Osa 218 Toinen matka

Shania on täysin hämillään herätessään aamulla.

Shania: Huh! Olipa toden tuntuinen uni! Ei kun nythän minä muistankin; poistin unisiepparin sänkyni yltä illalla! Minä voisin vaikka vannoa, että tuo kamala painajainen, jossa murhasin Simonin Vicin luona, ei ollut pelkkä uni. En kyllä koskaan ole Rajamaailmassa käydessäni kohdannut siellä muita kuin paikan asukkeja taikka vierailijoita... Eli MITÄ minä yöllä oikein koin?

Shania: Minä teen kuten sydän sanoo ja jatkan unia! Tämä maski vaan silmille, niin ei ole niin valoisaa. Oi mitähän minun pitää tehdä, jotta pääsen Joyn tai Oraakkelin luo? Jospa minä yritän keskittää kaikki ajatukseni Joyhin. Joy...Joy...Joy...

Yhtäkkiä alkaa kuulostaa siltä, kuin Shanian huoneessa salamoisi. Jotakin outoa sähköä on selvästi ilmassa, Shania tuntee sen koko kehossaan.

Shania: Joy...Joy...Joy...Joy...

Zzzpt... Zzzpt... Zzzzpt... Zzzzzzz-ZÄT!

Shania: Joy? Wau! Missä ikinä olenkaan, ainakin minulla on kaunis asu ylläni!

Shania: Apua, alkaa pyörryttää, ei apua, minähän pyörin!

Silloin liike lakkaa ja Shania tajuaakin makaavansa lattialla oudossa huoneessa.

Shania: Huh! Tämä kyllä ainakin on Rajamaailma!

Noustuaan lattialta Shania astelee verhojen luo, joiden kautta pääsee seuraavaan huoneeseen.

Shania: Ääh, sekosin tuolla verhoissa, tulinkin takaisin samaan paikkaan!

Shania: Voin vaikka panna pääni pantiksi siitä, että tätä kohtaa verhoissa ei ollut äsken! Tästä todella pääsee muuallekin.

Shania: Tulinko minä nyt kuitenkin samaan huoneeseen? Olenko joka kerta vaan pyörinyt verhojen sisällä ja palaan aina lähtöruutuun?!

Shania: Ei, kyllä minä luultavasti olen sittenkin edennyt huoneesta toiseen, sillä tämä huone on mustavalkoinen. Et ole tosissasi! MINÄKIN olen mustavalkoinen! Nyt tämä pelleily saa riittää! Joy! JOYYYY!!!

Shania: Haa! Kannatti huutaa! Joyn asuntolan nimikyltti ja mankka ovat tässä huoneessa! Mankka kiltti, älä ala soittaa Ressu Redfordia NYT!

Ihme kyllä mankka ei ala soittamaan Joyn lempikappaletta, mutta ennen kuin Shania tajuaakaan, mankka ja nimikyltti ovat kadonneet ja Joy istuu huoneen lattialla itkien hysteerisesti. Ei, Joy nauraa katketakseen.

Shania: Joy! Siinähän sinä olet! Minä löysin sinut!

Joy: HA-HA-HA-HA-HAA, HAA-AA-AA...AA-AA-AAH, AAH-AH-AH-AH-AH!

Shania: Joy! Miksi ääntelet noin oudosti?! Minä tässä, Shania!

Shanian koskettaessa Joyta, nainen kääntyy häntä kohti ja onkin Gunnar.

Gunnar: SHAA-NII-AAN EE-LEE-GAANT-TII EE-TEE-LÄÄN SÄÄTÖ! Shhh!

Gunnar: KAA-DOO-TIIN YYH-DEEN KÄTENI! Hups!

Shania: Minä en sinun kättäsi aio etsiä!

Gunnar: KJÄÄÄH KJÄÄÄH KJÄÄÄÄÄH-HÄÄÄÄJK!

Shania: Käske nuo ällöttävät kätesi takaisin! Kuuletko?! Ne tulevat kohti! AAPUUAA! AAPUUAA!

Shania: AAPUUAA! Aa... Minne minä nyt tupsahdin?!

Shania huomaa ilmestyneensä kodikkaan tuntuiseen olohuoneeseen. Häntä selin keinutuolissa istuu nainen, joka hyräilee outoa sävelmää rauhallisella äänellä.

"Hmm hmm, hmm, hmm. Hmm, hmm, hmm, hmm."

"Hmm hmm, hmm, hmm. Hmm, hmm, hmm, hmm. Aa, sinä tulitkin jo."

Shania: Öö... Juu...

Shania: Hei, minä olen Shania Simmons ja etsin Oraakkelia.

"Tiedän kyllä kuka olet, olemme tavanneet monta kertaa. Minä olen kummityttösi 18 vuoden kuluttua."

Shania: Saga... 22-vuotiaana?! Olenko tulevaisuudessa?!

"Tuleva, ollut, tämä hetki: Rajamaailmassa aika-avaruus taipuu tavalla jota et tunne. Joten periaatteessa olet kaikissa niissä yhtä aikaa. Mutta löysit etsimäsi, sillä olen myös Oraakkeli."

Shania: Oi Luojan kiitos! Minulla on todella tärkeää asiaa!

Oraakkeli: Käy istumaan. Vaikka voisinkin pyytää sinua saman tien lähtemään, sillä esitit jo kysymyksesi. Ehkäpä muistat, että voit kysyä minulta vain yhden ainoan kysymyksen? Ja kysyit, oletko tulevaisuudessa. Mutta jätän sen tällä kertaa huomiotta. Ota siitä terveellisiä kasviksia.

Shania: Mitä kasviksia?

Oraakkeli: Niitä kasviksia siitä pöydältä.

Shania: Oho, kuinka en huomannut niitä aiemmin? Anteeksi, anteeksi, se ei todellakaan ollut kysymykseni! Ei kiitos kasviksia tällä kertaa.

Oraakkeli: Pääperömetsän henki huokaa syvään. Se on ollut jo pitkään levoton. Olen havainnut elektromagneettisen latauksen, joka on vääristänyt Rajamaailman aikakäsitettä muuttuvaksi. Tämä sähköhäiriö on toinen merkki siitä, että Ne ovat tulossa. Näin on käynyt aiemminkin. Esimerkiksi silloin, kun ihmiskuntaa ovat kohdanneet musta surma, maailmansota, paha luonnonkatastrofi tai vastaavaa. 

Shania: Öh, yritän välttää kysymyksiä, joten sanon vaan, että olen itsekin tuntenut outoa sähköä. Mutta en yhtään tiedä keiden tulemisesta puhut.

Oraakkeli: Ne, jotka kerran ilmestyivät neljänä ratsumiehenä. Ahneus, Sairaus, Sota ja Kuolema. Ne rakastavat ihmisten kurjuutta. Ne, joita minä kutsun harventajiksi, kulkevat keskuudessanne, mutta nyt Ne ovat voimistuneet ja ovat tulossa Rajamaailmaan. Ensimmäinen merkki ennen sähköhäiriöitä oli korona, jonka Ne saivat aikaan. 

Shania: Hui kamalaa, kuulostaa ihan hirvittävältä! Olenko... Ei kun ei mitään. Toivon, etten minä ja läheiseni ole vaarassa.

Oraakkeli: Jos Ne voimistuvat tarpeeksi koronan kuolonuhrien ja muun ihmisten kurjuuden ja ahneuden ansiosta ja yhdistävät voimansa, kaikki on vaarassa. Puhun nyt muinaisista demoneista. Ne ovat miltei yhtä vanhoja kuin Valo ja Varjo. Yhdessä nämä demonit kykenevät jopa sammuttamaan Valon, ja sinähän tajuat mitä se merkitsisi; koko maailmankaikkeuden loppua.

Shania: Voi apua! Minä ainakaan en "ruoki" mokomia demoneita millään, sillä en ole enää itsekäs enkä edes turhamainen! 

Oraakkeli: Hahahahahahaa! Juuri äsken sanoit, että toivottavasti demonien vuoksi sinä et ole vaarassa. Lisäsit toki läheisesi, mutta SILTI olit ensisijaisesti huolissasi itsestäsi. Näytin sinulle jokin aika sitten, miten voi käydä, ellet lopeta itsekkyyttäsi ja eritoten ahneuttasi!

Shania: Siis se kokemus, jossa olin ystäväni Victorian luona ja murhasin elämäni rak... erään Simonin. Minähän arvasin, että se oli Rajamaailma-kokemus!

Oraakkeli: Kyllä se oli. Vai et ole turhamainenkaan enää? Mistä syystä nuo hienot korut esimerkiksi?

Shania: No enhän minä näitä itse pukenut vaan heräsin Rajamaailmasta tällainen mekkoni yllä ja nämä hopeakorut ja hiuspanta oli valittu mekon mukana!

Oraakkeli: Ohhoijaa... Taidat haaskata arvokasta aikaani, jos olet noin tyhmä... Luuletko todellakin, että joku mystinen hahmo pukee sinut tullessasi tänne ja penkoo korulipastasi miettien, mitkä korvakorut mekkoon sopisivat? Tottakai sen kaiken teet sinä itse! Jos tyhmyydeltäsi muistat, Rajamaailma on yksi tietoisuuden tasoista. Kyllä se on ihan oma alitajuntasi, joka asusi ja helysi tänne valitsee.

Shania: Mi-minä en todellakaan tiennyt tuota, olen pahoillani... Ja pyrin olemaan jatkossa vähemmän itsekäs, en lainkaan ahne saatika turhamainen!

Oraakkeli: Hahahahaha! Teehän toki niin. Mutta minä hieman kiusasin sinua. Ei turhamaisuus ole niin suuri synti, ei ainakaan, jos minulta kysytään. Etkö huomaa, kuinka näyttävä turkki minulla on ylläni? Entä tämä käden kokoinen jalokivi sormuksessani? Hahahahahaha!

Oraakkeli: Jos et syö kasviksia, turhaa ne siinä ovat.

Shania: Huh! Ne olivat vielä sekunti sitten tuossa!

Oraakkeli: No niin, se demoneista ja turhamaisuudesta. Mutta muista se ahneus. Itsekkyys myös. Mitä halusit kysyä minulta tämän pitkän tauon jälkeen?

Shania: Oi, nyt saan viimein kysyä! Arvoisa Oraakkeli, kuinka voin auttaa itsemurhan tehnyttä Joyta pääsemään Valoon?

Oraakkeli: Tuoko sinun tärkeä kysymyksesi oli? Minulla on siihen vastaus, joka ei vaadi arvoitusten ratkaisemista tai muutakaan. Et voi auttaa häntä mitenkään! Jos riistää itseltään hengen, jää Rajamaailmaan ikuisiksi ajoiksi.

Shania: Eikä! Ihanko totta?! Siis eikö ole mitään keinoa..

Oraakkeli: Ei. Etkä saa esittää lisää kysymyksiä.

Shania: Voi apua, kuinka minä pystyn katsomaan Joyta silmiin ja kertomaan hänelle tämän?! Minä siis en kysy sinulta, pohdin ääneen!

Oraakkeli: Olisit miettinyt kysymystäsi tarkkaan. Olisit voinut kysyä vaikka sitä, kuka aiheutti ystävällesi Darialle vahinkoa. Tai sitä, kuka on se henkilö, jota Joy kehotti sinua varomaan. Mutta sinä kysyit jo ja aikasi täällä päättyy. Hei sitten!

Shania: Ei, ei ei! Tämä ei voi mennä näin!

Shania: Arvoisa Oraakkeli, vielä yksi pieni juttu... Öh, minne kaikki katosi?

Shania: Voi helvetti! Nyt olen taas täällä kirotussa verhopaikassa! Sohva vaan tulee mukanani, kaikki muu katoaa ympäriltä!

Niin katoaa pian sohvakin ja Shania huomaa olevansa taas häntä kohti luikertelevien käsien armoilla.

Shania: Iiiiik! Pakko päästä äkkiä pois täältä! 

Shania: Joy! Sinä olet siinä! 

Joy: Ei sinun tarvitse kertoa, kuulin jo. Yritit auttaa minua, mutta se ei ole mahdollista.

Shania: Oi Joy rakas, minä vielä keksin jotakin!

Joy: Ei sinun tarvitse. Kiitos paljon, että vaaransit henkesi tänne tullessasi ja yritit saada minut Valoon. En tule enää asuntolaan.

Shania: Oi minua ei haittaa vaikka tulet kummittelemaan! Kunhan et huudata mankasta sitä yhtä ja samaa biisiä!

Joy: Nyt ilmassa on sähköä muutenkin, ilman minun tunkeutumistani elävien maailmaan. Minä yritän tottua elämään täällä, kiitän sinua ikuisesti, että yritit. Hei, yksi käsi koskettelee sinua.

Shania: Aargghh!!! IRTI! IRTI!

Shania herää, eikä tiedä lainkaan mitä kello on.

Shania: Huh! Unisiepparin poisto todellakin päästi minut Rajamaailmaan. Vaikka se turha reissu olikin, sillä en saanut Joylle apua... Mitähän kello mahtaa olla? Olen nukkunut varmaan iltapäivään asti!

Connor ryntää vihaisena Shanian huoneeseen.

Connor: Saatanan hutsu! Täällä sitä taas ollaan nukkumassa vaan! Minkä takia?!

Shania: Öh, anteeksi, tiedän että olen nukkunut eilisillasta asti, mutta minulla oli tärkeä...syy nukkua. Olin nimittäin niin väsynyt eilisestä. 

Connor: Miten helvetissä voit olla eilisestä väsynyt??!! Oletko nähnyt kenties villeistä orgioista unta, joissa kaikki Pariisin pellet, Kalifornian kallet ja muut naivat sinua joka reikään??!! HÄ?!

Shania: Pah! Puhun siitä, kun ne uudet mallit tulivat eilen! Se oli melkoista rumbaa. Lisäksi eräs hullu paparazzi seurasi minua tänne asuntolaan ja...

Connor: Vai että vallan uusia malleja eilen! Sepitähän vähän vielä erikoisempi juttu, niin saat tuta mitä on valehdella kunnon miehelle! 

Shania: Kuule voin minä sepittää jonkin valheenkin, mutta sinä et näköjään erota faktaa valheesta!

Täysin odottamatta Connor syöksyy Shanian kimppuun ja iskee häntä kovalla kämmensyrjällään kasvoihin. Ja lujaa.

Connor: OPETTELE KUNNIOITTAMAAN MIESTÄSI!!! 

Shania: Iiiiiik! Lopeta! AUTS!

Shania: Connor, mitä ihmettä sinä teit?! Connor!!! 

Connor: Siinä sinulle ystävänpäivätervehdys, jatka uniasi lattarinta!

Shania käpertyy sikiöasentoon sänkyynsä kasvot veressä. Hän tärisee. Liekö pelosta vai äskeisen tapahtuman jälkimainingeista shokissa.

Shania: Mitä ihmettä hän oikein teki, nenäni vuotaa verta. Ja miksi helvetissä hän puhui ystävänpäivästä, siihenhän on vielä kaksi viikkoa? Nyyh... Olisipa Simon nyt täällä...

To be continued...

Tarinassa mukana: Mariannen Gunnar vierailulla

Ninnin Barbie Extra=Oraakkeli

Inspiraationa tässä jaksossa seuraavat tv-ohjelmat/elokuvat: Twin Peaks, Matrix, Supernatural ja Outo valo