettaa ettei kyseisiä asioita edes ole tapahtunut. Kaikki taisikin olla valetta!" Tottakai minä huusin joka suuntaan etten ole puhunut mitään ilkeää, kun sain tietää että ne pirulaiset olivat esiintyneet minuna! Muistan kun olimme Donnan kanssa ulkona joskus juhannuksen jälkeen ja joku äijä tuli kyselemään onko törkypuheissani mitään perää ja seisonko sanojeni takana?! Ilman muuta minä vastasin, etten ole puhunut mitään sellaista, eli en seiso! Tietysti kaikki luulivat, että olin valehdellut ne jutut! Kukaan ei varmasti vieläkään tajua, että en ole valehdellut seksielämästäni, sillä en ole edes alun alkujaan puhunut seksielämästäni! Olen yrittänyt selittää, että se puhuja EN OLLUT MINÄ! Aaargghhhhh! Ja Ysin piti Simonkin sotkea juttuun mukaan...
Shania ottaa käsiinsä viimeisen lehden. Se on aikakausilehti Apu-va! heinäkuun loppupuolelta. Shania tuijottaa lehden kantta lannistuneena.
Shania: Minua todellakin pidetään valehtelijana... Eikä kukaan usko hakkereihin saatikka siihen, että minun ääneni oli tehty tekoälyn avulla...
Shania: En tajua mikä nyt neuvoksi... Yhdessäkään lehdessä ei lukenut potkuistani mitään, eikä rinnoista. Jossakin taisi lukea "ex-povipommi". Kaikki puhuvat ainoastaan nettikiusaajien aikaansaannoksista. Minun on pakko korjata maineeni! Se onnistuu ainoastaan niin, että poliisi ottaa kiinni ne nilkit ja he saavat itse selittää pahat tekonsa medialle. En ymmärrä mikä poliisilla voi kestää näin kauan! Minähän kerroin heille Tashan, Jasminin, Nannan ja Nicon nimet heti alkuun... Voi helvetin helvetti, kun ehdin jo innostua kevään lööpeistä. Positiivinen lisäjulkisuus olisi tullut tarpeeseen. Etenkin nyt, kun en tunne itseäni kokonaiseksi enää. Silikonit taisivat määrittää koko identiteettini, sillä ilman niitä olen kuin ontto puunrunko. Kuin tyhjä taulu... Edes tämä painava läjä koruja ylläni ei auta mitään...
2. Vallan hukkuneet hääkutsut?
8.8. seuraavan viikon lauantaina Shania ystävineen kokee jälleen järkytyksen. Heidän ystävänsä Mattilan Meri menee naimisiin Vallan Mikan kanssa, mutta he tekevät sen salassa! Meri on puhunut häistään silloin tällöin ja Shania ja Donna ovat odottaneet hääkutsua. Meri on tutustunut Shanian kautta myös esimerkiksi Minttuun ja Annikaan tyttärineen, joten hääkutsua on odotettu ympäri Suomea. Etenkin Merin paras ystävä Alyssa on loukkaantunut moisesta päätöksestä. Meri sopertaa ystävilleen jotakin epämääräistä, että ehkä hääkutsut hukkuivat matkalla!
Meri lähettää ystävilleen hääkuvan ja myöntää samalla, että he kävivät vain maistraatissa vihittävinä. Tarkoitus oli järjestää sen jälkeen pariskunnan kotona kahvitilaisuus ystäville, mutta ilmeisesti Mika oli sitä vastaan. Shania on niin ärsyyntynyt moisesta touhusta, ettei halua tutustua koko mieheen! Pieni lohtu Shanialle syntyy kuitenkin siitä, kun hän pohtii Merin uutta sukunimeä. Shaniaa naurattaa kun hän kuvittelee Merin olevan kiinni Vallan kahvassa. Entäs sitten kun lääkäri kutsuu Meriä odotushuoneesta: "Valtameri?!"
3. Kukkatarhaan, hetken helpotukseen ja rauhaan
12. elokuuta on keskiviikko. Aada on halunnut nähdä Cindy Townin Flower Gardenin, joka on tunnettu kukkatarha ravintoloineen ja kahviloineen. Näin ollen kasveja rakastava tuleva biologi-nainen on keskiviikkona iltapäivällä kaksossiskonsa Lunan kanssa kukkatarhan sisäänkäynnillä.
Luna: No, mennään nyt sinne päin. Kyllä he osaavat tulla perässä.
Aada: Oi minä pakahdun tähän kukkien kauneuteen! Jäädään odottamaan Shaniaa ja Donnaa tähän.
Luna saa Aadan eteenpäin sisäänkäynnin luota.
Luna: Mennään tuonne istumaan, sieltä he näkevät meidät heti.
Aada: Minä haluan kierrellä ensin ihastelemassa kukkapuita. Ooh miten upea tuo surffiina!
Siskokset ehtivät kiertää koko kukkatarhan, sillä Donna soittaa ja sanoo kauppareissun viivästyttävän tuloa. Tarpeeksi kierreltyään Aada ja Luna istuvat penkille kukkien keskelle ystävyksiä odottamaan.
Aada: Minkä vuoksi Shania-täti ja Donna menivät ruokakauppaan ennen tänne tuloa? No, eipä haittaa. Voisin olla täällä vaikka yötä! Oi muistivatkohan he laittaa perhosen päähänsä?
Luna: Niin, tai kaksi! Kuten eräät...
Luna vaikuttaa tylsistyneeltä Aadan ideaan laittaa perhosen muotoinen hiusklipsi päähän koko seurueen kesken, ja sitten sisko vielä laittaa itse kaksi perhosta. Lisäksi Luna ei ole yhtään kiinnostunut kukista. Siskokset eivät tiedä, ettei Shania tule Donnan kyydissä. Shania on tullut jo ajat sitten, mutta ei löydä muita mistään.
Shania: Missä ihmeessä siskontytöt ja Donna ovat?
Shania päätyy yhteen kukkatarhan kahviloista. Hän kuulee nuoren tytön äänen sanovan:" Katso! Tuo puhuu täyttä puppua!" Shania on varma, että hänestä puhutaan roskaa.
Shania: Voi apua! En jaksa tätä valepukin mainetta...
Shania päättää piiloutua verbenan ja annansilmän väliin kuuntelemaan mitä hänestä puhutaan.
Shania: Ihan huippu piilopaikka! Oi miten minä pääsen täältä pois ilman että ne juoruilijat huomaavat?
Silloin Shania kuulee tytön äänen uudestaan. Hän kurkistelee pusikosta.
"Äiti katso nyt! Tuo puu on täynnä nuppuja!"
Shania: Ei täällä puhutakaan minusta! Olen ihan vainoharhainen. Olenko tullut hulluksi?!
Shania tulee pois piilostaan.
Shania: En saisi ajatella mitään niistä jutuista, joita lehdistä luin. Aada kutsui minut tänne nimenomaan sen takia, että unohtaisin murheeni ja rentoutuisin. Nyt minä etsin kolmikon täältä pusikoiden katveesta.
Pian Shania näkee siskontytöt penkillä istumassa.
Aada: Katso miten pitkälle takanamme olevan sammalleimun varret yltävät. Kuin käärmeet!
Luna: Mistä sinä tiedät joka ikisen kasvin nimen?
Aada: Kyllä minä monta kasvia tunnenkin, mutta täällä joka kukassa ja kukkapuussa lukee nimi.
Luna: Ai? En ole huomannutkaan. Mikäs tuo lila puu takanani on?
Aada: Se on jättiorvokki. En tarvitse nimikylttiä sitä varten. Tiedän sen nimen ulkoa latinaksikin: viola arvensis maximus!
Luna: Joopa joo... Leuhki nyt vielä...
Shania: Hih, Aada kyllä kuulosti tärkeältä.
Shania kiiruhtaa istumaan kivelle kaksosten viereen ja tytöt hätkähtävät hieman.
Shania: Moi! Kyllä kuulee kauas, kumpi teistä on lähdössä biologiaa opiskelemaan ensi kuussa!
Luna: A-ai moi! Säikähdin sinua.
Aada: No moi! Mistä ihmeestä sinä siihen tupsahdit?!
Shania: Olen etsinyt teitä kauan ja kiertänyt koko paikan ympäri.
Aada on tyytyväinen huomatessaan Shanian hiuksissa ison, pinkin hainhampaan, joka on perhonen. Sitten Shania ja Aada kysyvät toisiltaan samaa asiaa yhteen ääneen.
Aada ja Shania: Missä Donna on?!
Lyhyen naurun jälkeen kolmikko ihmettelee missä Donna mahtaa olla.
Aada: Me luulimme, että sinä tulet Donnan auton kyydissä. Donna soitti aiemmin, että tänne tulo viivästyy kauppareissun takia. Ilman muuta oletimme, että sinäkin olet siellä ruokaostoksilla mukana!
Shania: No minun oli tarkoitus tulla Donnan kyydillä, mutta Donnan pikkusisko Doris ei päässyt minun luokseni koiravahdiksi, joten jouduin soitella ympäriinsä kaikille. Sillä välin Donna oli jo ajanut Jeppiksestä Cindy Towniin ja kysyi puhelimessa, tuleeko hakemaan minua. Jouduin sanomaan, etten vielä ollut saanut koiravahtia. Luulin, että Donna tuli teidän kanssanne yhtä aikaa tänne... Kai hän lähti sitten käymään kaupassa?
Luna: Ehkä...
Shania: Soitin lopulta ystävälleni Paigelle. Hän on nyt vahtimassa sitä Chanelin pikku riiviöpenikkaa siellä.
Aada: Eli sinulla meni aikaa koiravahdin saamiseen ja Donna lähti ruokaostoksille sillä välin?
Shania: Ei minulla mennytkään aikaa, sillä Paige tuli heti. Sanoinhan, että olen pyörinyt täällä jo kauan ja luullut, että olette kolmistaan täällä.
Shania aikoo soittaa Donnalle, mutta muistaa unohtaneensa kännykän kotiin. Niinpä Aada aikoo soittaa tälle. Silloin Luna kuulee jonkun huutavan heitä.
Luna: Hei kuunnelkaa!
Aada: Mitä?!
Shania: En kuule mitään erikoista.
Luna: Voi teitä kuulovammaisia... Se on Donnan ääni.
Aikansa pyörittyään Shania ja Aadakin kuulevat Donnan äänen ja jonkin ajan kuluttua neiti Andersson kurkistelee sinisen orvokkipensaan takaa.
Donna: Mä oon tääl! Tulkaa ny jeesaan meikää!
Shania päättää mennä Donnan luo, ovathan he läheisiä keskenään.
Shania: Donna! Mitä teet siellä?!
Donna: No älä ny vittu säikyttele tolleen! Mul on hätä!
Shania: Mitä kamalaa on tapahtunut?!
Donna: No mun kauppakassi hävis TAAS!
Shania on alkuun vihainen, että Donna pitää kassin katoamista hätänä. Kun hän kuulee kassin hävinneen jo kaupassa, autossa ja nyt vielä kukkatarhassa, hän ymmärtää ystäväänsä paremmin. Shania ja Donna lähtevät etsimään kadonnutta kauppakassia ja siskokset puolestaan katsomaan uudestaan Aadan lempikukkia: sädelatvaisia. Shania ja Donna suuntaavat aloittamaan etsinnät sisäänkäynnin luota.
Donna: Siis funtsaa ny, et eka mä huomasin mesen luona et kassii ei ollu missään! Sit mä juoksin takas Manimeniin ja pyörin ihan vitun kauan, ja sit se löyty sielt kassalt mis mä olin ollu! No sit mä lähin vitun lujaa kiitään tänne, ni tos kukkatarhan parkkiksel mä honasin, et kassii ei ollukkaan mesen penkil! No, se löyty sit peräluukust... Sit mä tulin tänne ja yritin ettii teitä. Ku mä olin kiertäny ties vittu mis, kauppakassi oli vaan kadonnu mun handust! Mä yritin ettii sitä mut nothing!?! Sit mä löysin teidät ja...
Shania: Ja nerokas ystäväsi löysi sen heti. Tuossa se on tämän ruman kukkapuun juurella. Mikä tämä puu on... Zinn... zinni...
Donna: Ei vittu muija on nero! Thänx! Olkoon vaik Tsingis-kaani tää puu! Mun kassi löyty!
Ystävykset lähtevät kävelemään ja illan viimeiset auringon säteet lähestulkoon sokaisevat heidät.
Donna: Mistä sä luit sitä Tsingis-kaani-puun nimee?
Shania: Öö... En ole varma. Minäpä katson tätä viereistä kukkaa. Tässä on nimi tällaisessa selkeässä kyltissä. En tajua miksei kaikkien nimi lue näin helposti.
Ystävykset saapastelevat hitaasti kohti ravintolaa, jonne Aada ja Luna ovat menossa. Donna haluaa kahlaamaan Flower Garden Lirilori -nimiseen suihkulähteeseen auringon laskiessa. Shania vastustelee aikansa, mutta suostuu lopulta astumaan lähteeseen.
Shania: Oho, kivan lämmintä vettä!
Donna: Mähän sanoin. Täältä patsaan ruukust virtaa lämmin vesi.
Donna istahtaa letkeästi altaan reunalle.
Shania: No älä nyt noin tee, vaatteesi kastuvat.
Donna: So what? Mä chillaan ny.
Shania: Täytyy myöntää että täällä on rentouttava olla... Rauhallista. Vain kaskaat sirittävät. Ihmisten ääni kuuluu kaukaa. Aada kutsui minut tänne nimenomaan tuntemaan näin, mutta alku oli kaikkea muuta; etsin teitä, sitten luulin ihmisten juoruilevan minusta ja piilottelin pensaissa. Sitten emme tyttöjen kanssa tienneet missä sinä olit. Niin, ja kun löysimme sinut, jouduimme etsimään Manimenin kassiasi.
Donna: Sori et meikä aiheutti ylimääräst stressii. Ei vittu, oliksä oikeesti jossain pusikos jengii piilos?!
Shania: No olin minä, hih...
Donna: Hahahaha mä delaan nauruun! Nyt unohda ne lehtijutut, siis OMG!
Shania: Minä yritän...
Donna: Kyl ne kytät nappaa ne hakkerit. Ihan salettiin. Sit sä saat oikeutta ja mainees takas.
Shania: Saapa nähdä... Oi kun saisi jo unohtaa koko jutun. Pitikin keksiä mokoma broadcast! Ilman sitä tyhmää ohjelmaani tällaista ei olisi tapahtunut...
Shania: Oikeuden saamisesta tuli mieleen Simonin oikeudenkäynti. Senhän piti alkaa kuun lopussa. Tänään Simon kuitenkin soitti ja kertoi että sitä on siirretty jälleen kerran!
Donna: Ei saatana! Ihan tosi?! Mitä vittuu ne venttaa siel?!
Shania: En tiedä tarkalleen. Tulemme ihan hulluiksi ellei käräjiä kohta pidetä! Minä olisin lähtenyt Trolliwoodiin ensi viikolla, sillä sen Chanelin kirotun äpärän saa luovuttaa uudelle omistajalle lääkärikäynnin jälkeen, mikä on torstaina. Tarkoitus oli siis viedä penikka Caitlinille, tavata muukin perheeni ja rientää sitten mieheni luo. Mutta aivan kuin jokin korkeampi voima yrittäisi estää minun ja Simonin yhdessäoloa; ellei ole poliisitutkinta käynnissä, niin ainakin se koiran riiviö tuhoamassa pehmolelujani. Sänkyni päälläkin on pelkkiä tyynyjä, koska puput ja nallet piti piilottaa sekarotuiselta vahinkopenikalta! Nyt mennään, tytöt odottavat. Mitä sinä nyt jäit siihen haaveilemaan?
Donna: Epäreilua maailmaa...
Puolen tunnin päästä kaikki neljä ovat viimein koolla Café Begoniassa iltateellä.
Aada: Kiva nähdä Donnaakin kunnolla. Iso perhonenkin kampauksessa, hienoa! Ruokakassi näköjään löytyi, mutta miksi hameesi on märkä?
Donna: Moooi! Juu meikän kassi löyty, mut äsken ku me käytiin vähän virkistäytyyn, ni kassi jäi tietty sinne, et siks meil kesti. Sori!
Aada: Siis onko täällä joku mystinen uimaranta taas? Ihan kuin juhannuksena mökillä: vain Donna ja Shania katosivat yhtäkkiä ja palasivat takaisin märkinä!
Shania: No ei ole mitään rantaa.
Aada: Ruokakassi kuitenkin unohtui jo... öö... neljännen kerran?
Aada ei tunnu uskovan jatkuvasti katoavan ruokakassin saatika olemattoman rannan tarinaa.
Donna: Meikän kassi löyty neljännen kerran ja nyt se pysyy täs mun vieres ni ei tuu viidettä kertaa.
Shania: Ei muuten pysy! Laita se maahan, en mahdu istumaan kunnolla!
Aada: Älkää nyt kinastelko. Kerroimmeko jo, että saimme Cindy Townista upean kämpän?!
Shania: Kerroitte: Pichen Boulevardilta. Ihan ydinkeskustassa sijaitsevasta arvokiinteistöstä.
Donna: Wau! Mä ilmotan itteni tupareihin eka! No zoukki vaan! Nii teil alkaa ens kuus yliopisto? Vittu ku ois itekki parikymppinen. Mä täytän ens kuun viides jo kolkyt vee!?!?
Shania: No entäs minä, kun täytän myös syyskuussa, mutta huimat 35 vuotta?!
Aikansa vakuuteltuaan, ettei Shania vielä ole keski-iässä, muistaa Donna puheenaiheen, joka ärsyttää Shaniaa.
Donna: Nii joo, ootteks te kuullu sitä juttuu, et teidän täti ois digannu olla se ihasteltu lööppijulkkis?!
Shania: No mitä sitten? Kyllä minä myönnän, että ärsyttää kun en saanut nauttia siitä hetkeäkään. Muka kukaan tuttu ei tiennyt, pah! En usko!
Donna: Mä en ainakaan lue mitään lehtii, sellaset on tyyliin antiikkii.
Aada: Siis tarkoitatko, että olisit poliisin neuvosta huolimatta jatkanut broadcastia ja antanut niiden rikollisten puhua nimissäsi ties mitä ja ties kenestä? Vaikka se olisi loukannut läheisiäsi?!
Shania: Noo eiii... Ei nyt sentään sillä tavalla... Mutta olisinhan minä voinut laukoa niitä latteuksia ihan itsekin... Siis ihan itse omalla suullani. Hakkerit olisi voinut pidättää siitä huolimatta. Mutta en olisi paljastanut, että ne törkypuheet saivat alkunsa toisten ihmisten pilailusta. Tai jotain vastaavaa...
Donna: Nii, mut etkö sä tajuu et nimenomaan ne sun jutut joissa "sä" puhuit paskaa sun systereistä, faijasta, omasta äijästäs ja muuta, nii just niist jengi diggas? Sä olisit siis valmis dissaamaan omaa perhettäs et susta tulis kuuluisampi?!
Shania: No EN! Minähän olisin voinut keksiä perheenjäseniä, joita ei oikeasti ole olemassa! "Veljeni Pekka Pokka pissasi tänään housuihinsa pomonsa edessä." Eihän kukaan voisi loukkaantua, ellei olisi edes olemassa!
Donna: No et sä päästäs vois keksii jengii!
Luna: Ei kyllä kuulosta järkevältä.
Aada: No ei tietenkään! Kaikki paljastuu aina lopulta ja sitten olisit saanut oikeasti ansaitun valehtelijan maineen. Nyt sinä joudut kestämään sellaista hetken, mutta heti kun poliisi pidättää sen Tashan, Jasminin ja... no ne loput, niin sitten sinä saat seistä selkä suorana ylpeänä ja sanoa puhuneesi koko ajan totta.
Donna: Nii just! Jengi kuulee et sä ootki ollu koko ajan REHELLINEN ja sellast oikeesti arvostetaan!
Shania: No joo joo, kai minä nyt tajuan tuon kaiken itsekin! Lopetetaan jo minusta puhuminen. Aada on saanut koko päivän esitellä kasvituntemustaan täällä. Mutta entäs Luna? Sinähän lähdet runoutta opiskelemaan. Kerrohan runo!
Donna: Joo! Ihan freestylellä heitä jotain tähän iltaan sopivaa settii!
Luna: En minä kehtaa... Puhutaan mieluummin Merin häistä. Hänhän aikoi kutsua meidät kaikki silloin juhannuksena kun häistä oli puhe. Äidinkin, ja Caitlin -tädin.
Aada: No sitä on turha murehtia enää. Merin aviomies ei halunnut vieraita. Luna, keksi vain nyt joku runo.
Donna: Ilman muuta runo! Vaik ihan snadi. Shania hei, mä oon unohtanu kysyy, et onks Sofiast kuultu mitään?
Shania: Ei. Ystäväni on kadonnut... Kuin tuhka tuuleen... Ei, nyt en ajattele negatiivisia asioita. Luna kerro runo!
Donna: Luna tarttee vähä kannustusta!
Shania: Joo! LU-NA RU-NO! LU-NA RU-NO!
Kaikki kolme alkavat kannustaa ujoa Lunaa.
Aada, Shania ja Donna: LU-NA RU-NO! LU-NA RU-NO!
Luna: No voi Luoja paratkoon, hyvä on. Juon tämän teen vain loppuun, viimeinen hörppy...
Luna laskee teekuppinsa pöydälle.
Luna: Kröhöm... Tässä lyhyt rakkausruno. Keksitty viimeisen teehörpyn aikana:
Liian aikaisin aamulla avaudut mulle, mut silti mä rakastan sua
Vaikka päivisin otat vain aurinkoa, niin silti mä rakastan sua
Joka ilta runsaasti ryyppäät, mut silti mä rakastan sua
Vaikka öisin et oo vierellä ja sulkeudut täysin, mä rakastan sua
Oma rakas ruukkukukkani mun!
Tytöt pitävät runosta.
Shania: Kiitos Luna! Se oli kaunista!
Aada: Wau! Olipa nerokas runo! Luulin että se kertoi surkeasta poikaystävästä, niin se olikin kukka?!
Luna: No ei se nyt mikään ollut... Painostuksen alla keksitty, heh!
Donna: Siis OMG! Täs meil on uus... No en mä tiiä ketään runoilijaa... Mut anyway ihan vitun upee esitys, jeee!
Tyttönelikko lähtee pikkuhiljaa koteihinsa. Shania sai todellakin hengähdystauon omista ajatuksistaan, vaikka se työtä teettikin. Kuinka ollakaan: kun Donna ajaa 36 kilometriä Pietarsaareen ja ottaa parkkipaikalla tavaransa Mersun penkiltä, on siinä vain valkoinen käsilaukku. Manimenin ruokakassi on jäänyt Café Begoniaan sohvan viereen lattialle...
4. Hyvästä työstä ansaitut donitsit, ylikomisario Kurki!
17.8. maanantaina Shania on kerrostalonsa pihalla palaamassa kotiin kirjastosta, kun hän saa kauan odottamansa puhelun.
Shania: Shania Simmons!
"Cindy Townin Poliisista ylikomisario Leena Kurki päivää!"
Shania: Päivää...
Kurki: Minulla on ilouutisia! Epäilty on meillä pidätettynä. Voitte tulla käymään laitoksella, jos ha...
Shania: HALUAN! Ehdottomasti! Mutta... epäilty..?
Kurki: Kyllä vain! Tämä Tapio istuu nyt pidätyssellissä ja on tunnustanut tekonsa. Hän myönsi, että joutui pyytämään rikosten toteutukseen apua nuorisolta. Kaikki osalliset tulevat saamaan rangaistuksen kyllä, kunhan heidänkin henkilöllisyytensä varmistuu. Mutta tämä Tapio on kaiken takana ja suunnitteli teot. Tulkaa kun ehditte, kysykää infossa ylikomisario Leena Kurkea, näkemiin!
Shania: Näk... No olipa hänellä kiire!
Shania seisoo täysin hämillään ajatusten pyöriessä päässä kuin nopeutettu karuselli.
Shania: Mitä helvettiä täällä tapahtuu?! Olen ollut TÄYSIN varma tekijöistä... Asialla on ollutkin joku täysin tuntematon äijä?! Joku ihan random papparainen, joka on palkannut nuoria hakkeroimaan tilejäni ja pelleilemään tekoälyn kanssa? Ukko on varmasti liian vanha tajutakseen tietokoneita... Tämä tuntuu niin uskomattomalta, että lähden samantien poliisilaitokselle! Haluan nähdä mokoman kiusaajan ja ennen kaikkea kuulla MIKSI JUURI MINÄ?!
Vajaan tunnin kuluttua Shania on Cindy Townin Poliisilla, mutta hämmästyksekseen hämärillä käytävillä jossakin pohjakerroksessa. Katutasossa olevasta info-pisteestä Shania on saanut mukaansa konstaapeli Kiisken. Nyt he kävelevät yhdessä tapaamaan Shanialle soittanutta ylikomisariota. Shania joutuu heti alkuun kuuntelemaan poliisien kuivaakin kuivempaa huumoria, kun he puhuvat puhelimessa.
Kiiski: Terve! Mää oon justihin tulosa sinne. Täälä on tapauksen uhri. Onko sielä näläkä-kurki?
Ylikomisario Kurki nauttii hyvästä työpäivästä rennosti tuolillaan rötköttäen.
Kurki: Kyllä vain! Täällä Kurki on erittäin nälkäinen. Olen odottanut sinua iäisyyden.
Kiiski osoittaa välillä Shanialle eleillään jatketaanko käytävää suoraan vai käännytäänkö. Kaikki konstaapelin kiinnostus on puhelussa.
Kiiski: Oi älä vielä kurki!
Kurki: Mitä en saa kurkkia? Noita kovalla työllä ansaittuja donitsejako? Minä kuules nappasin sen hullun stalkkerin eilen, joten enköhän saa kurkkia palkintoani, hahaa!
Kiiski: Ei, vaan älä vielä Kurki SYÖ niitä! Oon ihan justihin sielä!
Shania: Voi hyvä tavaton miten vitsikästä. Tässähän saattaisi itsekin MELKEIN puhjeta hymyyn, ellei jännittäisi niin pirusti nähdä se Tapio...
Ylikomisario venyttelee tuolissaan voitonriemuinen ilme kasvoillaan.
Kurki: Sinä se olet niin hidas ja sellainen vastarannan kiiski muutenkin, että taidanpas aloittaa donitsikahvit ilman sinua, heh heh! Kuorrute muuten näyttää niin hyvältä, että donitsi sopisi vaikka koristeeksi partioautonne keulaan.
Kiiski: Mitä ihimettä? Meinaako rouva ylikomisario, että Kiiski jää vastarannalle ruikuttahan? Mää oisin ollu sun pöytäs tykönä parin sekunnin päästä. No, täytyy nakertaa sitte myöhemmin sitä kuivaa keulakoristetta, hoh hoh hoh!
Konstaapeli Kiiski lopettaa puhelun, sillä ylikomisario on ihan nurkan takana.
Nurkan toisella puolella ylikomisario Kurki lopettaa juuri venyttelynsä ja aikoo laskea kädet hitaasti alas. Hän säikähtää kesken lauseen ja yrittää hypähtää tuolista virallisen näköisenä. Se ei kuitenkaan onnistu.
Kurki: Ruikuta mitä ruikutat ja nakerra mit-täääh..? Mmmiten sinä Juhani et kerro että sinulla on asiakas mukana?!
Shania seisoo ylikomisarion pöydän edessä yhdessä konstaapeli Kiisken kanssa.
Kiiski: Määhän sanoin että tapauksen uhri on mukana...
Kurki: Ääh, sanoit sen niin, että luulin että kuvailit itseäsi uhriksi kun minä sain donitseja... kröhöm! Anteeksi!
Shania: Päivää... Soititte minulle äsken, että se Tapio on pidätetty...
Ylikomisario pomppaa kättelemään Shaniaa.
Kurki: Te olette tietysti Shania Simmons! Ylikomisario Leena Kurki, päivää vaan! Oi tämän tapauksen selvittämiseksi on käytetty vapaa-aikaakin, mutta viimein kaikki on selvää.
Shania: Voi kun minä en tajua tästä yhtään mitään.
Kurki: Tekijä on tosiaan nyt yön viettänyt pidätyssellissä. Hän on kuulusteluissa myöntänyt kaikki rikokset teitä kohtaan, joihin on syyllistynyt.
Shania: Mutta että Tapio..?
Kurki: Kyllä vain, taisitte epäillä häntä itsekin? Hän on syyllistynyt muun muassa törkeään identiteettivarkauteen, yksityisyyden loukkaamiseen ja vainoamiseen.
Shania: Onko hän stalkannutkin minua?!
Kurki: Kyllä on. Myös se nuoriso, jota hän käytti monen rikoksen toteutukseen on seurannut teitä. Ilmeisesti tarkoitus oli pelottelu. Tämä Tapio tulee näin ollen saamaan syytteen myös alaikäisen kehottamisesta rikokseen. Häntä tullaan syyttämään myös AINAKIN seuraavista: välillinen sekä välitön kunnianloukkaus, tietosuojarikkomus, julkiseen henkilöön kohdistuva tekoälyn luvaton käyttö vahingoittamistarkoituksena sekä julkisuuden henkilön tahallinen maineen tahraaminen.
Shania: Ihan liikaa kaikkia termejä, minä haluan tietää ainoastaan, että MINKÄ TAKIA? MIKSI JUURI MINÄ?!
Kurki: Voi minulle tulee tärkeä puhelu. Mennään tänne kulman taakse, niin voitte kysyä häneltä itseltään!
Shania: Mahtavaa! Suurin kiitos teille ylikomisario!
Kurki: Minä teen vain työtäni, kunhan pari donitsia silloin tällöin saa, heheh! Rouva Tapio! Teille olisi vieraita!
Shania ei oikein ymmärrä mitä Kurki äsken sanoi. Shania astelee hitaasti kohti pidätysselliä. Nyt hän näkee jo karun putkan puoleen väliin. Pesualtaan ja vessanpöntön. Sänky sijaitsee oikealla puolella, ja Shania vilkuilee pelko silmissään sängyllä istuvaa hahmoa, joka nojaa takaseinään. Hän odottaa näkevänsä parrakkaan epäsiististi pukeutuneen vanhahkon miehen ja pyörittelee mielessään ensimmäistä kysymystä tälle: "Mitä sinulla on juuri minua vastaan?". Shania katsoo pidätettyä. Hän järkyttyy niin, että vesi kihoaa hänen silmiinsä. Sydän jättää pari lyöntiä väliin ja ryhtyy sitten takomaan rinnassa hullun lailla. Shania ei huomaa tärisevänsä. Vasta sitten kun hän näkee pidätetyn omahyväisen ilmeen, Shania tajuaa että vapisee kauttaaltaan. Hän tarttuu käsillään kaltereihin ja puristaa niitä rystyset valkoisina.
Shania: Si-si-sinä..? Miten..?
Shania perääntyy epäuskon vallassa. Pidätyssellissä Shaniaa tuijottaa ALYSSA!
Nainen, jota Shania on pitänyt ystävänään, onkin yhtäkkiä vihollinen. Alyssa nostaa rennosti kätensä tervehtien Shaniaa.
Alyssa: No moi, tulithan sinä! Mitenkäs se suu nyt pannaan?
Shania on täysin shokissa. Se hetki, jolloin hän tajusi kuka sellin perällä oli, tulee olemaan loppuelämän yksi niistä hetkistä, jotka muisti pyyhkii mielestä. Aivot eivät kykene käsittelemään asiaa, joten tilanne kokonaisvaltaisen tunnekirjon säestämänä palautuu mieleen vain posttraumaattisen stressin oireina.
Shania: Mi-mitä tämä on..? Minä... taidan pyörtyä...
Konstaapeli Kiiski huomaa Shanian olevan huonossa hapessa ja tuo tälle tuolin juosten.
Kiiski: Anteeks, ota äkkiä tästä tuoli!
Shania: Minä... Tämä ei ole totta... Ki-kiitos konstaapeli..? Kiiski..?
Kiiski: Sinähän järkytyit kolokosti! Tuliko yllätyksenä tuo tekijä?
Shania: Mikä Tapio..? Hänhän on ystäväni! OLI ystäväni... Alyssa...
Kiiski: Joo tutkinnasa kävi ilmi että Alyssa Tapio kuuluu ystäväpiirihis.
Shania: Onko se Tapio Alyssan sukunimi?! Uskomatonta...
Shania ei ole kuullut aiemmin keltään, että Alyssa on mennyt naimisiin. Naiset eivät ole olleet tekemisissä pitkään aikaan, mutta Shania on luullut heidän välinsä olevan kunnossa. Lukuunottamatta jotain joutavaa pikku riitaa. Nyt Shania on rauhoittunut sen verran, että pystyy istumaan sellin eteen. Hän katsoo epäuskoisena Alyssaa. Alyssa nousee sängyn reunalle istumaan.
Shania: Alyssa, mitä helvettiä tämä tarkoittaa?
Alyssa: Hah! Ihan kuin et tietäisi!
Alyssa katsoo Shaniaa pitkin nenän vartta.
Alyssa: Sinä tuhosit työpaikkamme ilman että välitit mitä se teki meille! Et edes kysynyt miten me voimme! Ja AINA sinä olet kaiken keskipisteenä, luulet että maailma on luotu sinua varten! Joten piti sinua vähän näpäyttää.
Shania: Et taida nyt ihan ymmärtää miten vakavasta asiasta on kyse. Olet syyllistynyt vakaviin rikoksiin kostaaksesi minulle!
Alyssa: Ja kostoni on suloinen!
Shania: Etkö käsitä, että rikoksista seuraa tuomio?! Mitä helvettiä sinulle on tapahtunut?! Sekoitit jotain alaikäisiäkin soppaan?!
Alyssa: Hihih, olet siis huomannut varjoja perässäsi? Kyllä, pikkusiskoni ja hänen ystävänsä auttoivat minua.
Shania: Kuulehan, en ole huomannut perässäni mitään! Viime kesänä Mintun kanssa näimme jotain teinityttöjä sivusilmällä, mutta valitettavasti en pelännyt sekuntiakaan!
Alyssa: Mutta viime aikoina olet pelännyt sitäkin enemmän; mennyttä mainettasi!
Shania: Todellakin olen! En kuitenkaan käsitä tätä! Tietääkseni me sovimme erimielisyydet ajat sitten!
Alyssa: Silloin vappuna 2025 vai? Kun kohtasimme matkalla bileisiin?
Shania: Niin juuri. Pyysin anteeksi sinulta, että tuhosin työpaikkasi. Vastasit minulle, etten ollut tehnyt mitään väärää, että tietysti Viku kuului vankilaan. Pyysit jopa ITSE minulta anteeksi, että olit syytellyt minua! Me vielä halasimme ja sovimme, että olimme sujut!
Alyssa: Voi luulitko, että annoin silloin anteeksi OIKEASTI?! Saatikka pyytelin anteeksi! Voi sinua tyhmää bimboa... Eniten sinussa ärsytti se kaiken keskipisteenä oleminen! Mutta NYT, kun sain antaa sinulle tämän pikku opetuksen... NYT ME OLEMME SUJUT! Nyt voimme jatkaa taas ystävinä! Tartu käteeni!
Shania: En varmasti tartu! Olet näköjään täysin harhainen...
Shania tajuaa, että ex-ystävällä on mielenterveys järkkynyt pahasti. Shania nousee tuolilta lähteäkseen.
Shania: Kuka helvetin sekopää voi kuvitella, että tällaisten tekojen jälkeen jatkettaisiin ystävinä? Sait kostosi, onneksi olkoon. Siinä samalla menetit kaiken. En nimittäin halua kuulla edes nimeäsi enää! Tuskin haluaa kukaan muukaan. Tai ehkä saat vankilasta hulluja ystäviä, sinnehän kohta joudut.
Silloin Alyssan puheet käyvät entistä levottomammiksi.
Alyssa: Mutta sinähän tulit hakemaan minut pois täältä kopista! Älä lähde! Katso millainen vessakin minulla on! Kaikki voivat tuijottaa kun kakkaan! Tällainen vessan avomalli!
Shania lähtee pois ja näyttää siltä kuin jalkansa pettäisivät pian, sillä ylikomisario Kurki rientää apuun.
Kurki: Voi oletteko kunnossa?
Shania: En tiedä...
Kurki: Saitteko vastaukset kysymyksiinne Tapiolta?
Shania: Enköhän, olen itse asiassa melko helpottunut nyt.
Kurki: Sehän on tärkeintä!
Shania: Tuo Tapio on muuten ihan seinähullu...
Alyssa: SHANIA TULE TAKAISIN! KÄSKE NIIDEN JO PÄÄSTÄÄ MINUT! SHANIA KUULETKO, VOIT LOPETTAA ESITYKSEN JA TULLA HALAAMAAN! EIKÖ KUKAAN KUUNTELE?! TAHDON KOTIIN! SHAAANIIIAAAAAA!
Shania lähtee poliisilaitokselta helpottuneena siitä, että pian media ja muut saavat kuulla Shanian puhuneen koko ajan totta. Häntä kuitenkin järkyttää se, miten sekaisin Alyssa on, eikä tajua lainkaan tekojensa seurauksia. Ylikomisario Kurki palaa työpöytänsä luo ja meinaa saada slaagin:
Kurki: Mitä mitä?! Täällä se vastarannan Kiiski syö donitsia kahvikuppi toisessa kädessä?!
Kiiski: No kun Kurki ei vaikuttannu olevan kovin näläkä-Kurki... Nii mää vain pikkusen maistan... hehe...
Kurki: Kuulehan, saat pian maistaa tätä pamppua! Hah hah hahhaa!
5. Isäänsä tullut vintiö
Kolmen päivän päästä on torstai 20.8. ja Shania on helpottunut kahdesta syystä. Ensinnäkin Poliisi on antanut medialle lausunnon, joka on vahvistanut Shanian olevan rikoksen uhri, ja että tekijä on lukkojen takana oikeudenkäyntiä odottamassa. Shanian maine alkaa siis hiljalleen puhdistua. Lisäksi Shanian Chanel-koiran vahinkopentu täyttää vihdoin kaksi kuukautta ja siirtyy uuteen kotiinsa Caitlinin luo.
Shania on Cindy Townin kaupungin eläinlääkärillä pennun kanssa, kuten kuukausi sitten sovittiin.
Shania: Oi en malta odottaa, että pääsen tästä vintiöstä!
Janni Bergström: Mutta voi sentään mikä rakkaus sinä olet! Oletko aivan hurja vintiö?
Shania: On se! Syönyt pehmoleluja ja repinyt tyynyjä. Tyttö on SELVÄSTI isäänsä tullut.
Pieni pentu katselee ympärilleen viattoman näköisenä.
Janni: No niin, tehdäänpä vintiölle terveystarkastus ja sen jälkeen laitan siihen tunniste-sirun. Ensimmäiset rokotukset siskosi voi varata sieltä Dollywoodin puolelta vaikka heti, kun pentu saapuu uuteen kotiinsa.
Shania: Aha. Kyllä Caitlin ja miehensä tietävät nuo asiat, heillä on tälläkin hetkellä koira. Ja miehellään on ollut useita.
Hetken kuluttua kaikki on kunnossa ja eläinlääkäri Janni Bergström toivottaa pienokaiselle hyvää loppuelämää.
Shania: Tämä oli tällä selvä?
Janni: Kyllä vain! Tuo itse vintiön emo tarkastukseen kun ehdit.
Shania: Ilman muuta!
Janni: Emosta tuli mieleen, että kyllä tämä pikku vintiö on tullut isäänsä ulkonäön perusteella ainakin. Väri on tummentunut ja nuo pikku perhoskorvat muistuttavat sakemannin pystykorvia jo hieman.
Shania: Mitäs minä sanoin!
Janni: Voi pikku rakkaus sinua, ole sitten oikein kiltti uudessa kodissasi! Senkin ihana rakkaus pakkaus!
6. Have you seen Paris?
25.8. on aurinkoinen tiistai, Nicola Virran onneksi. Elokuu on muuten ollut melko sateinen, mutta lämmintä on riittänyt. Nicola ja hänen veljensä Jayden kävelevät puiston halki Nicolan koira Zima mukanaan.
Nicola: Voi missä kohtaa se pikku kuoppa on, joka on täynnä nokkosia?
Jay: Ei mitään hajua...
Nicola: Se allerginen reaktio oli niin hurja, että sitä ei saa tapahtua toistamiseen. Zima ei saa mennä nyt lähellekään sitä!
Yllättäen kaksikon hiljaiseloa viettänyt pikkusisko Paris on luvannut tulla heitä tapaamaan. Nicolaa jännittää nähdä siskonsa, mutta Jay saapastelee niin rennosti eteenpäin päätään raapien, että Nicolasta tuntuu kuin miehelle olisi yksi lysti nähdäkö sisko vai ei. Nicola ja Jayden eivät ole vielä keskenäänkään läheisiä, joten keskustelu ei ole kovin syvällistä.
Nicola: Voi ei, meillä on jo kiire!
Jay: No kai hän siellä nurkalla odottaa?
Zima lähtee enemmän kuin mielellään liikkumaan lujempaa.
Nicola pelkää myöhästymistä sovitulta paikalta.
Nicola: Paris lähtee varmasti pois, ellemme ole siellä ennen häntä. Kiirehditään, please!
Jay: No tuskin lähtee, älä panikoi. Eikö se tie jo näy tuolla..?
Jayden on oikeassa: Barbie Boulevard päättyy samaiseen puistoon, jossa sisarukset ovat. Tapaamispaikalla ei näy ketään.
Jay: Eikö se ollut Barbie Boulevardin viimeisen kerrostalon nurkka? Takapihan puolella?
Nicola: Oli oli, tämä on oikea paikka. Mutta minähän sanoin että me myöhästymme! Olen ihan hengästynyt... Voi ei... Pakko istua.
Zima tunnistaa emäntänsä stressin ja ahdistuksen ja hyppii vähän väliä Nicolaa vasten.
Nicola: Voi Zima rakas, ei äiskällä ole hätää.
Jayden näyttää olevan myös väsynyt, sillä hän nojaa kiveen.
Nicola: Miksi katselet joka suuntaan?
Jay: No jospa Paris ei vielä ole tullut. Me emme tulleet myöhässä, vaan reilusti etuajassa.
Nicola: Ihanko totta?! No mitä me nyt teemme? Zima, alas nyt!
Jayden katsoo vain kaukaisuuteen eikä sano mitään.
Nicola: Kuinka kauan me häntä odotamme? Soitanko hänelle ja kysyn, onko hän jo käynyt täällä meitä etsimässä, vai onko hän vasta matkalla tänne?
Jay: Älä soita. Paris ei tule. Eikä hän ole täällä käynyt. Hän ei varmasti edes aikonut tulla. Ehkä meidän täytyy hyväksyä se, että pikkusiskomme ei halua tavata meitä...
Nicola: Oi se olisi järkyttävää...
7. Maine lain vaakakupissa
Elokuun viimeisen päivän piti olla se, jolloin alkaisi oikeudenkäynti Trolliwoodin käräjäoikeudessa: Gunnar Sawyer vastaan Suomen valtio. Syytteenä: Simon Deforestin perusmuotoinen pahoinpitely ja törkeä vammantuottamus. Kaiken järjen mukaan Simonin pitäisi juuri nyt olla oikeudessa Shania tukenaan kohtaamassa Gunnar ensimmäistä kertaa pariin vuoteen ja nähdä viimein oikeuden toteutuvan. Mutta niin ei kuitenkaan ole käynyt, sillä oikeudenkäyntiä on taas siirretty, ja Shaniakin on yhä pohjoisessa.
Shania on kuitenkin jo viime vuoden keväällä palkannut Simonille oikeusavustajaksi lakimies Vivienne Laakson, jonka Simon on tavannut aiemmin tämän työpaikalla, Lakiasiaintoimisto Kanteella. Nyt Simon tapaa lakimies Laakson omalla työpaikallaan. On maanantai, joten kahvila on asiakkailta suljettu, kuten se on joka maanantai ja sunnuntai. Flora olisi poikkeuksellisesti päässyt paikalle tänä maanantaina Simonia avustamaan, sillä hän on jo aikoja sitten saanut päivän vapaaksi muista töistään, olihan hänen ollut määrä olla paikalla oikeudenkäynnissä Simonia tukemassa. Mutta Simon ei kuitenkaan ole kertonut Floralle tapaavansa tänään oikeusavustajansa, sillä on halunnut tavata tämän yksin. Simon on hortoillut iltapäivän tapaamiseensa meikittömänä, koruttomana ja ryppyisessä paidassa, vain kännykkä ja aurinkolasit mukanaan. Simonilla on tummat silmänaluset. Lakimies Laakso on juuri avaamassa salkkuaan.
Simon: Älkää näyttäkö minylle mitään papereita tai tiedostoja, s’il vous plaît! Minyllä ei ole edes lykylaseja mykänä. Kertokaa vain minylle, miten selviän tästä fiascosta.
Lakimies Laakso: No… Kuten minä sinulle jo puhelimessa kerroin, niin oikeudenkäyntiä on siirretty herra Sawyerin lakitiimin toiveesta. Heidän aikomuksenaan on tutkia, voivatko he käyttää joitakin niistä uusista tiedoista…
Simon: Siis niistä kaikista val’eista! Myttä sitä minä jyyri en ymmärrä. Te sanoitte minylle jo kesäkyyssä, etteivät ne jyöryt vaikytä mitenkään sen oikeydenkäynnin kylkyyn!
Lakimies Laakso: Niinhän minä oletin, ja olen pahoillani, jos olen antanut sinulle harhaanjohtavaa tietoa. Herra Sawyerin puolustustiimillä on lakisääteinen oikeus käyttää kaikki informaatio mikä mahdollista, mutta se ei tarkoita, ettäkö he silti voittaisivat tämän jutun… jos he eivät voi osoittaa juoruja todeksi. Sitä minä tarkoitin sanoessani sinulle, että ne juorut tuskin vaikuttavat oikeudenkäynnin kulkuun. Mutta tästä oikeudenkäynnistä on tulossa tarpeeksi mutkikas jo valmiiksi.
Shania on kuitenkin jo viime vuoden keväällä palkannut Simonille oikeusavustajaksi lakimies Vivienne Laakson, jonka Simon on tavannut aiemmin tämän työpaikalla, Lakiasiaintoimisto Kanteella. Nyt Simon tapaa lakimies Laakson omalla työpaikallaan. On maanantai, joten kahvila on asiakkailta suljettu, kuten se on joka maanantai ja sunnuntai. Flora olisi poikkeuksellisesti päässyt paikalle tänä maanantaina Simonia avustamaan, sillä hän on jo aikoja sitten saanut päivän vapaaksi muista töistään, olihan hänen ollut määrä olla paikalla oikeudenkäynnissä Simonia tukemassa. Mutta Simon ei kuitenkaan ole kertonut Floralle tapaavansa tänään oikeusavustajansa, sillä on halunnut tavata tämän yksin. Simon on hortoillut iltapäivän tapaamiseensa meikittömänä, koruttomana ja ryppyisessä paidassa, vain kännykkä ja aurinkolasit mukanaan. Simonilla on tummat silmänaluset. Lakimies Laakso on juuri avaamassa salkkuaan.
Simon: Älkää näyttäkö minylle mitään papereita tai tiedostoja, s’il vous plaît! Minyllä ei ole edes lykylaseja mykänä. Kertokaa vain minylle, miten selviän tästä fiascosta.
Lakimies Laakso: No… Kuten minä sinulle jo puhelimessa kerroin, niin oikeudenkäyntiä on siirretty herra Sawyerin lakitiimin toiveesta. Heidän aikomuksenaan on tutkia, voivatko he käyttää joitakin niistä uusista tiedoista…
Simon: Siis niistä kaikista val’eista! Myttä sitä minä jyyri en ymmärrä. Te sanoitte minylle jo kesäkyyssä, etteivät ne jyöryt vaikytä mitenkään sen oikeydenkäynnin kylkyyn!
Lakimies Laakso: Niinhän minä oletin, ja olen pahoillani, jos olen antanut sinulle harhaanjohtavaa tietoa. Herra Sawyerin puolustustiimillä on lakisääteinen oikeus käyttää kaikki informaatio mikä mahdollista, mutta se ei tarkoita, ettäkö he silti voittaisivat tämän jutun… jos he eivät voi osoittaa juoruja todeksi. Sitä minä tarkoitin sanoessani sinulle, että ne juorut tuskin vaikuttavat oikeudenkäynnin kulkuun. Mutta tästä oikeudenkäynnistä on tulossa tarpeeksi mutkikas jo valmiiksi.
Simon: Eli… Mitä tämä siis tarkoittaa minylle? Miten he mykä voisivat osoittaa todeksi jotain mikä ei ole totta?
Lakimies Laakso: Valitettavasti asia on niin, että todistusvastuu on valtionsyyttäjällä. Siinä voitte auttaa te varsinaiset todistajat: sinä, neiti Murakami ja tohtori Harmonius. Valtionsyyttäjän on siis voitava aukottomasti todistaa, että sinun aivovammasi ei voinut aiheutua mistään muusta kuin herra Sawyerin lyönnistä. Ei humalassa metallihuonekaluihin kaatumisesta, eikä aneyrysman puhkeamisesta. Ja jos joku teistä kolmesta todistajasta osoittautuu epäluotettavaksi oikeuden edessä, sillä voi olla merkittävä vaikutus siihen, todetaanko herra Sawyer syylliseksi vai syyttömäksi.
Simon: Eli?
Lakimies Laakso: Eli katsotaanpa teitä kaikkia todistajia. Neiti Murakami oli tapahtuma-aikaan humalassa, kuten sinäkin. Sinä et muista itse lyöntiä. Ja tohtori Harmonius puolestaan antoi sinulle aluksi misdiagnoosin. Vaikka kaikki tuosta on luonnollista, niin jokainen pieni asia vaikuttaa omalla tavallaan teidän uskottavuuteenne oikeudessa verrattuna oletukseen siitä, että jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan.
Simon raapii päätään turhautuneena. Lakimiehen puhe tuntuu niin ympäripyöreältä, että se menee Simonilla yhdestä korvasta sisään, tekee nopean kierroksen, ja pulpahtaa toisesta korvasta vauhdilla ulos.
Simon: Voisitteko nyt selittää minylle i’an syömeksi, tai vaikka ranskaksi, tai englanniksi… että millainen ma’dollisyys minyllä on voittaa se oikeydenkäynti Gunnaria vastaan?
Lakimies Laakso: No, kysyn sinulta nyt ensin, että onko sinulle tullut mieleen mitään uutta siltä illalta tai yöltä? Jos jotain olisi palannut mieleen. Jotain, mistä voit olla varma?
Simon: Ei mitään. Minä myistän ainoastaan sii’en asti, kyn kävin nykkymään Aidan kanssa… työ’ön lattialle. Kaikki sen jälkeinen aika on enemmän tai vä’emmän symyn peitossa.
Lakimies Laakso: Sepä harmillista. Olisi nimittäin hyödyllistä, jos meillä olisi vahvempi näyttö herra Sawyerin syyllisyydestä. Vaikka joku toinen todistaja… Mutta kukaan muu ei ilmeisesti nähnyt tapahtunutta.
Simon: Ei kai sitten…
Lakimies Laakso levittelee isoja käsiään yrittäessään selventää asioita Simonille.
Lakimies Laakso: Minä puhun sinulle nyt suoraan. Meillä on vain aihetodisteita, ja niitä on toisaalta sen verran, että ne voisivat periaatteessa riittää. Mutta… herra Sawyerin puolustiimi Lakiasiaintoimisto Kovasesta on kuin lauma susia. He kaivavat sinusta esiin jokaisen yksityiskohdan, mitä voivat käyttää sinua vastaan. He mainitsevat, että sait potkut töistä – kahdesti. He ottavat esiin sen levy-yhtiö Woodstoryn tapauksen, kun syytit yhtiön johtajaa seksuaalisesta ahdistelusta ilman näyttöä, ja sait sen raivoamisen seurauksena potkut ystäväsi Victoria Milovin bändistä. He ottavat esille senkin, että sait potkut oman isäsi kahvilasta Pariisissa. Ja he ottavat esille, että olit kovassa humalassa silloin tapahtumapäivänä. He ottavat esille myös ne kihlattusi broadcastissaan sanomat asiat, että olet valehtelija ja pettäjä. Jos oma kihlattusi esittää moisia syytöksiä sinua kohtaan, niin…
Simon: Myttä se oli tekoälyn lyömää päskää!
Lakimies Laakso: Sanon vain miten asia on. Herra Sawyerilla on oikeus käyttää vaikka juoruja, ja on meidän tehtävämme osoittaa ne juuri sellaisiksi.
Simon: Siitä’än teille maksetaan, ’elvetti sentään!
Lakimies Laakso: Totta kai, ja aionkin tehdä parhaani sinun hyväksesi. Ja sinulle suosittelen, että hillitset kielenkäyttöäsi ja muutenkin pidät matalaa profiilia seuraavat kuukaudet. Samoin sinun kannattaa miettiä, millaisessa seurassa liikut. Oletko sattumoisin kuullut Aida Murakamista viime aikoina?
Simon: En todellakaan! Hän on jossakin Havaijilla, ja minä tiedän sen vain siksi, kyn Shania on kertonyt. Aida äsyy nykyään Kokkolassa. Me emme ole py’eväleissä, koska hän on sellainen… Sellainen. En i’mettelisi, jos hän ei vaiväytyisi tylemään koko oikeydenkäyntiin…
Lakimies Laakso: No, hänen on tultava sakon uhalla. Hän ei kyllä ole vastannut soittopyyntöihini. Miksi epäilet, ettei hän tulisi?
Simon: Hän on jyöppö, joten mitäs lyylisitte? Jyöppö, joka vi’aa minyä. Hän ’älysi minyn jättävän Shanian hänen takiaan, ja minä en syöstynyt. Siksi.
Lakimies Laakso: Ööh… Tämä oli minulle uutta tietoa. Oliko teillä siis oikeasti suhde?
Simon: Oikeastaan… Kyllä. Se oli ’enkistä laatyä ja se kesti vain kyykäyden verran. Shania tietää siitä, ja hän antoi minylle anteeksi. Myttä Aida ei. En minä pyölystele omaa käytöstäni; se oli kammottavaa. Myttä se mitä Aida teki minylle, ja sitten vielä Shanialle, se oli vielä kammottavampaa… Äh, en minä ’älyä py’yä siitä. Ei se liity tä’än mitenkään, kyn se tapa’tyi vasta sitten kyn minä olin toipymässä… tästä.
Lakimies Laakso: Ai? No, siinä tapauksessa suosittelisin paikkaamaan välit neiti Murakamin kanssa. Hän on kuitenkin ainoana silminnäkijänä avaintodistaja. Minunkin olisi päästävä puhumaan hänen kanssaan siitä mitä hänen on hyvä sanoa oikeudessa. Tohtori Harmoniuksen kanssa olen jo jutellut aikoja sitten. Ja mitä tulee siihen sinun kihlattuusi...
Simon tuijottaa lakimiehen ohi myyntitiskille ja kuvittelee sen tiki-baariksi, ja Aidan sen eteen juopottelemaan. Aida vetää drinkkejä kaksin käsin, niin että huojuu jo, ja pienet paperiset päivänvarjot putoilevat hiekkaan yksi kerrallaan. Sitten Aidan luokse marssii Jason Keawe, tuo komea, lihaksikas, ja ennen kaikkea hyvän tasapainon omaava supermies, joka kaappaa Aidan syliinsä ja suutelee tätä intohimoisesti.
Aida: TÄSTÄ sinä luovuit. Ja MINKÄ takia? Hahaa!
Lakimies Laakso: ...joten siksi suosittelisin harkitsemaan, kannattaako sitä suhdetta jatkaa.
Simon: Excusez-moi? Siis mitä?
Lakimies Laakso: No, kuten jo sanoin, niin siitä sinun kihlattusi ohjelmasta seurannut kohu on paisunut niin isoksi, ja se vaikuttaa myös sinun uskottavuuteesi. Siksi suosittelisin, että kannattaa ehkä, tuota, harkita kannattaako olla suhteessa niin kaaoottisen naisen kanssa.
Simon: Että minäkö jättäisin Shanian… tämän oikeysjytyn takia?
Lakimies Laakso: No, kun kerran kihlattusi asuu satojen kilometrien päässä eikä sinun luonasi, niin siitäkin paparazzit saavat jutun juurta artikkeleihinsa. En sano tätä pahalla; neiti Simmonshan minut palkkasi. Mutta minun tehtäväni on ajaa sinun etuasi, mihin kuuluu myös ikäviltä tuntuvat neuvot.
Simon: Minä teen nyt y’den asian selväksi: minä EN jätä räkästämääni i’mistä jonkyn typerän oikeydenkäynnin takia! Kaikkien niiden lypäysten jälkeen mitä olen hänelle antanyt, ja miten hän on minyä tykenyt… Ja nyt kyn hänellä on terveys’yöliä ja hän on jöytynyt rikoksen y’riksi, ja vielä paparazzit kirjoittavat hänestä päskää, niin minyn pitäisi ’ylätä hänet?! Ja vain siksi kyn Gunnar veti minyä tyrpään ja hän on niin pelkyri, ettei yskällä ottaa teostaan vastyytä?! Hän tekee mitä ta’ansa, jotta välttäisi oikeydenkäynnin, vaikka ’ankkiytyy moottoripyöräonnettomyyteen! Ja vielä pitää anoa lykkäystä, että saisi lyödä minyä jyöryillä, kyn ei myytä enää keksi! Ko’ta se koko oikeydenkäynti perytään ja Gunnar pääsee kyin ’evonen veräjästä: potkii ja ’irnyy jyöstessään!
Lakimies Laakso: Öh… Ei tietenkään… Unohda mitä minä juuri sanoin. Suosittelen kuitenkin miettimään miten esiinnyt julkisuudessa. Olet kuitenkin yhä julkisuuden henkilö, vaikka vaihdoitkin viihdealalta elintarvikealalle. Kannattaisi ensinnäkin yrittää nukkua vähän paremmin. Näytät vähän… väsyneeltä. Kai selviät täältä kotiisi ilman sitä henkilökohtaista avustajaasi, Flora Hendersonko hänen nimensä oli?
Simon: Äh… Älkää te minystä ’yöle’tikö.
Lakimies Laakso: Hyvä on. Teen nyt selvityksen tuloistasi vakuutusyhtiöllesi, jotta saisit sieltä korvauksia muiden kulujen lisäksi myös ansionmenetyksistä ja voisit maksaa niillä oikeusapusi maksuja takaisin neiti Simmonsille, kuten halusit. Varmistan vielä, että et halunnut herra Sawyerilta vahingonkorvauksia vammasi tai ansiotulojen menetyksen johdosta, tai oikeudenkäyntikulukorvauksia? Nyt kun minä olen nähnyt kahvilasi ja sen kirjanpidon, niin suosittelisin hakemaan kaikki mahdolliset korvaukset. Näyttää siltä, että ne tulisivat sinulle tarpeeseen. Itse vaatisin korvauksia suoraan herra Sawyerilta jo pelkästään siitä syystä, että hän aikoo vaatia niitä sinulta jos saa oman syytteensä nurin. JOS hän onnistuu vakuuttamaan oikeuden siitä, että sinä kävit häneen käsiksi ensin ja kaaduit sen seurauksena, niin hänet vapautetaan syytteestä, ja siitä tulee sitten oikeudenkäynti sinua vastaan. Hän voi puolestaan vaatia sinulta mittavat korvaukset, mikäli onnistuu hankkeessaan. Olisi sääli, jos menettäisit tämän idyllisen kahvilasi… Tämä croissanttikin on niin mielettömän hyvää! Mums…
Simon: Minä tiedän kyllä mitä olen vaarassa menettää. Myttä ei, minä en ’älyä siltä mie’eltä mitään. Mikään symmä ra’aa ei voi korvata sitä mitä hän minylle teki. Anteeksipyyntö. Sen minä ’älyän.
Lakimies Laakso: Hyvä on. Varaudu kuitenkin siihen, että sitä ei välttämättä tule. Niin, ja huomauttaisin vielä, että jos herra Sawyer todetaan syylliseksi, niin tuomioon on odotettavissa lievennystä oikeusprosessin pitkittymisen vuoksi.
Simon: Ai että Gunnar sai anottyä lykkäystä oikeydenkäynnille, ja sitten hänet vielä palkitaan siitä? No sepä ’äyskää. ’Yvin oikeydenmykäistä.
Lakimies Laakso: Niin. Olen pahoillani siitä. Mutta suosittelen sinua todella paikkaamaan välit neiti Murakamiin. Meidän keissimmehän rakentuu sille, että herra Sawyer oli sinulle kateellinen ja luuli sinulla olevan suhde neiti Murakamiin, ja siksi hän löi sinua. Meidän täytyy näyttää oikeudelle, että hänellä oli siihen riittävä syy, ja pelko pitkäaikaisen naisystävän menetyksestä olisi juuri sellainen. Mustasukkaisuus on vahva motiivi. Siksi on suositeltavaa, että olisit edelleen läheinen neiti Murakamin kanssa. Ei siis pelkästään siksi, että hän antaisi sinusta luotettavan todistuksen. Emme oikein voi vedota homofobisuuteenkaan, koska herra Sawyerin puolustusasianajaja on homoseksuaali. Ei sillä, että sinä olisit… Mutta ymmärrät varmaan, että sen kuvan sinusta voisi saada. Ja homofobisuus olisi hyvä motiivi. Samoin rasismi, kun sinähän olet puoliksi musta… Mutta herra Sawyerin asianajajakin on musta, joten siihenkään me emme voi vedota. Ainut asia mitä me voimme käyttää on siis mustasukkaisuus neiti Murakamista.
Lakimies Laakso: Ymmärrätkö nyt mitä minä sinulle sanon?
Simon: Kyllä, kyllä. Minä ymmärrän.
Lakimies Laakso: Hyvä!
Simon: Ymmärrän senkin, että se, että Gunnar on ilkeillyt minylle vyösikäysiä, ei merkitse y’tään mitään.
Lakimies Laakso: Valitettavasti, kuten olen sinulle aiemmin kertonut, ei satunnainen ilkeily riitä motiiviksi pahoinpitelylle, etenkään jos siitä ei ole todisteita esimerkiksi äänitallenteen tai tekstiviestin muodossa. Ja niitäkin vaadittaisiin useita, että ne voitaisiin ottaa huomioon. Onko sinulla mielessä mitään muuta, mitä haluaisit nyt sanoa? Jos vaikka haluat kertoa minulle jotain, mikä voisi vaikuttaa oikeudenkäynnin kulkuun?
Simon: Ei kai.
Lakimies Laakso: On ehdottoman tärkeää, että kerrot minulle aivan kaiken. Me emme voi ottaa sitä riskiä, että menneisyydestäsi pulpahtaa esiin jotain, joka vaikuttaa uskottavuuteesi oikeudessa.
Simon: Ei… Ei ole mitään, mitä minä ’älyäisin kertoa. Minä ’älyäisin vain tämän päskän o’i jo. Siitä on kylynyt jo kolme vyöttä kyn Gunnar pilasi minyn elämäni. Tai no, ensi yönä.
Lakimies Laakso: Hyvä on. Minä yritän vielä saada yhteyden neiti Murakamiin, ja patistan syyttäjänvirastoa antamaan uuden käsittelyajankohdan, jotta saamme tämän pois alta ennen kuin herra Sawyerin tiimi löytää jotain uutta millä punoa juoniaan. Sanon sinulle näkemiin tältä erää. Yritä olla huolehtimatta, ja ota ihmeessä yhteyttä jos jotain tulee mieleen. Suosittelen vielä miettimään sitä korvausten vaatimistakin. Ja jos kuulet neiti Murakamista, niin kehota häntä soittamaan minulle.
Lakimies Laakso hörppää vielä kahvinsa loppuun, kättelee Simonia pöydän yli ja lähtee sitten. Simon jää vihaisena pöytään nuokkumaan.
Simon: Syösittelen. Sanon vain miten asia on. Syösittelen. Syösittelen. Syösittelen. Syösittelen! Vai vielä pitäisi paikata välit Aidan kanssa? Helpommin sanottu kuin tehty.
Simonin kännykkä piippaa. Hän katsoo Liljalta tullutta tekstiviestiä.
”Moi! Voitaisiinko puhua vaikka huomenna ennen kuin Miriam tulee töihin? Mua stressaa tää tilanne ihan sikana.”
Simon: No helvetti, tuokin vielä… Ikään kuin minua ei sitten stressaisi mikään.
”Moi! Voitaisiinko puhua vaikka huomenna ennen kuin Miriam tulee töihin? Mua stressaa tää tilanne ihan sikana.”
Simon: No helvetti, tuokin vielä… Ikään kuin minua ei sitten stressaisi mikään.
Simon: Musta olento… Olet taas täällä. Kuka sinä olet?
Olento ei vastaa. Se nostaa päätään…
Samassa Simon herää, ja olento katoaa tyhjyyteen, jälleen kerran. Se on kuin iso, musta tahra Simonin muistissa. Mutta voisiko se olla jotain muutakin?
Simon: Mitä helvettiä?!
Simon on niin järkyttynyt näystään, että melkein putoaa tuolilta.
Simon: Minä olen nähnyt unta tuosta aiemminkin… Sillä oli pitkä tukka… Aida? Ei, ei se voinut olla Aida. Onpa outo olo. Ihan kuin… Oliko täällä joku vielä Aidan ja Gunnarin lisäksi silloin kun minä makasin tuossa?!
Simon: Minä olen nähnyt unta tuosta aiemminkin… Sillä oli pitkä tukka… Aida? Ei, ei se voinut olla Aida. Onpa outo olo. Ihan kuin… Oliko täällä joku vielä Aidan ja Gunnarin lisäksi silloin kun minä makasin tuossa?!
To be continued...
Tarinassa mukana:
Kohtausten mukaan:
Tarinassa mukana:
Kohtausten mukaan:
1. Lööppien lannistama
lehtien ideat, tekijänoikeudet ja toteutus:
-LOOK täysin keksitty lehti, toteutettu kännykällä
-Kokkola & Cindy Town puoliksi fiktiivinen lehti. Toteutus: Shania makaa Kokkola -lehden päällä, josta otettu kuva ja viimeistelty kännykällä
-Seuralainen tehty jäljittelemällä Seura-lehteä täysin, toteutettu kännykällä
-9 päivää (Ysi) satiiri 7 päivää-lehdestä, toteutettu Canva-kuvankäsittelyohjelmalla muistelemalla Seiskaa. Kannessa myös Mariannen, Xaran ja Merjan kuvia.
-Apu-va! satiiri Apu-lehdestä, toteutettu asettamalla Shania maisemakuvan päälle makaamaan ja lisätty Apu- ja Barbie-lehdistä saksittuja tekstejä ja kuvia nuken alle sekä päälle. Sen jälkeen otettu kuva siitä ja samalla pidetty toisella kädellä Apu-lehden vanhaa magneettia sillä korkeudella, että Apu-logo vastannut suunnilleen aidon kokoista. Viimeistelty kännykällä.
4. Hyvästä työstä ansaitut donitsit, ylikomisario Kurki!
Ninnin 90-luvun Ken=konstaapeli Juhani Kiiski + Fashionistas Raquelle=ylikomisario Leena Kurki
5. Isäänsä tullut vintiö
Ninnin uuden Stacien koira=Chanelin kasvanut pentu
6. Have you seen Paris?
Xaran ottamat kuvat joissa Nicola, Jayden ja Zima-koira
7. Maine lain vaakakupissa
Mariannen About a Boy Jaeme Costas lakimies Laaksona, Barbie Basics Lea Aidan roolissa, ja Jason Keawe (OOAK Kieron Morel Integrityn Gloss-conventionista) + Simonin mielen mustana tahrana… arvoitus.
Mariannen About a Boy Jaeme Costas lakimies Laaksona, Barbie Basics Lea Aidan roolissa, ja Jason Keawe (OOAK Kieron Morel Integrityn Gloss-conventionista) + Simonin mielen mustana tahrana… arvoitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti