lauantai 27. syyskuuta 2025

Osa 278 Harhat, hörhöt, harhailut ja hitsin hyvät lyriikat

 

Huom: Megapitkän ja megakahjon messujakson varoitus! Paparazzi ei ole vastuussa tarinan henkilöiden tekemisistä, eikä tarinan pituudesta, jonka määrittää sen henkilöiden määrä ja tekemiset. Kaikki valitukset saa ohjata Simonin lakeijalle... ei kun työntekijälle, Miriamille. Hän on mitä sydämellisin ja aina kaikkien mielipiteet huomioon ottava nöyrin palvelijanne.

 

 

Syyskuun viimeisen viikonlopun lauantai valkenee aurinkoisena, mutta hieman viileänä. Simonin kahvila-leipomo Café La Teintessä on uusi, upea ja hyvin kallis espressokahvinkeitin, jota Miriam opettelee käyttämään sadattelulla säestäen.

Miriam: Voi vitun vatulat! Tän pitäis muka tehä vaik mitä kahvii ihan automaattisesti, ja kuitenki se töräyttää tohon latteen noi kermat miten sattuu! 

Lilja taas putsaa tänä lauantaiaamuna pöytiä ja hihittelee huvittuneena Miriamin touhuille. 

Lilja: Siis laitoiksä siihen koneeseen kermaa? No ei ihmekään! Café latte tai pikemminki caffè latte on espressoa johon laitetaan höyrytettyä maitoa – vasta sen jälkeen kun se kahvi on keitetty! Mä luulin, et sä tiesit sen. Siis miten oot tähän asti tehny latten…? Äh, en haluu ajatella sitä. Älä nyt hajota sitä toosaa, anna mä näytän kohta miten se tehdään. Hihihii! 
 
Lauantai on Simonille päivä, jolloin hän tulee kahvilaansa valvomaan sen menoa. Normaalisti Simon tekee leivokset kotona ja kuljettaa ne pari kertaa viikossa kahvilaan henkilökohtaisen avustajansa Floran avulla. Flora on nyt mennyt heti tullessa vessaan ja Simon istahtaa pöytään odottelemaan ensimmäisiä asiakkaita, joiden kanssa seurustella.
 
Simon: Onkos tämä pöytä tarpeeksi puhdas? Näyttää olevan... Tout va bien, tytöt?
Lilja: Trés bien, hihi!
Miriam: Joo... Savabia ja silleen vaikka, bossi!
Simon: Génial! Jos myynti jatkaa nöysyään, niin minä voin ensi vyönnä 'arkita kolmannen työntekijän palkkaamista. Ja e'kä jopa voisimme alkaa pitää kahvilaa äyki myös synnyntäisin ja maanantaisin, ainakin myytämän tynnin ajan. 
 
Kahvinkeittimestä tulee kuppiin niin paljon kermansekaista kahvia, että se on jo valumassa kupista yli. Miriam siitä vähät välittää.   
 
Miriam: Ai ens vuonna vasta... Ja lisää tuntei vaa ettei meiltä raadanta helpotu vaikka kuorma jaettais jonku uuden kaa... No vittu, ihan pers... parasta! Tosi kiva!
 
Kahvilan ulkopuolella taas ei mene aivan yhtä hyvin! Tai miten sen nyt ottaa; tohtori Grindstone on pystyttänyt terassille Simonin huomaamatta oman "vastaanottonsa", ja hänen mielestään kaikki on niin hyvin kuin mahdollista. Hänen asiakkaansa voisivat olla asiasta toista mieltä, jos pystyisivät jotain sanomaan. Ehkäpä ne ovatkin vain muovisia näytepäitä, jotka tohtori on tuonut esille shokeerausarvon takia? Vai ovatko ne oikeita päitä, jotka tohtori aikoo jollakin taialla elvyttää? Se jäänee arvoitukseksi ainakin toistaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että tohtori käyttää työssään hieman erikoisia välineitä.
 
Tri. Grindstone: Kyllä nyt tulee asiakkaita! Tämä onkin paljon tehokkaampi keino kuin saalistaa niitä tuolla kahvilassa yksitellen. Haha! 
  
Kahvilaan alkaa tulla asiakkaita, ja heti ensimmäiseksi nurkkapöytään istahtaa kalpea, tummatukkainen mies mustassa takissaan, kitarakotelo vierellään. Se on Elliot Crane, amerikkalainen laulaja, laulunkirjoittaja ja kitaristi, joka aikoinaan vaikutti Trolliwoodissa, juuri tällä köyhälistön alueella, jossa Simonin kahvila on. Mies nautiskelee rauhassa kahvistaan. Tai nautiskelee ja "nautiskelee".
 
Elliot: What the fuck is this? I thought I ordered an espresso...
 
Simon on tavannut Elliotin kerran, kesällä 2012, kun Simon oli hädin tuskin 18-vuotias ja oli juuri tullut Suomeen ensimmäistä kertaa. Simonhan ei silloin vielä jäänyt Suomeen, vaan palasi vielä syksyllä Ranskaan ja meni armeijaan, muuttaen Suomeen vasta pari vuotta sen jälkeen. Jo vuonna 2012 Simon kuitenkin tutustui Victoriaan ja tämän bändiin, sekä lyhyesti Victorian kotistudiolla vierailleeseen Elliotiinkin. Simon on sittemmin kuvitellut Elliotin kadonneen tai jopa kuolleen, ja on siitä Shaniallekin maininnut vuonna 2020; että kenties Elliot oli trollien viemä... Nyt Simon ei Elliotia tunnista vaan katselee miten kahvilatyöntekijöiltään onnistuu asiakaspalvelu ja ettei kukaan joudu häirinnän kohteeksi. 
 
Simon: Ei onneksi näy sitä Hullu-Billyä... Tai sitä toistakaan hullua, tohtori Grindstonea.  
 
Punatukkainen Letitia on tehnyt pitkän matkan kahvilaan, sillä hän rakastaa ranskalaisia herkkuja. Kahvilan avajaisissa viime vuonna Letitian sisko Elegia joutui seksuaalisesti häirityksi, kun avajaisissa mellasti paikallinen hörhö Billy Laine. Billyä on silloin tällöin näkynyt kahvilassa senkin jälkeen, mutta Simonin paikalla ollessa hän ei enää uskalla tulla, sillä pelkää "kurkunleikkaajamuslimin" kostoa. Elegia ei ole halunnut nyt tulla mukaan häirinnän pelossa, mutta Letitia puolestaan on päättänyt, että jos häirikköä näkyy, niin tinttaa tätä turpaan ja sillä selvä. Letitia ostaa Elegialle kotiin tuliaisina mansikkaleivoksia, sillä Elegia on sanonut hänelle, että "En kyllä asioi enää jossain missä henkilökunta ei puuttunut häirintään vaikka olivat silloin paikalla", mutta samalla hän oli miettinyt, että "Samperi, olisin halunnut niitä leivoksia sieltä". Simon tietysti puuttui myös kahvilan avajaisissa häirintään, mutta kiireisenä päivänä ei kaikkea hänkään ehtinyt nähdä tai estää. 
 
Lilja: Toi olikin hyvä valinta! Saisko olla vielä muuta? 
Letitia: Ei muuta, kiitos.
 
Simonin kahvilassa aiemminkin vieraillut harrastelijamuusikko Kit on istunut aluksi Elliotin viereen "vahingossa" vapaata paikkaa kysyessään. Kit tietää kyllä kyseisen artistin, mutta hänellä on huono kasvojentunnistuskyky, joten Kitin päässä syttyy vasta hetken päästä lamppu, kun hän huomaa lattialla kitarasalkun; OHO! Mies onkin SE amerikkalainen rockmuusikko! Kit hihkuu salaa sisäisesti kun maailmankuulu artisti alkaa jutella hänelle musiikista ja muusta kuin kenelle tahansa kuolevaiselle. Kit ei oikein tiedä mitä sanoisi miettiessään miten nyt esittäisi normaalia. 
 
Elliot: So, what do you think of this café? It's my first time here... I mean, I used to live in this town, but I ain't been here for a long while now.
Kit: Oh, I've visited this café before, and I really like it here.
Elliot: I don't know... This coffee kinda tastes like shit, haha!
Kit: Really?  
Elliot: Yeah... What do you think of the clubs 'round here? Any good ones you've been to? Ya know this Club Ibiza in Helsinki?
Kit: Yeah, I know that one. 
Elliot: I went there by ferry from Estonia, Helsinki I mean, and on that boat I had this weird realization like, if this boat's gonna sink, then I'll go to Hell-sink-i!
Kit: Hahaha! That's a good joke!
 
Simonin henkilökohtainen avustaja Flora on liittynyt tämän seuraan. Kahvilassa istuvat myös Kitin ystävät Irna ja Becky, joista jälkimmäisellä on pyörätuoli. Simonin kahvila on kaikenlaisia asiakkaita varten, minkä takia sieltä löytyy myös invavessa liikuntarajoitteisille. Becky ja Irna ovat pariskunta, ja he ovat äskettäin valmistuneet samasta yliopistosta. Becky on yläasteen kuvisopettaja ja Irna on myös nuorisoalalla. Nuoret naiset juttelevat keskenään kaikessa rauhassa.
 
Becky: Joku järkyttynyt vanhempi ilmestyi taas herneilemään sitä, kun lapsi oli kotona piirtänyt jotain mangahahmoja niin, että ensin luonnostellaan anatomia ja asento ja sitten seuraavassa vaiheessa vasta olisi piirtänyt vaatteet päälle. Äiti oli ihan järkyttynyt tästä alastomuudesta, kuulemma huonoja vaikutteita kuvistunneilta.
Irna: Eikö se ole koskaan käynyt, niin kuin, MISSÄÄN taidemuseossa tai nähnyt suunnilleen mitään taidetta, että oliko ihan ensijärkytys tämä? 
Becky: En tiedä, mutta nyt tämä oppilas ei uskalla enää piirtää oikein mitään kun pelkää reaktioita. 
 
Kahvila alkaa hiljalleen täyttyä, ja Simonin pöytään istahtaa nainen nimeltä Lilli.
 
Lilli: Anteeksi, onko tämä paikka vapaana? Kiva nähdä taas tässä kahvilassa!
Simon: Tietysti! Tervetylöä taas pikky kahvilaani! Mitä saisi olla?
Lilli: No, kahvi aina maistuu, ja myöhemmin jotain syötävää... Mietin vielä hetken. Lähettäisin myös terveisiä niille komeille surffaripojille, jos satut näkemään niitä!
Simon: Kyllä, tietysti... Mistähän surffaripojista hän puhuu? Ei nyt tule mieleen...
 
Asiakkaat pitävät Liljan kiireisenä, mutta Miriam haluaa tapansa mukaan istua aina kun mahdollista, eli silloin kun ei ole tiskillä yksin. Liljaa tämä ärsyttää, mutta hän ei uskalla arvostella kollegaansa pomolle, sillä jostain syystä Simon tuntuu pitävän Miriamista. Lilja yrittää aina parhaansa pitääkseen niin asiakkaat kuin pomonkin tyytyväisenä. Nyt kassalla on eräs psykoterapeutti nimeltä Paula-Tuulikki.
 
Paula-Tuulikki: Ottaisin palan omenapiirakkaa ja kahvin, kiitos.
Lilja: Kiva! Millaisen kahvin haluaisitte? Tuossa seinällä on hintalista. Meillä olisi espressoa, café lattea, cappuccinoa, macchiatoa... 
Paula-Tuulikki: Öh, no jos vaikka se latte?
Lilja: Tulee pikaisesti, hetki vain! Voitte mennä istumaan niin tuon kahvin ja piirakan pöytään.
Paula-Tuulikki: Onpa ystävällistä. Kiitos!
 
Simonin viereen istuu nyt eräs Jennieksi esittäytyvä nuori nainen.
 
Jennie: Anteeksi, oletko sinä se Simon Deforest? Hihih! Minä olen Jennie.
Simon: Kyllä, enchanté! Mitä pidätte kahvilastani? Saanko tarjota teille ensimmäisen kahvin tai teen ilmaiseksi? Sanotaan sitä vaikka yyden kahvinkeittimen käyttöönottotarjöykseksi, hihih!
Jennie: Hitsi... Ei kun, totta kai! Ihanaa!  

Sitten Simonin olkaa koputtaa teini-ikäinen Aada, joka on yksi Simonin kovimmista faneista.
 
Aada: Hei Simon, hihih! Saako täällä siis ilmasta kahvii?
Simon: Hei! No, kyllä minä joillekin välillä tarjoan... Ja sinylle ja ystävillesi tietysti myös, te'än käytte täällä niin ysein.  
 
Aadan kaverit seisoskelevat vieressä. Tummatukkainen Vilma on itse asiassa Aadan täti, mutta tätä vain pari vuotta vanhempi. Vaalea Veera on kahvilassa ensimmäistä kertaa. Vilma on jo vähän kyllästynyt Aadan Simon-ihastukseen, ja Veera puolestaan ei voi ymmärtää yhtään.
 
Vilma: Täs on Veera.
Veera: No moi. Hohhoijaa. Ai tohonko se on ihastunut?! Sehän on ihan sikavanha. Vähäks leimii...
 
Osa kahvilan asiakkaista on pukeutunut todella hienosti, ja toiset tulevat farkuissa ja arkisessa topissa. Kaikki otetaan vastaan samalla tavalla. 
 
Paikalle saapuu myös blues-laulaja Blue, joka sattuu olemaan Simonin suosikkiartisti! Vaan Simon on niin kiireinen muiden asiakkaidensa keskellä, että on ehtinyt hädin tuskin tervehtiä Bluea, joka istahtaa vapaaseen pöytään. Bluella on myöhemmin päivällä keikka helsinkiläisellä klubilla nimeltä Club Ibiza. 
 
Blue: Hohhoi... Väsyttää jo valmiiksi, ja kohta pitäisi lähteä sinne klubille. No, jospa vahva kahvi virkistäisi! 

Lilja: Näin tää kahvinkeitin siis toimii... Katoiksä tarkkaan?
Miriam: Joo, joo... Tajusin jo. No, mitäs sä haluut?
Lilja: Mitä?
Miriam: Ei kun puhun tolle pinkkipuuhkalle.
Asiakas: Ööh... Kahvi ja croissant, kiitos.
Miriam: Ja mikä kahvi sais olla? Meillä kun on niitä aika montaa lajia. Voi vittu mikä urpo tossakin taas! 
 
Kahvilassa on jo aamupäivällä aivan täyttä. Sinne on tullut myös maailmankuulu norjalaisnäyttelijä Axl Strand, joka onkin säännöllinen vierailija. Ilman täyttää iloinen puheensorina, kun tyylikkäät naiset istuvat pöytään hymyssä suin.
 
Tummatukkainen nainen: Näitkö? Tuo on se Axl Strand!
Punatukkainen nainen: Joo, huomasin. Siellä se istuu kuin kuka tahansa kuolevainen... Pitäiskö mennä pyytämään nimmari? 
Tummatukkainen nainen: Mennään, mutta vasta myöhemmin. Esitetään aluksi kuin ei huomattaisikaan, ettei se pidä meitä joinakin häiriköinä. 
Punatukkainen nainen: Joo, ja pyydetään samalla nimmarit tuolta Bluelta! Tämä taitaakin olla julkkisten suosima paikka. 
 
Aada ei malta hakea ilmaiskahvia, ja kaverinsakin ovat jääneet viereen hengailemaan kun Aada juttelee Simonin kanssa. Flora ihmettelee touhua sivummalla. Myös Simonin vieressä istuvaa Jennietä alkaa teinilauma häiritä, eikä hän pysty keskittymään kahviinsa. 
 
Aada: Voisiksä vaik näyttää meille joku päivä miten croissantteja paistetaan? 
Veera: Hei kamoon, voidaanks jo mennä? New Yorkerilla on yks paita, joka mun on PAKKO SAADA tai mä KUOLEN!
Aada: Et miten niistä tulee sellasii paksuja ja silti kevyitä? 
Simon: No, ei se ole mikään salaisyys. Kyö'keys syntyy siitä, kyn taikinan sisälle laitetaan voipala ja sitten sitä käylitään monta kertaa. Sii'en syntyy o'yitä kerroksia kyn sen paistaa...
Aada: OOOHH!!! 
Vilma: Kyllä me Veera keritään, ota ihan chillisti. Annetaan nyt Aadan hetki jutella Simonille. 
Veera: No jutelkoon, mut eiks me voitas jo mennä edeltä? Tulkoon Aada sit perässä!
Flora: Huh! Tuo Aada näyttää siltä kuin yrittäisi pystyttää jotain faniklubia Simonille, miten noloa noille muille tytöille!
Jennie: Pitäisiköhän mennä jonnekin rauhallisempaan paikkaan... 
 
Simonin jutellessa asiakkaille kohteliaasti saavat he aivan toisenlaista kyytiä tiskillä seisovalta Miriamilta. 
 
Miriam: Siis totta vitus kaikki tääl on vegaanista, se kluu on vähän niinku jo tossa kahvilan logoski: Frentz Viigän Käfee and Beiköri. Nii otatteks te nyt jotai vai haluutteks seistä töröttää siinä tiellä miettimäs viel pitkäänki?
Lilja: Miriam!
Trichelle: Juu, osaan lukea. Pumpkin spice latte kauramaidolla, jos siitä ei ole liikaa vaivaa?
Miriam: No katotaan onko...

Aada: Tää on siis niin mahtavaa, et sä viittit selostaa meille miten sä teet noi sun upeet leipomukset!
Vilma: No mä mieluummin kyllä söisin niitä. 
 
Vilma naurahtaa ja kohauttaa olkiaan Aadan tyrmistyneelle ilmeelle.
 
Simon: Pas de problème. Oh, se yksi nainen taisi jättää kahvinsa tähän... Myttä kahvista py'een ollen, käykääpä nyt 'akemassa ne ilmaiset kahvit. Sanokaa noille tytöille tiskin takana, että Simon tarjosi.
Vilma: Joo, kiitti! 
Veera: Voi ku päästäis jo vittuun täältä.
Aada: Mä istun tässä vielä hetken... Oi kun Simon on ihana!
 
Eräs asiakas tulee valittamaan Simonille Miriamin käytöksestä, ja teinit katsovat ihmeissään.
 
Asiakas: Hei, anteeksi mutta kuulinko oikein, että te olette tämän kahvilan omistaja?
Simon: Kyllä, Simon Deforest palvelyksessänne. Miten voin äyttää?
Asiakas: No, tuo tummatukkainen tyttö tiskin takana... Hän käytännössä käski minun painua helvettiin, kun kehtasin kysyä ovatko pizzat kuumia. "Kyllä ne on ihan helvetin kuumia, eikö siitä tuukin kotoinen olo?"
Simon: Hihihi! Vai niin hän sanoi? No, se nyt on sellaista pientä plaisanteria... vitsiä vain. Hänellä on oma vii'dearvonsa. Minä 'enkilöko'taisesti kyvittelen hänet pikky kakaraksi, joka 'eittäytyy lattialle kyn ei saa kinyttyä käypästä lelyä.
Asiakas: Ai, no jos sen noin laittaa, niin onhan hän aika huvittava. Hah!
Simon: Saanko tarjota ilmaisen kahvin 'yvitykseksi?
Asiakas: Hmm... No, hyvä on sitten.  
Flora: Voi herranen aika sentään, mitä menoa... 
 
Vilma ja Veera lähtevät viimein hakemaan ilmaisia kahveja Aadan jäädessä jumittamaan Simonin viereen. 
 
Jos kahvilan sisällä on meno hieman sekopäistä, niin millaista se onkaan ulkona? Tohtori Grindstonen touhuja ihmettelemään on saapunut Ellie, joka asuu Turussa ja vierailee pääkaupunkiseudulla aina Ihmeellinen Pieni Maailma -messujen aikaan. Messut ovat Espoossa, mutta Ellie on halunnut käydä samalla reissulla myös Simonin kahvilassa Trolliwoodissa. Hän on kuitenkin nähnyt jo sivupihalla jotain hyvin pysäyttävää, eikä hän saa silmiään irti tohtorin työstä.
 
Ellie: Hmm...
Tri. Grindstone: Mieletöntä, eikö olekin? Kävisikö sinullekin vaikka pieni hiustenlisäysoperaatio? Tai miten olisi se kasvojenkohotus, josta olen sinulle ennenkin puhunut?
Ellie: Ei kiitos. Minä tästä menenkin... 

Kahvilan terassilla istuu Daria Rochester, muotitalo MA Dramaticin (ent. Dramaattinen) omistajien sukulaistyttö sekä Simonin, ja etenkin Shanian vanha tuttu. Vuonna 2021 hippihenkinen Daria hengaili Shanian kanssa pitkään Cindy Townissa ja sai Shanian kokeilemaan kanssaan vaikka mitä huumeita. Kaksikko sekoili urakalla ja liittyi jopa Shanian silloisen miesystävän johtamaan kulttiin. Simon taas vietti sinä vuonna aikaa enimmäkseen Pariisissa sairasta siskoaan auttamassa ja isänsä kahvilassa töitä tehden, eikä tiennyt mitään Shanian ja Darian sekoiluista. Shania pääsi eroon niin kultista kuin huumeistakin, mutta Darialla ei ollut yhtä hyvä tuuri. 29-vuotias Daria ei ole ollut kumpaakaan sittemmin yhteyksissä, eikä hän tiedä edes, että Simonilla on kahvila, jonka liepeillä istuu. Hän on vain istahtanut väsyneenä ensimmäiselle penkille, joka on eteen sattunut. 
 
Daria: Ei ois pitäny koklaa sitä peukkuu ollenkaa. Silmis vaa vilisee. Joulukuus olis synttärit, mut tätä menoo mä en elä kolmekybäseks.
 
Daria lähtee kävelemään eteenpäin kädet suorina heiluen, ja yhtäkkiä hänen oikeaan käteensä tarttuu Ellie Aino Aalto! Elliellä on autismi, joten hän ei osaa lukea sosiaalisia tilanteita samalla tavalla kuin neurotyypilliset ihmiset. Ellie katsoo, että tuossa on käsi ojossa, hän tahtoo varmasti tervehtiä. Daria on tapahtumasta hämillään ja katsoo Ellietä pää kallellaan, huomaamatta lainkaan mitä vieressään tapahtuu.
 
Ellie: Hauska tutustua! Olen Ellie.
Daria: Jaa... Mä oon Daria. Niinku hauska tuthustuu suhuh... sunki... suhunki.  
 
Lilja ripittää Miriamia tämän tökeröstä käytöksestä.
 
Lilja: Sä et oikeesti voi tiuskii asiakkaille tohon malliin. Mitä jos Simon huomaa? Se antaa sulle potkut.
Miriam: Ei se pässi bossi mitään ikinä huomaa! Tuolla se vaan istuu perseellään ja virnuilee kaikille tyypeille, niin ku joku kunkku valtaistuimellaan. Ja ilmasii kahveikin niille pitäs antaa? Ei kyl kauaa kestää ku täl menol menee koko kahvila konkkaan.
Lilja: No, se on sen asia, ei meidän. 
Miriam: On se vähän vittu meiänki asia, ku sit meiltä menee työpaikka, hei haloo?!
 
Elliotillakin on seuraa. Nyt hänen vieressään istuu nuori nainen nimeltä Nora, joka ei Kitistä poiketen yhtään peittele innostustaan maailmankuulua muusikkoa kohtaan, jonka tietää kyllä, mutta johon ei ole kovin syvällisellä tasolla perehtynyt. Nyt Nora kyselee Elliotilta kevyesti tämän uraan ja musiikkiin liittyvistä asioista. Elliot taas huomaa, että kyseessä on vain harmiton musiikista intoilija, eikä mikään stalkkeri, jollaisista hänellä on ikävää kokemusta. Joten Elliot rentoutuu tarpeeksi vastaillakseen monimutkaisemmin kuin mitä neito odottaa.
 
Nora: How many guitars do you have?
Elliot: Ah... It doesn't really matter how many there are, the quality's much more important. But I do have some of my own, and some borrowed. I like my borrowed Tele the best outta the electric ones, and my very ol' Gibson outta the acoustic ones. I reckon you just gotta develop a bond and a feel for a guitar for it to work its magic for you. You don't go to a guitar store and automatically vibe with one; you gotta play it and feel it, make love to it so to speak. Haha!
Nora: Interesting... So, how many live gigs have you played so far?
Elliot: Geez! I couldn't say... Thousands? If I'd been clean for all of 'em, I still couldn't remember the exact amount... But I don't do drugs no more!
Nora: Ahaha... I see. 
  
Ellie tulee kahvilaan, ja Lilja yrittää ottaa palveluvuoron, ettei Miriam ehtisi laukoa törkeyksiään.
 
Lilja: Hei! Mitäs teille saisi olla?
Ellie: No... Jospa minä otan vaikka...
Miriam: Voi vittu ku sun pitää aina puuttuu mun töihin! Ihan ku mä en tätä handlais! Hoitaisit omat hommas!
Lilja: Luoja sentään sun kanssas.
  
Ellie ei uskalla ostaa mitään vaan liukenee paikalta äkkiä ja jättää kahvilatyöntekijät riitelemään keskenään. Sanaharkan huomaavat jo kauempanakin olevat asiakkaat. Mandi ja Aleksandra ihmettelevät vierestä kuuluvaa mölinää.
 
Miriam: No mitä vittuu nyt auot mulle päätäs?! 
Lilja: Pidä nyt vähän pienempää suuta, asiakkaat huomaa!
Miriam: Lakkaa ite huutamasta ensin!
Mandi: Ai kamala mikä mekkala!
Aleksandra: Syödään nyt nopeasti ja lähdetään sitten! Vai mennäänkö katsomaan jos terassille mahtuisi?
Mandi: Mennään! Siellä on takuulla rauhallisempaa kuin täällä. 

Kahvilassa käy niin kova kälätys joka puolella, ettei Simon huomaa työntekijöidensä riitaa. Vilma ja Veera ovat ehtineet juoda kahvinsa, mutta Aada ei ole edes malttanut nousta ylös; hän haluaisi vain olla ihastuksensa lähellä. Blue tekee lähtöä ja haluaa edes pikaisesti tervehtiä Simonia. 
 
Blue: Hei Simon! Tulehan tänään Club Ibizalle! Minulla on siellä pian esiintyminen.
Simon: Ai, hei! Kyllä minyn on tarkoitys tyllä sinne 'eti kyn e'din. Paljonko kello on?
Blue: Se on jo melkein kaksitoista, ja minun esitykseni alkaa yhdeltä. 
Simon: Bon! Minäkin lä'den täältä aivan pian!
Aada: Ai, minne sä meet, Simon?
Simon: Öh, minä menen y'delle klybille. Tässä on Blue, joka esiintyy siellä pian.
Vilma: Anna Simonin mennä, meilläkin on muita menoja.
Blue: No terve! Minä tosiaan menen Club Ibizalle kohta laulelemaan, haha! 
 
Aada on aivan hädissään Simonin lähtösuunnitelmista, mutta Veera on jo puoliksi ulkona kahvilasta.
 
Lilja: Mä en pysty edes puhuu sulle kun sä oot tollanen. 
Miriam: Ai MÄ vai?! 
Lilja: Mä teen tästedes ne café lattet ku sulta ei näköjään onnistu. 
Miriam: Voi vitun vatulat mitä äktyäl vittuu!
 
Seuraavaksi Miriam palvelee erästä kahvilassa aiemminkin käynyttä sosiaalialalla työskentelevää Mariannea, joka on jo tottunut Miriamin juttuihin ja on vain tyytyväinen, ettei paikalla näy sitä yhtä blondia pervoa, joka häntä on aiemmin ahdistellut. Lilja seuraa Miriamin touhuja tympääntyneenä.
 
Marianne: Saisinko kaksi mansikkaviineriä, kiitos.
Miriam: No ei niitä nyt tääl ilmaseks jaella! Ja ne pierettääki ihan sikana.
Marianne: Vai niin. Hihih! No ostan ne silti. 
 
Café La Teinteen saapuu Caliste Thibault, tuo rakkaudessa epäonninen nainen, joka on haaveillut Axl Strandistä jo vuosikaudet, mutta ei ole koskaan uskaltanut tälle puhua. Caliste tulee kahvilaan melkein joka päivä katsomaan onko Axl paikalla ja tätä ihastelemaan. Useimmiten Axlia näkyykin. Mutta mies ei vain koskaan puhu hänelle! Eikä Caliste keksi miten itsensä esittelisi, mitä kummaa sanoisi, ettei antaisi huonoa ensivaikutelmaa vaikka onkin köyhä, vaan saisi miehen rakastumaan itseensä. Joten Caliste tyytyy vain ihailemaan kaukaa tuota saavuttamatonta unelmaansa. Caliste yrittää kuitenkin sen verran, että on laittanut päälleen avonaisen paidan, josko saisi miehen huomion sillä tavalla. 
 
Caliste: Onkos se Axl nyt täällä? Ai tuolla... juttelee jonkun naisen kanssa, kuinkas muutenkaan. Huoh. Pitää mennä vessaan laittautumaan paremmin. Enhän minä yleensä näin pukeudu, mutta ehkä se auttaa jos tissit ovat kunnolla esillä?
 
Axl istuu tosiaan erään naisen kanssa, joka sattuu olemaan naistentautien erikoislääkäri Irmeli Perälä. Irmeli on innoissaan kaikenlaisista seksijutuista ja haluaisi kovasti tavata Simonin lempiasiastaan puhuakseen, mutta koska Simon näyttää olevan kiireinen, tyytyy Irmeli Axliin. 
 
Irmeli: Hei. Oletko sinä se Erik Normanssonin esittäjä siitä seksikkäästä vampyyrishow'sta nimeltä The Sookeh Smackhouse Picture Show? Olen katsonut sitä tauoilla töissä! Niin, minä olen naistentautien erikoislääkäri, Irmeli Perälä.
Axl: Kyllä, sehän se taitaakin olla minun kuuluisin roolini. Hehe! No, mitäs pidät siitä show'sta?
Axl: Ai, kiitoksia vain... Toivottavasti siitä jäi jotain muutakin mieleen, hehe! 
Irmeli: Ohh, kyllä jäi, se oli upea show. Tunsin sen valtavan energian, joka tuli lävitse koko kehoni! Alushousujesi alla oleva voima tuntui hätkähdyttävältä. Niin, vaihdatko sinä kuinka usein alushousuja? 

Nicola on tullut Café La Teinteen treffeille ja huomannut, ettei Simonin kahvila ehkä ole paras treffipaikka, ei etenkään ruuhka-aikaan. Simonin juttusille Nicola ei ole edes päässyt, sillä herra on niin kovin kiireinen. Nicolan treffikumppani on komisario Klaus Koivu, jonka Nicola tapasi Xara'sin kaappaussotkun yhteydessä. Mies on vallan ihastunut Nicolaan, mutta Nicola ei voi olla juoruilematta tapansa mukaan muiden asioista.
 
Nicola: Täällähän pitää jonottaa paikkaa! Miten täällä voikin olla näin täyttä, vaikka tuossa tiskin takana on tiuskiva asiakaspalvelija? Ja Simonkin on tuolla sivupöydällä naisten piirittämänä! 
Klaus: Niin, tuota...
Nicola: Ei taida miestä kiinnostaa ollenkaan työntekijöidensä asiat. Kyllä MINÄ aina huolehdin alaisistani kuin hyvistä ystävistä. Ja ystävistä puheen ollen; minä todella luotin Reginaan! On vieläkin vaikea uskoa, mitä hän minulle teki. Kaikkien niiden vuosien jälkeen hän petti minut niin pahasti, että miten sellaisen jälkeen enää voi luottaa ihmisiin?
Klaus: Niinhän se valitettavasti meni, mutta nyt me...
Nicola: Vallataan tuo pöytä äkkiä, nuo ovat lähdössä pois! 

Nicola ja Klaus ostavat nopeasti herkkuja ja istuvat alas juuri tyhjentyneeseen pöytään, mutta Nicola ei juuri miestä malta kuunnella. Axl puolestaan vastaa Irmelille taaempana hieman hämillään.
 
Nicola: No! En minä sentään kaikkea luottoani ole ihmiskuntaan menettänyt, kuten jollekin muulle voisi käydä. Mutta minä olen vahva ja nousen tästä vielä. Ja ainakin Francineen minä voin luottaa täysin, hän on sen minulle todistanut! Hän on todella pitänyt huolta yrityksestäni, joten hän jos kuka ansaitsee sen toimitusjohtajan paikan.
Klaus: Aivan, ja nythän sinulla on aikaa...
Axl: Ööh, kyllähän minä kerran päivässä ne vaihdan... Kuinka niin? 
 
Nicola: Lähdetäänkö tästä sinne Ihmeellinen Pieni Maailma -messuille? Jospa siellä olisi rauhallisempaa ja saisimme tilaisuuden keskittyä toisiimme paremmin?
Klaus: Sopiihan se minulle, sitähän minä juuri halus...
Nicola: Mutta siellähän on muotinäytöskin! Sinne me menemme ensimmäiseksi! 
Irmeli: Miehen tulisi vaihtaa alushousut vähintään kaksi kertaa päivässä. Naisten tulisi vaihtaa vähintään kolme kertaa päivässä.
Axl: Tai itse asiassa joskus vasta neljän päivän jälkeen... jos olen liian väsynyt suihkuun. Miten sen nyt ottaa... Onko sillä muka jotain merkity... Aijahas!
Nicola: Mitä tuolla oikein huudellaan alushousuista? Kuulitko?! 
 
Klaus: Ööh... En. Ja totta puhuen muotinäytökset eivät oikein ole minun juttuni, mutta kunhan vain saan viettää aikaa sinun kanssasi, niin minulle kyllä sopii mikä vai...
Irmeli: Mitä? Neljä päivää samat kalsarit?! Ohh, hyvänen aika! Minä voisin pitää sinulle henkilökohtaisen luennon miesten alusvaateasioista. Voisin tuoda sinulle näytille miesten erikoisalushousuja, joissa on otettu kaikki mitat huomioon. Voin auttaa sinua valitsemaan myös oikeanlaiset alushousut. Otan tarkat mitat joka paikasta. Minuun voit luottaa sataprosenttisesti! 
 
Axl: Tuota... Ööh... Enköhän minä osaa itse ostaa alushousuni, kiitos! Vai voitko suositella jotain tiettyä merkkiä, öh, ihan mittailematta?
Nicola: Oh, Simonin vierestä vapautui viimeinkin paikka! Vai vapautuiko? Kuka tuo blondi on? Ei kai Simon ole vaihtanut Shaniaa johonkin toiseen? Hei Simon! Katsohan, minulla on oikein konstaapeli deittinä! 
Klaus: No no, äläs nyt kaikkien kuullen... Ja olen muuten komisario. 
Nicola: Ai että oikein KOMISARIO minun deittini onkin! Kuulitkos tätä, Simon?! 
Simon:  Mitä? Öh, hei Nicola... Mitä tuolla 'yydellään miesten älysvaatteista? Py'yvätkö ne 'yippymyödistä?
Flora: Ööh... En tiedä.  

Axl yrittää toppuutella Irmelin innokkuutta alushousuasioihinsa liittyen. Samassa Nicola ja treffikumppaninsa lähtevät nopeammin kuin Simon ehtii miettiä mistä pariskunta siihen edes ilmaantui, ja pöydän täyttävät seuraavaksi siskokset Lotta ja Peppiina tummatukkaisen serkkunsa Isabellan kanssa. Naiset ovat kuulleet jo herkkutiskillä ollessaan jotain herkullista.
 
Irmeli: Ohh, en suosittele mitään merkkejä tai alushousuja ennen kuin olen ottanut tarkat mitat.
Axl: Vai niin... Öh, minä lupaan miettiä sitä.   
Isabella: Kuulitteko te saman kuin minä... neljä päivää samat kalsarit? 
Lotta: Juu, kuulin. Nicken kalsarit kävelis itse pesukoneeseen neljän päivän jälkeen, hihii. 
Peppiina: Hihihii! Ei kai ne nyt ota niitä mittoja, vai mitä ne nyt oikein meinaa? 
 
Koko tyttökolmikko purskahtaa nauruun...

Simon on juuri tekemässä lähtöä Floran kanssa Helsinkiin Club Ibizalle, kun Aino tulla tupsahtaa hänen viereensä, ja niin paikka Simonin vieressä on taas täytetty!
 
Aino: Heiii Simon!
Simon: Mademoiselle Aino! Mykävää nä'dä sinyä pitkästä aikaa.
Aino: Niin sinuakin, hihi! 
Simon: Jaakko ei ole mykänä?
Aino: Kyllä hän on, hidastelee vain välillä. Entä Shania?
Simon: Shania... Öh, ei ole täällä, myttä hänellä alkaa kyllä loma ensi viikolla.
Aino: Ai, sepä hienoa! Näette sitten pitkästä aikaa.
Simon: Niin, toivottavasti.  

Jaakkokin löytää pian pöytään.
 
Jaakko: No terve! Mitäs tänne kuuluu? 
Simon: Tervetylöä! Otatteko ilmaisen kahvin?
Aino: Oi kiitos!
Jaakko: Tottahan toki meille kahvi maistuu.
Aino: Kukas se siinä?
Simon: Hän on minyn 'enkilöko'tainen ävystäjäni, Fleur Éndeseu, kyn piti sellainen 'ankkia. 
Jaakko: Hauska tutustua, Fleur!
Aino: Niinpä! Miten kaunis nimi, kuin kukka!
Flora: Öh, niin kai. Itse asiassa se on...
Simon: LILJAA! Käytkö 'akemassa tämän van'an kahvin pois ja työmässä minyn ystävilleni yydet, s'il te plait! 
 
Miriam ja Lilja ovat vieläkin riidoissa keskenään, joten asiakaspalvelu sujuu kireissä tunnelmissa ja Simonin pyyntökin kaikuu kuuroille korville. 
 
Miriam: Siis voisitko sä kerranki höllätä vähän ilman et hengität niskaan koko ajan?
Lilja: Mutkun JONKUN pitää kattoo, ettet sä karkota kaikkii asiakkaita tolla töykeydelläs.
Miriam: Ja PYH! Asiakkaat rakastaa mua! Ja bossiki tykkää musta!
Lilja: Haha! Joo, niin varmaan.
Miriam: Kaikkien ei tarvii kato nuoleskella toisten persettä jotta niistä tykättäis. Mä oon AITO, sen takia musta tykätään!
Lilja: Siis mitä sä just sanoit et mä teen?
Miriam: Kuulit kyllä!
 
Ainon ja Jaakon on jo lähdettävä. Jaakko on ehtinyt jo ovesta ulos Ainoa hoputtaen, mutta nainen tarraa vielä kiinni Simoniin tätä halatakseen.
 
Aino: Nähdään taas! Me menemme nyt Jaakon kanssa Club Ibizalle. Juodaan se ilmainen kahvi joskus toiste.
Simon: Mitä? Mekin olemme Fleur'n kanssa lä'dössä jyyri sinne!
Aino: Mitää? Mennään sitten yhtä matkaa! Meillä on auto käytössä ja siihen mahtuu kyllä!
Simon: Tietysti! Me voimme tyllä vaikka taksilla takaisin!
Flora: Jaa, mutta kun minun autollani me pääsisimme niin kätevästi... No, hyvä on sitten. Joudumme kyllä tulemaan vielä takaisin tänne sieltä, että saan autoni kotiin tänä iltana.
 
Sillä aikaa Mandi ja Aleksandra ovat istuneet kahvilan terassille, eivätkä he voi uskoa näkemäänsä.
 
Mandi: Siis... Ovatko nuo... Ovatko nuo... pä-pä-päitä?!
Aleksandra: Tämän täytyy olla unta... Mitä tuo nainen oikein tekee?!

Lähistöllä hiippaillut Dariakin tajuaa viimein, mitä kahvilan pihalla tapahtuu. Daria nojaa pöytään ja tuijottaa tohtori Grindstonen tekemisiä oikein lähietäisyydeltä.
 
Daria: Siis mitä vittuu?!
Tri. Grindstone: Anteeksi kuinka? Ei tämä vittu ole, vaikka olenhan minä niitäkin operoinut. Haluatko käydä jonon jatkoksi? Minun jononi tosin on hyvin, hyvin pitkä. Mutta ensi vuodelle voisin löytää sinulle ajan. Näytät kaipaavan kipeästi botoxia noihin silmäryppyihin. 

Daria: Ai onks toi siis oikee pää?
Tri. Grindstone: No mitäs luulet?
Daria: Miksei se sano mitään? Hei haloo, bamlaa ny jotai! Se... se on delannu?! Voi vittu, nyt mä nään kyl näkyjä! Nyt mä kyl lopetan aineet ja heti!
Tri. Grindstone: Noh, älä nyt pienestä pelästy. Eihän tämä edes satu... ainakaan paljon. 

Dariaa alkaa siepata päästä. Myös Mandi ja Aleksandra ovat kauhuissaan.
 
Daria:  SIIS MÄ EN KESTÄÄ!!!
Aleksandra: Tuijottaako tuo mies minua?
Mandi: Juu! Voi apua! 
Daria: Siis onks tää nyt se Rajamaailma, mistä Shangel mulle niin innoissaan selitti sillon ku me vedettiin mömmöi yhes siel Cindy Townis? Sehän on yks tietosuuden taso... Tän TÄYTYY olla nyt sellanen ruumiista irtaantumisen kokemus! 
 
Club Ibiza on tunnettu ysäri-kitchistä ja vauhdikkaista bileistä, joissa kukaan ei jää kylmäksi. Ikisuosittu house-bändi Se Humppabändi Mr. Kenin kanssa vetää aina ilonpidon ystäviä puoleensa. Välillä kuitenkin vietetään vierailevien tähtien iltoja, joissa open mic kerää uusia lupaavia ja vanhempia tuttavuuksia yhden katon alle. Nyt klubilla sattuu olemaan koko lauauntaipäivän kattava erityistapahtuma, johon on saatu kerralla monta kovaa nimeä esiintymään. On tatuoitu synkkää bluesia laulava Blue, ja sitten on JuhaSusanna, jonka repertuaariin kuuluu jotakin ihan toisenlaista...
 
Klubi alkaa täyttyä kävijöistä vaikka kello ei ole kuin vähän yli yksi iltapäivällä. Paikalla on Madde, Simonin ompelijaystävä, joka jakaa Simonin kanssa rakkauden niin muotiin kuin punaviiniinkin. Madde on hinkunut jo pitkään ystäviensä Ronjan ja Oonan kanssa Club Ibizalle, ja erityisesti Ronja on lähtenyt sinne vähän pitkin hampain. Oona on mennyt käymään vessassa kun Madde ja Ronja istuvat jo baaritiskillä. Baarijakkaralla istuva punapäinen Kia on pian esiintyvän Thorned Rose -bändin rumpali. Kia tarkkailee veljensä ja bändin kitaristin Jaskan ja solisti Marja-Leenan touhuja. Ettei vaan Jaska sortuisi nyt alkoholiin taas.

Silinteripäinen Jaska, Marja-Leena hänen vieressään ja muut esiintymisvuoroaan odottavat muusikot pelaavat biljardia...

...ja Blue esittää synkeitä blues-laulujaan sydämensä kyllyydestä. Ilman bändiä klubille tullut Blue on saanut taustamuusikoikseen Mr. Ken & Se Humppabändin rumpalin ja kitaristin. Lavan vieressä seisova Kit on hämmästynyt kohdatessaan lavalla soittavan kaksoisolentonsa, mutta pian Bluen lauluääni ja kauneus vievät hänen kaiken huomionsa. Nyt Blue esittää laulua nimeltä "Anna mun kaikki kestää". Kit ei lainkaan kuuntele sanoitusta, ihastelee vain artistia. 
 
Anna mun kaikki kestää, sä et voi mun tunteita estää
Mä kaikkeni sulle annoin, ja sulta sain takaisin vain kerran yhden ruusun
Mä sulle kilokaupalla ruokaa kaupasta kannoin, 
ja sä taas rahas tuhlasit johonkin ihan muuhun
 
Blue:  
 
Yhtä vuoristorataa me mentiin
Oi jos mulla olis ollu massii edes yksiin kenkiin
Olin niin tyhmä, et sormustakin toivoin, 
mut sä sanoit vaan, et ei voi mitään kun tili on tyhjä, oivoi
 
Simon on tullut klubille kesken Bluen esityksen ja jäänyt paikalleen lumoutuneena toljottamaan. Flora taas ei oikein bluesista perusta, eikä etenkään Bluesta.
 
Simon: Niin 'erkkää... Tekee mieli itkeä.
Flora: Vai niin. Kyllä minuakin itkettää, mutta ei ehkä samasta syystä. Voi helvetti mitä ujellusta!
 
Blue esittää nyt toista biisiä, nimeltä "Syrjäytynyt sydän".
 
Mä sairastun, anna mulle beibi anteeks
Ota mut takas, älä jätä mua tänne kurjuuden kuoppaan 
Mun syömmein itkee verta, mä kohta lattialle valun
Joudun ihan hukkaan!
 
Mul on syrjäytynyt sydän
Se alle on jäänyt ison katujyrän 

Simon:  Ooh!
Flora: Miten karsea sanoitus! Ja Simon on ihan lääpällään tuohon. En voi ymmärtää! Onpa täällä kuumakin. Pakko ottaa takki pois. Kumma kun Simonilla ei ole kuuma tuossa takissaan. Vai oliko se niin, että se Simonin aivovamma vaikuttaa hänen lämmönsäätelykykyynsäkin? Simon, eikö sinulla ole kuuma tuossa takissasi?
Simon: Mitä? Ei tietenkään! Tämä pyky on vegaanista silkkiä, se 'engittää 'yvin! 
Flora: No niinpä tietysti...  
Simon: Bambousta te'ty, jos 'älyät tietää tarkemmin. 
Flora: Ai-jaa...
Simon: Voin antaa sinylle linkin valmistajan verkkokäyppään, kyn'än pääsen kotiin. Niillä saattaa olla vielä mekkoja...
Flora: Ei tarvitse.
Simon: Ai, myttä myös naisten mallisto taisikin myydä sekynneissä loppyyn! Katso miten sylävästi hän liikkyy! 
Flora: Ei se mitään, oikeasti. Kunhan kysyin.  
 
Flora siirtyy kauemmas ja baarin luona ollut Aino liittyy Simonin seuraan. 
 
Aino: Oh, vallan ihastuttavaa!
Simon: Eikö olekin?  Työtä lyyristä tyskää on jotenkin vaikea edes sisäistää ensikyyntelemältä; sii'en pitää yppöytyä aina kerta toisensa jälkeen, ja pian 'yömää, ettei sitä pääse millään pakoon... eikä 'älyäkään paeta.
Aino: Olipa syvällisesti sanottu! Hihihi!
 
Blue kiemurtaa käärmeen lailla laulaa luikauttaessaan ilmoille kaikkein syvimmän tuskansa.
 
Mä en jaksa nousta ylös, en edes pysty kampaa tukkaa
Niin meidän eroo mä kadun 
Ilman sua mun on paha olla, sun kanssas puhkesin kukkaan
Nyt jätän jälkeeni vain pahan hajun 
 
Mul on syrjäytynyt sydän
Se alle on jäänyt ison katujyrän 
Tästähän voi saada vaikka napatyrän! 
Ja metsästä sä joskus löydät mun jäänteet,
koska tarina voi saada aika oudot käänteet
Sieltä syvältä seasta sammalten, 
sä löydät sen, 
ruumiin mädän 
Sil' mul on syrjäytynyt sydän 
 
Flora: Ei helvetti voi olla todellista... Tämä on jotain antifeminismiä! Kumma miten nainen edes kehtaa tuollaista ulista. No, miehet tykkäävät tietysti. Pyh!
 
Lopuksi Blue on niin henkisesti puhkikulunut lyyrisessä tuskassa riuduttuaan, että putoaa lavalle polvilleen.
 
Blue: Kiitoksia! Olette ihania! Pusumuiskis! Nähdään pian!
 
Flora pakottaa itsensä taputtamaan ihan kohteliaisuudesta, vaikkei artistista perustakaan. Tai ehkäpä hän taputtaa siitä ilosta, että esitys viimein päättyi. Ainokin taputtaa vimmatusti, ja Simon puolestaan on jähmettynyt ihastuksesta.
 
Simon: Olipas se... kokemys.
Aino: Niin oli! Oikea elämys! Bravoo!

Sillä aikaa Espoon Otahallissa vietetään Ihmeellinen Pieni Maailma -messuja. Siellä voi nähdä muun muassa ukrainalaisten tueksi legoista rakennetun lentokentän...


...sekä laivojen pienoismalleja...

...kuin valtavia ja oikeasti toimivia pienoisrautateitäkin.

Legot ovat yksi näiden messujen ykkösjutuista.

Ja onpa siellä asuntonäyttelykin!

Eräältä messuasiakkaalta on loppunut energia kesken kaiken, joten hän on jättänyt huomiotta kehotuksen olla koskematta näyttelyesineisiin.

Messuilla järjestetään myös muotinäytös, jonne Nicola on raahannut lievästi vastahakoisen treffikumppaninsa.
 
Nicola: Onpa ihastuttavia asuja! Minä tykkään erityisesti tuosta mehiläisenkennotakista!
Klaus: Jaa, niin mistä?
Nicola: Vai ovatkohan ne mehiläisenkennoja? Eivät ehkä ihan... Mutta ihan sama, tykkään siitä silti! Ja lisäksi tuo ryytisalvian värinen asu on yksi suosikeistani! Ja toinen on tuo turkoosi asu!
Klaus: Ai... jaa. Miltä hitolta näyttää ryytisalvia? Entä turkoosi? En minä tiedä kaikkia kasvien värejä, ei niitä poliisikoulussa opetettu! Kaikki miljoonat värisävyt ovat jotain naisten hömpötystä, eivät ne miehiä kiinnosta. Voi kun tuo Nicola keskittyisi välillä minuunkin...
 
Klaus: Tuota noin... Voisimmeko me seuraavaksi mennä johonkin vähän rauhallisempaan paikkaan? Jos vaikka tulisit käymään kotonani?
Nicola: Ai, seuraavilla treffeilläkö? Öh, en minä sentään niin nopeasti tule yöksi... Mutta ehdottomasti me tapaamme vielä uudestaan, ehkä seuraavaksi Xara'sin tiloissa? Siellä on yllinkyllin tilaa järjestää ihanat treffit!
Klaus: Ööh... Vaikka niin sitten. Voi hitto sentään kun on vaikeasti tavoiteltava nainen! Mutta jotain erityistä hänessä on, että en kyllä ihan helpolla luovuta. 

On kulunut jo jonkin aikaa Bluen esityksen päättymisestä, ja tämä on matkannut takaisin Simonin kahvilaan rentoutumaan ja istahtanut Axlin viereen, jonka Irmeli on jättänyt rauhaan. Caliste on istunut kauemmas kuolaamaan Axlia. Elliot on lähdössä pois. Daria on vääntäytynyt tähän kahvilaan ensimmäistä kertaa elämässään; hän yrittää löytää jonkinlaista rauhaa aiemman kauhukokemuksensa jälkeen. Hän ei vieläkään ole varma, oliko se totta vai jokin Rajamaailman sairas juttu. Daria länttäisee itsensä samaan pöytään Heman ja Miimun kanssa, jotka ovat aiemmin joutuneet täällä ahdistelluiksi ja  toivovat kovasti välttävänsä kohtaamasta pervoja tai muita outoja ihmisiä tällä kertaa. Daria suorastaan leviää tuoliin ja alkaa selittää neidoille kummista kokemuksistaan, ja nämä katsovat tulokasta silmiään pyöritellen.
 
Daria: Päitä... Päitä maassa! Onks se nyt sitä Pääperömetsää sit? Vai mistä se sana tulee? Rajamaailma on sit pimee paikka! Mä seikkailin siellä Shangelin kaa neljä vuotta sitte. Mä otettiin ensi... jotain... En mä muista mitä, mut sinne me matkattiin! Shangelille se on tuttu paikka, mut mä en oo varma olinks mä siel sittenkään, vai kuvittelenko vaan? Ehkä mä halusin samaistuu siihen niin kovasti, et luulin olleeni siel sen kaa! Vittu kun tahtoisin kysyy silt mite se niinku oikeesti meni, mut meil ei oo enää yhteyttä... Siel oli paha mies, ja se teki pahoi juttui. Mulle ja skideille! Shangel tietää täst enemmän, se tietää KAIKEN! Se seukkas sen paskaukon kaa. Onkohan se nyt ok, vai onks se viel siin kultis?
Miimu: Kuulostaa siltä että Shangel ei välttämättä ole ihan kaikista parasta seuraa sulle. 
Hema: Jos sä tarvitset jotain apua niin voisit kokeilla vaikka Tuiran kirkon diakonia. Sinne on metromatka tästä. 
Daria: Sen äijän nimi oli Connor ja se piti itteensä jonaki vitun valittuna... Se joutu lopulta poseen sen kaikist rikoksist, ja hyvä niin! Mut Shangelist en oo kuullu mitää sen jälkee. 
 
Hema katsoo Miimuun ja nyökkää päällään huomaamattomasti oven suuntaan. Miimu heittää loput kahvit kurkkuunsa, nyökkää ja nousee lähteäkseen.

Hema odottaa jo ovella, mutta Miimu suuntaakin kassalle Darian jatkaessa outoa höpötystään.
 
Daria: Pitäs kai ettii se, mutku se asuu pohjosen hevonkuuses ja mä tarviin jotai kamaa jo siihe et jaksan dallaa parisataa metrii. Stoges varmaa laattaisin niin ku flygges kävi ku viimeks matkasin tänne Pariisist... 
 
Miimu päättää saada kassaneidin huomion kertoakseen tälle jotain tärkeää. Tuosta neidistä ei jäänyt tullessa hyvä kuva, mutta saattoihan ensivaikutelma olla väärä. 
 
Miimu: Anteeksi, mutta mietittiin tässä, että onkohan tuo yksi naishenkilö ihan kunnossa, kun jutut oli vähän häiritseviä. 
Miriam: Ai siis kuka? Onks se joku häirikkö?
Miriam: Äh, tietty bossi lähti vetää ja JUST sillon tänne tulee joku hörhö häröilee! No, voit käskee sitä painumaa vittuun, sul on mun lupa siihe! Tääl on kato nollatoleranssi kaikelle kiusaamiselle. Paitsi bossi kyl aina sanoo, et kaikki hyväksytään tänne... Äh, mitä täs nyt tekis? No, pervoi ei ainakaa hyväksytä, et jos se tyyliin runkkaa pöydäs, nii se lentää pihalle!
Miimu: Ohhoh, ei se nyt ihan niin häiritsevä ollut! Sillä oli vaan sekavat jutut. Jostakin Shangelista ja päistä. Me ollaan nyt joka tapauksessa lähdössä, mutta jos hän vielä höpöttelee itsekseen pitkään tai häiritsee muita niin ehkä häneltä vois käydä kysymässä onko hänellä kaikki hyvin.
 
Miriam: Mä hoidan tän ite...
 
Silloin Miriam huutaa asiakkaille niin, että Miimun poskia alkaa kuumottaa ja hänen tekee mielensä häipyä äkkiä maisemista, eihän tässä nyt näin pitänyt käydä...  
 
Miriam: HEI, KUKA TÄÄL SIT RUNKKAAKAA NII LENTÄÄ ULOS NYT! JA VESKIEN LATTIALLE EI PASKOTA EIKÄ SEINILLE KUSTA!

Club Ibizalla Thorned Rose -bändin keikka lähestyy. Keikasta tulee ensimmäinen bändin nykyisellä kokoonpanolla, sillä se on juuri vaihtanut solistia. Bändin kitaristi Jaska yrittää rohkaista jännityksestä kärsivää solisti Marja-Leenaa ja testailla josko otettaisi yhdet rentouttavat ja ehkä tehtäisiin yhdessä jotain muutakin. Jaska on toipuvahko alkoholisti ja Marja-Leena kyllä tietää, ettei kannata antaa periksi tässä kohtaa. 
 
Ennen Thorned Rosea on esiintymisvuorossa bändi nimeltä The Reckoning, jonka genre on suunnilleen proge/metalli/raskas rock -suunnan hommia. Bändi aloittaa soittamisen ihan yllättäen, ilman sen kummempia tervehdyksiä. Silloin Simon säpsähtää äkillistä kovaa sähkökitaran särähdystä niin, että kompuroi ja kaatuu lavan eteen.
 
Simon: Äyts! Ääh...
Flora: Voi kauhistus! Oletko kunnossa, Simon?

Flora ryntää oitis auttamaan Simonia.
 
Simon: I'an kynnössä minä olen... Tämä lattia vain on niin kovin liykäs.
Flora: Et saisi missään tapauksessa kaatua tuolla tavalla! Tiedä vaikka satuttaisit pääsi uudestaan!
Simon: Ei se tästä voi enää pärätä... pa'entyä.
Flora: Ja sulje sepaluksesi, se on auki! Thihih!
Simon: Sep... Mikä? 
Flora: No housujen vetoketju! Vedä se kiinni! Vedä nyt!
Simon: Äh, älä nyt 'yytele työlläisiä. Voi 'elvetti sentään... 


Simon kiskoo vetoketjunsa kiinni ja jää lavan reunalle hämmentyneenä istumaan. Hän tuntee miten hänen päässään pyörii ja silmissä sumee. Joku tuntuu huutavan hänelle kauempana, mutta Simon ei ymmärrä kuka se on tai mistä suunnasta ääni kuuluu. Bändin solisti Aarni alkaa laulaa möristä Meshuggahin I:ta, eli hyvin, hyvin raskasta kappaletta, jolla on pituuttakin huimat 21 minuuttia!
 
Simon: Missä minä olen...?
 
Aarni: 
 

Flora: Simon! Tule tänne sieltä! Onpa outo sanoitus, en tajua tuosta mitään...
 

Simon siirtyy sivummalle – kauittimen eteen, minnepä muualle? Bändi soittaa antaumuksella...
 
 
...ja kitaristi Riku potkii kaiutinta, jonka edessä Simon istuu. Simonilla on jo valmiiksi tinnitus aivovamman seurauksena, ja tästä se vain pahenee! Mutta Simon ei silti tajua siirtyä minnekään vaan uppoutuu täysin ajatuksiinsa.
 
Simon: Onpa syvälliset lyriikat. Ja tuolla laulajalla on hieno viitta. Mutta jostain syystä minun tekisi mieli ostaa lisää alushousuja... Minulla on vain tylsiä valkoisia ja harmaita, saisivat olla vähän muodikkaampia. Ja pitäähän niitä olla paljon, että on aina puhtaat jalassa. Äh, alushousuista tuli jotenkin mieleen Aida... Aida, joka nukkuu alasti ja levittää paskapartikkeleita petivaatteisiin. Hän varmaan pitää hauskaa jonkun miehen kanssa nytkin... Hetki, ne surffaripojat! Se yksi Lillihän mainitsi sellaiset. Ne Keawen veljekset. Aidalla oli jotain juttua sen Jasonin kanssa... No niinpä tietysti! Surffaillee, juopottelee ja harrastaa seksiä jollakin aurinkoisella Havaijin hiekkarannalla. Ei sillä mitään väliä, että paljasti Shanialle kaikki minun luottamuksella hänelle kertomat asiat ja jätti minut yksin selvittämään sitä paskamyrskyä. 

Sillä aikaa Daria on mennyt käymään kahvilan vessassa, ja takaisin tullessaan hän huomaa, että pöydässä istuneet naiset ovat kadonneet maisemista, ja heidän tilallaan istuu joitakin ihan muita kahvilla ja leivoksilla herkuttelemassa.
 
Daria: Siis mä TODELLAKIN oon ny siel Rajamaailmas! Eihän tää oo muute todellist! Nallet ja hiiret istuu kahvil ja pullal ku ei mitää! Apua, mun pitää päästä täält pois! Ja väsyttää jo siihen malliin et pitää ottaa upperii ja vähä äkkii!
 
Club Ibizalla taas The Reckoning on juuri lopettelemassa esiintymisvuoroaan. Se esittää lopuksi vielä huikeat neljä sekuntia kestävän Napalm Deathin biisin ”You Suffer”.
 
Aarni: You!
 
Yleisöä on kertynyt koko ajan lisää, ja se on enimmäkseen innoissaan esityksistä. 

Myös Elliot Crane on löytänyt klubille ja katselee esityksiä eturivistä. The Reckoning on soittanut muun muassa Led Zeppelinin Black Dogin, ja Led Zeppelin sattuu olemaan Elliotin lempibändi!

Floralle on tullut tylsää, ja hän yrittää testata viehätysvoimaansa muka pyörtymällä biljardipöydälle. Vaan vieressä seisovat miehet eivät tunnu edes huomaavan häntä.
 
Flora: Mitä nuo lavalle katsovat vaikka tässä makaa neito vailla ottajaa? Öh, voi apua kun minä nyt kaaduin tähän... Mitenhän tästä pääsee ylös? Tsihih!  

Simonin kurkkua kuivaa. Hän ei aivovamman takia enää tunne varsinaista janoa, mutta hän tunnistaa alkavan nestehukan kuivista huulista ja huimauksesta, joten hän yrittää päästä baaritiskille drinkkiä ostamaan. Mutta edessä nököttää naisia, eikä Simon edes tajua laittavansa kätensä erään naisen syliin vaan luulee ottavansa tukea vain baaritiskistä. Tästäkös nainen suuttuu. Hän sattuu olemaan Ronja, erään Simonin tunteman Venlan sisko. Simon ei Ronjaa tunne, eikä tiedä, että tämä on menneisyydessä kokenut seksuaalista väkivaltaa eikä siedä yhtään, että kukaan mies koskee häneen. 
 
 
Ronjan ystävä Oona ei myöskään ole vaikuttunut Simonin käytöksestä.
 
Oona: Hei, mitä vittua sinä teet?
Simon: Anteeksi, saisinko minä...
Ronja: PAINUTKOS VITTUUN SIITÄ, SENKIN MULKKU!

Ronja tönäisee Simonia niin, että tämä törmää takanaan oleviin Ainoon, Jaakkoon ja erääseen Blondie-nimiseen mieheen, joka lähes litistyy seinän ja Simonin väliin. 
 
Ronja: Helvettiäkö rupeat kopeloimaan! Vitun pervo! 
Simon: A-anteeksi!
Aino: Iiik, mitä nyt?!
Blondie: Excuse me sir. 

Simon päättää unohtaa juoman hakemisen ja menee järkytyksestä jäykkänä ja hiukan täristen eturiviin katsomaan konserttia. Nyt on viimein vuorossa persvormanskitaiteilija JuhaSusanna.
 
JuhaSusanna: Hei ihanaa nähdä teitä faneja näin paljon täällä Club Ibizassa. Mä oon JuhaSusanna ja mun vieressä on säestämässä Dora Dooru. Ja mä tykkään jos otatte paljon hienoja kuvia musta ja Dorasta. Mun manakerina ja apuna on tänään toiminut Adam. Jossain se tuolla takarivissä piileskelee. No aloitetaanpa...
 
Aikuinen nainen mä oon
En enää eksy maailman tuuliin
Liittomme vahvistukoon
Tahtoisin jatkaa
hyvin alkanutta matkaa
Kun aika vaikeudet tiellemme tuo
onnesta me teemme suojaavan muurin
Voima tää rakkaus suo
Onnemme kestää
Minkään emme anna estää
Paljosta luovun jos saan luonain pitää sun

Myös Ellie ilmaantuu klubille ja menee välittömästi Simonin viereen. Ellie on iloinen, että löysi yleisön seasta tutut kasvot. Simonin takana oleva pitkätukkainen The Reckoning -bändin basisti Jaska ei tosin ole iloinen Simonin asetuttua eteensä.
 
Ellie: Hei Simon.
Simon: Hei Ellie! 
Jaska: Hei, siirryhän sivummalle siitä! Olet kaiuttimen edessä ja se haittaa äänentoistoa!
Simon: Je suis dés... Ähh, anteeksi!

Simon siirtyy Ellien kanssa eikä tajua seistä töröttävänsä nyt ihan Elliot Cranen edessä. Elliotia se ei kuitenkaan häiritse, sillä hän näkee vielä lavalle Simonin olan yli ja tämä teini-iästä asti keikkaillut muusikko on muutenkin tottunut tungokseen. 
 
JuhaSusanna: 
 
Sua tarvitsen sydänystäväksi
aikuisen naisen
Kaiken me jaamme
Toisiamme tukekaamme
Aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden 
sydänystäväksi aikuisen naisen
Kaiken me jaamme
Toisiamme tukekaamme
Aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden
Aikuinen nainen tuntee arvon rakkaaaudeeeen
 
Vähän myöhemmin JuhaSusannan lopetettua on Simon lähtenyt vähäksi aikaa klubilta pois Floran avustuksella. Simon on miettinyt alushousuja viimeiset pari tuntia, joten hän on käynyt Atelier Tea-o-raman muotiputiikissa ostamassa parit pöksyt, ja hänellä on myös mukanaan JuhaSusannalta saamansa fanikortti. Simon pitelee ostoksiaan ja fanikorttiaan tiukasti sylissään. Taakse jäänyt Jairus ei ole oikein ilahtunut, että Simon peittää näkymän lavalle alkkareidensa kanssa. Jairus on rikkaasta perheestä, mutta onnettomasta. Isä harrasti muita naisia ja äiti muisteli huumeista Australian rajalla kiinnijäännyttä nuoruuden rakkauttaan. Jairuksella on amerikkalainen velipuoli nimeltä Jasper, jota on näkynyt aiemmin Simonin kahvilassa. Jairus on kohtelias, mutta pitää vähän etäisyyttä ihmisiin. Hän miettii miten saisi itseään isomman miehen mahdollisimman kohteliaasti siirtymään edestään.
 
Jairus: Pitikö ton hujopin tulla just eteen?! Haiskahtaa vieläpä vähän turhan vahvasti parfyymiltä, huhhuh! Mutta aika tyylikäs asu tolla on. Mahtaako toi olla se ranskalainen kahvilanpitäjä, josta kovasti puhutaan? Hei anteeksi, voisitko vähän väistää? En näe mitään täältä.
Simon: Aina helvetti jonkun edessä... Anteeksi.  
 
Simon väistää vähän vasemmalle.  
 
Lavan on juuri vallannut Thorned Rose! Bändi esittää nyt covereita, ja ensimmäisenä on vuorossa Lambrettan Bimbo. 
 
Marja-Leena:
 

Daria on ottanut jotakin piristävää ja sattumalta päätynyt harhailemaan samalle klubille. Hän alkaa heti riisua takkiaan Simonia huomaamatta.
 
Daria: Vitun kuuma, mut onpa tääl hyvä meno! Jee!  

Daria ottaa mallia vieressä seisovasta miehestä ja kaivaa tupakan laukustaan.
 
 
Daria: Jou! Eiks oo hyvä meno? Mä oon Daria.
Ville: Moi, mä oon Ville. 
Daria: Saanks mä pummii sult vähä bissee?
Ville: Okei, jos pieni sippi. 
Daria: Kiits.
 
Sillä aikaa Simonin kahvilassa: Kit on tullut takaisin ja hämmästyy kun Blue istahtaa hänen viereensä. Kitiltä on kuitenkin mennyt laulajan nimi ihan ohi. 
 
Kit: Iik, se kaunis laulajatar klubilta on täällä! Mikä sen nimi on? En kehtaa enää kysyä! Ooh, näin sinut tänään laulamassa Ibizassa!
Blue: Tosiaan... Siellähän minä olin. Hihi! Taisin minäkin nähdä sinut lavan reunalla. Oletkos sinäkin muusikko?
Kit: Öh, ihan harrastelija vain. Apua en muista sen nimeä vaikka olin keikalla, pakko kysyä jotain muuta. Voisitko vähän, tuota, neuvoa että miten ammattimuusikoksi tullaan? Jos et ole kovin kiireinen siis.
Blue: No... Ehdottomasti sinun on pidettävä huoli siitä, että omistat kaiken tekemäsi musiikin itse. Muuten käy niin, että joskus hamassa tulevaisuudessa huomaat iilimatojen hyötyvän raskaan työsi raadannasta! Pidä siis kiinni tekijänoikeuksistasi viimeiseen asti.
Kit: Kuinka mielenkiintoista...
 
Kitin yllätykseksi Blue ei lopetakaan siihen vaan selittää nuoremmalle naiselle ummet ja lammet muusikonuran karikoista siinä missä sen hyvistäkin puolista.
  
Ja Caliste sen kuin vain kuolaa Axlia, kuten aina.
 
Caliste: Jauhaa nyt alushousuistaan julkisella paikalla... Katsoisi nyt tänne edes, täällä se herkkutiski on! 

Silloin eräs diiva tulee kahvilaan henkivartijansa seurassa. Miriamilla ei ole hajuakaan kuka nainen on, mutta hän haluaa näyttää, että bossin sääntö yhdenvertaisesta kohtelusta koskee myös julkkiksia. Niinpä diiva saa Miriamilta samanlaisia loukkauksia kuin muutkin asiakkaat. Lilja ei voi muuta kuin seurata avuttomana vierestä.
 
Diiva: Anteeksi, mutta onkohan tämä nyt ihan oikeaoppinen latte...? 
Miriam: Jos kahvis on muka huonot raidat, niin sit kantsii hei kattoo ihan omaa ulkomuotoonsa; kantsiko lähtee seeprana liikenteeseen? Sitä saa mitä tilaa! 

Club Ibizalla jatkuu yhä Thorned Rosen esitys. Daria katsahtaa yhtäkkiä vasemmalle ja hihkaisee innosta tutut kasvot nähdessään.
 
Daria: Mitä vit… Herra Ope! 
Simon: Daria? Voi Luoja… 
Flora: Häh?
 
Daria ryntää Simonin luo ja hyppää tämän kaulaan. Flora seuraa vieressä ihmeissään.

Daria: Simon! Siis mite vitus sä oot tääl? Tai siis, pitihän sun jossai olla, mut kun ei olla tavattu niin pitkään aikaan! Onks siitä jo neljä vai viis vuotta? Siellä Vicin halloween-bileishä me taidettii viimeks nähä!
Simon: Öh, taitaa olla melkein viisi vyöttä. Voisitko ystävällisesti olla polttamatta minyn tykkääni sillä typäkällä? Meni käyän aikaa saada siitä näin ypeä. 
 
Daria: Siis mä en kestä! Et törmään suhun jollain random klubil Suomes… Kun mä oon siis ollu pitkään Pariisis! Et bonne journée vaan! Etkös säki ollu siel aika pitkään joskus? Mutku ei tavattu siel… 
Simon: Öh, bonjour. Bonne journée sanotaan kyn 'yvästellään. Minä tosiaan olin siellä vyönnä 2021 aika pitkään. Tylin pois syksyllä, enkä ole sen jälkeen käynyt. Myttä Pariisi on iso käypynki, että ei i’me ettemme me törmänneet siellä. 
Daria: No sehän selittää! Mä kun menin sinne vast joskus seuraavan vuoden alus, sitä enne olin aika pitkää osas… Ööh, ei huvittais puhuu siit. Nyt jorataan ku kerta klubil ollaa! 
 
Daria ei vaikuta tietävän lainkaan mitä Simonille kuuluu, eikä Simon halua selittää tälle mitään aivovammastaan tai muistakaan yksityisasioistaan. Ei varsinkaan keskellä täyttä yökerhoa.

Simon: Niin kai… 
Daria: Mitäs vittuu sul on täs? Simon! Aika päheet pökärit! Hahaha! 
Simon: Niin, minä… työtä, kävin äsken ostoksilla. 
 
Daria juoksee äkkiä lavalle ja antautuu musiikin vietäväksi, alkaen laulaa bändin mukana Garbagen Why Do You Love Mea. Kitaristi Ilja katsoo edessään riekkuvaa Dariaa ja ottaa askelen taaksepäin. Ilja yrittää hakea katsellaan järjestyksenvalvojia. "Missä hitossa ne nyt on? Tää dorka pitää saada lavalta mäkeen." Samalla hän yrittää toisella jalalla työntää Dariaa sivumpaan, siinä kuitenkaan onnistumatta.

I'm no Barbie doll
I'm not your baby girl
I've done ugly things
And I have made mistakes
And I am not as pretty as those girls in magazines
I am rotten to my core if they're to be believed
So what if I'm no baby bird hanging upon your every word?
Nothing ever smells of roses that rises out of mud
Why do you love me?
Why do you love me?
Why do you love me?
It's driving me crazy
Why do you love me?

Daria: Mä rakastan tätä biisii! Kyl o hitsin hyvät lyriikat! JEEE! 

Simon katsoo Darian menoa silmät pöyreinä, ja Floran mielenkiinto herää.

Flora: Sinä ilmeisesti tunnet tuon naisen? Onko hän ihan pähkähullu? 
Simon: Öh, kyllä. Ja kyllä. Ja jos hän kysyy kykä sinä olet, niin sano vain, että ystävä. 
Flora: Häh? Miksi? 
Simon: Koska kaikkien ei tarvitse tietää mitä minylle on tapa’tynyt. On mykävää jos joky joskys ko’telee minyä normaalisti. Enkä minä myytenkään varmasti tapaa häntä enää tämän päivän jälkeen. Niin että tänään minä 'älyän olla... normaali.
Flora: Ai? No, okei sitten. Se onkin helppoa olla normaali TUOHON verrattuna.
 
Flora: Tai tuohon. Katso nyt miten hullusti tuo nainen tanssii!
Simon: Ööh... Niin. Jos joky kysyy, niin minä en tynne työtä naista. 
Flora: Ai… Mutta tunnetko hänet siis oikeasti? 
Simon: No, hän on ’yvä ompelija, sanotaan vaikka niin.
 
Madde on kanta-asiakkaana nautiskellut koko drinksulistan läpi ja meno alkaa villiintyä. Juuri tämän takia Madde rakastaa Club Ibizaa; koskaan ei ole tylsää ja musiikin tahti ja ihmisten mukanaolo saa Maddenkin riehaantumaan. Tämä on ihan parasta! Club Ibizalla ensi kertaa oleva Daria kapsahtaa Madden kaulaan.

Daria: Sulha on hyvä meno! Ollaanks kamui? 
Madde: Siistiä, joo! Ihan mahtavat muuvit! Mikä sun nimi on?
Daria: Mä oon Daria! Kiva saada uus frendi, ou jee!
Madde: Mä oon Madde. Tai siis Madeleine, mutta kaikki sanoo mua Maddeksi kun kukaan ei jaksa niin pitkää nimeä. Ja jos mä kuulostan susta oudolta, niin se johtuu siitä, että olen suomenruotsalainen ja... Ai sä meet jo?
 
Esiintyjä on juuri vaihtunut, ja Simon näkee jotain niin järkyttävää, että pudottaa ostoksensa lattialle. 
 
Simon:  Ööh...
Flora: Mitä tuo NYT tekee? 
 
Esiintymisvuorossa on Mr. Ken & Se Humppabändi, joka esittää myös covereita. Ja tietysti myös Daria, joka ottaa aivan hulluja tanssimuuveja vetäen kaikkien huomion itseensä. Bändi aloittaa Raman Light My Firella. 
 
Mr. Ken & Se Humppabändi: 
 
I don't wanna get away, now I want you to stay
'Cause you give me emotion
I don't wanna get away, 'cause I want you to stay
With my devotion
Light my fire tonight, your love is a light
I need you to be my guide
Keep my fire alive, your love is a light
I wanna be by your side

Marja-Leenan huojennus ja helpotus hyvin menneestä keikasta ja bändin hyvästä yhteishengestä vähän sirpaloituvat, kun Jaska alkaa olla vähän turhan läheinen... Ilja puolestaan on salaa ihastunut seinän vierellä seisoskelevaan Akseliin. Ujonpuoleinen Ilja on jo parin vuoden ajan haaveillut Akselista, mutta ei ole saanut tältä muuta kuin tuijotusta, jonka merkitystä Ilja ei oikein osaa tulkita.
 
Iljalla ei yleensä mene jauhot suuhun, mutta seinänvierustalta tuijottavat intensiiviset silmät pistävät jostain syystä Iljalta pasmat sekaisin. 

Hän ei vieläkään tiedä, kuka tumma bodari on, mutta jostain syystä aina kun he näkevät, ilmassa rätisee sähköä.

Sillä aikaa Daria heiluu Simonin suuntaan, tönäisee tätä lantiollaan ja valuu miehen vartaloa pitkin melkein lattialle asti. Mandi ja Aleksandra katsovat kummissaan Darian sekoilua, aivan kuin moni muukin.
 
Daria: Huh! Kun on kuumaa! Eiks nii, herra Ope?!
Simon: Ööh...
Daria: Hei, kukas blondi se siinä on? Sun tyttis vai?
Flora: Flora Henderson. Itse asiassa minä olen...
Simon: Fleur Éndeseu, ja hän on vain ystävä! Mitä 'elvettiä sinä teet?
Daria: Mä annan sulle vähä painetta... pöksyyn! HIHIHIHII! Voi apua, mä oon ihan... ihan... niinku tuiteris vaa! Vai pelkkä ystävää?! Oikeen Flöö Endösö?! On siinäki nimi! HIHIHI!

Baarin lähellä Iljan ystävä ja kämppäkaveri Iiro tulee juttelemaan tälle ja rikkoo Iljan ja Akselin välisen lumouksen. 
 
Iiro: Oli ihan hiton hyvä keikka! Veditte tosi hyvin! 
Ilja: Kiitti. Miuta ärsytti se yks muija vaan ihan tajuttomasti.
Iiro: Joo, vähän friikkikeissi.
 
Mr. Ken & Se Humppabändi:
 
Far too far, far away,
Don't want to hold you back, but hey
Every day, more and more,
I miss you when you do your tour
Try to call, try to reach,
Talking with your answering machine
I'm sending best, all my sweetness,
Come back soon, I'm feeling sleepless

Daria sieppaa Simonin uudet alushousut ja alkaa heilutella niitä villisti Madden kanssa tanssien.
 
Daria: Näätsä ton punapaitasen heebon tuol kauempana joraamas? Se äsken kysy multa, et "tiätsä kuka mä oon?" Se on joku ysäridanceartisti nimeltä Dio-Rama jotain! 
Madde: Hei, vähän siistiä! Tänään on ihan huippu tyyppejä esiintymässä! Mistä sä noi kalsarit vedit?
Daria: Mun frendi Simon anto ne mulle! Joo, mä kuulin just joltai et se teki musaa sen systerin kaa joskus! Ja nyt se on saletisti automyyjä! Ja ny se kato selittää kaikille jotai, et tän biisin säheltäjä... säheltäbä... Äh, no siis tekijä on jossain HYVIN lähellä sua! Näytetääks sille Raamalle, et kyl meki osataa jorata ja viel paremmi ku se?!
Madde: Woohoo! Todellakin! Kihihiiii, nää on ihan parhaat bileet!
Daria: JEE, JEE, JEE! Painetta pöksyyn, jeeeeh!
Madde: Woop! Woop!

Kauempana Ronja ja Oona häpeävät silmät päästään kun katsovat miten heidän yhteinen ystävänsä Madde heiluu bändin edessä jonkun tuntemattoman sekopäiseltä vaikuttavan naisen kanssa. 

Ronja: Voi Jeesuksen ikenet. En kestä Maddea enää! 
Oona: Eikö se ikinä opi? 
 
Oona puristaa nenänvarttaan. 
 
Oona: Näitkö miten se rynnisti tanssilattialla tuon nistin kanssa? 
Ronja: Älä viitsi. Toi muija on niin aineissa, että pysyisi suosiolla viiden metrin etäisyydellä. 
Oona: Ja siellä ne vaan viipottaa. Hitto miten nolottaa.
Ronja: Jomman kumman pitää katsoa että se selviää himaan saakka.
 
Simonia se vasta hävettää. Samassa Mandi ja Aleksandra miettivät, onko täällä klubilla itse asiassa yhtään sen parempi olla kuin Café La Teinten nurkillakaan. 
 
Simon: Argh! Olisipa työssä lattiassa reikä, niin voisin kadota sinne...
Flora: Älä puhu mitään rei'istä! Tiedä mitä kaksimielisyyksiä tuo hullu eukko sellaisesta keksii! 

Madde on niin tanssin lumoissa, ettei oikein enää saa puhuttua, mutta Daria jaksaa hoilata omiaan.
 
Daria: AH-AH-AH! Siis mä en tiiä näit lyriikoit ku mähä synnyin vast ysäril, mut mä laulan kuiteski mukana! AH-AH-AH! AHA!

Simon: Minä 'älyän kyöllä...
Flora: Lähdetään pois täältä jos tuo on niin tuskallista katsottavaa.
Simon: Kyllä minä lä'tisinkin, myttä... myttä kyn Darialla on minyn älys'öysyni!

Sitten tapahtuu se, mikä olikin jo odotettavissa: päihteiden vallassa olevat leidit kaatuvat lattialle.
 
Madde: Mäkin haluan viuhtoa niillä kalsareilla!
Daria: Äsh, herra Ope taitaa kaivata niitä jo takas, kun nyt se on ilman alkkareit! HAHAHA! Siihe se on kyl jo tottunu, sehän on alastonmalli! KUULIKS KOKO KLUBI?! SIMON DEFOREST ON NAKUILIJA! HIHIHIHIII!
Madde: TÄH? Ai on vai? Mennäänkö yhessä nakuilemaan? Voi apua anteeks, vedin sua vahingossa tukasta!
Daria: Ei midist! En mä ees tunne mitää! Joo, mennään nakuileen! 
Madde: Hei, Oonakin on alastonmalli!
Daria: Ai joo, kyl siit nakuilust voi tosiaan tulla kooma!  

Flora: Mitä ihmettä tuo nyt höpisee?
Simon: Nyt kyllä... pitää päästä täältä pois!

Ja niin iloinen klubihetki päättyy. 
 
Simon: Tyle tänne sieltä! Nyt saat lyvän räy'öittyä!
Daria: IIKS! Ku on niin hauskaa! Bye bye, mikä sun nimi olikaan? Mä oon Dariaa! 
Madde: Mä oon Maddee! Hauska tavata! 
Daria: Likewisee! Iiks, älä herra Ope kopeloi! Ei ku kopeloi sittenki, ei mua haittaa! Hihihiii! Mut parempi jos ollaan alasti ku kopeloijjaan! Sä ootki ainut äijä jonka kaa mä suostuisin enää nakuileen! Läheks yhes mun ja mun uuden frendin Madden kans nakuileen?! IIIHHIHIII!
Simon: Seigneur, donne-moi la force!
  
Klubin lähistöltä löytyy viehättävä evankelisluterilainen Tuiran kirkko, jossa sattuu olemaan erityinen lauantain jumalanpalvelus lopuillaan, kun Simon ryntää sinne Dariaa raahaten ja Flora vanavedessään. Ehtoollinen on juuri alkamassa, ja Simon saa mielestään hyvän idean.

Pappi: 1. Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, syö, minkä tässä saat; syö tämä
kirjakäärö, mene ja puhu Israelin heimolle." 2. Niin minä avasin suuni, ja hän antoi tämän kirjakäärön minun syödäkseni. 3. Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, ravitse vatsasi ja täytä sisälmyksesi tällä kirjakääröllä, jonka minä sinulle annan". Niin minä söin, ja se oli minun suussani makea kuin hunaja. Hesekielin kirja 3:1-3.
Daria: Eiiih, en mä voi osallistuu tällaseen... En mä haluu syödä mitää bukii... Mut voisin suostuu sun kaa pieneen yksityiseen opetussessioon tuol sakastis... Tsihih!
Simon: Äh! Sinä olet te'nyt niin paljon syntiä tänään, että sinyn on 'yvitettävä ne. 'Armi kyn täällä ei näytä olevan confessionalia... No, polvisty nyt sinne alttarille.

Pappi: Kokoontukaa ja ottakaa vastaan Kristuksen ruumis ja veri. Alkoholitonta viiniä saa pyydettäessä, leipä on gluteeniton. 
 
Daria on ihan sekaisin aineista eikä malta olla flirttailematta Simonille.

Daria: Oi herra Ope, voisin mä sun etees polvistua... Tiätsä mitä tekemää? Thihihi! Kai sä tiiät... Ja VAAN sulle mä sen tekisin! Sun hyväks mä tekisin mitä vaa. Tiäts... Tiätsä?
Simon: Aargh! 
 
Kanttori soittaa ja laulaa virsiä, ja vaikka kauniisti hän soittaakin, niin se tuo Darian mieleen vain hautajaiset. Nyt on vuorossa virsi 232: "Taas kutsut meidät pöytääsi".

Taas kutsut meidät pöytääsi,
oi Jeesus, alttarillesi
Kiittäen käymme, rukoillen
eteesi, Herra taivasten

Elämän leivän, armosi
tuot tässä meille voimaksi
Luoksemme saavut, voittaja,
Jumalan uhrikaritsa
 
Simon tuuppii Dariaa lähemmäs alttaria.

Daria: Tost soitannast tuli mieleen ku mun yks frendi Jesse delas, ja sen äiti diggas tost virrest iha sikana, ni sen hautajaisis soitettii toi, vaik Jesse ei ikinä digannu virsist. Ja sit... 
Simon: Mene nyt! Ei se ole vaikeaa. Isty alas ja ota vastaan Jésuksen veri ja ryymis.
Daria: Häh? Onks ne tehny Jessen ruumiist leipää ja verest viinii?
Simon: Äh! Jotain sinne päin.
Daria: Vähäks päheetä. Mä en kyl oo käyny kirkos ku skidinä viimeks. On tehny mieli erota kirkost jo kauan sit, mut aina se unohtuu... No, otetaan tää sit uutena ja erilaisena kokemuksena. Tiedä vaik se maistuis hyvält. Ja on mul snadisti nälkäki... ja jano etenki! Mut mä en siltikään oo mikää hihhuli. 
Simon: Niin, niin, niin... Mikä on 'i'yli?
Daria: Öö... Niiku sä! 

Darialla on käsissään tupakka, mitä tiukan näköinen seurakuntamestari ei sulata.
 
Seurakuntamestari: Hei, annahan se tupakka pois. Kirkossa ei polteta tupakkaa.
 
Daria on pakotettu antamaan tupakkansa pois. Hän polvistuu mutrusuin alttarille. 

Pappi: Kristuksen veri. 
Daria: No anna tänne se Jessen veri ja vähä äkkii! 
 
Flora: Hih! Tästä tulee hauskaa! Mene Simon sinäkin sinne! Sinähän olet uskossa, vai kuinka? Kerroit jotain Jeesuksen näkemisestä.
 
Simon on juuri ehtinyt istua alas.

Simon: Kyllä minä e'kä 'älyäisin... Myttä... minä olen catholique... katolilainen.
Pappi: Tulkaa vain tänne veljeni ja sisareni. Meidän kirkkomme ehtoolliselle ovat kaikkien kirkkojen jäsenet tervetulleita.

Flora: Ööh... Minä kyllä jätän välistä! En edes kuulu minkään sortin kirkkoon. Eikä ole mitään aikomusta liittyäkään, pyh!
 
Simon päättää kokeilla uutta ja erilaista asiaa ja polvistuu alttarille Darian viereen.

Simon: Oikeasti? Minäkin saan osallistua?
Pappi: Tietysti, rakas veljeni. Kuulkaa: ”Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: 'Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?' 'Rakastan, Herra,' Pietari vastasi, 'sinä tiedät, että olet minulle rakas'. Jeesus sanoi: 'Ruoki minun karitsoitani.' Sitten hän kysyi toistamiseen: 'Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?' 'Rakastan, Herra', Pietari vastasi, 'sinä tiedät, että olet minulle rakas.' Jeesus sanoi: 'Kaitse minun lampaitani.' Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: 'Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?' Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: 'Olenko minä sinulle rakas?', ja hän vastasi: 'Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.' Jeesus sanoi: 'Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.' Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: 'Seuraa minua.'" Johanneksen evankeliumi 21:15.
Daria: Tirsk! Joo, kyl mäkin rakastan Simon sua. Mut ei mul kyl oo iha tällast ollu mieles ku oon haaveillu pääseväni sun kaa alttarille. Thihih!
Simon: Voisitko sinä olla 'iljaa edes pienen 'etken? Kyyntele sen sijaan, niin voit oppia jotain.
 
Daria: Eihä täs oo ku iha snadi pisara stidii! Kai sitä saa lisää? 

Simon: HYSTH!

Simon on jättänyt alushousuostoksensa huolettomasti kirkon penkille lojumaan.
 
Ehtoollisenkin aikana kirkon vieressä päivystää seurakuntatyöntekijöitä ohjatakseen ja auttaakseen apua tarvitsevia. Sinitukkainen nainen on nuorisotyöntekijä, ja hänen ystävänsä jakelee seurakunnan lehtiä.

Ehtoollisen jälkeen Simon menee kirkon eteiseen tapaamaan diakoni Piritaa, jonka on tavannut vuosi sitten kahvilansa avajaisissa. Simon on heti alkanut innoissaan selostaa kesäisestä yliluonnollisesta kokemuksestaan.

Simon: Se oli aivan valtava räkkäyden tynne! Minä en ole ikinä tyntenyt mitään vastaavaa. Sen 'etken ajan tyntyi siltä kyin kaikki maailmassa olisi 'yvin. Hänen kasvojaan minä en tosin nähnyt, vaikka tynsin hänen py'yvän minylle. Myttä sen käätymisen jälkeen kyn kävin varmyyden vyöksi skännäyksessä, niin siellä sanottiin, ettei aivovammani parantynytkään... Miksi Jésus paransi minyltä pienet pintavammat myttä ei sitä isointa vammaa? Oliko'an se edes todellista? Mitä jos minä vain kyvittelin kaiken?
Pirita: Voi, sinulla on ollut aivan upea kokemus. Muista kuitenkin, että uskossa on kyse nimenomaan uskosta, ei sellaisesta, minkä voi nähdä tai fyysisesti tuntea. Sinun on vielä mahdollista parantua lisää, kunhan muistat rukoilla. Rukouksella on parantava voima. Usko myös sydämessäsi jo parantuneesi. Luukkaan evankeliumissa sanotaan: "Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan."
Simon: Aika erikoista ja jännittävää... Onpa työssä myyten 'ienoja kortteja! Saanko ottaa y'den?
Pirita: Oi, ota tästä yksi vaikka jokaista korttia!
Simon: Ooh, kiitoksia! Työ iso näyttäisi 'yvältä jylisteenä minyn makyy'yöneeni seinällä. Tai e'kä keittiössä.
Pirita: No, se on viimeinen kappale, mutta ota ihmeessä sekin!
Simon: Öh... Te olette niin yställ... ystävällinen.
 
Simon kaivaa taskuistaan kaikki mahdolliset kolikot ja pudottaa ne diakoni Piritan kolehtilippaaseen.
 
Pirita: Kiitos sinulle, ja siunausta!
Simon: Kiitos samoin! Tämä on vä'intä mitä minä voin te'dä. Tästä jyttytyökiöstä oli minylle paljon äpyä!
Pirita: Oli minun iloni olla avuksi. 
 
Simon menee takaisin kirkkoon hakemaan Floraa ja Dariaa. Flora onkin mennyt jo ulos odottamaan. Daria puolestaan löhöää Simonin ostosten päällä.

Simon: Mitä 'elvettiä sinä istyt perseelläsi minyn kalliiden ja ypeiden älys'öysyjeni päällä?! Ylös siitä!
Daria: No soo soo! Tosta hyvästä sä joudut lausumaan ainaski sata Ave Mariaa! Mähä vaan yritin eläytyy tähän mun uuteen laiffiin ja tsekata mistä täs niin sanotus hyväs bukis on kyse. Ja kyl on muute romaani! En tiiä mistä alkais tai miten tätä etes pidellään sen arvon mukasesti, ku on mötikkä painava ku mun tän aamune jööti!
Simon: Kiitos kovasti työstä vie'ättävästä mielikyvästä... Ja nyt ylös siitä!
 
Simon lähtee Floran kanssa takaisin kahvilaansa ja vie sinne myös Darian siinä toivossa, että neidon pää selviäisi tämän juomasta alkoholista kun saa kitaansa kahvia. Daria istuu seinän viereen mahdollisimman kauas Simonista. Axl hengailee yhä kahvilassa, ja Caliste katselee ja kuuntelee vieressä, kun ei uskalla sanoa sanaakaan Axlille. Caliste kuvittelee miten pöytään istuva nainen alkaa kohta jorista Axlin kanssa jotain tyhjänpäiväisiä, ja niin on Axl taas varattu! 
 
Tuo nainen, Sanni nimeltään, on ohikulkiessaan piipahtanut kahvilaan, ja vaikka hän uskaltautuu istumaan samaan pöytään Axlin kanssa, ei hänkään puhu miehelle mitään. Sanni katsoo vähän etäisesti miehen pukeutumista ja miettii mahtaako tuo olla suuren maailman stara. Sanni ei tunnista Axlia, mutta pitää tätä sen verran koppavan näköisenä, ettei uskalla ruveta juttusille ja ottaa selvää mikä tuo on miehiään. 
 
Sanni: Onkohan täällä pöytiin tarjoilu, vai pitääkö lähteä tiskiltä hakemaan kahvia?
 
Miriam puolestaan värkkäilee taas kerran kahvinkeitintä vähät välittämättä millaista kahvia siitä tulee.

Ja Simon on istunut Floran kanssa pöytään, jota Lilja ahkerasti luuttuaa.

Simon: Tout va bien, tytöt?
Lilja: Trés bien!
 
Miriam: Joo, kaikki on aina trebia!
 
Tumma Shani ja punapäinen Midna miettivät mitä ostaisivat. 

Midna: Nuo macaronit näyttää aika herkullisilta. Ja onhan ne perinteisiä ranskalaisia herkkuja.
Shani: Otetaan niitä!

Miriam: Voi vittu, taas mulle tuli lisää töitä... Tekeeks tää härveli edes mitää? Ei ku hetki, Liljahan on tos, menköön hommiin. Liljaaa! Asiakkaita!
 
Café La Teinteen ovat tosiaan kaikki tervetulleita. Jopa ne, joita ei täysin ymmärretä. 

Lilja: Mitäs saisi olla? Onpas sulla jännä naamiaisasu! Haha, pikkulapset on sitten hassuja!
Harmaa olento: Can I have an ice cream, please?
Lilja: Oh, sorry! You speak English... Yes, of course! We have seven flavors to choose from...
 
Lilja: And what about you? How can I help you?
Keltainen olento: Beeb! Can I use the toilet, please?
Lilja: Yes, of course! The toilets are over there on the side. Hassu asu tuollakin lapsella, eikä vielä ole edes halloween...
 
Dariakin kaipaa kipeästi ymmärrystä. Diakoni Pirita on halunnut tulla yhtä matkaa käymään Simonin kahvilassa, ja hän istahtaa pöytään Darian kanssa, tuoden kahvin myös Darialle. Pirita huomasi jo kirkossa, että Daria ei ole ihan kunnossa ja haluaa kysyä tältä, tarvitseeko tämä kenties apua johonkin.
 
Pirita: Mitäs sinulle kuuluu? Se oli siis elämäsi ensimmäinen ehtoollinen? Haluaisitko puhua siitä?
Daria: Voi ku mä haluisin puhuu vaik mistä... Mul on iha ryytyny olo... eikä se johu vaa viinast. Yhyyh...
Pirita: No? Kerro pois vain, ehkä minä voin auttaa.
Daria: No mun on helpompi näyttää se ku puhuu siit... Ei kai Simon kato tänne?
Pirita: Eipä näytä... 

Daria läväyttää äkisti laukkunsa sisällön keskelle pöytää, eikä Pirita ole saada sanaa suustaan.
 
Pirita: ...katso... katsova... Tuota, ööh...
 
Daria: Simon luulee et mä vaa dokaan, mut mä oon pahasti huumekoukus... Yhyy! En tiiä mite täst selviäis. Simon on nii hyvä ihminen, enkä mä haluais tuottaa sille pettymystä. Se on ainut kundi, johon mä voin luottaa, ja ite asias ainut sellane ihminenki täl hetkel... Mitä vittuu mä teen? Ei kai se kato tänne?
Pirita: Rauhoituhan nyt ensin, hyvä ihminen... Simon meni käymään vessassa. Kuule, seurakunta voi tarjota apua tällaiseen. Etkä edes tarvitse siihen rahaa. 
 
Daria romahtaa Piritan syliin.
 
Daria: Ai en vai? Mut eiks se oo vitun kallist? Mä oon jo ollu vaik mis vitun hoidois, mun porukat on maksanu. Eikä siit oo ollu mitään hyötyy... Yhyyh! Mä delaan noihi mömmöihi... Moni mun frendeist on jo delannu niihi. Voitsä oikeesti auttaa mua?
Pirita: No, ööh... Minä itse asiassa vaikutan enimmäkseen Oulussa. Mutta voin antaa sinulle kotikaupunkisi seurakunnan yhteystiedot, josta sinun olisi helpointa saada apua. Ja voit aina soittaa minulle, niin voin itse vähintään tarjota sinulle keskusteluapua.
Daria: Oi kiits! Sä oot ihana!

Piritan pitää lähteä, ja Daria kerää äkkiä kamat laukkuunsa.
 
Daria: Simon ei ehdottomasti saa nähä näitä. Mun olis paree hankkiutuu niist eroon nii ehkä houkutuski pienenis.

Sillä aikaa kauppa käy kahvilan kassalla kun Lilja palvelee asiakkaita. Nyt on vuorossa sinitukkainen Ondi. Miriam vilkuilee Liljaa ärsyyntyneenä sekä kollegansa käytöksestä että kahvinkeittimen kieltäytymisestä yhteistyöhön.
 
Miriam: Hei Lilja, mitä sä oot tehny tälle koneelle? Se on delannu kokonaan! Ja sä käytit sitä viimeks!
Lilja: Ärh... Mokoma syyttää mua omista tekosistaan... Älä koske siihen Miriam, mä tuun kattoo sitä! Anteeksi, mitä saisi olla?
Ondi: Ottaisin latten mantelimaidolla, jos se... onnistuu...
Lilja: Tulee! Pieni hetki vain. 
 
Lilja: Voisitsä Miriam käydä hakee keittiöstä niitä mansikkaleivoksii lisää tohon vitriiniin, niin se ei näyttäis noin kämäseltä? Niitä kuitenki menee tosi hyvin kaupaks ja ne kirkastais tota vitriinii, ku siinä ei nyt valo toimi.
 
Mutta Miriamia ei työnteko kiinnosta; neiti on rojahtanut tuolille laiskottelemaan!

Lilja: Miriam? Kuulitsä?
Miriam: Joo, kyl mä kuulen mut en noteeraa.
Lilja: Täh?
Miriam: Mä otan kato bossist mallii! Tälleehä se aina näyttää meille esimerkkii: istuu perseellään kaiket päivät ja juoruaa asiakkaiden kans. Mä ajattelin, et voisin alkaa harrastaa samaa. Ja sillon ku se ei istu tuolilla, nii se viipyy ikuisuuden vessas paskal tai tupruttelemas itteensä kaiken maailman hajuvesii, ja sit se käy nurkan takana röökil ja joutuu tekee sen saman uudestaan.
Lilja: Sä hankit kyl itelles potkut tota menoo.
Miriam: No en varmana! Bossiha rakastaa mua! Siis niinku se nyt osaa rakastaa ketään. Mä oon sen lempparityöntekijä. Se sano sen mulle keväällä: "Sinä se kyyle oot niin manjifik asiakaspalvelija et sen takii otan syt aina messyille mykään. Oot Liljaa paljon parempi!"
Lilja: Ei se oo kyl noin sanonu!
Miriam: No varmana on! Ootaha vaa niin näät kenet se taas pyytää sinne Arcadaan mukaan... Hihih!
 
Daria yrittää hankkiutua aineista eroon tuputtamalla niitä kahvilan asiakkaille. Darian pöytään kahvin kanssa istahtanut Ondi on hyvä kohde! Ondi on itse kahvilabaarissa osa-aikatöissä ja on nyt suunnilleen mielentilassa "en ole töissä täällä, minulle ei makseta rasittavien asiakkaiden käsittelystä". Joten Ondi teeskentelee, ettei edes huomaa Dariaa, ja yrittää sen sijaan saada aikaiseksi keskustelua Calisten kanssa, joka taas on tilanteesta täysin hämillään ja haluaa keskittyä vain Axlin ajattelemiseen.
 
Daria: Moro! Käviskö sulle tällaset tabut jotka saa sut tuntee ku sul olis siivet? Tää on iha vaa lyricaa. Saat koko bytsillisen, ja vaik lisääki. Tää on iha ilmasta.
Ondi: Tuota... Hei, oletko kuullut siitä helsinkiläisestä klubista nimeltä Club Ibiza? Siellä esiintyy tänään vaikka mitä bändejä koko päivän ajan! Olen itse menossa sinne kohta!
Caliste: Häh? Mitä tuo horisee? Ja miksi se minulle puhuu? Oih, Axl...

Daria saa uuden idean ja lähtee pois kahvilasta. Lilja ja Miriam sen kuin riitelevät.
 
Lilja: Simon ei kyllä takuulla ota sua mukaan sinne messuille! Mulle se sanoo aina, miten hyvä asiakaspalvelija mä oon, et mä oon aina kaikille ystävällinen. Niin miks hitos se sut sinne ottais? Sähän haukut kaikki asiakkaat!
Miriam: No ehkä se on just sitä mitä bossi haluu. Eiks oo tullu mieleen? Se haistattaa paskat kaikille mun kautta! Haha! 

Simon tulee takaisin pitkään poissa viivyttyään ja istahtaa Floran seuraan.

Flora: Kylläpäs sinulla meni pitkään siellä vessassa... Tapasitko Jeesuksen? Hahah!
Simon: Mitä? En'än minä käyän ollyt... Menin 'etkeksi ylös takaovesta, kyn, työtä... piti käydä siellä.
Flora: Niinpä niin. Tupakointi ei kyllä ole sinulle hyväksi, kuten ei kenellekään.
Simon: Ja sen takia minä yritänkin lopettaa. Minä en tarvitse saarnaa siitä, s'il vous plait. 
Flora: Jaahas... Oletko muuten huomannut tiettyä jännitystä noiden työntekijöidesi välillä? Vaikuttaa siltä kuin heillä olisi jokin riita meneillään.
Simon: Ööh... En ole. He sanovat aina, että kaikki on hyvin, eikä minyllä ole mitään syytä epäillä sitä. Mi'in se Daria katosi?
Flora: Jaa-a, enpä tiedä. Lähti varmaan kotiinsa.  
Simon: Ja sinä päästit sen kännisen naisen menemään noin vain? Olisit nyt edes soittanyt hänelle taksin. Minä en tiedä missä hän äsyy, eikä minyllä ole hänen nymeröäänkään.
Flora: Äh, anteeksi nyt vain, mutta ei ole minun velvollisuuteni huolehtia kaiken maailman kännisistä! Minulle maksetaan vain sinusta huolehtimisesta. Ja muutamasta muustakin tietysti toisina päivinä.
Simon: Vai pitää normaalista lähimmäisenrakkaudestakin maksaa... Pyh! 
 
Sillä aikaa Daria saapuu takaisin Club Ibizalle! Hän on keksinyt, että hämärällä klubilla laukun sisällöstä olisi helpompaa hankkiutua eroon kuin Simonin valvovien ja kaiken näkevien silmien alla. Daria ei kuitenkaan malta olla hytkymättä musiikin tahtiin kun lavalla esiintyy Windows95man; Daria tanssii pilleripurkki kädessään.
 
Windows95man: 
 
 
Daria: JEE! No rules! Vitun hyvä meno taas! Mä rakastan tätä klubii!

Daria tietää nämä lyriikat ja laulaa innolla mukana: 
 


Elliekin on klubilla, ja Daria vetää jäykän oloisena seisoskelevan naisen mukaansa lavan eteen. 
 
Daria: Mun uus kamu! Tuu tänne ni jorataa!
Ellie: Ai jaa?

Kit ja Letitia joraavat hullun lailla ja näyttävät parhaat tanssiliikkeensä kaikelle kansalle. Ellie katsoo menoa ihmeissään, mutta tyytyväisenä siitä että kaikilla on hauskaa.

Ellie haluaa tavalliseen tapaansa tervehtiä ystävällisiltä vaikuttavia ihmisiä. Ellie siis ottaa Windows95maniä tämän ojossa olevasta kädestä kiinni, mistä mies ei hätkähdä vaan ajattelee Ellien haluavan tanssia. Daria puolestaan on sen verran aineista sekaisin, että konttaa klubin lattialla.

Ellie: Terve! 
Windows95man: No moi! It's how I live, how I find the wind beneath my wings...
Daria: Mis mun koivet on...?
 
Daria kellahtaa lavan reunalle selälleen, pilleripurkki kädessään.

Daria: Tää se vast on laiffii!
 
 
Seuraavaksi Club Ibizalla alkaa open mic -tilaisuus, jossa pääsee esiintymään muusikkoja, joille ei ole varattu esiintymisvuoroa. Lavan ottaa haltuunsa amerikkalainen rockmuusikko Elliot Crane, joka säestää itse itseään sähkökitaralla. Daria ei miestä tunne, eikä tämän musiikkiakaan. Daria istuu lavan reunalla kaiuttimen edessä päätään pidellen ja miettii miksi päätä jomottaa.

Elliot: Hi all ya'll! This is a song a wrote years ago. It's got a special meaning to me. It's about someone close to me that I lost... and also about something I discovered within myself. It's called "You Showed Me Light".

Days just pass by
Like a dream they flow away
It’s been almost a year
since I last saw you here
There was nothing more that I could say
to just keep you near

And whether you ever loved me or just stayed out of pity
I wanted to feel things with you and take you out of the city
We were stronger together
Like a burning flame in the hearth
 
Daria: Mä en tajuu nyt yhtään miks tääl on nii kamala meteli... 

Elliot:  
 
Every corner of the sky on a starry night
It was as beautiful as was your smile
You showed me light, yes, you showed me light

I gave you my whole life
And I just wanted a piece of your heart
Was that too much to ask for?
We could have gone so far
So far...
 
Elliotilla on huikea neljän oktaavin ääniala, ja hän on kitaristina niin taitava, että saa telecasteristaan ilmoille sellaisen äänimaailman, että kuulostaa kuin taustalla olisi koko bändi rumpalin, basistin ja toisen kitaristin kera. Darialle tämä äänten kakofonia on aivan liikaa. 

Daria: Ääh, tää ei oo kyl yhtään mun tyylist... Miks toi äijä ulvoo ku susi? Menee vaa kotelo klesaks.

Muu yleisö kyllä tykkää. Koko klubi raikuu ilosta ja ablodeista.

Elliot: Thank you! This one's a li'l bit punkier... It's called "Anyone Been Missing Me Like You Do?", and it's a twisted tale about a birdie... kinda.

Anyone been missing me like you do?
‘I wouldn’t know’, she said
It's been a real hard journey to go through
She was writing a book about me last I heard

The moon was not high enough yet to dispel 
much of the gloom of the twilight
You were circling overhead like a witch
dipping so low at times that once you brushed my face

I’ve been a vessel without a purpose
You left me with an empty shell
From the depths of my nightmares 
Can you hear me yell:
 
Anyone been missing me like you do?
Anyone been missing me like you do?
I know you do
Yes, I know you do

Elliot:
 
I’ve been in a real funk
My face ripped off, replaced with a dirty plate
Feel like I’ve spent years blind drunk
You hit me so hard I felt your nails

I’ve been a vessel without a purpose
You left me with an empty shell
From the depths of my nightmares
Can you hear me yell:
 
Anyone been missing me like you do?
I know you do
Yes, I know you do 
 
Elliot:

I guess I’ve just been shit outta luck
I know for the most part life can really suck
But here I am, beyond all the shit you gave me
I never expected you to save me, by the way

Did you know that?
I’m better off creating my very own world
Catch me if you can, I've escaped your whirl
You cry like a noisy li’l bullbat
I can hear you too
 
Anyone been missing me like you do?
I know you do
Yes, I know you do

I know you do
Yes, I know you do
You do, you do, you do
 
You’re... just a spoiled li’l scumbag!
 
 Daria: Siis mun pää räjähtää... Häh? Miks mä istun täs lavan reunal? Kuka mut on tänne tuonu?
 
Open mic -tilaisuuteen ei ole tunkua, joten Elliot esiintyy klubilla jopa tunnin verran ja esittää kokonaisen litanian omiin elämänkokemuksiinsa pohjautuvia kappaleitaan. Daria kaivautuu biljardipöydän alle muun yleisön hurratessa innoissaan. 

Yleisö: Wuhuu! Moree!

Elliot: Thank you! This one's another oldie, it's called "Fall On Me".

Fall on me like the rain comes from the stormy sky
Hit me hard, take me down
And only then pass me by

I want to see you one more time before I die
I run through the woods until my feet get tired
Nothing will ever be the same anyway
All the rules of nature I defy
I remember the time when you were mine

Fall, fall, fall
But not from too high

Fall, fall, fall on me
Let me catch you before you go

Elliot: 

Stay with me for as long as morning dew
I would never ask you to be forever mine
I know I can’t own you
You’re only on loan to me

So fall on me before you go
Touch me with your grace and let me know
I will not be alone
As long as you visit me from time to time

Fall, fall, fall
But not from too high

Fall, fall, fall on me
Let me catch you before you go

Before you go… know that I love you so

Viimein Elliot lopettaa settinsä ja klubin pieni yleisö vislaa ja taputtaa villisti.

Yleisö: Wuuu! We love you!
Elliot: Thank you! I'm Elliot Crane. Thanks for having me! Thank you! Love ya'll too!

Daria: Onks jo turvallist tulla esiin?
 
Sillä aikaa Simonin kahvilassa on kireä tunnelma kahvilatyöntekijöiden välillä. 

Lilja: Meinaaksä niinku tehä töitä tänään ollenkaan?
Miriam: Joo, mä alan kato tehä töitä heti ku bossiki alkaa. Se näyttää meille kato just tällast esimerkkii, et tehkää näin peräs! Eikä se vittu ees huomaa mitään. Kerro sille jos uskallat! Saatpa nähä ettei se usko sua! Mul on se NIIN pikkusormeni ympärillä. Hahah!

Miriam ei kyllä ole väärässä siinä, että Simonin huomiokyky herpaantuu helposti. Simonin aika kahvilassa menee enimmäkseen asiakkaille juorutessa. Siinäkin Miriam on oikeassa, ettei Simon huomaa alaisensa laiskottelua. Liljan ei auta kuin tyytyä kohtaloonsa ja tehdä oma työnsä parhaansa mukaan, vaikka tunteekin Miriamin omahyväisen tuijotuksen niskassaan. 

Simon ei ole edes sitä tajunnut, että tohtori Grindstone on koko päivän ajan pitänyt praktiikkaansa Simonin kahvilan terassin vieressä ja on pelottanut pois osan potentiaalisista kahvila-asiakkaista.

Tri. Grindstone: Kyllä nyt kertyy pitkä jono minun oveni eteen kun rahvas näkee neron työssään... Jähhähää!
 
Lavan ottaa nyt Thorned Rosen Ilja, joka haluaa esiintyä soolona. Tästä esiintyjästä Daria on innoissaan, joten neito oikein pomppaa ylös lattialta ja mätkähtää saman tien sinne takaisin palvoakseen Iljaa polvillaan. Elliot on siirtynyt takaisin yleisön joukkoon. Ennen esityksen alkua Ilja ehtii tuskailla hiljaa mielessään.

Daria: IIH!
Ilja: Ei nyt vittu taas. Eikö tuosta päästä millään eroon?
 
Ilja alkaa laulaa Samu Haberin Hanuria. Daria ei tunne kyseistä kappaletta, kunhan hytkyy ensin mukana ja tajuaa sitten vasta kuunnella sanojakin:
 
Älä koske vierasta hanurii
Se on paikka toiselle intiimi
Ilman lupaa ei saa suorittaa hiplauksii
Ei vieraan hanurii, hanurii, hanurii
Muista aina, liikenteessä
Me ei koskaan urpoilla
Järki eikä
Peppu käteen jää, jää
 
Daria:  Ou jee! Tää se on menoo... Häh? Siis kenen perse sulle käteen jää?
 
Ilja ei voi olla enää nauramatta laulaessaan, ja hyväntuulinen kappale saa yleisössä monet muutkin suupielet nousemaan.
 
Ronja yrittää kasata ystävänsä.

Ronja: Vettä. Nyt vedät ihan vaan pelkkää vettä. 
Madde: Jos yhden Hula Hulan vielä... 
Ronja: Ei kun nyt vettä. Sä olet ihan sekaisin ja mä en kanna sua taas kotiin.

Koska kahvilassa menee Simonin mielestä aivan loistavasti ja Dariaa ei Simon voi enempää tällä erää auttaa, päättää hän lähteä käymään vielä Espoossa Ihmeellinen Pieni Maailma -messuilla. Villin lännen kylä on ollut messuilla joka vuosi, ja Simonia on harmittanut, ettei ole ehtinyt käydä siellä pariin vuoteen. Simon oli mukana vain ensimmäisellä kerralla kolme vuotta sitten. Silloin paikalla oli vain saluuna hevosineen, ja nyt siellä on myös pankki ja sekatavarakauppa! Simon on mennyt käymään kyseisessä kaupassa...

Simon: SIIS MITÄ?! 
 
 ...vaan vastaanotto ei ole ihan sitä, mitä Simon odotti. Kaiken kukkuraksi Simon ei enää uskalla päästää uusia hienoja alushousujaan silmistään, joten hän raahaa niitä kaikkialla mukanaan, niiden alkuperäisissä läpinäkyvissä pakkauksissa.

Simon: Miten niin teillä ei mykä ole vegaanista jyystöä? Kaikkialla'an sitä on! Onko teidän käyppänne mykä niin takapäjyinen, ettette pysy lainkaan ke'ityksessä mykänä?!
Kauppias: Niin... Siis tämä on villin lännen sekatavarakauppa. Myytävät tuotteet ovat yhtä autenttisia kuin kaupan ulkoasukin.
Simon: Myttä ei siis OLLENKAAN vegaanista jyystöä? Se'än on yksi maailman ykköstyötteistä! Samoin kyin kasvi- ja pä'kinämaidot, kasvislevitteet ja -kermat, sienet ja tofy... Terveellisyys, écologique ja éthique ovat asiakaspalvelyn avainsanoja, joten teidän olisi aika ottaa ne käyttöön viimeistään nyt!
Kauppias: Näytänkö minä sinulle, poju, mihin voit tunkea ne egolookiset jyystösi, vai väistätkö fiinien alkkareidesi kera siitä oikean asiakkaan tieltä?
Simon: Ööh... 
Asiakas: Hei, saisinko kilon jauhoa?
Kauppias: Tulee heti! No, väistääkö pelle siitä tieltä?!

Flora katselee sisään pankin ikkunoista Simonin jankatessa kaupassa niin kovaa että meteli kaikuu koko lännenkylään.
 
Simon: Kyylkääs nyt, missä ovat teidän asiakaspalvelytaitonne?!  Noin ei py'ytä maksaville asiakkaille! Minä olen itse liikemies ja tiedän kyllä sen!
Flora: Oijjoi! Mekkalasta päätellen Simon on pulassa. Viitsisinkö mennä pelastamaan? Äh, selvitköön itse. Suu käy niin kovaa että eiköhän hän osaa ihan itse puhua itsensä selville vesille. Tsihih!
 
Hetkeksi tulee aivan hiljaista. Pankissa autenttiseen villin lännen tyyliin pukeutuneet ihmiset jatkavat toimiaan kuten koko ajan: pankkivirkailija järjestelee papereita ja laskee rahoja...

...ja 1800-luvun arkileninkiin pukeutunut nainen odottaa asiointivuoroaan rautaristikkoikkunan takana. Elämä on oikein rauhallista ja hiljaista, kuin aika olisi pysähtynyt tähän hetkeen.

Simon silittelee hevosia nyrpeän näköisenä, ja Flora virnuilee sivummalla.
 
Flora: No, mitä tapahtui?
Simon: Ei mitään i'meellistä. 
Flora: No? Kerro nyt? Saitko potkun kulkusiin tai jotain? Tsihih!
Simon: En. Minä vain sain porttikiellon työnne alkeelliseen käyppään. Myttä ei se mitään, eivät ne myistä sitä enää ensi vyönnä. Sitten minä yritän sivistää niitä yydestään!
Flora: Äh... Voi Simon...
Simon: Tyle silittämään näitä i'ania 'evosia! Näillä on paljon paremmat asiakaspalvelytaidot kyin sillä käyppiäällä.
Flora: Eh, ei kiitos. Minä inh... Öh, en oikein välitä hevosista.
Simon: Mitä menetätkään! 'Evoset ovat maailman viisaimpia ja ystävällisimpiä eläimiä! Pys pys, ma chérie...

Simon pyytää vielä Floraa ottamaan kuvia hänestä seisomassa saluunan edessä. Simon on aiemmin käynyt saluunassa sisällä ja parvekkeella poseeraamassa, mutta tällä kertaa sinne ei ole pääsyä; kulku on estetty kaikilta turisteilta riehuvien lapsivieraiden takia. Flora ei halua tulla kuviin mukaan, mutta hän avustaa Simonia mielellään kameran takana.

Simon kaappaa kainaloonsa erään kylän näyttelijöistä. Mutta onko kyseessä sittenkään näyttelijöitä? Vai ovatko he villin lännen kylän aitoja askeettisesti eläviä asukkaita? Sitä ei moni tiedä. Simon kuitenkin ilahtuu, että Lone Rangerin Tontolta näyttävä mies tahtoo poseerata hänen kanssaan hymy naamallaan. Hyvien kuvien saaminen someen on sentään yksi Simonin lempiasioista!
 
Simon: Kaikki väittävät, että me mykä näytämme samalta! Nyt me todistamme sellaiset kyvitelmät vääriksi! Olen'an minä sentään jotain 30 senttiä sinyä pidempi, ja myytenkin meillä on täysin erilaiset kasvonpiirteet.
Tonto: Hihihi! 

Simon menee seuraavaksi pullakahville Provence-tyylisen, messuja varten rakennetun talon terassille. Simonin alushousut ovat taas näyttävästi esillä. 
 
Flora: Täällä on muuten todella kaunista! 
Simon: Niin on. Tylee lapsyys mieleen. Me äsyimme myytämän tynnin päässä Provencesta ja minä pääsin joskys käymään rannikolla.
Flora: Ai niinkö? Missä asuitte tarkalleen?
Simon: Öh, ei sillä väliä... Po'joisemmassa. Työssä on myyten pari kahvilassani käynyttä asiakasta. Täällä kilpailijan 'erkkyjä näyttimässä, mokomat pettyrit ja lyöpiöt. 
Flora: Hihih! No itsekin olet siinä tapauksessa petturi!
Simon: On pomon etyoikeys tarkistaa kilpailijan työtteet. Mäistyy tämä pyllä kyllä kieltämättä 'yvältä...
Shani: Psst! Katso, tuo on se Café La Teinten omistaja, puhuu ilmeisesti meistä?
Midna: Joo, ja se raahailee alkkareitaan joka paikkaan... Haha!

Simon on kuullut messuilla olevasta muotinäytöksestä, joten sinnehän tämän fiinin herran on tietysti mentävä! Muotinäytös kestää koko messujen ajan, joten mallit ehtivät pyörähdellä lavalla samoja asuja esittelemässä useita kertoja. Simon on istahtanut erään miehen viereen. Floralle ei ole paikkaa vapaana, joten hän joutuu seisomaan. Eipä hän kyllä muutenkaan ole yhtä perillä huippumuodista kuin Simon.

Simon: Miten käynis onkaan työ kyltäpaljetein koristelty äsy... 'Armi vain, että se taitaa olla mekko. Toisaalta, eipä se ole minyä koskaan estänyt... Kyllä minylle mekkokin sopii, jos vain löytyy oikea koko.
Flora: Täh? A-ai?
Simon: Tykkään myös työstä absinthen värisestä 'öysypyvystä. Magnifique!
Flora: Mikä on absh... abset...?

Yhtäkkiä Simon kääntyy katsomaan vieruskumppaniaan.

Simon: Se on työ vi'reän... Jaakko?! Mitä sinä täällä teet?
Mies: Mitä? Arttu minun nimeni on.
Simon: Äh, anteeksi! Näytätte aivan eräältä, jonka tynnen.
Arttu: Jaa? Sitä on moni sanonut. Outoa. En minä kyllä mielestäni näytä keneltäkään muulta... Hyvin outoa.

Simon menee käymään myös Ellien kirjakaupassa nimeltä Pieni KulmaKirja Kauppa. Sinne päästyään Simon haluaa heti tervehtiä Ellietä poskipusulla, sillä ei muistanut tehdä sitä klubilla. Ellie tietää Simonin ranskalaisen tervehdystavan ja kiipeää valmiiksi jakkaralle, joka helpottaa huomattavasti ystävysten pituuserosta johtuvaa ongelmaa, eikä Simonin tarvitse kumarrella Ellien takia. Flora seisoskelee vieressä, ja taka-alalla kirjakaupan työntekijä Diana miettii, että tuossa se Simon taas on...
 
Simon: Miten magnifique nä'dä sinyä taas! Myisk!
Ellie: Hihi! Sinua myös.
Diana: Ihana Simon tuli! Jokohan me ensi kesänä viimein päätyisimme naimisiin? Hänen pitää tosin huomata minut ensin ja sitten kosia... Oih! 

Kassalla kädet puuskassa patsastelee nyrpeän näköinen Olga, jonka syvin olemus ei ole muuttunut seinällä olevasta lapsuudenkuvasta. Olga oli aikoinaan Pienen KulmaKirja Kaupan kirjanpitäjä, mutta nainen ei osannut kirjanpitoa lainkaan, ja koko yritys oli menossa konkurssiin. Sitten kaupan osti Ellien poikaystävä Damon, mikä varmisti sen, että Ellien ja muiden työpaikat ovat turvassa. Damon nimittäin hallitsee kirjanpidon ja hoitaa sen nykyään. Damon on tyytyväinen, että hänen rakas Elliensä saa tehdä työkseen sitä mitä rakastaa, minkään sitä vaarantamatta. Damon tekisi Ellien puolesta ihan mitä tahansa.

Simon löytää kaupasta kasvikirjan ja ostaa sen. Ellie on iloinen saadessaan taas myydä Simonille kirjan. 
 
Simon: Kiitoksia, mademoiselle Ellie! Me näemme varmasti vielä yydestään.
Ellie: Varmasti! 
Olga: Hmph!

Flora katselee seinällä olevaa kaunista kukkataulua.
 
Flora: Tuo Simonin lyhyt ystävä sanoi minun tukkani muistuttavan häntä tuosta taulusta. Kieltämättä meissä on samaa romanttisuutta, sekä minussa että taulussa. Hihih! Se sopisi hyvin minun asuntooni. Harmi kun ei ole myynnissä. No, kaikkea ei voi saada. Mutta onneksi olen sentään itse kaunis! Hihi!

Simon on juuri lähdössä pois kaupasta.
 
Simon: Kyllä väsyttää jo. On ollut rankka päivä kun on pitänyt juosta joka paikassa. Tai ainakin kävellä nopeasti, enhän minä pysty enää juoksemaan kun kaadun jos yritän edetä liian nopeasti... 

Simon huomaa kirjahyllyn takana vanhan tutun ja pysähtyy niille sijoilleen.
 
Simon: TAIKA!
Taika: Simon!
Simon: Mitä sinä täällä teet? Tyle tänne!

Simon kaappaa Taikan syleilyynsä.
 
Taika: Ihana nähdä sinua pitkästä aikaa!
Simon:  Samoin, chérie! En edes myistä milloin me viimeksi olemme nä'neet!
 
Aada on raahannut kaverinsa takaisin kahvilaan siinä toivossa, että näkisi vielä Simonin. Mutta tämä on taas jossain kateissa. Vilma ja Veera ovat jo ihan väsähteitä odottelemaan tuota vanhaa ukkoa, johon Aada on niin ihastunut. Aada on kertonut Simonin olevan 31-vuotias, joten tällä on Veeran mielestä jo toinen jalka haudassa. Aada selaa kännykästään vinkkejä Simonin olinpaikasta. Miriam istahtaa teinien seuraan, ja vaikka hän on jo aikuinen 22-vuotias, tuntuu hän tulevan loistavasti teinien kanssa toimeen. Lilja pyyhkii sillä aikaa tiskiä puhtaaksi, ja Axl vetelehtii edelleen kahvilassa Calisten kuolattavana. Miriamin tekee mieli bilettämään ilmaiseksi, joten hän valehtelee teineille Simonin olinpaikasta.
 
Aada: Siis mihin se Simon nyt lähti?
Miriam: Se sano menevänsä takas sinne klubille missä se jo kävi, oli kuulemma nii hauskaa. Mut se mesta on K20, ette te sinne pääse. Paitsi ehkä mun seuras voisitte päästä, jos mä näytän portsarille henkkarii ja se kattoo sen vaa ekalta.
Aada: Tekisitsä sen meidän hyväksi?
Miriam: Joo, mikä ettei. Te ette oo nii tyhmii ku useimmat muut tääl. Jos vaan maksatte mun juomat ja metrolipun sit vastapalvelukseks. Mut en ny pysty ku pitää jumittaa tääl viel työpäivän loppuun. Sen jälkeen voitais koklaa.
Aada: Jee, kiitti! 

Sillä aikaa Ilja esiintyy yhä kyseisellä Club Ibizalla. On jo ilta, mutta Daria jaksaa yhä riehua. Hän hyppää Iljan syliin istumaan kesken esityksen ja hämmentää miehen täysin.
 
Daria: Ou jeee! Vähäks tää on ihanaa! Iiiks! Mä oon iha kamois! 
Ilja: Joo, no siitä ei ollu epäilystäkään. Nyt se hanuri takaisin lattialle siitä! Varo kitaraa!

Ilja tyrkkää Darian kauemmas ja luo tähän tuiman katseen. 
 
Ilja: Voisitko sie niin ku ystävällisesti painua vittuun siitä ja odottaa omaa vuoroas?
Daria: Höh! Jo on kumma ku ei apu kelpaa! Oltais voitu vetää duetto. Saat multa vähä pirii ni pääset oikeesee moodii!
Ilja: Mitäs jos käyt sytyttämässä tampooninnarun tuleen tässä kohtaa? Siinä olis ihan tarpeeksi show'ta siulle.
Daria: Mitääh?! Onpa tökeröö! Tollasii ne äijät on! Kaikki paitsi Simon! Mihinkäs mä sen herra Open ny hukkasinkaa? Pitää mennä etiss... ettiis se!
 
Ilja vilkuttaa hyvästiksi, kääntää huomionsa takaisin yleisöön ja pahoittelee, ettei ollut tarkoitus tulla standupia ja eiköhän jatketa!
 
Simonin onneksi Daria ei häntä löydä. Simon on jäänyt halailemaan ja vaihtamaan kuulumisia Taikan kanssa. Flora odottelee vieressä kärsimättömänä, ja samaan aikaan Diana miettii, ettei ole ennen harkinnut naista, mutta voisi tehdä nyt poikkeuksen, koska pitkä Flora on hänestä niin upea ilmestys. Floraa ennen Dianalla onkin ollut jo muutamia kymmeniä ihastuksia, ja kaikkien kanssa on pitänyt päästä naimisiin, mutta sitä ei ole vielä tapahtunut kenenkään kanssa. Jospa tällä kertaa tärppäisi? Samaan aikaan Ellie ja Damon pitävät toisistaan kiinni ja ovat iloisia siitä, että kirjakauppaan on tullut päivän aikana paljon ihmisiä, joko ostamaan jotain tai muuten vain juttelemaan. Kaikki on tällä hetkellä hyvin.

Café La Teinte on sulkemassa ovensa päivältä, ja teinit ovat kyllästyneet odottamaan Simonia sekä mahdollista klubikeikkaa Miriamin kanssa ja lähteneet menemään. Miriam on jäänyt vaille fiksua seuraa ja ilmaisia bileitä, joten hän hyvästelee päivän viimeiset asiakkaat mitä parhaimmilla asiakaspalvelutaidoillaan. 
 
Miriam: Nonnii! Nyt menee sulkuun tää putiikki! Ja veskien olis paree olla siistis kunnos, mähän en teijän paskoi ja kusii siivoo! Hyvää illanjatkoo teille, senki sittisontiaiset!
Lilja: Voi hyvä Luoja sentään... Anteeksi...

 
To be continued...
 
 
 
 
Tarinassa mukana:
 
Ihmeellinen Pieni Maailma -messut Espoon Otahallissa 27-28.9.2025. 
 
 
Leila + Sanni, Arttu ja muu muotinäytöksen väki
Marjo + Lilli 
Xara + Nicola ja Klaus 
Dolligrafik + Kit, Letitia, Irna, Becky, Ondi, Shani, Midna, Trichelle, Nora ja vaaleatukkainen Miriamista valittava neito 
BarbiePuuhailuaJaTuunailua + Paula-Tuulikki
Barbieandothers + tummatukkainen Raquelle ja punatukkainen ystävänsä
Dora P.V.B. + Dora Dooru ja The Reckoning -bändi: laulaja Aarni, kitaristi Riku, rumpali Timo ja basisti Jaska
Merja Käyhkö + Aino ja Jaakko 
Phicen Helmi + Irmeli 
Miniature Life with Marianne + Marianne (uutena nukkena viime vuodesta)
Nanolandia55 + Ville ja Jairus 
Dario Doll Stories + Blondie 
Viivi Tee + diiva ja henkivartija
Tavistellen + Mandi ja Aleksandra 
Peppiina_barbie + Lotta, Peppiina ja Isabella
oranssinalle ja nalle.fjalle + Nalle, Fjalle, Hillervo Hiiri ja Kaisu Karhu 
Erkki the Tiny Monster + Erkki and his yellow friend
Atelier Tea-o-rama + Club Ibiza, Mr. Ken & Se Humppabändi ja Windows95man
Once Upon a Time in Finland + Marja-Leena, Ilja, Iiro, Akseli, Ronja ja Oona
Taikatuuliadoll +  Aada, Vilma, Veera, Kia, Jaska, Vanessa, Taika, sekä tumma muskelimies Keon Elijah Jones ja muskelimies sekä baarin pokena toimiva Sami Oliver "Olli" Hietalahti (näkyvät kun Daria on biljardipöydän alla)
Ellie from Finland + Ellie, Damon, Olga ja Diana ja Pieni KulmaKirja Kauppa 
Pirita Diakoni + minidiakoni ja muu kirkon väki, sekä Tuiran kirkon pienoismalli, jonka Pirita on tehnyt yhdessä Oulun ev. lut. seurakuntien työpaja Luovalan kanssa. Kirkkoväen virkavaatteet Alisa Designsin käsialaa
Wild West Finlandin villin lännen kylä asukkaineen
Skylark Miniaturesin Provence-talo 
 
Laulaen ja tanssien mukana Raman Markku Raski 😎 
 
 
Simonin kahvilan taustaväkenä Mariannen OOAK-nukkeja: Axl, Caliste, Karo, Mia, nimetön vampyyri-Poppy toisen nimettömän Poppyn kera, ja vähemmän taustalla Blue, Elliot, Daria, Flora ja tri. Grindstone + kasa keskeneräisiä irtopäitä.
 
Mariannen runot Bluen ja Elliotin laulunsanoituksina.



Simonin kahvilassa oli enemmän asiakkaita kuin ikinä! Suuret kiitokset kaikille, jotka kerroitte tarinoita hahmoistanne messuilla tai autoitte dialogien kanssa jälkikäteen. Kiitokset vielä Xaralle Nicolan ja Klausin kuvista.

Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , ,

10 kommenttia:

  1. X.27/10/25 09:30

    Kiitos hauskasta jaksosta. Nicolan treffit sujuivat odotetusti. Nauroin katketakseni niiden alusta loppuun! :D Hyvin sattui että oli tuo alusvaatekeskustelu vielä siinä taustalla, hauskasti kirjoitettu. Muutkin kohtaamiset kahvilassa oli kivaa luettavaa. Bluen sanoitukset olivat todella jotain! Nicolasta kuoriutui oikea muodin tuntija , kirjoitit tosi kivasti sen höpinät tässä jaksossa. Hauskaa luettavaa, ja Klaus-parka... Darian seikkailut Pääperömetsässä sekä klubin lavalla oli kanssa viihdyttävä lisä jaksoon. X.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silky Street27/10/25 19:54

      Kiva että tykkäsit jaksosta! Nicolan ja Klausin treffit eivät olleet ihan sellaiset mitä miesparka kuvitteli, mutta onpa ainakin toiset treffit tulossa, ja kuten Klauskin sanoi, niin nyt on Nicolalla aikaa treffailla! ;-) Ja tiedä vaikka sitä alkaisi muotikin kiinnostaa enemmän nyt. Mua huvitti kun Klaus kuvitteli, ettei miehet tiedä mitään väreistä, ja myöhemmin tuli kohtaus jossa Simon oli se väriasiantuntija, ja Flora taas ei ymmärtänyt Simonin puheista mitään. :-D

      Bluella oli melkoisen syvälliset lyriikat... juuri Simonin makuun sopivat. Hah! Muhun on nyt iskenyt joku runokärpänen, kun nuo Bluen ja Elliotin lyriikat syntyi tosi helposti, ja tekisi mieli kirjoittaa heti lisää... Ja tuli tässä mieleen, että mitä jos ensi vuoden IPM-messuilla Simon järjestäisi kahvilassaan runojenlausuntatapahtuman? Se vois olla aika hulvatonta! Voisin ottaa mukaan muistikirjan johon kävijät saisivat kirjoittaa runoja nukeilleen, tai sen voisi tehdä myös jälkeenpäin. Kaikkien ei tarvitsisi runoilla, vaan osa olisi yleisönä.

      Daria ei ole tainnut Rajamaailmassa käydä, kunhan huumepäissään niin kuvittelee. Tykkäsin itsekin Darian saamisesta mukaan tarinaan pitkästä aikaa, mutta tuo sen elämäntyyli ei kyllä ole sellainen mikä voi pitkään jatkua, ajoittaisesta viihdyttävyydestään huolimatta. Teki vähän pahaakin katsoa miten sekaisin se oli, ja miten selvästi se on pohjimmiltaan tosi yksinäinen, vaikka ulospäin sosiaaliselta vaikuttaakin.

      -Marianne

      Poista
  2. Anonyymi27/10/25 19:24

    Oot kyllä mahtavan tarinan saanut noista messuista, ❤️ Kiitos että Peppiina ja kaverit pääsivät tarinaan mukaan, ❤️ -Peppiina_barbie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silky Street27/10/25 19:25

      Kiitos sulle että olit Peppiinan ja kumppaneiden kanssa mukana! ❤ -Marianne

      Poista
  3. Niina Juntunen27/10/25 20:12

    Loistavan hieno kokonaisuus! Hienosti olet saanut kaikki kohtaamiset, repliikit, ja kokonaisuuden kasaan. Irmelihän heti innostui tuosta runojen lausunnasta. "Ohh, minä olen taitava runojen kirjoittaja! Se alkaa näin: Kalsarit ovat kuin tiilimuuri. Niiden alla virtaa elämä suuri." :D :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silky Street27/10/25 20:25

      Ja juuri tuon takia runojenlausuntatapahtuma vois olla hauska; kaikilla on erilaiset tulkinnat siitä mitä on hyvä runous, joten vois tulla aika sekopäisen monipuolista menoa taas. :-D Kiva että tykkäsit jaksosta ja kiitos että kommentoit!

      -Marianne

      Poista
  4. Anonyymi28/10/25 11:03

    Paula-Tuulikki kiittää herkullisesta omenapiirakasta ja aromikkaasta lattesta. Onneksi piirakkaa sai mukaan kotiinviemisiksi. Sanni ja kaverit söivät sen viimeistä murua myöten. -BarbiePuuhailuaJaTuunailua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silky Street28/10/25 11:05

      No sepä mukavaa, että omenapiirakka ja kahvi maistui Paula-Tuulikille, ja vielä kavereillekin! ❤ Toivottavasti Paula-Tuulikkia ei kauheasti häirinnyt se kaikki taustamölinä mikä kahvilassa kuului vähän joka suunnasta. 😅 Saipa ainakin vastaansa sen ystävällisen asiakaspalvelijan, eli Liljan. -Marianne

      Poista
    2. Anonyymi28/10/25 11:06

      Koska Paula-Tuulikki joutuu työssään keskittymään niin intensiivisesti ihmisiin ja heidän tarinoihinsa, hän vapaa-ajalla nauttii olla itsekseen ihmisten keskellä. Ja vain tarkkailla. -BarbiePuuhailuaJaTuunailua

      Poista
    3. Silky Street28/10/25 11:15

      Se onkin hyvä asenne. Ja Simonin kahvila on hyvä paikka rentoutua raskaan työn jälkeen, ajoittaisesta metelistä huolimatta - tai ehkä juuri sen takia, että kun kuulee sattumalta miten hullu elämä lähellä istuvalla ihmisellä on, niin omat murheet alkaa näyttää pieniltä. 🤭 Ja mikä parasta: niihin toisen ongelmiin ei tarvitse työajan ulkopuolella puuttua! Sen sijaan saa tarkkailla ja naureskella itsekseen, heittää aivot täysin vapaalle. 😅 -Marianne

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)