20.12. jouluvalmistelut ovat kaikkialla käynnissä, niin myös Shanialla.
Shania: No niin, pitääpäs avata nämäkin valot, jotka ensin aioin antaa Donnalle, mutta hänen kerrottuaan vihaavansa jouluvaloja, päätinkin antaa nämä Merille. Haa! Kumpikaan ei saa näitä, sillä laitan itse nämä uuteen, pieneen muovikuuseeni!
Shania: Jouluaatto on jo tällä viikolla, joten täytyyhän kuusessani olla valot. Minkäs moinen systeemi tämä valonauha onkaan..? Oih! Valot ainakin ovat kauniit, kun ne laittaa päälle.
Shania: Vaikka riennänkin kotipuoleen Dollywoodiin heti ylihuomenna, tulen takaisin kotiini aatoksi. Hmm... Ketähän kutsun tänne aattoa viettämään? Christianin tietysti, sillä hänhän on poikaystäväni. Sitten voisin kysyä Alyssalta pääsisivätkö he Merin kanssa. Ja heidän lisäkseen tietysti Donna tulee, sillä hän on täällä päin Suomea paras ystäväni.
Shania: Mikähän hoppu Donnalle muuten tuli tänään aiemmin? Hän ehti olla vaan hetken aikaa käymässä, kun jo hyppäsi autoonsa ja kaasutti tiehensä. No, kysyn sitä kohta häneltä itseltään, kun hän tulee takaisin. Toivottavasti ne kaksi muuta vierasta eivät tule ennen Donnaa! En tunne heitä niin kovin hyvin.. Ääh! Tämä kirottu kuusenvalonauha taisi mennä vain enemmän solmuun! Vai sainko sen auki?
Shania on saanut Trolliwoodin ystävältään Victorialta joulukuuseen koristeet 2 vuotta sitten.
Shania: Oi kuinka minä olin unohtanut nämä Vicin antamat koristeet..? Näihin pitäisi vaan lisätä kiinnikkeet. Mitähän Vicille mahtaa kuulua? Oi enhän minä ole nähnyt edes Lahdessa asuvaa Adalian Asunnon Robertaa aikoihin! Enkä tiedä lainkaan, mitä Dollywoodin ystävillenikään kuuluu, kuten Nicola ja muut Xara'silla, Faith, Sadie, saatikka kaikki entiset mallikollegani...
Shania ehtii jo heittäytyä haikeisiin tunnelmiin, kunnes kuulee Donnan jyskyttävän oven takana. Heti uuden ystävänsä nähtyään tajuaa Shania, mihin Donnalle niin kiire aikaisemmin päivällä tuli. Donnalla kun on ikävä tapa matkia ystäviään, etenkin Shaniaa, ja nyt Donna on kuin ilmetty kopio Shaniasta!
Donna: Morjensta vaa! Mitä sä tääl hommaat ku selkeesti näki ikkunoist et sul oli hämärä kämpppä ja nyt tääl on kaikki valot pääl?
Vaikka Donnalla oli aiemmin päivällä ihan eri vaatteet yllään, on hänellä nyt pinkin sävyinen villapusero ja nilkkurit, sinivalkoinen tyköistuva hame sekä valkoiset helmikorut kuten Shanialla. Vasemmassa kädessä on jopa valkoinen rannekello! Donnan huomattua Shanialla ohuen hiussuortuvan erottuvan takana auki olevista hiuksista, pyyhkäisee hän nopeasti saman tapaisen kiehkuran eteensä kiharapehkostaan.
Donna: E-e-eehän mä mitään... Miks MÄ muka jotain tyylii SUA matkisin?! Mul on kato täysin the O.R.I.G.I.N.A.L look kuule tuolt Jenkeist! Kato ku sielt mä oon kotosin!
Shania ei jaksa kuunnella Donnan inttämistä olemattomista "Jenkeistään" eikä halua muutenkaan ajatella ystävän taas kerran matkineen häntä. Puheenaiheen saa vaihtumaan nopeasti!
Shania: No katsohan nyt, laitoin valot pois: TADAA!
Donna: Ai niinku mitä?
Shania: No tietysti näin hämärällä erottuvat jouluvalot ikkunassa!
Donna ei tällä kertaa ainakaan hoe samaa mantraa, eli vihaavansa jouluvaloja. Shania voi siis vallan hyvin näyttää Victorialta saamansa kuusenkoristeet.
Donna: Ai tällasii sä tääl touhuut. Kuka se Vic ny olikaan?
Shania: En tiedä, olenko vielä ehtinyt kertoa sinulle hänestä! Mutta hän on.. Kuulitko? Joku on selvästi oveni takana!
Donna: No älä ny vainoo tollee, ne on for sure meidän vieraat of course! Linda ja Dani!
Shania muistaa juuri tuolla hetkellä, että hehän kutsuivat yhdessä Donnan kanssa eräät Donnan ystävättäret Pietarsaaresta käymään. Sekä Donnan että Shanian puhelimiin on tullut joukko tekstiviestejä, joita kumpikaan ei ole huomannut. Hieman nolona Donna ja Shania säntäävät vastaanottokomiteaksi keittiön oven lähelle erittäin samiksina.
26-vuotias Linda Wikström on saman ikäinen kuin Donna, ja he ovat lapsuudenystäviä ja olleet samalla luokalla peruskoulussa. 19-vuotias Daniela Ståhlberg puolestaan on Lindan hyvä ystävä. Molemmat tytöt tunnetaan Pietarsaaressa rikkaiden perheiden tärkeilevinä blondeina. Mutta Donnaa kohtaakin yllätys, kun odotetut vaaleaveriköt astuvat sisään.
Linda: Hyvää iltaa! Kiitos, että saimme kutsun vierailulle.
Daniela: Minä kiitän myös kutsusta, toivottavasti uusi lemmikkini ei haittaa sinua, neiti Simmons.
Shania: Tervetuloa vaan! Tulkaahan istumaan.
Donna: Teillä onki LILAT letit?! Millon te tollaset ootte duunannu?! Ja kulmakarvatki värjätty lilal väril!!
Linda: Saimme eilen inspiraation värjätä hiuksemme muotivärillä.
Donna: Dani, mistä ja millon sä oot hommannu KOIRAN?!
Daniela: Minä pyysin isältäni pienikokoista koiraa, jota voi kuljettaa laukussa. Hänen nimensä on Delilah, joten nimemme sointuvat kauniisti yhteen lyhennettyinä: Dani ja Deli.
Linda: Lisäksi päätimme pukeutua yhteneviin asuihin Danin kanssa, mutta niin olette näköjään tekin tehneet.
Linda ja Daniela istuvat pöytään ja Donnan päässä risteilevät kateelliset ajatukset liloista hiuksista, punaruutuisista mekoista sekä pienistä koirista.
Shania: Iik! Ei kai Deli pure tuota orkideaani? Se on eräältä tärkeältä Simonilta.
Daniela: Ei pelkoa, isäni palkkasi ammattikouluttajan Delille heti näin pentuna.
Donna: Pyh! Ei noin pieni pentu ymmärrä mitä se saa purra, se tuhoo ton Shanian kukan!
Daniela: Hän on hyvin tottelevainen jo, kuten huomaatte. Deli, EI! No niin, olkaa hyvät ja katsokaa: hän ei koskenutkaan kasviin!
Pikku Deli juoksentelee lattialla ja kiinnostuu Shaniasta.
Shania: Apua! Ota se pois! Se voi nuolla jalkojani!
Daniela: Hän ei nuole kenenkään jalkoja, siitä kouluttaja pitää huolen. Jalat ovat likaisia, hyi!
Donna yrittää saada Delin luokseen.
Donna: Delii! Kiss kiss kiss! Eiku tseh tseh tseh! Nonii kattokaa, se tykkää musta!
Shania: Jokaisen jaloissahan koira kiertää! Ihan kuin pikkuveljeni huskyn pentu Luka Dollywoodissa.
Daniela: Minä asetan hänet pian takaisin kantolaukkuun. Dollywoodista tuli mieleeni, että etkös Shania menekään sinne jouluksi? Vai ovatko nuo joulukoristeet tuossa sinun, neiti Andersson?
Donna: Siis mähän en alkas IKINÄ duunaa ite mitää koristeit! Noi on Shanian juttui, jotka se on saanu frendiltään lahjaks pari vuotta sit.
Linda: Hei tärkein seikka oli unohtua; upeat joulujuhlamme huomenna! Kai te pääsette? Pietarsaaren Pirilössä, siinä suurimmassa kartanossa. Ja pukukoodi on yksinkertaisesti jotakin jouluista kimalteen kera! Ah, olin ihan unohtaa; näyttävä rusetti asusteena kuuluu ehdottomasti olla jokaisella!
Shania: Oi kuinka piristävää, juhlat! Ilman muuta me tulemme! Lähden Dollywoodiin perheeni luo hieman ennen aattoa, mutta palaan aatoksi tänne. Olenhan hankkinut jo uuden muovikuusenkin!
Daniela: Hienoa, että pääsette paikalle. Me joudumme nyt lähtemään, sillä Lindan isä palkkasi hieman oudon catering-asiantuntijan organisoimaan pitopalvelua, joten varmistamme, että joulujuhlista tulee täydelliset!
Linda ja Daniela lähtevät ja Donna sieppaa Shanian kannettavan mutisten samalla ärtyneenä.
Donna: HÄN on niin tottelevainen, HÄNELLÄ on ammattikouluttaja, HÄN sitä, HÄN tätä. Kaikkee roskaa, ei koiraa sanota häneks, koira on SE! Isoin kartano, upeimmat juhlat, pyh! Kirotut hienohelmat ja teeskentelijät...
Shania: Minua he eivät ärsyttäneet lainkaan, mukavia tyttöjä. Mitä sinä sillä tietokoneella puuhaat?
Donna: Kuhan kattelen yht juttuu...
Shania: Et kai vaan lilaa hiusväriä etsi tai punaruutuista mekkoa?!
Donna ei kerro, mitä netistä katselee, mutta kovasti hän koneella kirjoittaa. Samalla tytöt suunnittelevat huomisen joulujuhliin pukeutumista.
Shania: Onneksi Linda mainitsi sen pukukoodiin kuuluvan rusetin, sillä minulle tuli heti mieleen eräs juhlamekko, jota olen kerran käyttänyt. Se on jouluinen, sillä soitin kerran Dollywoodin ostoskeskuksessa viulua se ylläni, ja eräs laulaja lauloi joululauluja. Me siis esiinnyimme siellä ja meillä oli samat mekot yllämme.
Donna: Hyvä! Kerro nyt tarkkaan, miten sä laitat sun letin ja millaset korut ja sillee.
Shania: Voin minä kertoakin mitä asusteita suunnittelen, mutta sehän on helpompaa, kun menemme makuuhuoneeni vaatekaapille ja minä näytän mekon! En kyllä tajua, miksi haluat kuulla kaiken niin tarkkaan. Ethän vaan aio matkia juhla-lookiani? Tietysti hän aikoo...
Donna vakuuttaa, ettei aio matkia Shanian juhlatyyliä.
Koittaa 21.12. keskiviikko ja Shania valmistautuu juhliin.
Shania: Kivaa lähteä huomenna Dollywoodiin, on kova ikävä isää ja äitiä. Ja Annikaa, Pikku Junnua ja Caitlinin koko perhettä ja... No, näköjään ikävöin koko sukuani! Tämä huulipuna kruunaa kaiken ja sitten vielä ripaus tätä...
Shania: Nyt olen valmis illan juhliin! Säälittää, että Donna asuu Pietarsaaressa, ja hänen täytyy ensin ajaa tänne asti minua hakemaan ja sitten ajamme takaisin Pietarsaareen. Hitto kun omistaisin itse ajokortin! No nyt Donna tuleekin! Jännittävää nähdä, millainen asu hänellä on. Hän on varmaan laittanut oman rusettinsa hiuksiin!
Donna saapastelee sisään, eikä Shania voi kuin huokaista ääneen pettymyksestä.
Shania: Huooh... Laitoit sitten TÄYSIN saman lookin kuin minä, käsilaukkua myöten! Ja MIKÄ HELVETTI sinulla on mukanasi?!
Donna: Siis tää on mun pikku koira Da Vinci, meidän nimet sopii tosi coolisti yhteen ku tän dogin nimen lyhentää: Donna ja Da Vi!
Shania: Sen lisäksi, että matkit minun juhla-asuani täysin kampausta myöten, olet matkinut myös Jeppiksen tyttöjä!
Donna: Niit tärkeilijöit mä en matkis IKINÄ!
Shania: No sinulla kuitenkin on lilaa hiuksissa ja pieni koira! Nimesit koirankin samalla tavalla kuin Daniela. Voi voi sinun kanssasi...
Donna: Mä hommasin tän dogin yhelt kasvattajalta täält Cindy Townist.
Shania: Vai sellaista sinä eilen koneellani teit.. Miksi uroskoiralla on pinkki panta ja rusetti?
Donna: No ku... No Danin piskil oli pinkki panta kans. Ja se oli just postannu kuvan siit Delist, ni sil on pinkki rusetti siel illan juhlis. Pitihän mun laittaa Da Vi kans juhlakuntoon! Enkä mä matki mitään, Danil oli se Deli käsilaukus, ei mun dogi oo laukus vaa kainalos!
Shania: No, mennään sitten samiksina ja tuo elukka mukana...ohhoijaa...
Shania ei arvaakaan, että samiksina joulujuhliin meneminen kannattaa. Shania ja Donna ovat nimittäin koko juhlien keskipisteinä ja valokuvaaja haluaa ottaa heistä jatkuvasti kuvia. Ovathan tytöt Vikun Villit Kuviot-toimiston mallejakin, joten poseerauksessa ei tarvitse opastaa! Ja mikään ei ole Donnalle sen mieluisampaa, kuin se, että Linda ja Daniela katsovat samisten keikistelyä valokuviin kadehtien.
Tässä muutamia kuvia Shaniasta ja Donnasta joulujuhlissa. Kuvissa mukana Da Vi-koira.
Jatkuu jouluisissa merkeissä, lukijoille riemukasta aaton odotusta toivottaen...
Tarinassa mukana: Ninnin Fashionistas 157 (curvy)=Linda ja Fashionistas 178 (petite)=Daniela