Osa 192 Nuo hetket syntymästä kuolemaan

HUOM! Uusi päivitys saatavilla! Simonin aksentti päivitetty lukijaystävällisemmäksi ;)

Nuo hetket syntymästä kuolemaan, kun silmäluomiin heijastuu. Saa toiset uskomaan kai Jumalaan, toiset Saatanaan, tai mihin vaan. Yö- Joutsenlaulu

Syntyneen ihmisen ainut velvollisuus on kuolla. Mutta ympäristö toivoo ja yhteiskunta odottaa, että syntymän ja kuoleman välissä pitäisi tehdä muutakin, kuten etsiä itselleen elämänkumppani. Mitä siihen kuuluu? Kun Se Oikea on tavattu, esitellään tuleva puoliso perheelle ja suvulle. Sitten seuraa kosinta, sitten häät, sitten muutto. Sekään ei vielä riitä. Jälkikasvun hankinta on seuraava ikään-kuin-velvollisuus. Ja vaan sen takia, että syntyvä lapsi voisi aloittaa tämän syklin taas alusta.
Tässä jaksossa näihin asioihin siis keskitytään!

Kun helteinen kesäkuu vaihtui heinäkuuksi, loppuivat helteet ja sateet alkoivat. 5.7. yö oli melko kolea. Ihmissudet Galdero ja Sadie odottivat täysikuun aikaan nuorta ihmissutta saapuvaksi paikalle, jossa naista purtiin. Mutta turhaan.

Dollywoodin Poliisi teki jo aiemmin ikävän löydön lähiön metsästä. Nuoren naisen jo kurjassa kunnossa oleva ruumis, joka tunnistettiin Mirella Nylundiksi. Kuolinsyyksi määriteltiin mahdollisesti vapaana liikkuneen koiran purema vasemmassa ranteessa. Eläin, tässä tapauksessa kokematon Sadie, oli purrut isoon valtimoon, joten Mirella menehtyi verenhukkaan.

6.7. on sateinen päivä ja Aida on kutsunut Shanian ja Caitlinin luokseen. Tyttöjen on tarkoitus ottaa videoyhteys Nichelleen Tokiossa, jotta koko tyttönelikko olisi taas koolla. Shania joutuu tulemaan paikalle bussilla, sillä sateessa ei huvita ajella skootterilla. Caitlinin auto on korjattu, mutta Jäykillä ei ole vieläkään varaa noutaa sitä, sillä kaikki Helenan perintörahat ovat huvenneet talon remontointiin.

Caitlin: No tulihan se systeri sielt!
Shania: No hei. Mitäs hittoa, kuinka te molemmat olette ihan uusissa asuissa täällä?! Aidallakin tuo joululahja-hame ensi kertaa päällä! Ai, Caitlinilla on sentään Aidan toppi lainassa..
Caitlin: Luuletsä et meitsille mahtuis ton ruipelon kuteet?! Me ostettiin Aidan kaa sillon yhtä aikaa nää mustat topit. Mut eiks oo magee tää hame?! Piti ostaa kirjajulkkareit varten vähä uusii kledjui.

Shania: Olisitte sanoneet, että pukeudutte täysin uusiin vaatteisiin! Arvatkaa, miltä tuntuu olla seurassanne 5 vuotta vanha mekko ylläni?! Tosin tämä on Italiasta...

Aida: No mitä helvetin väliä jollain vaatteilla on kun täällä minun luonani vaan istutaan? Oletko tärähtänyt lopullisesti?! Tule nyt vaan istumaan siihen lempituoliisi ja ota karkkia!
Caitlin: Joo meitsi toi heti kaks pussii mässyy!
Shania: Noh, yritän olla ajattelematta vanhaa mekkoani...

Aida: No niin, minä otan nyt siis videoyhteyden Nichelleen omalla koneellani...
Shania: Juu ja minulla on sitten Sineadin lähettämiä kuvia Jenkeistä omalla läppärilläni. Oho, Frozen-karamelleja!
Caitlin: No mitä Shania sä oot puuhannu ku ei oo muijast kuulunu mitään?

Shania: No Olivian kaasona olo on vienyt todella paljon aikaa. Kävimme äsken sovittamassa hääpukua ensimmäistä kertaa. Olivia on ollut hieman apeana, koska olisi halunnut päästä vanhemmilleen viettämään itsenäisyyspäivää, kuten pikkusiskonsa meni.
Caitlin: Ai onks Ivy ny Minnesodas?
Shania: On. Mutta Olivia ei saa lentää, sillä laskettu aika on ensi kuussa ja muutenkin sen covidin takia hänelle ei suositeltu lentämistä.
Caitlin: Just.. Silti meitsi kadehtii... Meitsiki ois halunu kaasuks!
Shania: Se on ihan kivaa puuhaa, vaikka häiden järjestäminen onkin melkoinen urakka. Mutta sitten muuten minulle kuuluukin aika paskaa. Simon ei ota mitään yhteyttä minuun, joten aion todellakin unohtaa koko miehet! Ja sitten ärsyttää se kirottu Pinkissimon levyjulkkarikeikka! Se piti toteuttaa kuun lopussa niin, että olisimme soittaneet lavalla ainoastaan kameroille ja keikka olisi näytetty televisiosta ja netistä. Luulin, että pääsen eroon mokomasta bändistä tässä kuussa ja vieläpä ilman kirkuvia faneja. Mutta ei! Nicola halusikin lykätä keikkaa syksylle, jotta kunnon yleisömäärät sallitaan taas keikoilla. Kaikkea roskaa, sanon minä! Ottaa päähän!

Caitlin: Ai, meitsist ois ihan huippuu esiintyy kirkuville faneille.
Shania: No minä en jaksa sitä kauhubändiä enää yhtään, haluaisin perustaa duon Faithin kanssa ja soittaa rakasta viuluani!
Caitlin: Meitsi ei tajuu sua... Mä ainaski oon ihan yyber tohkeissani ku ne kirjajulkkarit on ens kuus! Sit mä ja Mildred ollaan julkkiksii, jeee!!!
Aida: No niin, älkää huutako! Nichelle on nyt ruudulla!

Tytöt huutavat yhteen ääneen nähdessään rakkaan ystävänsä koneen ruudulla.

MOOI NICHELLEEEE!!!!!

Nichelle: No moi! Kiva nähdä koko poppoo pitkästä aikaa kerralla.
Caitlin: Mitä muijalle kuuluu?
Nichelle: Aika pitkälti sitä samaa. Saga täyttää syksyllä vasta 3 vuotta ja yrittää jo oppia kirjoittamaan. Vieläpä japania! Minakon puheesta puolestaan ei ota vieläkään selvää. Minä olenkin jo kuullut teidän kuulumisianne, mutta olisi kiva kuulla, miten se Sinead siellä Amerikassa on pärjännyt.

Shania: Avaan juuri oman koneeni, niin kohtahan tuo nähdään! Isosiskoni lähetti tänään pitkän viestin ja kuvia. Mutta kai tytöt ovat vielä hereillä, että saamme nähdä heidät? Ei siellä nyt voi olla yö!
Nichelle: No ei ole yö vaan iltapäivä. Minä kannan koneen tuonne lastenhuoneeseen, niin näette heidät.

Pian Shania saa nähdä kummityttönsä Sagan ja Aida oman kummityttönsä Minakon.

Saga: Shania-tätii!!!!
Minako: Plöö!

Shania: Oi Saga-kulta! Oi kuinka kaunis sinä olet! Ja niin on pikkusiskosikin! Hei rakkaat tytöt!
Aida: Minakoo! Sagaa! Aida-täti täällä!
Caitlin: On ne hitsin pimpulat soikoon nättejä likkoja! Minako näyttää jo vähä Aidalta!
Aida: No ihmekös tuo, onhan hän veljeni tyttö!

Kun Nichellen ja Ichiron tyttäriä on ihasteltu tarpeeksi, aloittaa Shania lukemaan Sineadin viestiä siitä, miten uudessa kotimaassa Amerikassa on mennyt.

Shania: No niin... Aha, täällä näkyy nyt se Isaac... Aaronin Jerry-sedän tyttöystävä Rita, joka neuloi minulle sen kauniin mekon viime kesänä. No, mutta minä aloitan ihan alusta.

Shania: Sinead kertoo, että he asuvat siellä Brooklynissa nelistään. Siis Sinead, Aaron, Aaronin setä Jerry ja tämän tyttöystävä Rita. Kuunnelkaa tätä!

Sinead: Tämä asunto on Jerryn mielestä niin pieni, mutta Suomen mittapuulla tätä voi sanoa kaikkea muuta kuin pieneksi! Nämä kuvat on otettu sinä päivänä, kun muutimme Jenkkeihin. Kissani Dior ja Aaronin koira Mickey ovat jo täysin tottuneita toisiinsa, eikä Mickey-parka enää saa kissalta turpiinsa päivittäin! Näiden kuvien aikaan vielä sai! Kuvassa Dior katsoo vaan kuvaajaa, eli Jerryä, eikä huomaa lähestyvää koiraa. Jerryllä puolestaan on sellainen iso lisko nimeltä Lil' Lizzie. Tässä me Aaronin kanssa hengaamme. Niin, ja Dior ja Mickey.

Sinead: Kun pääsimme JFK:ltä Brooklynin asunnolle, tapasimme Ritan ensimmäistä kertaa.

Jerry: And here she is! My dearest Rita!
Rita: Oh, nice to meet you two! You're very welcome to stay here with us!

Rita: This is our living room. It's a little bit tiny but we'll manage. I hope!

Sinead: Ja tässä on minun ja Aaronin makuuhuone.

Sinead: Heti alussa huomasin, että onneksi Rita pitää kaikista eläimistä!

Rita: Dior? What a lovely cat with an awesome name! 
Sinead: Thank God you like pets.
Rita: Have you already met Jerry's lizard? It's a gecko! 

Sinead: Kyllähän minä sen liskon sitten heti huomasinkin Jerryn olalla! Rita esitteli minulle vasta asuntoa, kun Aaron jo oli innoissaan setänsä sotimiseen liittyvästä antiikista! 

Aaron: God damn this is cool!
Jerry: Try on that helmet! Whohoo, you won't dare!!

Jerry: Try to hold this sword!
Aaron: Wow! This is much heavier than it looks! Absolutely amazing..

Sinead: Niin me siis kotiuduimme Jerryn ja Ritan luo ja erittäin hyvin on sujunut yhteiselo. Tässä kuvassa näkyy master bedroom, eli heidän makuuhuoneensa tuolla takana.

Shania: No jo on melkoista, että tuota asuntoa paikalliset pitävät pienenä!
Nichelle: No ei kyllä näyttänyt pieneltä...
Aida: Koska se on kerrostalohuoneisto, kai?
Shania: Siellä varmaan täytyy olla joku valtaisa farmi, jotta jenkit mahtuvat elämään! Sellainen kuin minun ja Caitlinin sedällä ja tädillä siellä Minnesotassa, jossa majailimme pari vuotta sitten melko pitkään.
Aida: Vaikka Amerikan matkamme syy oli kurja, oli siellä kyllä hienoakin!
Caitlin: Ai miten nii matkan syy oli kurja?! Tehän tulitte pelastaan meitsin sielt!
Shania: Aida tarkoitti juurikin sitä, että oli niin kurjaa, kun olit ollut kateissa miltei vuoden! Mutta totta tosiaan, sellainen valtaisa talo hehtaaritontteineen keskellä New Yorkia ei ole mahdollista. Sinead kertoo tässä, että pääsee pian aloittamaan opinnot siellä Brooklyn Law Schoolissa!
Caitlin: Tosi huippuu! Just sinnehän se halus!

Shania: Tässä on seuraavaksi kesäkuulta kuvia. Sinead kertoo Ritan puutarhasta.
Nichelle: Puutarhasta? Kuinka ihmeessä kerrostalohuoneistossa voi sellainen olla?
Shania: No, minä luen taas ääneen ja näytän kuvia. Jatkan tästä:

Sinead: Rita on rakennuttanut talomme katolle pienen puutarhan, josta hän on erittäin ylpeä. Siellä kasvaa vaikka mitä pensaita ja kukkia. Kuvassa poseeraamme Ritan kanssa siellä.

Sinead: Ritan intohimot ovat käsitöiden lisäksi kaikki kasvien ja puskien hoito.

Rita: They just need a little bit TLC!

Sinead: Kun ensimmäisen kerran menimme tuonne pikku puutarhaan, Aaron eksyi! Piruilen hänelle siitä edelleen! Juuri tässä Jerryn ottamassa kuvassa kuittailen rakkaalle aviomiehelleni, että parasta pysyä lähelläni, jottei tarvitse laittaa Mickey-koiraa isäntäänsä jäljittämään!

Sinead: Ja tässä sitten olemme Aaronin kanssa lähdössä katselemaan uuden kotikaupunkimme nähtävyyksiä. Olimme jo kiertäneet kaikki mahdolliset nähtävyydet Manhattanilla, mutta eräs hyvin tunnettu nähtävyys ei sijaitse siellä. Onneksi Jerry muisti, mikä meiltä oli vielä näkemättä. Tai olemmehan me kumpikin Aaronin kanssa NYC:in nähtävyydet nähneet; minä siellä ohimennen käydessäni kun Minnesotaan on oltu matkalla Granny Stephin tai Emilia-mummin luo nuorempana. Ja Aaron on syntynyt ja kasvanut Nykissä. Mutta tätä nähtävyyttä minä en ollut nähnyt koskaan ja Aaronkin vaan kaukaa. Arvaat varmaan jo, että puhun Vapauden patsaasta.

Jerry: Hey guys, you have to see our national monument! The Statue of Liberty!
Rita: Oh yes! But then you have to go with Staten Island ferry. The monument is temporarily closed so you can admire it from some distance. Not so far.
Sinead: What else could it be: covid of course!
Aaron: Covid what?
Sinead: The reason why the Statue itself, or should I say herself is closed.
Rita: It's for the safety reasons.

Sinead: Me sitten menimme sillä lautalla ihailemaan patsasta kauempaa ja tiedä oliko suljettu vai ei, sillä kyllä siellä ainakin porukkaa näkyi sen saaren rannassa. Kai joku näköalatasanne oli suljettuna, mutta minulle ainakin riitti nähdä patsas tuolla tavalla kuin kuvassa. Päivä oli todella kuuma!

Sinead: Ja kun lautta ajoi lähemmäksi patsasta, näyttää kuvissa kuin olisimme ihan sen vieressä! Niin valtaisan iso se on!

Sinead: Nämä kaksi kuvaa ovat ihan hirvittäviä selfieitä kuten tuo edellinenkin, mutta laitan nyt sinulle nämäkin, sillä muita kuvia patsas-reissulta ei otettu. Katso nyt, kuinka minulla virtaa hiki tässä pitkin naamaa!

Sinead: Ja tässä vielä varsin hikinen yhteisselfie lopuksi! Tässä olivat nyt uuden kotikaupunkimme New Yorkin kuvat, seuraavat ovat jo eri osavaltiosta.

Shania: Iih! Hahaa! Kuolen jo valmiiksi nauruun!
Aida: No mitä?
Shania: No skrollasin viestiä alas ja näin seuraavia kuvia ja siellä näkyi se hullu eukko sieltä Carrie-Ann-tätini ja James-setäni naapurista!
Caitlin: Nii, siis sun ja meitsin setä ja täti! Ei pelkästään sun!
Shania: Tietysti, anteeksi Caitlin. Oi mikä sen naisen nimi oli? Hän esitteli niitä kauneuskisojen kruunujaan, vaikka hän ei ollut voittanut ainuttakaan kunnon missikisaa, vaan jotakin kolmansia sijoja.
Aida: No ei mitään muistikuvaa sen naisen oikeasta nimestä, mutta tätinne taisi kutsua häntä nimellä... Oliko se Miss Beauty Pageant?
Shania: Taisi olla! Hahaa! Eli eiköhän jatketa lukemista?!

Shania: Sinead kertoo tässä, että he lähtivät Aaronin kanssa Sineadin suvun puolta tapaamaan ja matkustivat ihan nyt heinäkuun alussa Minnesotaan. Hän kertoo näin:

Sinead: Minnesotaan päästyämme kävimme ensin Rochesterissa Granny Stephin luona, mutta viivyimme mummilla vaan yhden yön. Sieltä ei valitettavasti ole valokuvia, sillä Granny Stephillä oli joitakin eläkeläisrouvia siellä vierailemassa. James-setä haki meidät seuraavana päivänä autollaan Winonaan heidän kotiinsa. Granny Steph otettiin tietysti mukaan! Serkkumme Ivy oli juuri silloin kotonaan käymässä Suomesta. Täti olisi kovasti halunnut Oliviankin käymään, mutta ei toisaalta halunnut tyttärensä lentävän nyt kun tämä on viimeisillään raskaana. Siellä oli todella ihanaa ja rentoa, äitimme on puhunut täyttä roskaa tädistämme! Carrie-Ann on aivan ihana ihminen, niin kiltti ja sydämellinen. Mutta eihän äitimme tule toimeen Granny Stephinkään kanssa, ei edes oman äitinsä! Mutta setä ja täti halusivat ehdottomasti, että jäämme heidän luokseen viettämään itsenäisyyspäivää. Tässä on kuvia 4.7. illalta. Tässä ensimmäisenä aito tilannekuva, kun James-setä on asettanut kameran ottamaan meistä iloista perhekuvaa. Juuri kun kamera nappasi kuvan, kääntyi osa porukasta kohti keittiötä, josta kuului kolinaa. Huomaa, että me kaikki olemme pukeutuneet Amerikan lipun värien mukaisesti! Ja jokaisella on pieni lippu kädessään.

Sinead: Kolinan aiheuttaja saapui olohuoneeseen ja hän oli eräs maailman ärsyttävin ämmä naapurista! Rose Miller nimeltään. Hän esitti, että tuli kyläilemään sattumalta! Tottakai hän oli huomannut naapurissaan meidät ja kuullut varmasti, että olen Suomesta! Jos hän kerran tuli sattumalta, niin katsohan mitä hänellä on kuvissa yllään; sinistä ja punaista kuten meidän perheelläkin oli! Ja lisäksi hän tuli esittelemään jotakin joutavaa kauneuskisasta saatua kruunua, jonka setä ja täti olivat nähneet tuhat kertaa! Joten siitä tiesi, ettei hänen vierailunsa sattumaa ollut! Kaiken lisäksi hänen ensimmäinen sanansa jo paljasti hänet...

Rose: Iltaa.. Oh, what on earth am I talking about... Good evening! Happy 4th of July! Oh, you have guests! I'm just passing by to say hi and wish you a safe and happy Independence Day!
Stephanie: Miss Miller! What a surprise!
Carrie-Ann: Yeah right, what a coincidence... "Just passing by", hah!

Sinead: Uncle James, who the hell is that weird woman?
James: She's a most annoying neighbor. We call her Lady Beauty Queen.

Shania: Siis ei voi olla totta! Lady Beauty Queen, sehän se olikin! En kestä, kuolen nauruun!
Aida: Hehhee! En olisi kyllä muistanut hänen oikeaa nimeään! Hän näyttää muuten hieman erilaiselta kuin pari vuotta sitten.
Shania: Ainakin hän on kasvattanut etuhiuksensa pois.
Aida: Siitä se varmaan johtuu. Hän on kuunnellut pari päivää salaa keskusteluja sen valkoisen piha-aidan takana ja intoillut, että nyt siellä naapurissa on taas joku Suomen sukulainen käymässä, jolle voisi esitellä "upeita" missikruunuja!
Shania: Ja ajatelkaa, miten hän on tuskaillut löytääkseen tuon sinisen mekon ja siihen punaisen vyön, että kehtasi mennä itsenäisyyspäivänä kyläilemään, ahhahhahhaa!!!!
Caitlin: Meitsi ei hiffaa, mikä tos muijas teitä noin naurattaa...
Aida: No jos olisit tavannut Lady Beauty Princess.. Queenin, niin kyllä hiffaisit! Hehhee!
Nichelle: Näytä Shania sitä kuvaa hieman lähempää.

Nichelle: No voi jeskamandeer mikä eukko! Ja hän ei siis ole voittanut ainuttakaan kauneuskisaa?
Aida: Oli se voittanut jonkun ankean kisan, en nyt muista mikä se oli mut..
Shania: Miss Kitchen!!! Haahhahhaaaa!!!!
Nichelle: Eikä!?
Aida: Niin oli!!! Se oli AINUT kauneuskisa, jonka hän voitti! Varmaan joku kaulin tai vispilä kädessään! Kaikki muut kruunut olivat jotain lohdutuspalkintoja, hihii!
Nichelle: No, mitä siellä sitten illalla tapahtui? Tapahtuiko sen kummempia? Jatka nyt!

Shania: Joo, jatkan jatkan. Kunhan naurultani kykenen, hih... Siskoni kertoo, että Lady Beauty Queen jäi sinne hengailemaan koko illaksi ja ryhtyi vieläpä shamppanjaa litkimään! Eikä! Hän ON esitellyt päässään olevaa kruunuaankin! Ooh, ihan vatsaan sattuu tämä nauru... No niin, kröhöm, kuunnelkaa:

Sinead: Eiköhän se Miss Miller naapurista jäänyt sinne iltaa istumaan ja änkesi siihen meidän perhekuvaammekin! Ajattele, Shania, miten törkeätä käytöstä! Onneksi hän on kuvassa ihan sivussa, joten hänet voi myöhemmin rajata pois! Tämä on se kuva, jossa me kaikki huusimme yhteen ääneen "Happy 4th of July!" kun kamera otti kuvan. Setä lisäsi vielä perään:"May we always remain independent!".

Sinead: Aaron ryhtyi sitten räpsimään kuvia ja täti oli huolissaan Oliviasta.

Carrie-Ann: I can't stand this! My firstborn is pregnant and I should be there for her!
James: Everything's gonna be okay. Don't you worry all the time!
Carrie-Ann: But Liv is our daughter! She should be here right now! I know, I know she cannot fly 'cause her labour is so near...
Sinead: Dear aunt, you'll see Olivia before her baby will be born. On her wedding day, next month!

Sinead: Se naapurin eukko oli ihan innoissaan, koska olin Suomesta! Hän oli ollut jonkun suomalaisen ukon kanssa naimisissa jossain Punkaharjulla ja halusi esitellä minulle hyvää suomenkielen taitoaan ja kirottua kruunuaan!

Rose: This crown.. Tama kruuunu. Miss Winona, second place..amm... tjoinen sija! Yes! You see?

Sinead: Tässä sitten poseerauskuvia. Minä ja rakas Granny Steph. Tuossa taustalla olevassa taulussa muuten on tätimme nuorena jonkun suunnittelijan puvussa. Sekös naapurin eukkoa harmittaa! Mutta sinä varmasti olet nähnytkin kyseisen maalauksen täällä.

Sinead: Ja tässä poseeraamme Aaronin kanssa Granny Stephin vierellä.

Sinead: Tässä vuorostaan sedän ja tädin kanssa. Tuo kirottu kauneus-eukko taustalla kiljumassa pilaa koko kuvan. Rajaan hänet kaikista kuvista pois kun palaamme kotiin!

Carrie-Ann: But her pregnancy is so far along! What if...
James: Carrie-Ann, honey? Just calm down.  
Rose: Sinead! Minun kruuunuilla oma vaitriini!
Sinead: Tuki jo turpasi tai...

Sinead: Loppuillasta kaikki olivat enemmän tai vähemmän humalassa, sillä eihän sedällä ja tädillä ole tapana juoda. Amerikan lippuja lojui lattialla ja niitä oli tökitty jopa kukka-asetelmaan.

Shania: Mitähän Sinead sillä tarkoitti, kun kirjoitti, että sitten kun palaavat kotiin? Luulin, että he palasivat jo eilen New Yorkiin!
Nichelle: Ehkä he ovat yhä setänne ja tätinne luona.
Aida: Niin, heidän itsenäisyyspäivänsä oli vasta toissapäivänä. Hädin tuskin sieltä nyt edes olisivat seuraavaksi päiväksi ehtineet kotiinsa!
Caitlin: Hitsin pimpulat hei onks tolla mitää välii?! Kato mitä siin lukee! Se vissiin selvii siitä!
Shania: Joltakin minä sen kuulin, että itsenäisyyspäivän jälkeen he lähtivät Minnesotasta pois. Eli eilen! No, tehdään kuten Caitlin sanoo ja katsotaan, jatkuuko viesti vielä sen pidemmästi.

Shania: Voi apua! He todella ovat lähteneet Minnesotasta eilen pois! Mutta eivät takaisin Nykiin, vaan Kaliforniaan! Täällä on kuvia rakkaasta Emilia-mummistamme! Oi en kestä! Mummi on niin kamalan hauras ja.. Oh, ihanaa, että Sinead vei aviomiehensä näytille Emilia-mummillekin!
Aida: Oi Shania, sinun täytyy päästä tapaamaan se mummisi taas pian, sillä voin tuntea tuon tuskasi.
Caitlin: Systeri hei, harmi et sä oot ny noin surkeena. Meitsiiki alkaa itkettää. Juu se ei oo meitsin mummi niinku Granny Steph, mut kyl meitsi hiffaa sun fiilikset. Sä pelkäät et se ehtii delaa ennen ku sä pääset taas näkee sen, vai häh?

Shania: No tietysti minä pelkään sellaista! Ja mummi on niin yksin sen dementiansa kanssa. Sekoilee siellä vanhainkodissa ties mitä ja sitten joku päivä vaan puhelin soi ja...
Aida: Hei nyt lopetat moiset ajatukset! Minä lupaan lähteä kanssasi toisen kerran Amerikkaan, jotta pääset mummisi luo! Ja se Sun Sensation vaikutti loistavalta hoitokodilta vanhuksille.
Caitlin: Meitsi lähtee kans! Kattokaa ku onhan meitsi asunu Jenkeis jo kerran. Just Kalifornias!
Nichelle: Caitlin hei, sinä olit siepattuna ja vangittuna siellä. Sitä ei voi asumiseksi kutsua! 
Shania: Noh, kun lähdemme Sineadin luona käymään, teemme näköjään taas reissun idästä länteen kuten viime kerralla... Katsokaa, tässä Sinead ja Aaron ovat Emilia-mummin kanssa!

Sinead: Minnesotasta lensimme tänne San Diegoon Emilia-mummia katsomaan. Olemme täällä siis paraikaa ja päätimme viipyä muutaman päivän. Nämä kuvat on ihan vasta otettu, kun veimme mummin Aaronin kanssa "kävelylle" siihen Sun Sensationin takapihalle. Tai mummille toki otimme tuolin mukaan. Se kultapojusi muuten on täällä! Tai siis Sun Sensationissa. Hän otti tämän kuvan hoitokodin yläterassilta ja lähti muutenkin mukaamme, koska pitää mummistamme niin paljon.

Shania: Mistä ihmeen kultapojusta Sinead puhuu?
Aida: No Brandonista tietysti! 
Shania: TÄH?! Hän siis palasi entiseen työhönsä takaisin! No, hyvä että teki niin. En ajattele yhtään kaksilahkeista nyt! Katsokaa, tässä on kuvia Emilia-mummistani Sineadin ja Aaronin kanssa.

Shania: Ei mummi ole tunnistanut Sineadia sen paremmin kuin minuakaan silloin kaksi vuotta sitten. Hän kertoo tässä, että mummi kutsuu siellä häntä milloin kunkin vaalean tyttärensä nimellä ja välillä puhuu meistä lapsenlapsista.

Sinead: Emilia-mummi luuli minua ensin Monica-tädiksi, sitten Monican tyttäreksi Laureniksi ja sitten äidiksemme! Mutta nyt hän jo on kutsunut minua Shawnaksi, sinuksi ja muisti minunkin nimeni. Onhan se kurjaa, kun hän ei tiedä varmasti kenen sukulaisensa kanssa paraikaa on, mutta pääasia, että hän on yhä luonamme.

Sinead: Emme ole ehtineet vielä tehdä juurikaan muuta kuin ulkoilla mummin kanssa ja äsken kävimme syömässä. Mutta olemme tosiaan täällä San Diegossa hotellissa muutaman päivän ja palaamme sitten New Yorkiin. Kerro kaikille terveisiä ja saat näyttää näitä kuvia ihan vapaasti! Tässä vielä yksi kuva minusta ja mummistamme. 

Shania: Oi, Sinead kertoo ihan lopuksi, että Emilia-mummin rakas kissa on kuollut!
Aida: No voi kurjuus. Lemmikit ovat vanhuksille hyväksi. Voi onpas herttainen kuva tuo viimeisin!
Caitlin: Tosi ihqui noi vikat kuvat!
Nichelle: Käännätkö Shania vielä enemmän minuun päin sitä konetta?
Shania: Oi toki kulta! Katsokaa nyt heitä! Oi kunpa saisin olla nyt heidän kanssaan...

Nichelle: Todella kivoja kuvia, ihan kaikki siis. Kaikista kolmesta eri osavaltiosta. Kiva kuulla, että Sineadilla sujuu elämä hyvin siellä. Ei olisi vaan uskonut viitisen vuotta sitten, että Sinead elää normaalia elämää eri maassa, on avioliitossa tavallisen ja hyvän miehen kanssa ja aikoo vieläpä suorittaa lakiopinnot loppuun! Tuli vaan mieleen ne kaameat halloween-juhlat Rodionin ja hänen hullujen siskojensa luona, joihin Sinead saapasteli Ku Klux Klanin asu yllään ja paasasi niitä uusnatsi-juttujaan...
Caitlin: Joo! Eihän uskois samaks muijaks puolsysterii! Ja se oli aina sitruuna persees ja ku kävyn nielly ku sen näki. Sellanen hapannaama.
Nichelle: Siitä koomasta herättyään hän oikeasti muuttui paremmaksi ihmiseksi! Outoa, mutta totta! Hei rakkaat ystävät, minun täytyy nyt lopettaa! Ollaan pian taas yhteydessä!

Kolmikko kerääntyy vilkuttamaan Nichellelle hyvästiksi.

Shania: Moi moi kultaseni! Kerro heti, kun olet tulossa Suomeen!
Aida: Minä tulen perheeni luo taas jonkin ajan päästä, sillä haluaisin esitellä heille Gunnarin! Tällä kertaa kehtaan esitellä kumppanini, sillä ei ole kyseessä nainen, kuten viime kerralla!
Nichelle: Oi yritä tulla Aida pian käymään! Ja te kaksi siellä, tiedätte, että olette AINA tervetulleita Tokioon.
Caitlin: Juu kyl me taas tullaan! Hellureijaa Nichelle!

Shania: Pitääkin lähteä.
Aida: Ai minne?
Shania: Menen ratsastamaan Divalla. Siis jos ei enää sada niin paljon.
Caitlin: Ja meitsi lähtee ostaan Jaakon kaa kaksos-likoille kerrossänkyy. Siis sinne rempattuun lastenhuoneeseen. Kelatkaa miten kuumottavan nopee aika rientää; Katja menee ens kuus ekalle luokalle!
Aida: Vaikka vastahan me olimme Dollywoodin Maistraatissa ne hirvittävät morsiuspuvut päällä Heatherin kanssa kun lapsivetesi meni kesken vihkiseremonian!
Shania: Totta! Tuntuu, ettei Katjan syntymästä ole kuin parisen vuotta ja nyt hän jo menee kouluun!
Aida: Kiva että kävitte! Ollaan taas yhteyksissä!
Shania: Tottahan toki!
Caitlin: Pääseeks meitsi nopee pyrähtään pytyllä? Tuntuu et pökälettä pukkaa peräreiäst, eikä viittis paskoo pitkin lattioita.

Nyt on jo käsitelty Mirellan kuolemaa, Sineadin avioliittoa, muuttoa ja puolison esittelemistä suvulle. Lähitulevaisuudessa siintävät niin Olivian häät kuin synnytyskin. Aida aikoo myös pian esitellä poikaystävänsä perheelleen. Mutta kukas muu se olikaan löytänyt hiljattain poikaystävän? Nyt matkaamme Lahteen kurkistamaan!

Jiamein serkku Liu Xiao löysi itseään vanhemman miehen jo jokin aika sitten ja Jiamein äiti Jia Ming on heinäkuun alkupuolella Suomessa tyttärensä luona kyläilemässä.

Jia Ming on saapunut Kiinasta viipyäkseen melko pitkään tyttärensä ja tämän vaimon Robertan luona. Hänen siskonsa tytär Xiao haluaa luonnollisesti viettää aikaa tätinsä kanssa.
Kuvissa Jia Ming poseeraa tyttärensä ja tämän serkun kanssa.

Xiaon miesystävän lempinimi on huvittava: häntä kutsutaan Lahen Keniksi. Miehen nimi on Jarmo Kenttä, josta lyhenne Ken on saanut alkunsa. Lempinimeen sisältyy silti muutakin.

Xiao: Täti, tässä tosimieheni nyt on.
Jia Ming: Hyvää päivää, olen Jia Ming, Liu Xiaon täti.
Lahen Ken: No päiveepä päivee! Minä oon vaan Lahen Ken. Kaverit meinaa, että näytän barbin siltä miesnukelta Keniltä! Mahtava tavata rouva Jia!

Jia Ming: Haluan jutella kanssasi ihan kaksistaan myöhemmin, Lahen Ken... En halua kuulla siskontyttäreni itkua hetken päästä.
Lahen Ken: Mitä itkua..? Jos rouva Jia luulee, että en oo tosissani Xiaon kanssa, niin ei syytä huoleen. Rakastan häntä. Haluan hänen kanssaan naimisiin!

Jia Ming: Xiao, et ole puhunut häistä mitään..?
Xiao: Mistä ihmeen häistä??
Lahen Ken: Niin... kun tuota... Minä poika se ajattelin pyytää sinua tulemaan vaimokseni!
Xiao: Mimi...mitä?! Oi Ken! Minä tulen. Oi tottakai minä tulen!

No nyt kuultiin suvulle esittelemisen lisäksi jo kosintakin! Mahtaakohan niitä tulla vielä lisää..?

Heinäkuun puolivälin jälkeen hellekelit taas palaavat ja yötkin ovat kovin lämpimiä. Jonathan ja Jacqueline ovat käyneet Shawnan haudalla yökävelyllä ja palaavat Angel Face Cemeterystä jokseenkin hämillään.

Jonathan: Kukahan kumma ne kaikki kukat oli tuonut? Niitähän oli ihan älytön määrä!
Jacqueline: Niin.. Ja näki selvästi, että esikoisemme hautaa oli hoidettu muutenkin tavanomaista paremmin. Ei ainuttakaan kuivunutta lehteä, koivunsiemeniä taikka muutakaan, mitä siellä yleensä on aina! Vaikka kuinka hienoksi sen harjaisi!
Jonathan: No, täytyy olla onnellinen, että haudasta pidetään noin hyvää huolta. Kysäisen asiasta Shanialta, hän siellä varmaan on käynyt.

Kaksikko lähtee kävelemään kohti Dollywoodin keskustaa, kun Jonathan yhtäkkiä pysähtyy.

Jonathan: Jacqueline?
Jacqueline: No?
Jonathan: Tuota.. Mehän olemme tunteneet vuosikymmeniä.
Jacqueline: Joskus se naurattaa, joskus itkettää minua. Entä sitten?
Jonathan: Oi toivottavasti sinua ei itketä ainakaan tällä hetkellä! Minun on kerrottava sinulle jotakin todella tärkeätä!
Jacqueline: Kuulostaa pelottavalta!

Jonathan: Vietimme niin monta huikeaa vuotta yhdessä ja kasvatimme neljä lasta!
Jacqueline: No silloin en tiennyt, että sinulla oli heidän lisäkseen muita lapsia kuin Caitlin!
Jonathan: Juuri sitä minä yritän tässä vielä kerran pyytää anteeksi. Siis sitä, että Tuijan lisäksi sekaannuin hölmöyttäni Marja-Leenaan, Anjaan ja Judithiin! Niin ja nyt muutama vuosi sitten Nanaan ja sain heidän kaikkien kanssa lapsen.
Jacqueline: Judithin kanssa vieläpä kaksi tytärtä...
Jonathan: Niin, olen ollut hirvittävä aviomies ja huono isä! Mutta teoistani huolimatta, siis vaikka me sitten erosimmekin pitkän avioliiton jälkeen, niin sinä lopulta annoit minulle kaiken anteeksi! En olisi ansainnut sitä, en kertakaikkiaan! Annoit minulle ja pojalleni vieläpä katon päämme päälle ja lopulta päädyimme jälleen yhteen! Jacqueline, sinä olet poikkeuksellisen hieno nainen.
Jacqueline: Saanen sanoa olevani täysin samaa mieltä. Mutta mistä tämä anteeksipyytely ja suhteemme puiminen yhtäkkiä oikein kumpuaa? Keskellä yötä ulkona! Jonathan mitä ihmettä sinä nyt aiot??!
Jonathan: Jacqueline! Tällainen kurja häntäheikki ei edes saisi nostaa katsettaan kohti noin upean naisen silmiä, mutta minä nyt kokeilen onneani!

Jonathan: Jacqueline Elizabeth Roosevelt, suotko minulle jälleen kunnian ja tulet toistamiseen vaimokseni?

Jonathan: Lupaan, että enää koskaan minä en vilkaisekaan toisiin naisiin, lupaan vaalia ja rakastaa sinua ja...
Jacqueline: YLÖS NYT IDIOOTTI!!! Tietysti minä tulen toistamiseen vaimoksesi! Aloin jo vaipua epätoivoon, että et koskaan ymmärtäisi kysyä!
Jonathan: Oh Jacqueline...

Entäs se vaihe syntymän ja kuoleman välissä, kun elämänkumppania vasta etsitään? Mahtaako se soulmate löytyä niin kovin helposti? 

Sunnuntaina 26.7. puolenpäivän aikaan Simon on yllättänyt Shanian lähettämällä tälle tekstiviestin: ”Hei Shania, tässä Simon. Olen vaihtanut numeroni. Olen sinulle aivan massiivisen anteeksipyynnön velkaa. Saanko soittaa sinulle illalla? xxx Simon” Koska Simonia ei ole viikkoihin näkynyt Facebookissa eikä Shaniakaan ole siellä aikoihin vieraillut, päättää Shania soittaa Simonille videopuhelun tällä kertaa WhatsAppissa heti sovelluksen läppärilleen asennettuaan ja miehen uuden numeron sinne lisättyään. Ja Shaniahan ei todellakaan tällaista tilaisuutta iltaan asti odota!

Shania muistaa tylsimmän ruutupaitansa, mitä kaapista löytyy, jota käytti kesäkuun lopussa mennessään ratsastamaan ja laittautuu mahdollisimman vaatimattoman näköiseksi. Hän poistaa jopa nenäkorun ja laittaa rillit päähänsä. On hellepäivä, mutta nyt ei sovi keimailla paljastavissa hepenissä. Jos hän ei vielä luopuisikaan miehistä? Entä jos Simon haluaakin seurustella?! Shania haluaa näyttää miehelle, ettei todellakaan ole mikään turhamainen keikistelijä pitseissään. 

Shania: Näytän sille komistukselle, että olen kaikkea muuta kuin itseäni paljasteleva tyrkky!

On todella kuuma ja naapurien pihoilla ihmiset juoksentelevat liki alasti. Näin ollen Shania on raahannut pöytätuulettimen pihalleen läikyttäen samalla kahvia farkuilleen, joiden läpi aurinko oikein käristää hänen etureisiään. Hän asettaa kannettavansa nurin käännetyn vesisaavin päälle.

Shania: Tuossa kone on täydellisessä paikassa, kun istahdan tuohon aurinkotuoliin!

Shania soittaa Simonille videopuhelun. Hän ryntää istumaan läppärin eteen tuolille. Simon ilmestyy ruudulle ja näyttää myös olevan ulkona kirkkaassa auringonpaisteessa. 
 
Shania: Simon! Missä ihmeessä sinä olet ollut?!
Simon: Hei Shania! Työtä... olisin kyllä toivonyt i’an normaalia py’elyä, myttä te’dään sitten näin. Kiva sinyt on nä’dä taas pitkästä aikaa. On tässä jo kyykäysi ja melkein toinenkin e’tinytkin mennä siitä kyn viimeksi py’yimme. Ja se on... on minyn syytäni kaikki. Varmaan tiedät folkläyläjä Kat Ariinan? 
Shania: Ööh… Tiedän. Olen tavannut hänet. Hoh, huh huh… 
Simon: ’Yvä. No hänen van’emmillaan on rantamökki Virola’della. He kyylivät tästä someko’ystä ja säälivät minyä ja kytsyivät sinne mökilleen. Normaalisti en tykkää säälistä, myttä kaipasin i’an kynnön irtiottoa. Joten sinne lä’din heidän mykänään, ja he ke’hottivat minyä vai’tamään nymeröni kaikkien niiden ’äiriköiden takia. Pääsin yimään meressä ja selkeyttämään vä’än ajatyksiä lyönnön ’elmassa. En ’älynnyt kertoa Vicille ’eti, kyn hän on sellainen ’össöttäjä. Vannotin Katinkin pysymään ’iljaa, ja seinänaapyrini piti kertoa, että kaikki on ok jos joky sattyisi kyselemään. Myttä hänellä on tainnyt myisti alkaa mennä. Ja sinylle en kertonyt kyn... No kyn en yskönyt sinyn ’älyävän kyyllä minystä enää mitään. Lä’etin Vicille yyden nymeröni ja sitten sain kyyllä, että sinäkin olit minystä kysellyt. Olen nyt ollyt kotona melkein koko 'einäkyyn, myttä en silti ollyt aiemmin valmis ottamaan sinyyn y’teyttä, kyn minä, työtä... pelkäsin reäktiötäsi.

Shania: Minä olin vain tavattoman huolissani! Menin ihan paniikkiin, kun Vic kertoi potkuistasi ja sitten emme saaneet sinuun yhteyttä! Mielessäni pyöri mitä hurjimpia skenaarioita siitä, mitä sinulle oli saattanut tapahtua. Ja minä todella aioin ottaa sinuun yhteyttä ja pyytää kunnolla anteeksi. Olen ehtinyt miettiä asioita ja olen erittäin häpeissäni käytöksestäni sinua kohtaan...

Simon: No minä ajattelin, että on parempi jos sinä myistelet minyä lämmöllä, kyn onnistyisin taas kyitenkin löykkäämään sinyä… vaikka se ei ikinä ollyt tarkoitykseni. Myttä en sitten kyitenkään pystynyt jättämään asioita kesken ja sinyä ilman selitystä. Ei minyllä ollyt tarkoitys ketään ’yölestyttää, ja nyt on i’an ty’mä olo sen takia. Ja vielä pari päivää sitten... Ei kyn siis ei mitään. Nyt on kaikki ’yvin.

Shania: No se on pääasia... tietysti. Oih täällä läkähtyy... Älä pyytele taas anteeksi, ansaitsin kaiken sen, mitä sanoit. Minun kuuluu pyytää anteeksi.

Simon: Täälläkin on varmaan 30 astetta... Myttä pakko nyt selittää tämä. En aio vale’della ja sanoa, että en tarkoittanyt mitä viimeksi sinylle sanoin. Kyllä minä tarkoitin joka sanaa. Kyn syystä pyyttyy filtteri, niin valitettavasti sanon aina mitä ajattelen. Myttä se ei tarkoita, että olisin ollyt oikeassa. Ei... En ollyt. Olin aivan liian kova sinyä ko’taan. Ei ole minyn asiani olettaa, että sinyllä on joky addiktio, ja se oli syörästään törkeää, että vi’jasin sinylle vielä seksitäydeistäkin. Ei sellainen kyyly minylle, ja minyllä on i’an kamalan ’yönö omatyntö siitä, miten sinylle py’yin. Ei minyllä ole mitään oikeyttä sinyä moralisoida, kyn itse olen ollyt lääkeköykyssä ja typäkkääkin vedellyt vyösikäysiä, ja jäljellä on vielä kahviaddiktio. Sitä on pakko jyödä vaikka siitä tylee ysein syörästään ’yönö olo. Joten pyydän kamalasti anteeksi pa’oja sanojani.

Shania: Ei tarvitse pahoitella. Annatko minulle koskaan anteeksi sitä, että hilluin naurettavan näköisenä alusvaatteisillani ja… Noh, käyttäydyin erittäin vulgääristi ja olin suorastaan nolo näky, ihan varmasti. Mutta se oli vaan sellaista sekoilua... Niin, komeutesi sai minut jotenkin ihan sekaisin ja luulin typeränä, että kaikki miehet ovat samanlaisia ja pitäisivät pitsihepeneiden vilauttelusta ja kaikesta siitä idioottimaisesta paljastelusta. En ole koskaan eläissäni tehnyt moista! Kai uskot minua? Ja sinähän olit nähnyt sekoiluni läpi alusta saakka... Siis että himoitsin vaan sinua ja... Huh, niin kuuma, ettei tiedä miten istuisi. 
Simon: Tietenkin yskön sinyä! Ilman myytä saat anteeksi. Niin ja se ’omojytty... Voi ’elvetti! Mistä työ ’iton taon tyli työ’ön pääni päälle pörräämään? Aaargh! Siis verta imevä kärpänen. Niin siis kyllä minä ymmärrän, miksi sinä minyä sellaiseksi lyylit... öh, siis ’omoksi eikä verenimijäksi, ja yskön, että se oli aikamoinen pettymys vielä, kyn sinyllä oli ollyt odotykset niin korkealla meidän seyrystelymme sy’teen. Ei siis i’me, ettet ’eti vastannyt minylle, tai jos et vaikka ollenkaan olisi ’älynnyt olla missään tekemisissä minyn kanssani jos olisin ollyt ’omo. Kai se sitten näytti siltä, että minä jo’din sinyä ’ar’aan ja ’ain sinystä jotain terapeyttiä tyttöystävän sijaan. Myttä se ei ole kyitenkään totta.

Shania: Oi se homojuttu oli niin hullu väärinkäsitys, etten edes haluaisi puhua koko asiasta...

Simon: Ei siitä tarvitse py'yä enää. Myttä miten sinä pystyt olemaan noin paksyissä vaatteissa tässä ’elteessä? Nenäkorysikin on kadonnyt jo’onkin. Sellainen vi’reä sinyllä taisi viimeksi olla. Ja on ollyt pynäistä ja kirkastakin. ’Ykkäsitkö ne kaikki kerralla?

Shania: Ku..ku..kuuinka niin? Ai nämä, no tällainen minä olen normaalisti. En vaan jaksanut alkaa meikata ja penkoa mekkoa tätä videopuhelua varten... Eeen minä hukannut nenäkorujani, en vaan tavallisesti käytä mitään tämän tyylikkäämpää... 
Simon: Okei... No pakko vielä mainita siitä Facebookin seyrystelystatyksestä... Niin sitä statystä en ’älynnyt ’eti vai’taa sen takia, kyn minyllä on sellainen mielikyvä, että seyrystely alkaa vasta sitten kyn on käyty ensiteffeillä. Joten siinä mielessä olen sitten van’anaikainen. Kyn sinä siitä py’yit, niin kyitenkin ajattelin, että seyrystellään sitten... Myttä ei se minyn mielestäni kenellekään ylköpyöliselle kyyly, niin sen takia en kiire’tinyt myyttämään sitä statystä Facebookiin. Ja sitten toisaalta kyn minystä kirjoitetaan niin paljon jyöryjä, niin se on toinen syy miksi en olisi ’älynnyt sillä tavalla jylkisesti linkittää sinyä itseeni. Onko sinystä jyöryilty paljon? 
Shania: Oi pahoittelen sitä typerää parisuhdestatusta. Halusin vaan esitellä ystävilleni, kuinka komea mies minulla muka oli... Vaikka emme todellakaan edes oikeasti seurustelleet. Annatko senkin anteeksi? Ja minusta on puhuttu niin paljon pahaa Facebookissa viime aikoina, etten ole edes käynyt siellä pitkään aikaan.

Simon: En minäkään. Saat kaiken anteeksi. Se oli y’tä syyrtä väärinkäsitystä mitä me Facebookissä py’yimme. Parempi varmaan pysyäkin sieltä poissa. Sitä orgiajyttyä en edelleenkään tajyä, myttä kai minä sitten sanoin jotain sellaista, mistä sinä kyvittelit minyn sellaista ’arrastavan. Minä’än py’yn aivan liikaa ja olen sinylle jo kertonytkin, että olen mestari i’misten löykkäämisessä! Se löykkäsi kyitenkin, miten sinä lyylit minyn sellaiseen pystyvän erityisesti sen jälkeen, kyn olin py’ynyt sinylle sitä nettistrippaamista vastaan. Kai sinä sitten vaan pidit minyä tekopy’änä, vai kyinkä?

Shania: Oi en minä tiedä itsekään, mitä päässäni oikein liikkui! Normaalisti lopettaisin parisuhteen välittömästi, jos kuulisin poikaystäväni käyvän orgioissa. Joissa sinä siis et edes käynyt! Mutta halusin sinua niin kovasti, että olisin suonut sinulle senkin! Enkö minä ole ihan typerä?! En muista mistä koko orgiajuttu sai alkunsa, mutta kai se liittyi jotenkin siihen, kun luin siskosi kanssa käymiä keskustelujasi luullen häntä mieheksi!

Simon: Ah, no Charlie on tosiaan minyn siskoni. Hänen oikea nimensä on Charlotte, ja siellä mistä minä olen kotoisin, niin Charlie on i’an normaali lempinimi naiselle ja jopa etynimi joillekin. En edes tajynnyt, että häntä voisi pitää mie’enä, myttä tajyän sen nyt – varsinkin kyn en ollyt esitellyt häntä sinylle! Myttä kyn ei minyn ollytkään tarkoitys häntä netissä kirjoittamalla esitellä, vaan ajattelin, että sitten kyn tylisit käymään, niin soittaisimme y’dessä videopy’elyn Charlielle ja esittelisin sinyt hänelle sitä käyttä. Myttä se kaikki meni niin pieleen kyin ma’dollista. Minyn syytäni kaikki. Et sinä mikään typerä ole, vaan minä en oikein osaa tätä jyttyä... Öh, siis en minä kyitenkään tarkoityksellä vale’tele, vaan... 

Simon kohentaa pois valuvien aurinkolasiensa asentoa.

Simon: ...olen yrittänyt olla sinylle niin avoin kyin ma’dollista. Totyys on, että minä en pysty seksiin kenenkään myyn kyin sellaisen i’misen kanssa, jo’on minyllä on täydellinen lyöttämys ja joka myös lyöttää minyyn samalla tavalla. Jos tämä tekee minystä sinyn silmissäsi ’omon, niin ei voi mitään. Myttä ei minyllä ole koskaan ollyt minkäänlaista seksyäälistä kiinnostystä mie’iä ko’taan, sen voin sinylle vannoa. No ei kyllä jyyri naisiakaan ko’taan... Sinyn kanssasi minä kyitenkin olisin ’älynnyt i’an oikean sy’teen, kaiken mitä sii’en kyylyy. Seksi myös jossain vai’eessa, koska lyylin, että tästä voisi tyllä jotain sitä syvempääkin.

 

Shania: Oi Simon! TAAS sinä pyytelet anteeksi! MINÄ tässä sekasotkussa olen ainut, joka on puhunut ja tehnyt asioita väärin. Tietysti minä tiedän, ettet ole homo, se kuului siihen yhteen massiiviseen väärinkäsitykseen! Mutta... tarkoittaako tuo, että haluaisit vielä jatk... yrittää kanssani seurustelua? Nythän koronakaan ei rajoita tapaamistamme enää! Äläkä pelkää, en yritä vietellä sinua sänkyyn kun tapaamme! Siis JOS me tapaamme... Ja minäkin haluan jotakin syvempää! 
Simon: En oikein tiedä mitä te'dä. Sinä et lyötä minyyn kyn kerran sinyn piti väle’dellä minylle jostain niin pienestä asiasta kyin seyrestely’istoria. En tajyä minkä takia. Lyylitkö, että minyt on te’ty lasista? Ei... Minä’än olen jo kertonyt sinylle, että kestän vaikka mitä. Kyllä minä kestäisin vaikka sinyllä olisi ollyt täysi tysinä mie’iä ja vaikka olisit te’nyt mitä niiden kanssa. Myttä työlläistä päin naamaa vale’telyä minä en kestä, enkä päskän py’ymistä selän takana tai tarkoityksellistä jylkistä nolaamista. Sitä saan tyntemättömiltä i’an tarpeeksi, ja se ei satytä y’tä paljon kyin sama asia sinyltä, koska ne i’miset eivät merkitse minylle mitään, myttä sinyyn taas minä ysköin voivani lyöttää... 
Shania: Oi anna minulle anteeksi! Anna minulle vielä mahdollisuus! Minä lupaan ja vannon, että kerron IHAN KAIKEN! Minulla todellakin ON ollut tusinan verran miehiä... En halunnut kertoa heistä heti näin suhteen alussa, sillä luulin että pitäisit... No, pitäisit minua kevytkenkäisenä... Sinä muuten näytät jotenkin erilaiselta... Olet ajanut partasi! Ja sinulle on ilmestynyt korvakoru! Hiuksetkin ovat erilaiset.

Simon: No... Öh, Vic sanoi minyn näyttävän lapselta parrankin kanssa, joten ajoin sen sitten pois. Ja korvale'ti oli jo valmiiksi rei'itetty. Olen yrittänyt vä'än kyin naamioityä viime aikoina ylkönä liikkyessäni... Vaikka ei se taida näinkään toimia. Lopetin aineiden käyttämisen tykässä, niin sekin on mennyt i'an villiksi. Myttä se siitä. En minä yskö, että sinä tarkoityksellä pistit ainakaan sen orgiajyöryn leviämään. Myttä kyn postasit siitä jylkisesti, niin näin nyt kävi, että minä ja siskoni jöydyimme siitä kärsimään. Tyntyy siltä, että meillä kymmälläkin on nyt sen verran selvittämättömiä asioita elämissämme, että emme ole ’yväksi toisillemme. Tai ainakaan minä en ole sitä mitä sinä etsit. Pakko tynnystää, että se sinyn strippailysi on ai’eyttänyt minylle a’distystä, kyn en minä niin nopeasti ’älynnyt edetä. Anteeksi. Ei ollyt tarkoitys pa’oittaa sinyn mieltäsi. Et’än sinä sillä mitään pa’aa tarkoittanyt.

Shania: Eli... et halua seurustella..? Pilasin kaiken...

 

Simon: No kyllä minä yskön, että meillä on kyitenkin sen verran y’teistä, että voisimme ainakin ystäviä olla... jos sinä kaiken tämän jälkeen minyt sellaiseksi ’yölit. Enempää en voi sinylle nyt lyvätä. Myttä sinä olet kyitenkin sen verran kie’tova persoona, että ’älyäisin y’ä tytystyä sinyyn paremmin. Sinä ’erätät minyssä sellaisen syöjelyreäktiön, että ’älyäisin äyttää sinyt kaiken sen päskän yli mitä sinä olet kokenyt...

Shania: Minulla on kokemusta vaan seksiä vonkaavista miehistä, täysistä pervoista ja rikollisista. En voinut edes kuvitella, että maailmassa olisi muunkinlaisia miehiä. Sinun kaltaisiasi... Hyviä miehiä... Sen takia käyttäydyin kuten käyttäydyin. Ja sillä sekoilullani karkotin sinua pois... Mutta minulle olisi kunnia saada olla tuollaisen hyvän miehen ystävä!

Simon: Äh... Toivon, että et ottaisi minyn öytöä käytöstäni liian ’enkilöko’taisesti, sillä minyn on aiemminkin ollyt vaikea lyöttää yysiin i’misiin. Sen takia minyllä ei jyyrikään ole kavereita. En taida antaa i’misille kynnön tilaisyyttä päästä lä’elle, vaan pidän ne vä’än kyin käsivarren mitan päässä. Yritän välttää kaikkia konflikteja, joten mielyymmin piilöydyn kyin ko’taan vaikeydet. Ja tiedän kyllä, että se on pelkyrin tie, ja ’älyäisinkin vai’taa syyntää... kyn tietäisin miten.

Shania: Älä huoli, en ota itseeni. Jos jatkamme tästä ystävinä, niin minäkin haluan auttaa sinua. Ihan kaikessa!

Simon hymyilee ensimmäistä kertaa videopuhelun aikana.

Simon: Te’dään sitten niin! Minä olen ollyt sinkky koko elämäni ajan, joten en nyt aio tässä mi’inkään sy’teeseen kenenkään kanssa kiire’tiä... En aio kyitenkään sinyä itseeni sitoa siltä varalta, että olen joskys valmis seyrystelyyn kanssasi. Myttä jos saan antaa neyvön, niin minyn mielestäni sinynkin kannattaisi pysytellä sinkkynä nyt toistaiseksi, ainakin kynnes keksit mitä elämältä ’älyät.

Shania: Tehdään niin! Pysytään ystävinä! Tiedä mitä tulevaisuus joskus sitten tuo tullessaan, tai on tuomatta. Ja ei pelkoa, olen tehnyt elämäni suurimman päätöksen: aion unohtaa miehet kokonaan! Kiitos, että vastasit minulle, sillä tämä keskustelu vaan vahvisti päätöstäni. En nyt tarkoita, että loppuelämäkseni jättäisin miehet, mutta haluan olla sinkkuna hyvin, hyvin pitkään!

Simon: 'Yvä niin. Minä ’älyän sinyn oppivan tyntemään minyt niin ’yvin, että jos joky sanoo minyn olleen orgioissa, niin osaat ’eti sanoa, että se on valetta, koska ei Simon sellaiseen pystyisi. Toisen tyntemään oppiminen vie aikaa, joten toivon sinyltä kärsivällisyyttä minyn kanssani. Tiedän kyllä, että sanat eivät merkitse mitään ilman niitä tykeviä tekoja. Minyn pitää siis ensin ansaita sinyn lyöttämyksesi ennen kyin meillä voi olla mitään myytä kyin ystävyyttä. Sen jälkeen… Kyten sanoit, niin kykä tietää mitä tyleväisyys työ tyllessään?

Shania: Aivan, luottamus on suhteen perusta. No, ei kai tässä sitten muuta kuin toivotan sinulle iloista heinäkuun jatkoa. Voit soittaa minulle koska tahansa, kun tarvitset ystävää!

Simon: Toivon sinylle samaa, Shania! Ja pysy tyrvässä koronalta!

Shania: Hah, korona on minun silmissäni jo vanhaa muotia! Mutta pysy sinä turvassa niiltä kaikilta kiusaajilta ja haukkujilta, minä pyrin samaan. Hei sitten, Simon!

Simon: Eivät ne nettikiysääjät minylle mitään ma’da kyn en edes lye niiden jyttyjä. Bonne journée, chérie! Eli ‘yvää iltapäivää!

Simon lähettää Shanialle tavallisen lentosuukkonsa.

Kotiin päästyään Simon rojahtaa sohvalleen syvään huokaisten ja tuijottaa tyhjyyteen lasittuneella katseellaan.

Kuolema on vakava asia. Niin on syntymäkin! 

31.7. on perjantai ja heinäkuun viimeinen päivä. Shania on ollut Sadien kanssa shoppailemassa. Tieto Mirella Nylundin kuolemasta on jo tavoittanut ystävykset.

Sadie: Ei, minä en kestä tätä, minä tulen hulluksi! Se nainen on poissa MINUN takiani, kuollut!
Shania: Me nyt sitten päätimme olla Simonin kanssa vaan ystäviä... Mutta kyllä nyt saavat Aida ja Caitlin keikaroida vaikka millaisissa vaatteissa ensi kerralla kun näemme! Minulla on kaksi upouutta mekkoa, hahaa! Mitä sanoitkaan äsken?
Sadie: No sitä Mirellaa minä mietin...

Shania: Kiitos, että lähdit kaupungille mukaani, vaikka suret sitä tappamaasi naista. Siis tämä pinkki mekko on arkisempi, mutta tämä Chanelin luomus on merihenkisistä printeistään huolimatta bilemekko. Voisin käyttää tätä vaikka synttäreilläni! Oi, niihin on vielä melkein kaksi kuukautta aikaa! Laittaisinko tämän pinkin mekon Caitlinin kirjajulkkareille..? Ei, taidan laittaa sinne mekon, jota olen käyttänyt vaan Elainen ja Joakimin häissä.

Sadie: Miten voit ajatella jotakin joutavia mekkoja?! Minä olen tyhmyyksissäni aiheuttanut nuoren, viattoman naisen kuoleman! Ja minä kun luulin, että teimme hänestä ihmissuden ja olin jo sen asian takia tolaltani! Mutta että se isoveljesi tyttöystävä oikeasti kuoli!
Shania: Anteeksi Sadie, puhelimeni soi. Ja mitäs minä olen sanonut sinulle; jos ryhtyy tekemisiin sarjamurhaaja-eksäni perheen kanssa, tulee väkisinkin ruumiita! Odota kun vastaan kännykkään.

Shania: Olivia! Mitä rakas serkkuni? Kuten kunnollisen kaason kuuluu, olen aina valmiina auttamaan! Öh.. Kuka? Mitä?

Sadie: No, jopas muuttui sinunkin iloinen ilmeesi. Mitä asiaa serkullasi oli?
Shania: Voi tavaton, siellä soittikin hänen sulhasensa Dick. Olivia on kiidätetty sairaalaan! Hän luultavasti synnyttää!

to be continued...

Tarinassa mukana:
Adalia & Jiamei, Jia Ming, Xiao ja Lahen Ken
Aurora & Simon
TaruisenAaveen Nichelle vierailulla 
Ninnin Rita ja Club Chelsea uutena Sagana