Tämän jakson teksteihin on sisällytetty linkkejä musiikkikappaleisiin kuunneltavaksi lukemisen aikana.
Joulu on jälleen saapunut Silky Streetille ja siten myös Shanian nykyiselle kotikadulle Superstar Lanelle. Shania on miltei koko joulun töissä, mutta aattona sentään on vapaata.
Aaton aattona Shania on kuvattavana Sugar Slutsin nettilehden joulunumeroon. Hänellä on uusi työkaveri Minttu Vaaranmäki.
Tytöt poseeraavat kuusen ympärillä niukoissa vaatteissa ja Shania vilauttaa paljastakin pintaa. Uudelle mallitytölle on puettu asu, joka on peräti säädyllinen.
Shaniasta on kuvia yksinäänkin.
Nettilehden kannessa komeilee seuraava kuva:
Seuraavana päivänä on jouluaatto. Pohjanmaalla on pääosin pikku pakkasta, mutta Cindy Townissa tuntuu olevan plussan puolella. Shania on hakemassa taloyhtiön varastosta lahjakassia iltaa varten. Kassissa on jo lahjat vanhemmilta, isosiskolta ja Simonilta sekä Shanian ystävilleen ostamat lahjat.
Shania: Kyllä on niin hämärää keskellä päivääkin. Voi helvetti, tämä kassihan...
Shania: ...PAINAA! Enhän minä jaksa kantaa tätä! Ja tänne tulee vielä tyttöjen lahjat minulle! Niin, toivottavasti Sofia, Donna ja Aida ovat ostaneet minulle lahjat... Iiiik! Täällä on kuolettavan liukas keli!
Shania on siis kutsunut mainitsemansa tyttökolmikon luokseen aattoa viettämään. Neiti Simmons liukastelee pihalla ja yrittää olla katsomatta lahjakassin sisään.
Shania: Kirottu lähettifirma! Meni ihan tökerön ammattitaidottomasti rikkomaan Simonin laittaman lahjakääreen, ja nyt minä näen mitä kihlattuni on ostanut! Tai yritän olla katsomatta... Simon varmasti valittaa kyseiseen kuriiripalveluun! Huiii! Täällä kaatuu ennen kuin kukaan ehtii edes jakaa nämä lahjat!
Simonin luona on jouluaaton
iltapäivällä käymässä Victoria, Angie ja Boone. Simon on hankkinut
itselleen joululahjaksi pianon, joka onkin saapunut juuri sopivasti
jouluksi. Victoria haluaa ottaa porukasta kuvia somea varten, ja Simon
suostuu tähän tietysti ilomielin, onhan hän varsinainen linssilude.
Victoria on pukeutunut Angien kanssa samiksiksi jouluisiin asuihin,
kuten hän teki viime jouluna Aidan kanssa.
Simon on niin väsynyt, että jaksaa hädin tuskin seistä ja joutuu ottamaan pianostaan tukea.
Hän päättääkin istua lopuissa kuvista.
Pianostaan Simon on kuitenkin iloinen ja hymyilee pitkästä aikaa aidosti pianon edessä poseeratessaan.
Kuvaussession jälkeen on maisteltu jouluherkkuja ja juomiakin. Victoria on hitusen tuiskeessa tanssiessaan Angien kanssa. Simon soittaa pianolla
Marssia Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä ja rumpali Boone lyö tahtia joulupallot ranteissa kilisten, kun ammattitanssija Angie yrittää saada Victorian askeleet oikein.
Victoria: Yks, kaks, kol. Yks, kaks, ko... Hups!
Angie: Äh, ei tämä baletti ihan näin mene. Sinun marssisi muistuttaa pikemminkin valssia.
Victoria: Mut mä haluun viedä!
Angie: No, valssataan sitten! Mutta se on kyllä yleensä mies, joka tanssissa vie. Sinä et ihan hallitse tätä, joten kuvitellaan, että minä olen nyt mies ja sinä nainen.
Victoria: No mähän oon AINA nainen, ja naiset kuule vie! Hihihih!
Angie: Äh, no voi himputti!
Boone: Hehe! Ei se niin tarkkaa ole, tanssikaa vaan!
Angie: Luulisi sinun kultaseni tietävän, että tanssi on minulle henki ja veri! Eli se on AINA vakavaa. No, nyt Victoria! Lopeta se venkoilu ja anna kun minä näytän.
Victoria: Ei kun nyt tehään niin et mä oon mies! Yks, kaks, kol. Yks, kaks, kol.
Boone: Varokaa nyt vähän! Teillä menee jalat solmuun. Heehhehee!
Victoria vie Angieta vähän liiankin innokkaasti ja tönäisee mennessään kunnolla Simonia, joka lopettaa äkisti pianonsoiton.
Victoria: Uuuups!
Angie: Apua!
Simon: Putain de bordel de merde!
Victoria: Haha! Simon haluaa paskabordellin huoran! Hahahah! Mitäs mieltä Shania siitä... hik-on? Ookko nää muuten ikinä käyny huoratalossa? TIETYSTI sä oot, sähän asuit Pariisissa, rakkauuven kaupungissaa! Hik!
Simon: Vic, sinä olet i'an kännissä.
Victoria: No mitäs teit liian väkevää bloodii... Boolii... Ei kun...
Simon: Glögiä siis. Ei sitä ollyt tarkoitys lasikäypällä kitata, niin kyin sinä teit.
Victoria: Hei! NYT me voidaan syödä toi Arielin tönö tosta, eiks niin?
Simon: Ei todellakaan voida! Se syödään vasta loppiaisena, eli ensi kyyssä.
Victoria: Eikä... Ihan pieni pala? Pliiis? Hik!
Simon: Minä tein sitä syyrellä vaivalla monta päivää, ja kaiken lisäksi jöydyin tekemään yyden taikinan savypiippyä ja ovea varten, koska sinä a'ne pikky pössy söit ne ensimmäiset! Eli ei, sinä ET syö minyn merenalaista piparitaloani ennen kyin jöyly on kynnöllä o'i. Tekisi itse asiassa mieli säästää se työlläisenä niin käyän kynnes se myrenee itsekseen, siitä tyli niin magnifique, vaikka itse sanonkin.
Victoria kääntää selkänsä Simonille, ja Angie alkaa tanssia aviomiehensä Boonen kanssa.
Boone: Tules tänne, armaani!
Angie: Thihih! Tulen. Onneksi me emme ole autolla liikkeessä, niin että tilataan sitten taksi kun ollaan valmiita lähtemään.
Victoria: Mä voisin vittu lähtee vaikka saman tein. Vai samoin tien? No, ihan sama.
Simon: Myrjötätkö sinä minylle kyin pa'ainen kakara? Vain siksi kyn et saa piparia?
Victoria: No sullahan se pipari on jääny saamatta jo viikkojen ajan, hahhah! Mä sentään saan seksii aina kun haluun, mun friends with benefits -tyypeiltä. En mä jaksaiskaan kenenkään oikkuja päivittäin. Sä joudut kyllä kasvattamaan kärsivällisyyttäs aika reilusti lisää mikäli meinaat niitä kakaroita joskus hankkii. Pyh!
Simon: Kykä sanoo, että minä mykä meinaan... Öh...
Victoria: No itehän oot hokenu jo vuosia, että haluaisit mukuloita sitten kun löytyy se oikea nainen. Hik! Ja nyt sulla on se oikea nainen, mutta hankalaa se tietty on kun kihlattu asuu toisella puolella Suomee. Niin nyt sä oot karkela sen takii. Ei kun katkera! Varsinkin nyt kun se Shanian isosisko Sinead saa vauvan, niin sulla on jo ihan hervoton vauvakuume. Ainakin viesteistäs päätellen; lässytät miten ihanaa se on kun ihminen jota et edes tunne saa vauvan. Ja purat sitten katkeruutes muhun. Kyllä voisit antaa mun vähän tota pehmeetä kuorrutusta maistaa, vaikka edes talon takaa, niin kukaan ei huomais mitään. Murrr...
Angie: Hihih! Kylläpäs tuo kuulosti huvittavan kaksimieliseltä metaforalta, Vic! Puhutko varmasti piparitalosta?
Boone: No mutta... rakkaani!
Simon: Yääh! Älä viitsi, Angie. Ja Vic, ynö'dä koko jytty.
Victoria: Ja pöh! Annas mä näytän sulle miten se Cho-hik!-pin menee.
Simon: Tchaikovsky.
Angie: Niin tosiaan, se Shanian isosiskokin saa vauvan. Aivan ihanaa! Koskas me aletaan sitä yrittää? Hihih!
Boone: Ööh... Ei kai tässä vielä mikään kiire ole?
Angie: No, minä olen 33, eli kyllä tässä alkaa jo olla kiire, jos me sitä yhä haluamme. Minä ainakin haluan. Entä sinä?
Boone: Öh, joo kai... Siis, tietysti, kultaseni.
Angie: Shania on saman ikäinen kuin minä, eli kyllä se hänelle ja Simonillekin kohta kiire sen homman kanssa tulee, koska naisten hedelmällisyys ei valitettavasti kestä läheskään niin kauan kuin miesten; raskaaksi tulemisesta voi tulla vaikeaa jo kolmenkympin jälkeen. Yli 35-vuotiaan raskaus on jo geriatrinen!
Simon: Nyt sinä löit väärän nyötin!
Victoria: Äsh, no kun sun paksut näpit oli edessä!
Simon: Vai mykä vielä väyväkyyme... Ja päskät minä mitään kakaroita tä'än 'älyä sotkemaan! Ne'än pitävät 'irveää meteliä, ja minyllä on tinnitys jo valmiiksi. Ja ne sotkevat kaiken. Ja syövät kaikki 'erkyt. Ja 'aisevat päskälle. Ja kyselevät typeriä. Vä'än kyin sinä siis! Sinyssä on jo tarpeeksi sietämistä!
Victoria: No joopa joo... Poitsu protestoi nyt vähän liikaa, haha! Hik!
Simonin vieraat lähtevät hyvissä ajoin taksilla kotiin, ja Simon aikoo soittaa Shanialle videopuhelun. Simon on jo kertonut Shanialle hankkineensa Straightway & Guys -merkkisen pianon ja haluavansa esitellä sen Shanialle. Piano on Kiinassa tehty, mutta se on kuitenkin laadukas ja arvokas. Shania ja Simon ovat sopineet keskenään soittavansa dueton, Simon pianolla ja Shania viululla. Simon laittaa kännykkänsä pianon päälle hieman hermostuneena.
Simon: Pysyyköhän tuo nyt tuossa vai tippuuko se lattialle? Entä minä? Pysynkö minä tuolilla tai pystynkö tähän ylipäätään? Kamala väsymys... No, nyt Shania vastaa... Bonsoir, mon amour!
Samaan aikaan 500 kilometrin päässä Cindy Townissa Shania vastaa innoissaan Simonin videopuheluun. Hän asettaa kännykän pöydälle niin, että Simonin pitäisi nähdä hänet sohvalla.
Shania: Buenos dias mi amor, tsihihihih! Täällä minä olen viulu kädessä! Sain tämän vanhemmiltani lahjaksi, kuten jo kerroin. Tämä on Stradavarius!
Simon: Oi, miten magnifique! Ja tässä on se minyn yysi pianoni! No, se ei varmaan näy kynnöllä sinylle. Anna minä lä'etän sinylle kyvän…
Shania: Oi lähetä ihmeessä kuva! Tai käännä puhelintasi niin, että piano näkyy.
Simon lähettää Shanialle puhelua katkaisematta aiemmin ottamansa kuvan pianostaan.
Ja heti perään tulee toinenkin kuva.
Simon: Minä lä'etin kyvän myös piparitalostani. Mitä pidät?
Shanian kännykkä on ties missä asetuksessa ja Simon näkee kihlatustaan vain sumean kuvan.
Shania: Ooh! Se on ihan järkyttävän upea! Siis piano! Sehän oli Straightway & Guysin piano, eikö? Ja ooh, piparkakkutalo on kerrassaan hulvaton!
Simon: Aivan, sellainen se on. Oli aika kallis, myttä ei voi mitään... Vic, Angie ja Boone kävivät täällä tänään. Vic oli tietysti kännissä kyten yleensä, ja hän aikoi TAAS syödä minyn piparitaloni! Jos myistät, niin hän söi jo valmistysvai'eessa talon oven ja savypiipyn. Argh, miten ärsyttävää!
Shania: Voi apua kulta, on inhottavaa olla kännisen ystävän kanssa! Onko Vic noin ahne? Kuinka hän kehtaa tunkea suuhunsa neljäsosan taloa jo ennen valmistusvaihetta?!
Simon: Sellainen hän on aina ollyt, valitettavasti. Jöydyin tekemään yyden taikinan, että saisin tämän viimein valmiiksi.
Shania:
Törkeää! Ja sitten yrittää kännissä syödä talon, joka on niin kamalan
kaunis pianosi päällä! Minä annan hänelle joululahjaksi kasan lautoja,
että ole hyvä, siinä sinulle talo aamiaiseksi!
Shania: Näetkö sinä minut hyvin?
Simon: Kyllä minä näen sinyt... Öh, sinä näytät jotenkin erikoiselta… Pitää kai 'akea lasit, koska en minä oikeastaan näe sinyä. Anteeksi.
Shania: Öh... Kuinka niin et näe...?
Shania puolestaan näkee Simonin vihreäkyntiset sormet pianon koskettimilla, sekä tämän hilpeän hymyn.
Simon: Joinkohan minäkin sitä glögiäni vähän liikaa? On vähän liian kevyt olo, ja Shania on niin... Sinä... Sinä olet niin pinkki! Siis vielä enemmän kyin taivaallisesti. Hihih!
Shania nousee sohvalta ja tarttuu kännykkäänsä. Hän huomaa, että kameran asetuksissa on jokin ihmeellinen filtteri päällä, jossa lukee "Romantic Blur". Shania hymähtää ja poistaa filtterin käytöstä. Hän laittaa kännykän takaisin pöydälle, ja istuu sohvalle viuluineen.
Shania: Vai taivaallisen pinkki, hihih! Se on rakas kultani "tavallisesti", se sana siis. Mutta nyt minun ei enää pitäisi olla niin kovin taivaallisen värinen, kun muutin asetusta luurista. Näkyykö nyt paremmin?
Simon:
Niin'än minä jyyri sanoin... Ja kyllä sinä nyt näyt vä'emmän pinkkinä. I'an 'iukan vä'emmän. Shania: Ei se haittaa vaikka olenkin "pink", ainahan minä, hihihihihih...
Simon alkaa näppäillä pianoaan.
Simon: Nooo... Aloitammeko me sen dyetön nyt? Se Walking in the Air?
Shania on siirtänyt puhelintaan kauemmaksi itsestään ja tarttuu uuteen viuluunsa onnellisena.
Shania: Oi aletaan! Minä en malta odottaa, että saan ensimmäiset sävelet kuuluville tästä kaunottaresta! Ja oih kuinka haluan kuulla miltä meidän yhteiset sävelet kuulostavat! Ooh, aloita vaan! Hihihii!
Simon:
Kröhöm! Odota 'etki... Shania: Tsihih, juu! Hihii...
Simon alkaa pimputella pianollaan Walking in the Airin alkua, johon Shania pian yhtyy mukaan viulullaan, ja sitten kappale suorastaan lähtee lentoon kummankin soittaessa sulavasti yhdessä videopuhelun kautta. Shania ja Simon ovat 500 kilometrin päässä toisistaan, mutta äkkiä heistä tuntuu kuin he olisivat samassa huoneessa. He voivat kuulla tämän kauniin kappaleen sanat mielessään sitä soittaessaan.
We're walking in the air
We're floating in the moonlit sky
The people far below are sleeping as we fly
I'm holding very tight
I'm riding in the midnight blue
I'm finding I can fly so high above with you
Far across the world
The villages go by like dreams
The rivers and the hills, the forests and the streams
Children gaze open-mouthed
Taken by surprise
Nobody down below believes their eyes
We're surfing in the air
We're swimming in the frozen sky
We're drifting over icy mountains floating by
Suddenly swooping low
On an ocean deep
Rousing up a mighty monster from his sleep
We're walking in the air
We're dancing in the midnight sky
And everyone who sees us greets us as we fly
Kummankin soitto hiljenee ja lakkaa lopulta samaan aikaan. Shania nostaa viulunsa jousen hienovaraisesti ylös ja katsoo Simonia hymyillen.
Shania: Oi rakas, se oli ihan täydellistä! Soitit niin kauniisti, että ihan itkettää, hihihii...
Simon: Eeeet scène!
Shania: Mitä zen?
Simon: No kyn teatterissa pitää joskys improviser, niin 'yydetään lopyksi "and scene", jotta katsojat ja toiset näyttelijät tietävät milloin ko'täys loppyy. Selvä?
Shania:
Aa okei! No minä huudan nyt vielä: And scene! Hihihihii! Simon: Me jyyri d'improviser... improvis... Miten se sanotaan? Niin, and scene!
Shania:
Hahah, sinä olet ihan hassu, kultaseni! Simon: Ja sinäkin soitit käyniisti. Kiitos, kiitos, mademoiselle! Ja tämä kory on myös magnifique! Kiitos siitä!
Shania:
Se sopii sinulle ihanasti! Minä avaan lähettämäsi paketin vasta illalla, mutta paljon kiitoksia siitä rakkaani! Simon: 'Yvä! Kerro minylle sitten mitä pidät siitä. Toivottavasti sinä pidät.
Shania:
Ihan varmasti pidän! Oi ystäväni soittavat ovikelloa, minun täytyy mennä! Minä rakastan sinua, Simon! Simon: Nä'dään pian, mon amour! Minäkin räkästän sinyä.
Shania:
Nähdään pian! Ja ihanaa joulua sinulle kulta! Simon: 'Yvää jöylyä, mon amour!
Simon lähettää Shanialle lentosuukon leveästi hymyillen ja sulkee puhelun.
Shania laittaa viulunsa olohuoneen seinälle ja rientää avaamaan ovea ystävilleen. Hetken kuluttua hopeisen kuusen luona otetaankin jo perinteinen kuusikuva, jossa Aida poseeraa tänä vuonna Shanian vieressä.
Aidan lisäksi Shanian luona ovat Donna ja Sofia.
Sofia: Kuka on lähettänyt näin suuren joulukortin?
Shania: Se tuli isosiskoltani Annikalta hänen lahjansa mukana. Laitan sen pois tieltä, jotta kaikki mahtuvat istumaan.
Aida: Kenen kortteja nämä kolme muuta ovat?
Shania: Siinä on vain kaksi korttia; toinen on vanhemmiltani, tuli sen upean viulun mukana. Ja Nichelle lähetti toisen aiemmin.
Aida: Onhan tuolla keittiötasolla yksi kortti.
Shania: No se on Brandonilta...
Shania vie Annikan kortin takan päälle ja selittää, että Brandonin kortti tuntui hieman omituiselta, sillä mies aneli Shaniaa soittamaan hänelle.
Shania kertoo duetosta, jonka vähän aikaa sitten soitti yhdessä Simonin kanssa.
Shania: Oi kuinka upeasti Simon soitti! Hänen sormensa suorastaan hyväilivät Straightwayn koskettimia...
Donna: No ala ny viel kertoo jotain vitun pornostoorii sun jätkäst, OMG!
Shania: No enhän minä mitään sellaista! Minulla vaan on niin kova ikävä häntä...
Sofia: No, ensi vuonna meillä on ainakin helmikuussa yksi vapaa viikonloppu.
Aida: Onko teillä siellä Sugar Slutsilla niin paljon töitä, että viikonloputkin pitää olla töissä?
Sofia: No onhan meillä. Huomennakin pitää mennä töihin, vaikka on joulupäivä.
Donna: Ou fak mikä duuni!
Shania: Nyt unohdetaan työt ja avataan lahjat! Tämä kassi painaa ihan järkyttävän paljon!
Shania jakaa lahjat jonka jälkeen lahjapaperia revitään pois ja kaikki ihastelevat lahjojaan.
Shania: Oi kuinka ihanan lahjan sain Simonilta! Tämä on sitä ihan uutta sarjaa Barbie Land! Tässä on nukke ja pinkki matkailuauto.
Shania: Ihanaa, isosiskoni osti minulle nämä leveälahkeiset housut! Vihjaisin Annikalle näistä kun olimme shoppailemassa.
Aida on avannut Shanialta saamansa lahjan.
Aida: Näin upea laukku?! Tämä on aivan täydellinen! Kukonaskelkuviota ja kultaa, eli sopii minulle nytkin. Suuri kiitos, Shania!
Donna: On kyl staili veska!
Aida laittaa laukun olalleen ja katselee sitä tyytyväisenä. Shanialla on Aidalta saamansa lahja kädessään.
Aida: Miltä näyttää?
Shania: Upealta näyttää! Kuten tämä ostamasi pinkki laukkukin! Uskomatonta että ostimme toisillemme käsilaukut, hihii!
Sofia puolestaan on saanut Shanialta värikkään kietaisuhameen.
Sofia: Oi kiitos rakas ystävä, tämä on kerrassaan ihastuttava! Shania, avasitko jo minun lahjani?
Donna: Entä mun ostaman lahjan? Juu Soffe, ihan vitun ihastuttava hame!
Shania on avannut sekä Sofian että Donnan lahjat ja esittelee saamiaan asusteita kiitollisena.
Shania: Aivan ihana pinkki kaulakoru, kiitos Donna! Ja tämä lila hiuspanta sopii täydellisesti yksien korvakorujeni kanssa! Kiitos sinullekin Sofia!
Viimeinen lahja on Shanialta Donnalle.
Donna: Siis... OMG! Tää on ihan vitun magee tää mekko! Mä oon tsiigannu tätä Barbie Stores!
Aida: Näyttää kyllä kivan väriseltä.
Sofia: Ja kivan mittainen, sopii hyvin sinulle. Hieman pidempi kuin tuo nyt ylläsi oleva, kröhöm!
Donna: No joojoo mut tsiigatkaa mikä kuvio! Maastokuvio! Vittu! Nyt Shania sä onnistuit, nyt vittu sä gimma onnistuit!
Ja niin ystävykset jatkavat aattoiltaansa. Kaikki ovat tyytyväisiä lahjoihin ja ennen kaikkea toistensa seuraan.
Koittaa vuoden viimeinen päivä, jota Simon viettää yksinään, sillä Victorialla on uudenvuoden keikka Helsingissä. Simon ei voisi sinne tai sieltä takaisin yksin kulkea, sillä hänen suuntavaistonsa on nykyään lähes olematon aivovamman takia. Eipä hän muutenkaan jaksa ajatella millekään myöhäisillan keikalle menevänsä, vaikka saisikin varmasti halutessaan kyydin Victorialta tai joltain muulta bändin jäseneltä. Aidakaan ei ole käynyt Simonin luona sitten sen päivän, kun Shania sinne saapui ensimmäistä kertaa. Simon tuntee olonsa yksinäiseksi ja hylätyksi. Onneksi piano tarjoaa hieman lohtua.
Simon:
Kokeilenpa seuraavaksi Joutsenlampea. Se on niin ihanan melankolinen. No niin...
Aidalla on ihan toisenlaisia suunnitelmia; hän on kutsunut Shanian Kokkolaan bileisiin, ja Shania on pyytänyt uuden kollegansa Mintun mukaan. Shania ei ole saanut kumpaakaan naista kiinni aaton iltana ja on ärtynyt saapuessaan taksilla bilepaikan pihaan illan jo pimennyttyä.
Shania: On tämä ihme touhua kun Minttukaan ei vastaa. Melkoiset uudenvuoden bileet kun en saa ketään kiinni! Hui! Mikä välähdys tuo oli? Ei voi olla totta, paparazzi Ninni otti kuvan!
Shania rientää puolijuoksua sisälle taloon, mutta Ninni ryntää perään kameroineen. Juuri kun Shania on lähellä ovea, tunkee paparazzi hänen eteensä olallaan joku valtava videokamera, joka heittää uhkaavan varjon Shanian päälle.
Shania: Ei helvetti! Nyt minä juoksen sisään piiloon. Ninni, kuvaa vain niitä maisemia siinä!
Shania pääsee sisään ja ottaa takkinsa pois. Aida säntää
kiljuen häntä vastaan.
Aida: Shaaniiaaa! My
dear friend! Sinä tulit, jippiii! Hiiihiii!
Shania: Hei... Tietysti
minä tulin... Oletpas sinä riemukkaalla tuulella. Olet tainnut
vähän ottaa...?
Aida: Joo! Katso tuossa on minun kultani Jiro, aivan ii-haa-naa miees, tsihhii! Shania halaa minua, oiii!
Shania: No halaanhan minä. Aha, onko tämä nyt se Lapin valloitus?
Aida: Eääh! Tämä on ii-haan eri kundihhihhii!
Jiro: Tervetuloa meidän pienimuotoisiin juhliimme, neitii... Simon?
Shania: Hahah! Se on
kihlattuni nimi, minä olen Simmons. Mutta kiitos kuitenkin.
Aida ryntää Jiron kimppuun ja tuore pariskunta hihittelee omiaan. Shanian tekisi mieli kääntyä ovelta takaisin, mutta juuri silloin Minttu ilmestyy hänen eteensä.
Minttu: Moi Shania! Tulithan sinä lopulta! Minä en tunne täällä ketään, olen vain odotellut sinua.
Käy ilmi, että sekä Minttu että Aida ovat yrittäneet tavoitella Shaniaa, eli vika onkin jälleen kerran Shanian luurissa. Jiro tulee esittäytymään Shanialle ja tuo isosiskonsa mukanaan.
Jiro: Olen Jiro Kobayashi, tässä on siskoveljeni Suzu.
Shania: Sisko... mitä?
Jiro: Anteeksi neiti Simon, olisi pitänyt mainita, että olemme sukupuolineutraaleja henkeen ja vereen. Minä kutsun Suzua siskoveljekseni ja hän minua velisiskokseen.
Shania: Ahaa... Minä siis olen Shanian SIMMONS. Työskentelen mallina.
Shania on ihan hämmentynyt Jiron puheista. Hänen siskonsa vain tuijottaa Shaniaa nyrpeästi, eikä puhu mitään.
Jiro: Minä olen insinööri, työskentelen robotiikan ja tekoälyn parissa. Olemme jo saaneet aikaan maailman ensimmäisen ajattelevan robotin. Siskoveljeni on moninkertainen maisteri ja yrittää nyt kasvattaa mammutteja Siperiaan, hahah!
Suzu: Yritämme eristää mammutin DNA:ta luodaksemme norsun ja mammutin hybridin!
Samaan aikaan Simon on kotonaan lueskelemassa Ellieltä messuilla ostamaansa Le Figaro Modes -aikakauslehteä vuosisadan takaisesta muodista, taiteesta ja teatterista.
Simon: Ajatella, miten hienoja pukuja naisilla on ollut. Kaikki nuo upeat pitsit… Miksei miehille tehdä mitään tuollaista?
Simon: Instagramista löytyy ihmisiä, jotka tekevät pitsiä ihan käsin. Se on varmasti paljon laadukkaampaa kuin tehtaassa tehty pitsi. Pitääkö minun nyt alkaa itse tehdä vaatteeni pitsistä alkaen, että saan juuri sellaista kuin haluan? Onneksi sorminäppäryys ei ole hävinnyt. Mutta tuollaiseen pieneen työhön keskittyminen vaatii valtavasti kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä… joita minulla taas ei oikein ole.
Puhelin soi, ja
Simon hätkähtää niin, että lehtinen putoaa kädestä.
Simon: Ai helvetti! Kuka siellä voi olla? Ei kai Vic TAAS aio kertoa minulle jotain rivoa? Tai uhata syövänsä piparitaloni? Ai niin, ei varmaan, kun hänellä on se keikka… Toisaalta, hän saattaisi hyvinkin soittaa juuri ennen keikkaa ihan vain kiusatakseen minua, kun hänet se kuulemma saa aina hyvälle tuulelle.
Kokkolassa bileissä Aida on hakenut Jiron kesken keskustelun ja alkanut nuoleskella miestä kaikkien nähden. Shania on mennyt Mintun kanssa sohvalle istumaan ja soittanut Simonille. Shania ja Simon ovat jo päivän aikana kertoneet toisilleen hyvän uuden vuoden toivotukset viestein, joten Simon ei osaa odottaa, että Shania siellä soittelee, varsinkaan kun oli kertonut menevänsä illalla bileisiin. Shania ei tosin ollut kertonut kenen bileet ne olisivat.
Simon:
Shania? Eikö sinyllä pitänyt olla jotkyt bileet tänä iltana? Shania: Simon?! Kuuletko minua?
Simon:
Kyylen... Sieltä kyylyy jotain meteliä… Sinä olet nyt siellä bileissä? Shania: Voi nämä bileet ovat niin hullut, että halusin kuulla sinun äänesi! Kerro jotain normaalia, ihan mitä tahansa!
Simon: Ööh... Mitäs minä kertoisin? Minä soitin tänään Tchaikovskyn Le Lac des cygnes, siis Jöytsenlammen.
Shania: Ooh minä rakastan sitä!
Simon: Ja olin jyyri lykemässä sitä sadan vyöden takaista le'tistä, jonka ostin Ellieltä silloin messyillä. Se on yllättävän mielenkiintoinen! Ja kerroinko, että Ellie lä'etti jöylykortin? En minä tainnyt... Kaikki kortit ovat vieläkin pinossa pianon päällä.
Shania: Ai? Se lehtinen messuilta? Oi miten ihana kuulla sinun puhuvan tavallisia asioita kulta, juuri tätä minä nyt tarvitsen! Täällä känniläiset heiluvat, paparazzit vaanivat pihalla ja eräät sisarukset ovat ihan omituisia: velisisko tekee robotti-imureita ja siskoveli pitää Siperiassa jotain kenneliä mammuteille!
Simon: Minyn piti ripystää ne kortit seinälle, myttä siitä ei tyllyt mitään. Niin kyin yleensäkään asioista ei tyle mitään... Mitä?
Minttu: Mitä Shania sinä puhut sille miehellesi?
Simon: Kykä siellä py'yy? Joky sinyn työkaverisi? Kenen siskosta sinä py'yit?
Shania: Oi vieressäni istuu uusi työkaverini sekä ystäväni Minttu. Minttu, minä kerron kihlatulleni näistä bileistä. Simon, minä puhun neiti känniläisen uuden miehen siskosta, joka ei puhu mitään, mulkoilee vain tärkeänä.
Simon: Ai? Okei... Ja minä en tiedä onko tämä normaalia, myttä… Ja saattaa se ollakin…
Shania: Kerro ihmeessä!
Shanian puhelimessa on kaiutin päällä, eikä neito edes tajua sitä. Kaikki bileiden vieraat kuulevat Simonin puheen. Simon kuulee taustalla soivan musiikin läpi vain satunnaista puheensorinaa, jossa sanat sulautuvat toisiinsa. Simon kuvittelee Shanian menneen jonnekin kauemmas toisista puhumaan yksityistä puhelua hänen kanssaan.
Simon: Vic lä’ettelee koko ajan typeriä seksivitsejään… Hän ei tiedä, ettei meillä ole sellainen… tyypillinen sy’de. Minä olen mykä pyytteessä silloin kyn sinä et ole täällä. No olen minä, myttä en sellaisessa pyytteessä! Huoh… Minystä tyntyy, että meidän ’enkinen y’teytemme on syvempi kyin yseimmissä parisy’teissä, koska meidän ei tarvitse ’yöle’tiä siitä miellytämmekö toisiamme seksyäälisesti. Oletko sinä samaa mieltä? Entä pitäisikö minyn kertoa siitä Vicille? Lyyletkö, että hän ymmärtäisi?
Shania: Minä tunnen ihan samoin! Mutta siitä en kyllä ole varma, ymmärtäisikö Vic tätä suhdetta. Seksi kun on kaikille niin elämää tärkeämpää!
Simon: Niin jyyri. Huoh... Minystäkin tyntyy, että Vic ei ymmärtäisi. Hän ei ’älyä sitöytyä keneenkään. Häntä petettiin joskys nyöryydessään, niin sen takia. Hänellä on kavereita, joiden kanssa hän ’arrastaa seksiä, ja hän ’älyää äsyä yksin. Tai no, lemmikkiensä kanssa.
Minttukin päättää sanoa mielipiteensä asiaan, joka on hänen nähdäkseen selvästi koko kansalle tarkoitettu, mutta hän puhuu hiljaa ja musiikki soi kovalla huoneessa.
Minttu: Parisuhteita on kaikenlaisia. Kyllä minä ainakin ymmärrän.
Shania: Vic saa elää itse kuten tahtoo, mutta jättäköön meidän suhteemme rauhaan. Minttu, mitä sinä sanoit?
Simon: Aida on samanlainen monella tapaa. Mielessä on pelkkä seksi, niin i’miset ovat siinä y’tälössä kertakäyttötavaraa. Se on itsekästä minystä.
Shania: Älä muuta sano! Aida on nytkin ihan kamala! Hän vehtaa sen uuden miehensä kanssa tuossa sohvalla kaikkien nähden umpihumalassa!
Simon hätkähtää taas, sillä hän kuulee jotain täysin odottamatonta.
Simon: Mitä?! Aida on siellä?!
Aida: Jirooo… Aah… Mitääh...? Puhuiko joku minusta? HIK!
Shania: Tottakai hän on täällä, hänhän minut bileisiin kutsui. Hän on ollut selvin päin siellä Lapin mökillä, halloweenina Sofialla ja jouluaattona minun luonani, mutta nyt taas viina maistuu...
Simon: Mon Dieu…
Simon ei saa hetkeen sanaa suustaan, tuijottaa vain luuriaan järkyttyneenä.
Simon: Sinä... Sinä olet nä'nyt Aidaa? Voi apua. Shania on jutellut Aidan kanssa… Mitähän he ovat puhuneet?
Shania: Olenhan minä. Siitä saakka kun lähdin Dollywoodista syyskuussa. Hänhän ilmestyi sinne Lapin mökille ja siitä saakka olemme olleet yhteydessä.
Simon: Ai? Ei hän minylle ole jyyri edes viestitellyt... 'Yvä kyn 'yvää jöylyä toivotti. Että viinakin maistyy aivan liikaa? No niin, työssä näkyy se itsekkyys.
Simon tuhahtaa tympääntyneenä.
Shania: Vai niin? No en ihmettele. Hän on taas yhtä tolkuton kuin siellä messuilla. Kas kun ei riisuudu tuon miehensä päällä!
Haleigh: Hei minkä takia sinä pidät puhelintasi kaiuttimella?! Ei kiinnosta teidän parisuhteenne salat!
Simon: Minä lyylin, että Aida lä'ti Hawaiille sen Jasonin kanssa. Ja hänelläkö on sisko, joka kasvattaa jotain 'elvetin mammoutheja? Kerro Aidalle, että YLLÄTYS, YLLÄTYS: niitä ei ole olemassakaan! Eli päskää se mies py'yy! 'Älyää vain päästä Aidan 'öysyi'in, ja...
Shania: Öh... Ei Aida ole Jasonin, vaan Kaorin kanssa. Ei, vaan se oli se aiempi mies. Tämä on Jiro. Ai mammutteja ei ole?! Minähän sanoin että nämä bileet ovat ihan hullut!
Simon: Ja 'elpostipa se kävi! Myttä Aida nyt on AINA ollyt 'elppo!
Shania: Helppo hän on, kännissä ainakin! Minä otan selfien minusta ja ystävästäni Mintusta, lähetän sen saman tien sinulle. Odota…
Simon: Mistä aiemmasta mie'estä sinä py'yit? Ei se yksi vaan se toinen...? Minä menin i'an sekaisin jo laskyissä. Montako niitä mie'iä nyt on Aidalla? Mitkä 'elvetin orgiat siellä on menossa?
Minttu: Tuo Aidako se oli, jonka Simon meinasi ottaa? Heiii Simoon! Minttu täällä! Shanian uusi ystävä! Olet kuulemma maailman ihanin mies!
Simon: Öh... Hei.
Aida: Shaniaaa! Onko siellä Simon? Heiiii!!! Tsihhii! Jeii! Hyvää uutta vuotta! HIK!
Simon katsoo Shanian lähettämää kuvaa ja häntä ahdistaa Aidan sekoilu niin, että hän on vähällä pudota sohvalta.
Simon: Öh... Bonsoir. 'Äyskää tyntyy olevan. No, ainakaan Aida ei näytä kertoneen Shanialle mitä meidän välillämme tapahtui. Muuten he eivät olisi noin hyvissä väleissä keskenään. Mutta Aida vaikuttaa ihan seonneelta; ties mitä hän vielä keksii...
Shania: Ei täällä mitään orgioita ole, Aida vaan vehtaa kännissä!
Simon: Ai? Niinpä tietysti. No, sano hänelle, että pitäköön 'äyskää minyn pyölestäni.
Shania: Aida tuli pilaamaan tuon selfienkin! Joo minä sanon. Hän on ihan järkyttävän ärsyttävä kännissä!
Simon: Sinyllä on yysi käynis nenäkory, mon amour.
Shania: Kiitos, mi amor, hihih!
Simon: Ja se sopii sinyn korvakoryi'isi 'yvin.
Shania: Ei niin hyvin kuin sinun ostamasi koru! Se sopii kaikkeen. Minulla on uudet muotihousutkin jalassa, siskoni Annika osti ne joululahjaksi. Otanko toisen kuvan, että näet ne?
Simon: No ota.
Shania: Noniin, näkyivätkö housuni?
Haleigh: Laita nyt saatana se kaiutin pois päältä!
Simon: Kyllä, mon amour. Ne ovat 'ienot. Onko niissä kykkiä? Ja mitä Aida työllä takana...
Minttu: Simoon, hyvää uutta vuotta sinne sinulle!
Simon: Öh, kiitos samoin.
Aida: Nyt tulee… Huöörllh!
Shania: Aida! Helvetin juoppo oksentaa takanamme!
Simon kuuntelee taustan ääniä kauhun sekaisella jännityksellä.
Simon: Niinpä tietysti... Mitä minyn piti sanoa? Ai niin, 'yvää yyttä vyöttä, mon amour! Milloin me näemme taas?
Shania: Ihan pian, viimeistään helmikuussa!
Simon: 'Yvä on. Minä taidan mennä nykkymään. Ei kiinnosta ne päskäraketit, jotka säästyttävät lyöntöä ja pelottavat eläimiä. Pysy tyrvässä, mon amour. Ja käske Aidaa räy'öittymään.
Shania: Me kuulemma menemme pian ampumaan raketteja. Sen jälkeen minä lähden kotiin, nukkumaan myös!
Simon: Nä'dään ensi vyönnä, mon amour! Pian!
Aida: Onko siellä Simooon?! Täällä Aida! Kuuletko?! Love you forever! Iiiik!!
Shania: Huooh... Nyt Aida kaatui.
Simon pussaa kättään monta kertaa niin, että moiskaukset kuuluvat Shanialle ja muullekin juhlaporukalle.
Shania: Oi, suukkoja sinulle rakkaani!
Simon sulkee puhelun ja menee pianon ääreen tarkoituksenaan rauhoittua, vaan se ei oikein onnistu.
Simon: Voi Luoja, mitä minä oikein teen? Aida vain juopottelee ja vaikuttaa täysin seonneelta. Enkä minä voi kertoa Shanialle minkä takia. Eikä Aida ole kertonut Shanialle minkä takia. Se on sentään helpotus. Mutta pitäisikö minun kertoa? Enhän minä voi, menetän muuten Shanian. Mutta miten minä sitten voin auttaa Aidaa pääsemään eroon tuosta sekoilustaan? Pääsemään yli minusta… Ei hän mitään oikeaa parisuhdetta kuitenkaan halunnut minun kanssani, kunhan kuvitteli vain niin. Ainoastaan Shanian kanssa minulla on mahdollisuus sellaiseen elämään kuin itse haluan, että ei tarvitse koko ajan miettiä miellytänkö jotain toista seksuaalisesti vai en… Ihan paskahan minä siinä hommassa olin, joten ei kiitos ikinä enää mitään sellaista! Seuraavasta vuodesta taitaa tulla entistä paskempi.
Simonia ärsyttää niin, että hän alkaa soittaa
Vivaldin Neljän vuodenajan Talvea vähän tavallista tyyliään raivokkaammin. Musiikki kuulostaa hänen mielestään tikittävältä aikapommilta.
Jonkin ajan kuluttua Kokkolassa Shania on Mintun kanssa talon pihalla ilotulitusta katsomassa.
Shania: Minkähän ihmeen takia Simon ei VIELÄKÄÄN kertonut Aidasta? Eikö hän aiokaan kertoa?!
Minttu: Sinun on pakko kysyä häneltä pian, tai tulet hulluksi.
Shania: Niin pitää... Mutta onneksi vasta ensi vuonna!
Minttu: Ihania raketteja! HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2025!
Toivotamme lukijoille IHANAN TOIVEIKASTA UUTTA VUOTTA 2025!
Tarinassa mukana:
Ninnin Fashionistas Ken 219=Jiro, Barbie You Can Be Anything=Suzu, Adventtikalenterin Minttu
Huh huh miten hurjaa menoa jälleen kerran! Hehe! Mukava oli kyllä nähdä miten Shania pysyi tolkuissaan moisen sirkuksen keskellä. Olen helpottunut, että piparkakkutalo selvisi pössyn 'yökkäksestä ja Walking in the Air kohtaus oli suorastaan koskettava. Hienoa myös, että Simon ja Shania pääsivän näin kokemaan jouluisen yhteisen hetken musiikin kautta. Hauskat nuo nimiväännökset heidän soittimillaan. Hehe! Piano on aivan mielettömän upea. -Anniina
VastaaPoistaKiitos kivasta kommentista! Ne nimiväännökset oli Ninnin keksintö. Soittimet on molemmilla kuin Temu-kopioita, mutta laadukkaita sellaisia kuitenkin. Ja kalliita tietysti, mutta ei tietenkään samaa luokkaa kuin esikuvansa. Simonilla ei varmaan rahat riittäisi oikeaan Steinway & Sonsiin, kun pyörittää vain pientä kahvilaa eikä tee enää musiikkia ammatikseen. Ja Shanian isä joutuisi laittamaan useamman miljoonan oikeaan Stradivariukseen, hehe! Piparitalo selvisi tosiaan hengissä ainakin tammikuulle, saa nähdä selviääkö pidemmälle, vaikka Simon mielellään museoisikin sen. 😃 Mä ihmettelen miten Shania malttaa olla kysymättä Simonilta siitä Aida-jutusta. No, ehkä se ei malta enää pitkään. Kiva että tykkäsit duetostakin! Se oli kiva tapa saada pariskunta yhteen, vaikka eivät olekaan fyysisesti samassa tilassa. 🙂 -Marianne
PoistaKiitos kommentista 💗 Tuollaista joulua tällä kertaa 😅
Poista-Ninni